JUHLANUMERO KYLTERI 15 VUOTTA 3 / 2014 PALUU TULEVAISUUTEEN. Matti Pohjola ja kaksi muuta asiantuntijaa kurkistivat vuoteen 2029.

JUHLANUMERO KYLTERI 15 VUOTTA 3 / 2014 PALUU TULEVAISUUTEEN Matti Pohjola ja kaksi muuta asiantuntijaa kurkistivat vuoteen 2029. 3/2014 1

PÄÄKIRJOITUS VERNA VUORIPURO TAKANA TUOKSUU KYNSILAKKA Enemmän naisia eturiviin niin Nokia-salissa kuin yrityksissäkin. Miten tämä lehti tehtiin? Kurkista Kylterin Instagramiin @Kylteri niin tiedät. Tätä Kylteriä tehdessäni hämmästyin. Uraputkijuttuamme (s. 10) varten kerättiin nimittäin listaa kauppislaisista, jotka olivat päätyneet jo opiskeluvaiheessa arvostettuihin ja kiinnostaviin työpaikkoihin. Listalle kertyi noin 25 nimeä, mutta heistä kaikki olivat miehiä. Pyysin jutun kirjoittajaa etsimään mukaan edes yhden naisen, mutta kuulemma mieleen ei tullut ketään. Vaikka otanta artikkelia tehdessä oli varsin suppea, tapaus sai aikaan lievän maailmantuskan. Eikö nuoren sukupolvemme pitäisi vihdoin uudistaa työelämän vakiintuneita sukupuolirooleja ja käytäntöjä? NAISASIASTA TERÄSTÄYTYNEENÄ LASKIN eräällä luennolla aktiivisten opiskelijoiden sukupuolijakaumaa. Nokia-salin etuosassa 70 prosenttia läsnäolijoista oli miehiä. Vasemmassa takalohkossa sen sijaan naisten osuus oli 82 prosenttia. Takarivissä tuoksui kynsilakka. En haluaisi yleistää tai tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, mutta naisopiskelijoilta tuntuu edelleen jossain määrin puuttuvan kunnianhimoa. Riskejä ei uskalleta ottaa tai omiin taitoihin ei luoteta. Tällaiset asenteet tuntuvat hölmöiltä, koska kauppakorkeakoulu on täynnä äärimmäisen fiksuja ja lahjakkaita naisia. Miksi vain miesopiskelijat päätyvät johtamaan firmoja jo opiskeluaikanaan? Tosiasia kun on, että yritysten johdossa tarvitaan myös naisia. Vaikka on kapeakatseista luokitella luonteenpiirteitä sukupuolen mukaan, karkeasti voidaan todeta, että naisilta löytyy paljon ominaisuuksia, joita johtoryhmissä tarvitaan. Vaikka terävistä ja viimeistellyistä kynsistäkin voi olla hyötyä uralla, kaipaisin enemmän naisia eturiviin niin Nokia-salissa kuin yrityksissäkin. NAISPAATOS KUITENKIN SIKSEEN, koska nyt on juhlan aika. Pitelet nimittäin käsissäsi kevään viimeistä Kylteriä, joka on samalla lehden 15-vuotisjuhlanumero. Synttäreidemme kunniaksi kurkistimme menneisyyteen ja tulevaisuuteen kolmen asiantuntijan avustuksella (s.16). Juhlahumun lisäksi tämä lehti on siitä erityinen, että se lähetetään kesällä jokaiselle Aallon kauppakorkeaan päässeelle uudelle opiskelijalle. Onnea teille, tuoreet mursut! Vaikka kylteri ei kesäloman käsitettä pahemmin tunne, nautitaan lämpimästä vuodenajasta. Ensi syksynä palataan taas uusien puheenaiheiden kera! 2 3/2014 3/2014 3

Mursu, tervetuloa! KESÄ VERNA VUORIPURO MINNA IHOLIN SALLA KOIVU TEKIJÄT SILJA NOKSO-KOIVISTO 3/2014 KYLTERI on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. PÄÄTOIMITTAJA Verna Vuoripuro 050 413 2280 verna.vuoripuro@kyweb.fi AD KUNTIS ROSA KOJONKOSKI Salla Koivu 040 353 8287 salla.koivu@kyweb.fi ILMOITUSMYYNTI Miikka Kataja 040 353 8282 miikka.kataja@kyweb.fi KANNEN KUVA Petri Anttila 22.8.2014 @The Tiger ESA-PEKKA MATTILA MAARET VÄKINEN ELINA IKOLA MERI PELTONEN SE VOIT OLLA SINÄ! JULKAISIJA KY-säätiö Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs. 00100 Helsinki PAINO Lönnberg PAPERI Galerie Art Matt 250 g Galerie Art Matt 115 g PAINOS 1500 NIKLAS HUOTARI PETRI ANTTILA? ISSN-L 1457-0890 ISSN 1457-0890 21-04 ilmainen sisäänpääsy, narikka 3 dresscode: come as you are

TÄSSÄ LEHDESSÄ HOPEA 3 PÄÄKIRJOITUS 8 OSAVUOSIKATSAUS 10 LYHYET Haastattelimme menestyjiä. Miesvalvoja seurasi naistenvessaaan. 14 INFOGRAFIIKKA KULTA 16 29 103-vuotiaan KY:n juhlinta kiihtyi Kappelissa. 32 Onko mikään muuttunut? 15 VUOTTA KAUPPISTA Haastattelussa kylteriyhteisön elävät legendat. 24 YÖ DENASSA Testissa all-nighter. PRONSSI 30 HAASTATTELUSSA TIMO HENTUNEN Tänä vuonna kauppikseen pääsee vain kermojen kerma, kertoo valmennuskurssin vetäjä. 32 40 KOLUMNI: VILLE VOIPIO Kylterin nimeksi ei missään nimessä pitänyt tulla Kylteri, kertoo lehden ensimmäinen päätoimittaja. 41 KY-LOOKS 43 PUHEENJOHTAJALTA 44 KY TIEDOTTAA 46 AJANKOHTAISET Keskittymiskykyni on suunnilleen yhtä tehokas kuin teekkarin lähestymisyritykset baarissa. 16 Toivon, että vuonna 2029 dekaanit tekevät lyhyempää työpäivää kuin nyt. Kuvasimme KY:n arkistokuvia uudestaan. RAFLAPOLIISI 24 25-vuotias toimitusjohtaja, 14 miljoonan liikevaihto. KUVAREPORTAASI 38 10 30 En aio koskaan luopua piirtoheitinkalvoista.

OSAVUOSIKATSAUS KYLTERIELÄMÄ LUKUINA KOONNUT KYLTERIN TOIMITUS KUVITUS SALLA KOIVU 215 henkilöä oli ilmoittautunut 8.4. pidettyyn yritysjuridiikan perusteiden (6 op) uusintatenttiin. Kurssin osallistujamäärä oli 309. Tentissä tiedusteltiin muun muassa ilma-aluksen kiinnitysehtoja. Aalto-yliopisto aloittaa ytneuvottelut, joiden tavoitteena on 8,5 miljoonan euron säästöt vuoden 2015 loppuun mennessä. Alustavien ennusteiden mukaan vähennystarpeeksi arvioidaan enintään 130 henkilöä. Aallon mukaan neuvottelut eivät koske opetus- ja tutkimushenkilöstöä, vaan niiden tavoitteena on parantaa yliopiston tukipalvelujen tehokkuutta ja laatua. 3,3% 5 lehteä vuodessa 15 päätoimittajaa 60 lehteä 80 Instagram-seuraajaa 534 Facebook-tykkääjää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kandidaattivalinnan hakijamäärä kasvoi tänä vuonna 2,3 prosenttia. Helsingin yksikköön haki 3643 henkilöä. Kandidaattikoulutukseen päässeiden nimet julkistetaan 2.7.2014. Maisteritason valinnassa hakijamäärä laski 39,8 prosenttia. Tämä selittyy osin vuonna 2013 tehdyllä valintaperustemuutoksella, jonka mukaan kaikilta hakijoilta edellytetään GMAT- ja GRE-testin suorittamista. Tänä vuonna maisterikoulutukseen haki 296 opiskelijaa. 15 88% 9,5% opintotukea vuonna 2012 saaneista 330 000 opiskelijasta sai opintotuen lisäksi muita tuloja. tuensaajista eli 34 600 opiskelijaa ylitti opintotuen vuositulorajan, joka määräytyy tukikuukausien lukumäärän perusteella. oli Aalto-yliopiston sijoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuoden 2013 aikana. 9,7% oli Aalto-yliopiston sijoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2012. 1 200 kappaleen painos 1 500 euron vuosittainen avustajapalkkiobudjetti Kylteri 15 vuotta! 8 3/2014 3/2014 9

