HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/66/04 Dnro HAM-2004-Y-110-131 annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 ASIA Päätös Antti Rauhamaan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Antti Rauhamaa Rauhamaantie 21, 16610 Kärkölä Puh.nro:050 3840605 Y-tunnus: 1142423-9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjapihaton toiminnan laajentamiselle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja 104 lypsylehmälle, 54 hieholle ja 33 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuoja sijaitsee Kärkölän kunnan Maavehmaan kylässä tilalla Pekkala, kiinteistötunnus 316-408-5-72. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 16.4.2004. SUORITEMAKSU 1 200 euroa e-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET Kärkölän kunta on myöntänyt nykyiselle toiminnalle 27.1.1999 ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Hakemusasiakirjat sisältävät lannan vastaanottosopimukset Vesa-Matti Mesiän, Leena Rantasen ja Vesa Horkan kanssa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella (18), Luhdanjoen valuma-alueen (18.05) Äväntjoen yläosan osavaluma-alueella (18.053). Äväntjokeen on matkaa vesiuomia pitkin noin 3,5 km. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hatsinan-Kukonkoivun pohjavesialue (0409851) sijaitsee noin 350 metrin päässä. Pieniä osia lannan levityspelloista, yhteensä noin 15 ha, ulottuu edellä mainitulle pohjavesialueelle. Tilakeskus on osa Kärkölän kirkonkylän ja sen ympäristön valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista maisema-aluetta (RKY 1993). Lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön eläinsuojasta on matkaa noin 220 m. LAITOKSEN TOIMINTA Pihatto Pihatossa, joka on tyypiltään lämmin parsipihatto, on tällä hetkellä eläinpaikkoja 90 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 45 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on 104 lypsylehmälle, 24 hieholle, 30 kuudesta kahdeksaan kuukautta vanhalle naudalle ja 33 alle kuusi kuukautta vanhalle naudalle. Pihattoon tulee kaksi lypsyrobottia. Lannankäsittelymenetelmänä pihatossa on lietelanta. Vasikoilla on karsinoissa kuivikepohja. Kuivikkeena käytetään silputtua olkea. Eläinsuojan yhteydessä on kaksi alta päin täytettävää betonielementtirakenteista lietesäiliötä ja yksi kreosootilla kyllästetystä puusta tehty lietesäiliö, joiden yhteenlaskettu hyötytilavuus on 3 143 m 3 ja kokonaistilavuus 3 498 m 3. Lietesäiliöt ovat kattamattomia. Pihaton valutusperiaatteella toimivien lietekuilujen tilavuus on 520 m 3. Tilalla on käytössä lannan separointilaitteisto. Lantaa separoidaan tarvittaessa ja saatu kuiva-aines varastoidaan katetussa kuivalantalassa, jonka hyötytilavuus on 960 m 3. Lantalan pinta-ala on 350 m 2, reunakorkeus 250 cm ja ajoluiskan korkeus 60 cm. Laidunnus Ummessa olevia lypsylehmiä, joita on kerrallaan noin 10-15 kpl, sekä hiehoja laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä viisi hehtaaria.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 3 Laidunnettavat lehmät ovat yöt sisällä. Laitumella, joka sijaitsee talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä, ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa, mutta laitumelle on vedetty vesijohto juomavettä varten. Säilörehu Lannan levitys Esikuivattua säilörehua tehdään torniin yhteensä noin 2 000 t vuodessa. Puristeneste johdetaan pumppukaivon kautta lietesäiliöön. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 217 ha, josta omaa on 107 ha, vuokrapeltoa 3 ha ja sopimuspeltoa 107 ha. Levityspelloista noin 15 ha sijaitsee Hatsinan-Kukonkoivun I-luokan pohjavesialueella. Lanta levitetään viikoilla 18-43 pääosin letkulevityskalustolla. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Vesihuolto ja jäteveden käsittely Paras käyttökelpoinen tekniikka Tilalla on yhteensä polttoainesäiliötilavuutta 15 000 litraa. Säiliöt on sijoitettu katokseen ja varustettu ylitäytönestimellä, lapon estolaitteella ja suoja-altaalla. Muita öljytuotteita, enintään 400 litraa, säilytetään korjaamotiloissa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet säilytetään valmistajan ohjeiden mukaan. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan kahdesta omasta porakaivosta. Maitohuoneen pesuvedet, noin 700 m 3, ja muut eläinsuojan pesuvedet, noin 200 m 3, tullaan käsittelemään panospuhdistamossa. Puhdistamon ylijäämäliete johdetaan lietesäiliöön. Panospuhdistamon yksityiskohtaista suunnitelmaa ja mitoitusta ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. Panospuhdistamo tullaan rakentamaan joko syksyllä 2004 tai kesällä 2005. Lantavarastot on suunniteltu riittävän suuriksi. Käytössä on lannan separointilaitteisto, mikä mahdollistaa myös kuivalantalan käytön. Lannan levityksessä käytetään letkulevityskalustoa, jolloin ravinteet saadaan kasvien käyttöön ja päästöt ilmaan ja vesiin jäävät pieniksi. Lisäksi lannan levitysalaa on huomattavasti yli tarvittavan minimimäärän. Lietteeseen syntyvä kuivakuorikerros estää varastointiaikana ammoniakin haihtumisen ja minimoi hajuhaitat. Toiminnassa syntyvät jätevedet käsitellään panospuhdistamossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja multaamalla liete heti levityksen jälkeen. Nykyisen toiminnan aiheuttamasta hajusta ei ole tehty valituksia.