LYHYET HAASTATTELIMME MENESTYJIÄ SALLA KOIVU OTSO LAHTINEN, 25 Pääaine: johtaminen Aloitusvuosi kauppiksessa: 2009 Arvioitu valmistuminen: kandiksi keväällä 2015 URA PUTKEEN? NIKLAS HUOTARI Parikymppisenä toimitus-, maatai myyntijohtajaksi? Kylteri kysyi kolmelta kauppislaiselta, miten se onnistuu. Luennolla opettaja puhuu kuin lapsille suurin piirtein seuraavasti: "Teillä ei ole vielä työkokemusta muualta kuin kesätöistä, joten kuunnelkaapa, kun kerron teille nyt pari totuutta työelämästä." Verenpaine kohoaa. Tunnistan välittömästi opiskelijoiden joukosta yrittäjä-toimitusjohtajan, myyntijohtajan ja pari account manageria. Kaavoihin on kangistuttu muuallakin kuin kvantsun luennoilla, sillä opettajan kanssa samalla ajatuksella puhuu ainejärjestön uraillassa HR-johtaja. Jokainen tietää, että kauppiksessa kasvaa tulevaisuuden johtajien sukupolvi. Monesti unohtuu kuitenkin se, että koulussamme on paljon opiskelijoita, jotka elävät sitä tulevaisuutta jo nyt. TAMPEREELTA LÄHTÖISIN OLEVA Otso Lahtinen, 25, siirtyi viime vuonna perheyrityksensä Uretek Worldwiden toimitusjohtajaksi. Yritys korjaa painuvia maaperiä maailmanlaajuisesti. Liikevaihto oli viime vuonna noin 14 miljoonaa euroa. Kolmen vuoden aikana tavoitteena on kolminkertaistaa se. Suoria alaisia Lahtisella on johtoryhmässä viisi. Kaiken kaikkiaan työntekijöitä yrityksessä on 90. Yrityksen perustanut isä Timo Lahtinen toimii hallituksen puheenjohtajana, mutta ei ota osaa operatiiviseen toimintaan. DREAM BROKER LAHTINEN TYÖSKENTELI OPISKELUN ohella kahden vuoden ajan ensin muualla, aluksi Trainer's Housen junioriprojektipäällikkönä ja sen jälkeen Phenomena Groupissa. Siellä hän myi isoja markkinointikampanjoita Unileverille, Pepsille ja Marsille Saksaan. Tämän jälkeen alkoi tie perheyrityksessä kehityspäällikkönä. "Perheyhtiössä eteneminen on tietysti helpompaa", Lahtinen toteaa suoraan. Ilman näyttöjä ei silti toimitusjohtajan paikka kahden perheen omistamassa yrityksessä olisi auennut. Kehityspäällikön paikalta lisensointijohtajaksi siirtymisen jälkeen Lahtinen onnistui 150 matkustuspäivän vuositahdilla kasvattamaan lisensointiliiketoimintaa huomattavasti ja osoittamaan kykynsä johtaa yritystä. "Lisäksi organisaation uudistamisen myötä sattui sopiva paikka vaihtaa kapulaa. TOIMITUSJOHTAJAN IKÄ ON tullut usein yllätyksenä yhteistyökumppaneille. "Ei kuitenkaan pidä mennä mihinkään alemmuuskompleksiin. Useimmat ihmiset nimenomaan haluavat tehdä nuorempien kanssa töitä", Lahtinen toteaa. Tällä hetkellä Lahtisen isoimpana tehtävänä on kasvulle tarvittavan rahoituksen järjestäminen. Hän huolehtii myös yritysostoista. Kuulostaa isolta haasteelta 25-vuotiaalle kauppatieteiden ylioppilaalle. "Kun on hyvä tiimi, kaikki on mahdollista", Lahtinen sanoo. YRITYSMAAILMASSA VOI NUORENA edetä myös ilman perheyritystä tai omistajuutta. Online-videoratkaisuihin keskittyvän ohjelmistoyritys Dream Brokerin Suomen maajohtaja Ville Pellinen, 26, on kulkenut vauhdikkaan tien yhdessä Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Hän aloitti myyjänä ja jatkoi siitä myyntitiimin vetäjäksi ja lopulta myyntijohtajaksi sekä Suomen maajohtajaksi. Pellinen vastaa suuresta osasta yhtiön liiketoimintaa ja johtaa noin 20 hengen myyntiorganisaatiota. Pellinen tuli alkutekijöissään olleeseen Dream Brokeriin oltuaan ensin kahdessa eri puhelinmyyntiyrityksessä ja huonekaluliikkeessä myyntitehtävissä. "En edes muista miksi hain myyntitehtäviä - en ole mikään elämäntapamyyjä", hän sanoo. Pellinen onnistui kuitenkin hyvin. Tavoitteena oli aina ylittää odotukset ja olla jatkuvasti parempi. Oma impakti oli pienessä yrityksessä myös huomattava. Ei olisi voinut kovin VILLE PELLINEN, 26 Koulutus: KTK Pääaine: Management & International Business Aloitusvuosi kauppiksessa: 2007 Arvioitu valmistuminen: Ei tarkkaa aikataulua, maisteriksi joko Aallosta tai muualta. montaa kuukautta putkeen epäonnistua ilman, että se näkyisi selvästi firman tuloksessa." PELLISEN OMAN ARVION mukaan myyntitiimin vetäjän ja myyntijohtajan paikat aukesivat lopulta paitsi hyvien myyntilukujen, myös hyvän alaisena toimimisen myötä. Ratkaisevaa oli lisäksi se, että yrityksen kasvaessa vanhoja työntekijöitä siirtyi valloittamaan uusia markkinoita, jolloin Suomessa aukesi uusia tehtäviä. Nyt maajohtajana Pellinen pyrkii johtamaan henkilöstöään esimerkillä, kovalla vaatimustasolla ja ihmisläheisellä otteella. "Firman tavoitteet on saatava linjattua yksittäisen työntekijän tavoitteiden kanssa, ja on ymmärrettävä jokaisen driverit. Yhteisen vision eteen pitää tehdä tinkimättömästi duunia", hän toteaa. Miltä sitten tuntuu tehdä nuorena ra- 10 3/2014 3/2014 11