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 4 Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lietelanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä ja separoitu kuivalanta vesitiiviissä lantalassa. Eläinsuojan jätevedet puhdistetaan panospuhdistamossa. Säilörehu varastoidaan vesitiiviissä säilörehutornissa, josta puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Pilaantunut rehu kompostoidaan laakasiilossa. Lannan peltolevityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi 2000-2006. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä, jotka on sijoitettu katokseen ja suoja-altaaseen. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Liikenne on vilkkainta lannan levitysaikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, eläinkuljetusauto kerran viikossa. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Jätelaji kuolleet eläimet muovit jäteöljyt muut ongelmajätteet pilaantunut rehu metalliromu Toimituspaikka destruktiolaitos, Honkajoki järjestetty jätekeräys ongelmajätekeräys ongelmajätekeräys kompostoidaan laakasiilossa ja ajetaan pellolle maanparannusaineeksi metallinkeräys TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöiden rikkoutumisriski on minimaalinen, koska säiliöt ovat maan sisällä. Onnettomuuden sattuessa lietteen joutuminen vesistöön voidaan estää tukkimalla viemäri ja imemällä liete talteen. Rikkoutuneessa säiliössä olevasta liet-
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 5 teestä osa voidaan siirtää toiseen säiliöön, liete voidaan imeyttää turpeeseen ja varastoida kuivalantalassa tai liete voidaan separoida, jolloin noin 1/3-osa lannasta voidaan varastoida kuivalantalassa. Pumppaus- ja levityskaluston vaurioituessa toiminta keskeytetään välittömästi. Öljysäiliöiden rikkoutumisen varalta säiliöt on sijoitettu katettuun altaaseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hakija on muuttanut hakemustaan ikäjakaumakohtaisten eläinmäärien osalta tilalla 25.5.2004 suoritetun tarkastuksen yhteydessä. Eläinmäärien muutokset ovat niin pieniä, ettei hakemusta ollut tarpeen kuuluttaa uudestaan. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Kärkölän kunnan virallisella ilmoitustaululla 27.4.-27.5.2004 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Seutuviikko-lehdessä 28.4.2004. Hakemuksesta on 23.4.2004 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus 25.5.2004. Tarkastuksessa käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 26.4.2004 päivätyillä kirjeillä lausunnot Kärkölän kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymältä. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä toteaa 4.5.2004 päivätyssä lausunnossaan, ettei hakemuksen suhteen ole huomautettavaa. Kärkölän ympäristölautakunta esittää 19.5.2004 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Nykyisestä toiminnasta ei myöskään ole tullut valituksia. Kärkölän kunnanhallitus esittää 17.5.2004 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutukset Hakijan vastine Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta Annettujen lausuntojen johdosta ei ollut tarpeen pyytää hakijan vastinetta.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Antti Rauhamaalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Pekkala, kiinteistötunnus 316-408-5-72, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 104 lypsylehmää, 54 hiehoa ja 33 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä, alta päin täytettävässä lietesäiliössä tai vesitiiviissä kuivalantalassa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 24 m 3 / lypsylehmä, 15 m 3 / hieho ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lantamäärällä. Jos lietesäiliötä tai kuivalantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2 ja 0,1 m 3 /lantala-m 2. Kuivalantala tulee varustaa asianmukaisella kuormauslaatalla. Selvitys nykyisten lantavarastojen tiiviydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Jos eläimiä laidunnetaan, varastotilavuuden tulee vastata vähintään kah-
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 7 deksan kuukauden lannantuotantoa. Jos lypsylehmät pidetään laidunkautena yöt sisällä, varastotilavuutta tulee olla kymmenen kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä talteen. Esikuivatun rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,05 m 3 /rehutonni. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. Selvitys nykyisten säilörehuvarastojen, pilaantuneen säilörehun kompostointialustan sekä pumppukaivon tiiviydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.(ysl 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastojen ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. ( YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus. 5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen ja säilörehusiilojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja ja rehusiiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 8 6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan poistaa. Mahdollisesti myöhemmin perustettavat jaloittelutarhat tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäistä eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Mahdollisia jaloittelutarhoja koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhojen rakentamista. (YSL 7, 43, 45 ) Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla vähennetään maaperän ja vesien pilaantumisriskiä. Jaloittelualueilla ja tiivispintaisilla kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Jaloittelutarhojen tulee olla asianmukaisesti toteutettu, jotta pohjavesien ja vesistöjen pilaantuminen voidaan estää. Asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi. 7. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai puhdistettava muutoin asianmukaisesti. Jos jätevesi puhdistetaan, ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä kiintoaineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen. Selvitys umpisäiliöön johtamisesta tai yksityiskohtainen suunnitelma jäteveden puhdistamisesta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen valitun käsittelytavan toteuttamista tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jätevedenpuhdistamolle tulee laatia hoito- ja käyttöohjeet. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava jätevedenpuhdistamon toimintaa, puhdistamolle tulevan ja sieltä lähtevän jäteveden laatua ja käsittelyn tehoa. Tarkkailua tulee toistaiseksi suorittaa vuosittain kerran vuodessa. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään BHK 7(ATU), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Tarkkailukertojen määrää voidaan tarvittaessa muuttaa hakijan esityksestä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumisesta.(ysl 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Selvitys ja suunnitelmat tulee toimittaa, jotta voidaan varmistaa jäteveden käsittelyn asianmukainen toteuttaminen. Puhdistusvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan tarkkailun avulla voidaan varmistaa puhdistamon luvan mukainen toiminta.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 9 8. Vesinäytteen ottomahdollisuus eläinsuojien, lietesäiliöiden ja puristenestesäiliön kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa ja jaloittelutarhojen valumavesien aiheuttamaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 9. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Lietesäiliöt tulee kattaa ja ne tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 10. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 4 hiehoa tai lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 85,6 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 11. Lannan levitystä I- ja II-luokan pohjavesialueelle tulee välttää. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 )
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 10 Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Toiminnanharjoittajalla on riittävästi lannan levitysalaa käytettävissä pohjavesialueen ulkopuolella. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Normaalia pidemmällä varastointiajalla tarkoitetaan yleisen eläinraatojen keräysjärjestelmän edellyttämiä säilytysaikoja pidempiä varastointiaikoja.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 11 14. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 16. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toi-
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 12 mitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle ( YSA 30 )
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 13 Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Kärkölän kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 14 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä vesistön rannalla. Koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen eikä merkittävää lisärakentamista tapahdu, ei toiminta vaaranna alueen maisema- tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Eläinsuojasta matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön on 220 m. Etäisyyksien lähimmistä asutuista kiinteistöistä voidaan katsoa olevan riittäviä. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m. Kyseessä on lypsykarjan kasvatus ja lietesäiliöt edellytetään katettavaksi. Edellä luetellut seikat pienentävät hajuhaittojen esiintymisen todennäköisyyttä, ja ne on otettu huomioon tapauskohtaista harkintaa tehtäessä. Ennalta arvioiden, olosuhteet ja lupamääräykset huomioon ottaen kohtuutonta hajuhaittaa ei siis aiheudu. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 85,6 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 217 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät, vaikka pohjavesialueella olevat 15 ha poistetaan levitysalasta.
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 30.6.2014 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Antti Rauhamaa, saantitodistuksella Rauhamaantie 21, 16610 Kärkölä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kärkölän kunta, kunnanhallitus, PL 6, 16601 Järvelä Kärkölän kunta, ympäristölautakunta, PL 6, 16601 Järvelä Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Terveystie 4, 15870 Hollola Suomen ympäristökeskus Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kärkölän kunnan virallisella ilmoitustaululla Seutuviikko-lehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962 tai 040 8242 2690. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
Ympäristölupaosasto 10.6.2004 HAM-2004-Y-110-131 17 - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300