LYHYET LYHYET MIESVALVOJA TULI NAISTENVESSAAN ANNEMARI EEROLA MINNA IHOLIN KUVITUS SILJA NOKSO-KOIVISTO ISOVELI VALVOO Jos törmäät vastakkaisen sukupuolen edustajaan kauppiksen vessassa, tarkista tenttiviikon ajankohta ennen pervoilusyytöksiä. kettimainen nousu ja olla johtajana kasvuyrityksessä? "Onhan se tosi iso kunnia, mutta myös iso vastuu. Niinä hetkinä, kun sitä havahtuu ajattelemaan niin onhan se hienoa, eikä sitä pidä peitellä. Sitä suuremmalla syyllä pitää kuitenkin entistä enemmän skarpata, että on sen arvoinen", Pellinen sanoo. TOISENLAISIAKIN URARATKAISUJA VOI tehdä. Aamer Chaichee, 25, downshiftasi Suomen suurimman ja ulkomaille kovaa vauhtia laajentuvan sosiaalisen median toimisto Dinglen myyntijohtajan tehtävistä. Matriisiorganisaatiossa hänellä oli suoraan kaksi alaista ja epäsuorasti 11. Vastuulla oli yrityksen noin kolmen miljoonan euron liikevaihto ja sen kasvattaminen. Chaicheen tausta on vahvasti myynnissä. Paikan Alexandria-pankkiiriliikkeen puhelinmyyjänä hän sai alunperin 17-vuotiaana soittamalla suoraan myyntipäällikölle ja kysymällä, palkkaako yritys alaikäisiä. 19-vuotiaana lukiolaisena hän johti jo myyntitiimiä, jossa oli mukana kauppakorkeakoulun opiskelijoita ja 10 vuotta vanhempia työntekijöitä. Myöhemmin muiden myyntitöiden jälkeen Chaichee päätyi Dinglelle sisällöntuotantoon ja ehdotti johdolle pikkujouluissa kunnollisen myyntiosaston perustamista. Johto suhtautui ajatukseen myönteisesti, rakennusprojekti toteutettiin ja Chaichee nimitettiin myyntijohtajaksi. MUTTA HETKINEN! TÄMÄHÄN olisi täyttä unelmaa monelle kauppislaiselle, paikka kasvavan yrityksen johtoryhmässä. Aamer, miksi sanoit heipat nousukiidolle? "Oli aika tehdä jotain uutta. Halusin ottaa taukoa työelämästä ja miettiä, mitä AAMER CHAICHEE, 25 Koulutus: KTK Pääaine: markkinointi Aloitusvuosi kauppiksessa: 2009 Arvioitu valmistuminen: maisteriksi jouluun mennessä haluan tehdä urallani. Lisäksi laskin, että voisin valmistua maisteriksi alle vuodessa, Chaichee perustelee. "Kesken jäänyt tutkinto tuntuu taakalta. Uraa ehtii luoda vielä kymmeniä vuosia. KTM on oikeasti todella lyhyt tutkinto tehdä." CHAICHEE AIKOO PALATA työelämään vielä kovemmalla draivilla. Hän haluaisi tulevaisuudessa päästä katsomaan, onko ruoho vihreämpää ulkomailla. Myös yrittäjyys kiinnostaa aina. "Molemmat ovat isoja haasteita, koska joudun siirtymään pois mukavuusalueeltani. Niihin kuitenkin tähtään. Tosin voi olla, että päädynkin Espooseen rivitaloon, josta ajelen city-maasturilla Keilaniemeen töihin. Se olisi worst case scenario. Kylterin toimitukseen kantautui alkuvuodesta tieto miespuolisesta tenttivalvojasta, joka oli tullut naisopiskelijan mukaan sisälle vessaan kesken tentin. Se oli todella outoa, koska edes samaa sukupuolta olevat valvojat eivät ikinä tule vessojen odotustilaan. Tuli hieman ahdistava olo, kun jätkä odottaa heti vessan oven ulkopuolella, Kylterille kommentoidaan. TENTTIVALVONTAA S JÄRJESTÄVÄ Kristiina Mizota tenttiasiaintoimistosta toteaa, että kyseisen valvojan toiminta on ollut täysin hyväksyttävää. Hän kuitenkin myöntää, että usein tenttivalvojilla on tapana odottaa kiltisti vessan ulkopuolella. Tenttivalvojien ei ole sallittua mennä viimeiseen lokeroon eli vessakoppiin saakka, Mizota painottaa. Valvojien kirjallisista toimintaohjeista ei kannanottoa vessakäyntien toimintatavoille löydy ollenkaan. Kantaansa vessaan menemiseen Mizota perustelee tapauksilla, joissa tiheään tapahtuneet vessareissut tentin aikana ovat epäilyttäneet valvojia. Mizotan mielestä olisikin ihan hyvä, jos valvojat tulisivat vessaan kuuntelemaan, ettei kopista kuulu esimerkiksi puhelimessa puhumista tai ylimääräistä rapistelua. TENTTIVALVOJIEN TOIMINTAOHJEET OVAT muutenkin suppeat. Ne on printattu yhdelle A4-sivulle. Mizota kertoo, että aiemmin uusille valvojille on saatettu järjestää kirjallisten ohjeiden lisäksi koulutustilaisuuksia. Pyrkimyksenä olisi saada syksyn uudet valvojat taas koulutukseen. Tenttivalvojat valitaan erikseen kussakin laitoksessa lukuvuodeksi kerrallaan. Vaihtuvuus on suurta. Mizotan mukaan vapaaehtoiset assistentit ovat yleensä ansioituneita maisteritason opiskelijoita ja saavat työstään tenttivalvojina stipendin ja tuntikorvauksen. Ongelmana tenttivalvojien osalta Mizota näkee vaihtelevien vessakäytäntöjen sijaan enemmänkin sen, että opiskelijoita valvomaan käytetään toisia opiskelijoita. Henkilökunnan edustajia ei kyseiseen tehtävään tahdo löytyä. Toiseksi ongelmaksi hän nostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden käytön valvonnassa. Mizota epäilee, että kynnys vilppiepäilyihin puuttumiseen saattaa olla suurempi, jos valvojan ja valvottavan välillä on kielimuuri. 12 3/2014 3/2014 13

INFOGRAFIIKKA SEKSIÄ, ALKOHOLIA JA ARVOKYSYMYKSIÄ Seurustelusuhde voi kestää, vaikka vain toinen osapuoli opiskelee kauppakorkeakoulussa ja pituuseroa on 40 cm. Ihmiset lähettävät viestejä omista puhelimistaan chat-palveluihin, jotka puolestaan välittävät ne tv-ruudulle kaiken kansan luettavaksi. Mistä tässä oikein on kyse? Modernin chat-ilmiön lisäksi vuonna 2001 mietityttivät muun muassa kaksoistutkinnot, uskottomuus sekä Kreikan turistikeskusten seksintäyteinen elämä. Miten voi olla varma, ettei olekaan kiinnostunut vaikka vaippojen pitämisestä tai naisten kengistä? Fetissit, työttömyys, opiskelijaruokavalio ja duunarin kanssa seurustelu puhuttivat vuonna 2003. KY:n organisaatio uusiksi. Eläminen ilmaiseksi. Alumnien omaisuus takavarikkoon. KY siirtyy nyt kommunismiin. Vauhdilla etenevä huippuyliopistohanke herätti keskustelua. Kylteri kävi haistelemassa funktioita Otaniemessä ja maistelemassa kasviskormaa Taideteollisessa korkeakoulussa. Mistä voi bongata Heikki Hipsterbergin? Ei mistään, koska on vaihdossa Berliinissä. Kauppishahmot puhuttavat aina. Vuodesta 2011 jäi nettiin elämään Kylterin stereotypiatesti. Haalarit on kyllä aika kauheita. Niistä on muoti ja erotiikka kaukana. Olen käyttänyt niitä vain kerran. -Kauppislainen stylisti Sakke Hytönen Nämä ikonit herättävät lähinnä hämmennystä. Mitä ihmettä maapallo ja sen ympärillä olevat kädentapaiset yrittävät viestiä? Kauppakorkeakoulu sai uuden sloganin ja kuvituskuvat. Vuonna 2013 puhuttivat myös kauppiksen kasvatit huippuyliopistoissa ja Riku Oksmanin oikeuskanslerille tekemä kantelu koulumme opetuskielestä. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuottavimmat ansaintamallit: ase- ja huumekauppa, veropetos, prostituutio Vuonna 2000 Kylterissä käsiteltiin rahanpesua ja neuvottiin opiskelijoita riittävän vahvan boolin tekemisessä sekä palkkatoiveiden esittämisessä. Ruotsalaislehti syyttää Hankenin opiskelijoita osallisuudesta seksiskandaaliin. AIKAJANA Kylteri-lehti on viihdyttänyt kauppislaisia jo 15 vuoden ajan. Toimitus tutki vanhoja numeroita ja selvitti, mikä kyltereitä milloinkin on puhuttanut. Yrittäjyyttä lukeneilla hääpareilla on suurin eroprosentti, koska liitto toimii aina paperilla paremmin kuin käytännössä. Markkinointi- Marilyn kokoaa kaikki kauppiskliseet samaan naiseen. Hän elää joka päivä casual fridayta. Ainutlaatuinen Vesa Keskinen Edustajiston omaisuuspäätöksestä valitettu Homona HSE:llä Lehden mennessä painoon KY:n edustajisto oli päättänyt yksimielisesti hyväksyä sovintoesityksen. AYY:n edustajisto piti sopimusesitystä liian monimutkaisena ja päätyi hylkäämään sen. Vuonna 2010 omaisuuskiistasta saatiin melkein neuvoteltua sovintosopimus. Ökyasuntoja ja oma piha - näin asuu kylteri. Vuonna 2012 tutustuttiin kylterien asuin- ja koulurakennuksiin. Selvisi, että päärakennuksen aulasta löytyy ruumisarkkuja, ja että Tieto-salissa on testailtu makkaran koostumusta. 14 3/2014 3/2014 15

MAARET VÄKINEN KUVAT PETRI ANTTILA Mitä kauppakorkeakoululle, KY:lle ja Suomen taloudelle kuului 15 vuotta sitten? Entäpä missä tilanteessa ollaan 15 vuoden kuluttua? Kylterin 15-vuotisjuhlanumeron kunniaksi selvitimme kolmen asiantuntijan vastaukset. 16 3/2014 3/2014 17

Matti Pohjola 1999 IT-noususta hitaaseen talouskasvuun Tulevaisuudessa Suomi muuttuu hitaan kasvun yhteiskunnaksi, jossa keskiluokalla on vaikeuksia työllistyä, ennustaa taloustieteen professori Matti Pohjola. LAMASTA OLI JUURI toivuttu ja edessä oli hyvän talouskasvun aika. Suomen talous avautui kansainväliselle kilpailulle. Tietotekniikalla oli tärkeä rooli tulevan talouskasvun kannalta, sillä 90-luvun puolivälissä oli huomattu, mitä esimerkiksi Nokia saa aikaan. Suomi nousi ensimmäistä kertaa historiansa aikana maailman eturintamaan juuri IT-osaamisensa ansiosta. Talouskasvumme oli toiseksi nopeinta koko Euroopassa 90-luvun lopulta aina vuoteen 2008 saakka. Työpaikkojen kannalta oleellista oli, että rutiinitehtävät alkoivat vähentyä. Esimerkiksi monissa virastoissa oli vielä 15 vuotta sitten tallentajia, jotka tallensivat lomakkeiden tietoja tietojärjestelmiin. NYT ELÄMME SUUREN taantuman aikaa. Kasvu, joka saavutettiin on takanapäin. Nopean talouskasvun yhteiskunnasta on tullut hitaan talouskasvun yhteiskunta. Julkinen sektori velkaantuu liikaa, ja pitää miettiä, miten velka taitetaan. Yhteiskuntaa ei voi enää kehittää yhtä voimakkaan talouskasvun varaan kuin ennen. Käytännössä tämä näkyy tällä hetkellä siinä, että julkisen sektorin tulojen kasvu on romahtanut ja menot kasvavat. Budjettiin syntyy aukko. Yhteiskunnassamme hämmästellään sitä, että putosimme eturintamasta, jonka olimme saavuttaneet. Tämä hämmennys näkyy hallituksen toimissa ja etujärjestöjen kannanotoissa. Globaalit yritykset ja brändit rantautuvat Suomeen, mikä tekee ongelmasta vielä haastavamman. Hyödyimme globalisaatiosta 15 vuotta, ja nyt se näyttäytyykin arjessamme siten, että kansainväliset kauppaketjut tulevat tänne ja suomalaiset yritykset muuttavat pois. Teknologian kehitys tekee turhat työt tarpeettomiksi. Muutos on hyvä yhteiskunnan kannalta, mutta ihmiset, joilta katoaa työpaikka, tarvitsevat tukea. Meidän pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme on tässä suhteessa toiminut hyvin. Meillä ei ole syrjäytyneitä ollenkaan samassa mittakaavassa kuin monessa muussa maassa. Opiskelijoiden kannalta taantuma näkyy muun muassa siinä, että kesätöitä on vaikeampi saada. Vastavalmistuneiden työttömyyttäkin on hieman enemmän kuin ennen. Palkasta joutuu tinkimään. 2029 taloustieteen professori Toiminut taloustieteen professorina kauppakorkeakoulussa vuodesta 1992 Työskennellyt opetus- ja tutkimustehtävissä muun muassa Tampereen, Helsingin ja Turun yliopistoissa, Suomen Akatemiassa, Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksessa ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa sekä apulaisjohtajana YK-yliopistoon kuuluvassa WIDER-instituutissa. 2014 VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN TUOMAT ongelmat ovat pahimmillaan. Hitaan kasvun vuoksi Suomessa on myös tyypillisiä Keski-Euroopan ongelmia kuten koulutetun keskiluokan työllistymisen vaikeuksia. Varallisuus keskittyy enemmän. Mitään uhkakuvia ei kuitenkaan ole. Varallisuus on korkeampi kuin nyt, joten vuonna 2029 on rahaa uudentyyppisiin ratkaisuihin. Hyvinvointiyhteiskunta tulee säilymään. Kyse on enemmänkin siitä, että se pitää mitoittaa hitaamman talouskasvun mukaiseksi. Meillä tuskin on uutta Nokiaa, mutta sen sijaan meille on syntynyt vahvoja keskisuuria yrityksiä. Liike-elämää palveleva toiminta on kasvun kannalta hyvin keskeisessä osassa. Siis juuri ne tehtävät, joihin kauppakorkeakoulu valmistaa. 15 vuoden kuluttuakin kauppakorkeakoulun opiskelijat työllistyvät johto- ja asiantuntijatehtäviin. 18 3/2014 3/2014 19

Sari Sartsa Rautiainen KY:n hallintopäällikkö Työskennellyt KY:n palveluksessa vuodesta 1988. Aloitti työt KY:llä toimistosihteerinä, opiskeli töiden ohella merkonomiksi ja ylioppilaaksi. Rautiainen palkittiin tänä vuonna KY:n kultaisella kilvellä, joka myönnettiin KY:n pyrkimysten huomattavasta edistämisestä pitkällä uralla. Ylioppilaskunnasta Otaniemeen KY on muuttunut varakkaasta ylioppilaskunnasta vapaammaksi yhdistykseksi. Lähes kaikista vakituisista työntekijöistä on luovuttu, kertoo KY:n hallintopäällikkö Sartsa Rautiainen. 1999 "KY:LLÄ OLI VIELÄ 90-luvulla useita vakituisia työntekijöitä, mutta 90-luvun lopulla KY alkoi ulkoistaa. Tuolloin meille myös palkattiin ensimmäistä kertaa siviilipalvelusmiehiä. Nyt heitä ei ole ollut enää vuosiin. Vakituisen työvoiman määrä selittyy sillä, että työtäkin oli paljon enemmän. Sähköpostia ei ollut, joten jos esimerkiksi KY:n jäsenille oli asiaa tai haluttiin kutsua koolle edustajisto, kaikki materiaali piti tulostaa ja koota käsin. Tulostetut paperit levitettiin pöydälle ja kolme ihmistä kokosi materiaalipaketit. Kirjekuoriin liimattiin osoitetarrat ja kuoret frankkeerattiin. Työt tehtiin silloin todella vaikeimman kautta. Opiskelijan näkökulmasta KY hoiti ylioppilaskunta-aikanaan monia asioita opiskelijan puolesta. Teetimme esimerkiksi opiskelijakortit ja vaikutimme muun muassa siihen, että kauppakorkeakoulun opiskelijat saivat VR:ltä 50 prosentin alennuksen junalipuista." 2014 KY:N NYKYHETKI ON monella tapaa samanlainen kuin 15 vuotta sitten. Rahaa on käytössä kuitenkin vähemmän kuin vuonna 1999. Kun KY oli vielä ylioppilaskunta, olimme varakkaita. Aalto-yliopistoon yhdistymisen myötä jouduimme luopumaan osasta omistustamme. Esimerkiksi KY:n omistuksessa olleet opiskelija-asunnot siirtyivät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle, ja KY lopetti kaikkien opiskelija-asuntoihin liittyvien asioiden hoitamisen. Nyt kun KY on yhdistys, toimintamme on ehkä hieman suppeampaa, mutta myös vapaampaa. Ylioppilaskunta-aikaan olimme julkisoikeudellinen yhteisö. Toimintaamme säätelivät tietyt asetukset ja lait. Opiskelijayhdistyksenä tarjoamme opiskelijoille kokemuksia ja valmennamme heitä tulevaan työelämään. Nykyään yhä suurempi osa KY:n työsuhteista on vuoden määräaikaisuuksia, ja tehokkuutta on tullut lisää. KY:ssä tekeminen on nuorekasta ja nopeatempoista. Autamme nuoria opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja järjestämme mitä erilaisimpia tapahtumia. KY antaa opiskelijoille myös henkistä tukea. Tätä kautta kaukaakin tulleet opiskelijat löytävät yhteisön ja ystäviä. Tiedän monia KYpareja, jotka ovat jo naimisissa, joten jotkut löytävät täältä jopa elämänkumppaninsa. 2029 PELKÄÄN, ETTÄ AALTO-YLIOPISTOON yhdistymisen myötä käy niin, että vielä jonakin päivänä kaikki toimipisteemme ovat Otaniemessä. Kenties 15 vuoden kuluttua siellä on sellainen törkeän iso ja moderni kampus, jossa on valtavan paljon opiskelijoita ja vähemmän henkilökuntaa. Silloin on vaarana, että opiskelijan henkilökohtainen tukeminen vähenee, ja ettei KY:llä enää ole mitään asiakaspalvelua, josta voi kysyä apua. Automaatti vastaa puhelimessa opiskelijalle, että katso tämä nettisivuiltamme. On kauhea ajatus, että KY muuttuisi opiskelijoille etäiseksi. Toivottavasti tämä visio ei kuitenkaan toteudu. Toivoisin, että KY tarjoaisi jatkossakin nuorille esimerkiksi työharjoittelupaikkoja, ja että yhdessä tekeminen olisi tärkeä osa toimintaa. Mielestäni KY:n tulisi tehdä kaikkensa, ettei se huku massaan. 20 3/2014 3/2014 21

Ingmar Björkman Kotimaisuudesta kansainväliseen käytäntöön Tulevaisuudessa työharjoittelu on pakollinen osa opintoja ja verkko-opetuksen määrä kasvaa, arvio kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman. 1999 VIISITOISTA VUOTTA SITTEN kauppakorkeakoulussa ei ollut juurikaan ulkomaisia opiskelijoita. Opetus keskittyi enemmän professorien luentoihin, ja opiskelijoiden tehtävä oli tenttiä luennoilla opittua. Opintojen aikaisista oman alan töistä ei saanut opintopisteitä, ja opiskelijat kävivät opiskelujen aikana vähemmän töissä kuin nykyään. Kauppakorkeakoulun opiskelijat kävivät lähinnä kauppiksen kursseilla, vaikka periaatteessa sivuaineiden suorittaminen muissakin kouluissa olisi ollut mahdollista. Sivuaineopintoihin muissa oppilaitoksissa liittyi byrokraattisia haasteita. KANSAINVÄLISTYMINEN ON OLLUT viime vuosien aikana suurin kauppakorkeakoululla tapahtunut muutos. 15 prosenttia kauppakorkeakoulun opiskelijoista on ulkomaalaisia, minkä lisäksi vaihto-opiskelijoita on noin 260. Kansainvälinen kiinnostus Aalto-yliopistoa kohtaan on kasvanut merkittävästi. Aallon fuusio on maailmanlaajuisesti uniikki. Nykyään saamme paljon parempia ulkomaisia hakijoita sekä professuureihin että kandi- ja maisteriohjelmiin. Nykyään panostamme oppimiseen luentojen sijasta. Oppimisprosesseja kehitetään, ja luennot ovat vain yksi opetusmuoto. Tiedämme, että opiskelijat oppivat paremmin tekemällä. Heillä pitää olla ongelmia ratkottavanaan. Kun opiskelija käy töissä, siellä opitut asiat voidaan integroida osaksi opiskelua. Toki pelkällä työnteolla ei opintopisteitä saa, vaan opiskelijan tulee kirjoittaa reflektiopaperi ja analysoida, miten hän on hyödyntänyt osaamistaan työssään. Tämän tyyppinen toiminta on otettu maailmalla jo aikaisemmin osaksi opintoja, ja nyt se on rantautunut myös meille. Monialaisuuden lisääntyminen on yksi näkyvimmistä muutoksista verrattuna 15 vuoden takaiseen. Meillä on yhä useampia yhteisiä maisteriohjelmia muiden Aalto-yliopiston koulujen kanssa. Viime vuonna kandiohjelmien uudistuksen yhteydessä opiskelijoille tuli mahdolliseksi suorittaa yksittäisiä kursseja ja sivuaineita muissa kouluissa." Aloitti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaanina vuoden 2012 alussa. Toiminut muun muassa Hankenilla johtaminen ja organisaatiot aineen professorina ja saman laitoksen johtajana (1998-2011), Hankenin vararehtorina (2005-2007), sekä vierailevana professorina useissa Euroopan ja Aasian kauppakorkeakouluissa. dekaani 2014 2029 TENTTIKESKEISYYS VÄHENEE, JA verkko-opetus on yhä tärkeämpi osa opiskelua. Opiskelijat toimivat aktiivisemmin yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Kenties työkokemus ja työharjoittelu ovat jopa pakollinen osa opintoja. Linjauksemme on, että myös tulevaisuudessa on pakko osata suomea, jos haluaa opiskella kandiksi kauppakorkeakoulussa. Uskoisin, että vuonna 2029 dekaanit käyttävät enemmän aikaa keskusteluun kansainvälisten partnereiden kanssa. Dekaanien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että saamme riittävästi resursseja kauppakorkeakoulun toimintaan. Myös valtion rahoitus tulee kuitenkin säilymään. Se takaa pitkäjänteisyyden toiminnassamme. Toivon myös, että dekaanit tekevät vuonna 2029 lyhyempää työpäivää kuin nyt! 22 3/2014 3/2014 23

ESA-PEKKA MATTILA KUVITUS MERI PELTONEN Yötöissä Vilunväristyksiä, kofeiinia ja kuusi sivua kandia. Esa- Pekka Mattila kokeili, miten öinen opiskelu Tietosalissa onnistuu. 24 3/2014 3/2014 25

On tutkittu, että 4-5 tunnin yötyön jälkeen suorituskyky alkaa heiketä. KLO 23:40 TietoEnator. Mystinen konesali, johon käytännössä jokainen kauppislainen on joutunut tutustumaan opiskelujensa varrella. Sali tuntuu oudon tyhjältä, jopa meditatiivisen rauhalliselta paikalta normaaliin verrattuna. Arkipäivien ja iltojen ihmismassat ovat poissa, kun kello tikittää melkein kahtatoista yöllä. Muutama sielu kuitenkin jatkaa keskittynyttä näpyttelyään näyttöjen edessä. Joillakin heistä näyttää olevan pitkä yö edessä. "Denan" all-nighter on käsitteenä jo status itsessään. Se on karmistuttava ja joillekin jopa silti arkipäiväinen asia. On aika ottaa selvää, mitä näissä mystisissä öissä tapahtuu. Kofeiini, proteiinipatukka, vettä, kuumottava kandin deadline ja jo valmiiksi hajottava olotila lienevät oivallinen resepti tulevaan yöhön. KLO 0:15 Keskiyö toimi muutamalle opiskelijalle rajapyykkinä. Kone kiinni ja ulos. Salin väki väheni alle kymmeneen. Näytöillä vilahtelevat pdf:t, excel-taulukot ja Facebook. Tehokkuus ei liene ydinasia yöopiskelussa. Tuloksia tulee pakottamalla itsensä istumaan koneella tarpeeksi kauan. KLO 1:30 Viimeisiä viedään. Koeviikon jälkeinen viikko lienee yksi hiljaisimmista ajankohdista salinkäyttöasteissa. Saliin on jäänyt vain kolme henkilöä, vaikka huomenna on tuotantotalouden tentti. Lisää kofeiinia. Väki vähenee, pidot paranevat. Seesteinen tunnelma on laskeutunut luokkaan. Kukaan ei puhu ja melua ei synny, sillä olen yksin. Tuntuu hämmentävältä olla yksin näin isossa tietokoneluokassa, etenkin kun täällä on tottunut ihmisvilinään ja taukomattomaan, suorastaan hektiseen tunnelmaan. Vaikka fiilis muuten olisikin sama kuin yksin kotona koneen äärellä, tuntuu takaraivossa silti yksi naurettavalta tuntuva ero: täällä minä opiskelen, kotona olisin vain koneella. Pitkittyneen valvomisen seurauksena usein keskittymis- ja hahmotuskyky heikkenee ja ihminen ei enää kykene ratkomaan laskutoimituksia yhtä tehokkaasti. KLO 4:16 Keskittymiskykyni on suunnilleen yhtä tehokas kuin teekkarin lähestymisyritykset baarissa. Ajatus harhailee ja tekstin tuottaminen tuntuu ylitsevuotavan vaikealta. Juridisen tekstin lukeminen englanniksi aiheuttaa suunnattomia haasteita parin lauseen välein. Aika pitää pienehkö tauko ja mahdollisesti hakea lisää kofeiinia, vaikka vielä ei kauheasti edes väsytäkään. KLO 5:03 Kirjaimia ilmestyy näytölle hitaasti, mutta varmasti. 12 tunnin yötyön jälkeen tapaturmariski on kaksinkertainen. KLO 6:00 Surrealistinen olo. Lintujen laulu ja auringon ensimmäiset säteet keskeyttävät lukemiseni. Totuus iskee silmille, aamu tosiaankin alkaa kohta. Olotila on muuten jopa freesi, ja tyhjänä yönä TietoEnator tosiaan on ollut yllättävänkin tehokas ja keskittymisen mahdollistava opiskelupaikka. Ajankohta nyt on vain muuten ihan perseestä. Seuraavana päivänä minä kiitän ja kiroan lupaustani tehdä tämä juttu. KLO 2:28 26 3/2014 3/2014 27

ELINA IKOLA TEHOA OPISKELUUN Kuinka hyödyllistä koulutöiden tekeminen viimeisenä yönä juuri ennen deadlinea on? Selvitimme, miten opiskelun tehokkuutta voisi parantaa. KLO 7:00 1. JAKSOTA OPISKELU PÄTKIIN Oppiminen on tehokkaampaa, jos opeteltavan asian jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kuin jos sen tekisi kerralla. Monet tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että opiskelun jaksottaminen paitsi auttaa muistamaan opeteltavan asian kauemmin, myös vähentää opiskeluun tarvittavaa aikaa. Tämä johtuu siitä, että jaksottaessamme opiskelua ehdimme prosessoida tietoa mielessämme opiskeluhetkien välissä yden katkeaminen tarjoaa aivoille mahdollisuuden käsitellä tietoa, jota sinne on aiemmin kertynyt. Unessa me kertaamme asioita, joita haluamme muistaa. Yksilön työmuistin kapasiteetti vaihtelee vireystilan mukaan. Unentarpeen ja vuorokausirytmin puolestaan määräävät geenit. Useimmilla optimaalinen vireystila osuu päivään, mutta osa meistä on iltai- tai yöhmisiä. Unenpuute laskee kuitenkin suoritustehoa, sillä valvoessa aistitiedon käsittelyssä menee enemmän aikaa. 4. TUNNISTA SYYT VETKUTTELUUN Niskoihin sattuu ja silmät seisovat. Pieni happihyppely pirteässä keväisessä ilmassa kuitenkin piristi suunnattomasti. Vielä jaksaa mahdollisesti tunnin kaksi, muttei tämä enää tehokasta ole. Mieli tekee nukkua ja kandidaatin tutkielman aihealueet hyppivät korvista ulos. Olotila on muutenkin kauhea. On epämääräisiä vilunväristyksiä ja jatkuvasti heikkenevä olo. Nyt unettomuus ja kofeiinin vähyys alkavat näkyä. Yksinäisyyden salissa rikkoo siivooja, muuten on hiljaista vieläkin. 24 tunnin valvominen vastaa promillen humalaa. KLO 8.15 UC Berkeleyn ja Harvard Medicalin tutkimus vuonna 2011 osoitti, että koko yön valvominen voi aiheuttaa lyhytaikaista euforiaa. Tutkimuksen mukaan valvominen saattaa kuitenkin johtaa mielialavaihteluiden takia tavallista riskialttiimpaan käyttäytymiseen. Noin viiden tunnin rauhaisa yksinolo loppuu. TietoEnator herää horroksestaan uuteen arkiaamuun. Tasainen näppäimistöjen naputus alkaa täyttää salin ilmatilaa. Mitä yöttömästä yöstä jäikään käteen? Hirvittävät univelat, erittäin jumissa oleva hartialinja, noin kuusi sivua kandidaatin tutkielmaa ja seesteisen rauhallinen olotila yön aikana. Suosittelenko? En missään nimessä. Koenko mahdottamaksi tämän uusimisen? Valitettavasti en. Jutussa esiintyneiden valvomisfaktojen lähteet: terveyskirjasto.fi, sciencedaily.com ja wikipedia.fi 2. LINKITÄ UUSI ASIA JO OPPIMAASI Jotta asiat siirtyisivät pitkäkestoisempaan muistiin, asioiden kokonaisuutta tulisi pohtia ja linkittää jo olemassa olevaan tietoon. Oppiminen rakentuukin aiemmin opitun tiedon päälle. Mitä enemmän meillä on erilaisia assosiaatioita kuten esimerkkejä tai pohjatietoa, johon voimme opiskeltavan asian yhdistää, sitä helpompi meidän on hakea tietoa pitkäkestoisesta muistista ja soveltaa sitä eri yhteyksissä. Opiskelun jaksottaminen on siksikin hyödyllistä, että prosessoidessamme tietoa pidemmällä aikavälillä voimme samalla sitoa sitä kokemuksiimme ja muilla kursseilla opiskeltaviin asioihin. 3. NUKU! Unessa aivokuoren yhteys ulkomaailmaan katkeaa, mutta aivot jatkavat työskentelyä. Kun sisään tuleva tieto ei häiritse, aivokuori voi rauhassa huoltaa itseään. Näin ollen yhte- Miksi sitten koulutöitä on usein vaikea aloittaa ajoissa? Opintopsykologi Minna Nevala kertoo, että vetkuttelu on tyypillistä silloin, kun tunnistamme tehtävän vaikeaksi tai aikaa vieväksi. Nevala puhuu epäonnistumisen ansasta. Me pelkäämme epäonnistumista ja rakennamme itsellemme valmiiksi selityksen, miksi asia menee pieleen, jotta meidän ei tarvitse pettyä itseemme. Kyllä tää olis mennyt hyvin, jos olisin aloittanut ajoissa. Yhtenä vetkuttelun taustalla olevista syistä Nevala nostaa esiin perfektionismin. Kun haluamme tehdä asiat todella hyvin, niistä tulee paljon haastavampia ja ne vievät enemmän aikaa. Kannattaakin olla armollinen omalle tuotokselleen. Ensimmäisen version ei tarvitse olla täydellinen, sillä siitä on helppo lähteä parantamaan suoritusta. Juttua varten on haastateltu opintopsykologi Minna Nevalaa ja kuunneltu dosentti Tarja Stenbergiä Helsingin yliopistosta. Lisää opiskeluvinkkejä löydät osoitteesta https://into.aalto.fi/display/fiopiskelutaidot. Tarja Stenbergin luennon aivoista ja unesta pääset kuuntelemaan Helsingin yliopiston Tiedekulman sivuilta: Aivot-teema: Ruususen vai koiran unta? 28 3/2014 3/2014 29

KYSYIMME SUPERMASTER VASTASI Vain kermojen kerma valitaan VERNA VUORIPURO KUVA ESA-PEKKA MATTILA OLETKO TARKKA IMAGOSTASI, TIMO HENTUNEN? sisään. Hyvä tulos ei riitä, pitää olla erinomainen. Valmennuskurssiguru ei aio koskaan luopua piirtoheitinkalvoista. Miten päädyit järjestämään valmennuskursseja? Luin matematiikkaa Helsingin yliopistossa ja tein siinä sivussa töitä opettajana. Aloin vetää myös matematiikan abikursseja. Vuonna -89 opetin matematiikan kursseja kauppakorkeakouluun pyrkiville, kun eräs oppilaani ehdotti, että rupeaisimme yhdessä opettamaan kaikkia kauppikseen vaadittavia aineita. Mitä teet muut vuodenajat? Kun pääsykoe on ohi, kerätään palautetta ja suunnitellaan uutta aikataulua, esitettä, kurssia ja markkinointia. Usein osa kirjoista vaihtuu, joten marraskuusta juhannukseen on erittäin kiireistä. Minulla ei ole ajankäyttöongelmia. Heinä-lokakuussa on tietysti hieman rauhallisempaa. Mikä työssäsi viehättää? Oppilaat ovat aina uusia, ja he haluavat tosissaan oppia. Tällaisen kurssin vetäminen on paras mahdollinen tilanne opettajalle. Ei tarvitse neuvotella siitä, opiskellaanko. En ole kokenut elämässäni mitään muuta ammattia tai toimintaa yhtä antoisaksi kuin opettaminen. Miten pääsykokeisiin valmistautuminen on muuttunut urasi aikana? 2000-luvun aikana kilpailu on kiristynyt. Vain kermojen kerma valitaan sisään. Hyvä tulos ei riitä, pitää olla erinomainen. Vanhoilla opiskelutavoilla päästään nykyisin korkeintaan muutamien maaseutupaikkakuntien kouluihin. Aiotko joskus luopua piirtoheitinkalvoista? En koskaan. Se on aivan ylivoimainen menetelmä edelleen. Kalvoja on kertynyt minulle tämän kevään aikana yli sata kiloa. Powerpoint on tavattoman jäykkä väline. Se ei tarjoa ollenkaan niin joustavaa keinoa pedagogiseen lähestymiseen. Piirtoheitinkalvot ovat tehokas ja kätevä menetelmä, kun aineistoa käsitellään yksityiskohtaisesti ja siihen tehdään ylimääräisiä merkintöjä. Miten valitset oppituntiesi taukomusiikin? Kriteereinä ovat melodisuus, erottuvuus ja kiinnostavuus. Ei mitä tahansa bulkkitavaraa, vaan 50-80-lukujen musiikkia, jossa on jotain ideaa, ja joka sopii kurssikäyttöön. Eikä mitään tylsää räppiä. Millaisia ovat tämän vuoden hakijat? Jopa parempia kuin aikaisemmin. Erittäin terävää, ahkeraa ja sisukasta porukkaa. Ympärillesi on rakentunut vahva henkilöbrändi. Oletko tarkka imagostasi? Sitä ei ole rakennettu tietoisesti eikä tulla koskaan rakentamaan. Tietenkin tavoitteena on, että kurssitoiminta on mahdollisimman tasokasta. Oppilas saa luvan ottaa vastaan sen, mitä annetaan ja päättää, onko tyytyväinen. Ketään ei mielistellä. Työmoraalin pitää olla niin korkealla. Lisäävätkö valmennuskurssit epätasa-arvoa hakijoiden välille? Totta kai varakkaammat jossain määrin hyötyvät tästä. Kyse on vapaasta markkinataloudesta. Mielestäni on luonnollista ajatella, että ihmiset satsaavat pyrkimiseen runsaasti mahdollisuuksiensa mukaan. Samaan tyyliin toimitaan hyvin laajasti muuallakin yhteiskunnassa. Voi myös kysyä, onko motivaatiokaan kunnossa, jos ei satsaa lajiin. 2000 euroa kurssiin kyllä löytyy, jos oikeasti haluaa. Edelleen on huomattava, että oppilas saa rahoilleen erittäin paljon vastinetta. Timo Hentunen, 64, on vetänyt Supermasternimistä valmennuskurssia kauppakorkeakouluun viimeiset 25 vuotta. Legendan maineen saavuttanut opettaja on kotoisin Kuopiosta ja opiskellut matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Erilaisia valmennuskursseja on pidetty yli 40 vuoden ajan. 30 3/2014 3/2014 31

KUVAREPORTAASI ESA-PEKKA MATTILA, KY:N ARKISTO OI, KY- AIKOJA KY ja kauppis, ennen ja nyt. Kauppakorkean harjannostajaiset pidettiin juhlallisin menoin vuonna 1948. 32 3/2014 3/2014 33

Nykyisin KY:lle vie oma pyörätie. Vuosijuhlamarsalkan sauva kopautti juhlan käyntiin. Juhlapuheen piti kaupparkorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman. Ennen kaikki oli paremmin? Alakertsi näytti vielä vuonna 1980 tältä, kun paikalla sijaitsi Radio 21 -niminen baari. 34 3/2014 3/2014 34 3/2014 35

Pukumiehet ovat vaihtuneet Raflassa kasuaalimpaan pukeutumiseen. Mikään ei ole muuttunut sitten 1990-luvun. 36 3/2014 3/2014 37

MURSUPOLIISI TEKSTI JA KUVAT ROSA KOJONKOSKI 1 LAURA, MURSU 1. Todennäköisesti kavereiden kanssa leikkimässä. 3 ARI, MURSU 1. Päiväkodissa kakat vaipassa, silloisessa kotikaupungissani Lahdessa. 2. Olen jossain arvostetussa firmassa töissä varmaankin Suomessa tai Saksassa. 3. Välillä opiskelen, koska haluan saada hommat tehtyä kerralla loppuun. 4. Valmennuskurssi on hyvä apu muun opiskelun tueksi ja motivaation kannalta. 5. Kannattaa, koska se motivoi opiskelemaan. 2. Kaveriporukalla viikonloppua viettämässä mökillä Päijänteellä. Olisin laiturilla ottamassa arskaa läppäri toisen käden ulottuvilla, koska toimin yrittäjänä. 3. Melko usein. Kaikkein tehokkainta on aika yöllä kello kolmeen asti. 4. Ei tarvita. Kävin valmennuskurssin itse, mutta siitä jäi mieleen pelkkää negatiivista. 5. Kannattaa, koska siitä saa taskuntäytettä, ja töissä oppii asioita monipuolisemmin. 2 SAARA, MURSU 1. Kallion tarhassa Helsingissä. 4 ANTTI, MURSU 1. Esikoulussa Heinolassa. 1. Toivottavasti jossain mukavassa työpaikassa, jossa saan tehdä asioita, joista tykkään. Haluaisin, että minulla olisi oma perhe. 2. En. 3. En ollut itse, mutta joku voi saada niistä lisäapua. 2. Toivottavasti olen silloin jo valmistunut. 3. Joo opiskelen, koska deadlinet ovat usein aamulla. 4. Henkilökohtaisesti se helpotti minua, mutta olisi reilumpaa kaikille, jos valmennuskursseja ei olisi. 4. Kannattaa, jos työ jollain tavalla liittyy omaan alaan ja antaa kokemusta. 5. Ehdottomasti! Töistä saa lisää rahaa vapaa-aikaan ja vastapainoa opiskeluun. 1. Missä olit 15 vuotta sitten? 2. Missä olet 15 vuoden kuluttua? 4. Tarvitaanko valmennuskursseja? 5. Kannattaako opiskeluaikana tehdä töitä? 3. Opiskeletko öisin? 38 3/2014 3/2014 39

KOLUMNI KOLUMNI VILLE VOIPIO ANNAMARI SIPILÄ SANNA KAUHANEN (SIRKKU) ROBERT WUORILA-STENBERG (AARNI) KY-LOOKS Juhlanumeron special edition NUORI JA KAPINALLINEN Varmuuden vuoksi tekisin nyt kaiken toisin, sanoo Kylterin ensimmäinen päätoimittaja Ville Voipio. Kylteri-lehti perustettiin aikanaan, koska ylioppilaskunnassa haluttiin leikata kustannuksia. Perustamisen aikoihin viikottaisen Punakulma-lehden lisäksi kustannettiin tekkareiden kanssa yhteistä Contactoria. Se oli kaikesta etääntynyt tabloid eikä sitä haluttu jatkaa. Ensin ajatuksena oli tuottaa halvemmalla pelkkä verkkolehti, mutta se taisi ideana olla liian edellä aikaansa. Lopulta päädyttiin painettuun aikakauslehteen. AIKANAAN OLI PÄÄTETTY, että lehden nimi ei voisi olla Kylteri, joten nyt siitä tuli lehdelle oiva nimi. Mielikuvituksellinen Kylteri oli aiemmin ollut KY:n ylioppilaskunnan ravintolaryppään nimi, joten sillä oli jo historiaakin. Ainakaan ei jäänyt epäselväksi, mistä lehti kertoo. Kustannuksia tuskin koskaan leikkaantui, mutta Contactor saatiin sentään vaihdettua mielestämme tarkoituksenmukaisempaan lehteen. Kohtalon ivaa on se, että kohta Contactor luultavasti kaivetaan naftaliineistä ja Kylteri kuopataan liian nurkkakuntaisena julkaisuna. Elämä on haitariliikettä. KYLTERI-LEHDESSÄ KIINNOSTAVAA ON ollut seurata lehden linjan kehitystä. Jo perustamisen aikoihin arveltiin sisällön elävän kunkin ajan hengen mukaisena. Jos nyt päättäisin, pyrkisin saamaan lehdestä vähemmän linjakkaan. Mitä täydemmin ja intohimoisemmin lehti kiinnittyy milloin mihinkin, sitä vahvemmin se kapinoi yksitotisia kuvalehtiä vastaan. Ja ylioppilaslehdessä saa olla kapinaa. Rämäpäisyyttä, innovatiivisuutta ja tunteen paloa. Tai miksi edes pitäytyä julkaisussa, kun voi tehdä kommunikaatiota - tänään lehteä, huomenna levyä ja ensi viikolla flashmobia. Yllätä mut aikalainen, tee puheenaihe. KYLTERI-LEHDEN AINOA IDEA oli rakentaa Kylteri-yhteisöä opiskelijapiiriä laajemmin. Ajattelimme, että sponsoria kehtaa paremmin pyytää, jos joskus on pidetty vähän yhteyttäkin. Monikanavaisena aikana ja mediamurroksen keskellä tehtävä on yhä tuore ja kiinnostava. Mitä siis mietin nyt? Kun lehti muutaman vuoden päästä täyttää 18, saan olla ylpeä täysi-ikäisyydestä. Samalla kuitenkin mietin, miten voitaisiin välttää kasvavaa mahaa ja kaljuuntumista. Varmuuden vuoksi tekisin nyt kaiken toisin. Kirjoittaja on Kylterin ensimmäinen päätoimittaja, joka työskentelee tällä hetkellä markkinointiarkkitehtina. SIRKKU 2. VUOSIKURSSI Pukeutumisessa minulle on tärkeää, että tunnen oloni kotoisaksi vaatteissani. Haen siis sopivaa balanssia hyvältä näyttävän ja mukavan välillä. Päälläni onkin nyt rennosti Niken uudet tennarit, Belgiasta ostettu biker-mallinen farkkutakki ja Vero Modan musta kotelomekko. Olen työskennellyt pienessä vaateliikkeessä, ja asiakkaat ovat tuoneet paljon inspiraatiota pukeutumiseeni. Jos Helsingistä tulisi valita yksi suosikkikauppa, se olisi COS. Kesäksi voisin hankkia jonkun rennon haalarin. 40 3/2014 3/2014 41

AARNI 4. VUOSIKURSSI Esimerkiksi aamulla kuuntelemani musiikki vaikuttaa paljon siihen, mitä laitan päälle. Haluan pysyä ajan hermoilla, mutta säilyttää tietynlaisen retrouden ja persoonallisuuden. Pukeutumisessa on mielestäni tärkeää, että lookki toimii hyvin persoonan kanssa. Inspiraatiota pukeutumiseen saan katukuvasta ja musiikkivideoista. En välita siitä, minkä merkkisiä vaatteita käytän, vaan minulle on tärkeää, että ne näyttävät hyviltä ja istuvat. Tämän päivän lookkiini vaikuttivat aamulla kuunneltu Chromeo ja keväinen sää. PUHEENJOHTAJALTA ESSI MYLLYMÄKI, KY RY NYT ON KAUHEE KIIRE! Kauppismaailmassa kuulumisten kyselyyn vastataan usein omaa kiirettään korostamalla, pohtii Essi Myllymäki. Radiossa keskusteltiin taannoin ajanhallinnasta. Puhumassa ollut mies aikataulutti kaiken kalenteriinsa. Siis ihan kaiken. Samaisena päivänä istuin viikkopalaverissa, jossa päiviteltiin, kun kalenteri oli kuluvan viikon osalta melkoisen täynnä. Ei siis suinkaan omista aikataulutuksista vaan muiden tekemistä kalenterimerkinnöistä. ALOIN POHTIA AJANHALLINTAA. Ajanhallinta on sanana aika kammottava, mutta miellän sen itse oman kalenterin hallinnaksi, asioiden priorisoinniksi ja hetkessä elämiseksi. Kauppismaailmassa kuulumisten kyselyyn vastataan usein omaa kiirettään korostamalla. Uskon, että syyt tähän löytyvät jostain muualta kuin siitä, että kauppislaiset eivät hallitsisi omaa aikaansa. En ole täysin vakuuttunut siitäkään, että kiire on aina todellista. Tosin voihan olla niinkin, että kauppislaiset ovat ajanhallinnan mestareita ja kunnianhimoisina ihmisinä haluavat hyödyntää kaiken käytettävissä olevan aikansa eli aikatauluttavat itselleen kiireen. Onko aikataluttaminen sitten aina järkevää? KY:llä iso osa työstä on tietyllä tapaa luovaa. Alkuvuodesta hallitus määrittää projektinsa ja tavoitteensa. Osa projekteista on selkeitä kokonaisuuksia, mutta suurimman osan kohdalla ei ole täysin selvää, miten tavoitteeseen päästään. Työ vaatii siis paljon luovaa ongelmanratkaisunkykyä. Onnistuisiko tämä, jos kahvitauotkin olisi aikataulutettu? Tappaako liika aikatauluttaminen luovan ajattelun? Miten tämä vaikuttaa opintoihin? Etenkin casejen teossa boksin ulkopuolelta ajatteleminen on kriittistä. Lisäarvo syntyy soveltamisesta sekä aiemmin muualta opitun ja kyseisen kurssin aiheiden yhdistämisestä. MITÄÄN KAIKKIEN KOHDALLA pätevää ratkaisua asiaan ei ole olemassa. Joillekin tarkka aikatauluttaminen sopii, joillekin ei. Oman ajan hallinta on silti kaikille hyödyllinen taito. Vaikka ideoita ei synny vain varaamalla niille ajan kalenterista, on kalenteriin silti hyvä tehdä luovuudellekin tilaa. Muuten voi käydä niin, että aikaa ei yksinkertaisesti löydy, vaan viikot kuluvat muiden varaamiin kalenterimerkintöihin ja rutiineihin. Ja hei, kiinnittäkääpä huomiota siihen, kuinka usein kuulette lauseen: Ei vitsi, KY nyt TIEDOTTAA on kyllä kauhee -SIVUJA kiire! TOIMITTAA KY RY:N PUOLESTA Saija Räsänen 040 353 8279 saija.rasanen@kyweb.fi 42 3/2014 3/2014 43

KY TIEDOTTAA HELIKOPTERILLA HELSINGIN OTANIEMEEN? KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAILLA ON ASIAA on kaksipäiväinen liikuntaseikkailu maalla ja kaupungissa, ja siinä liikutaan esimerkiksi pyöräillen, kiipeillen ja meloen. Oli siistiä päästä organisoimaan koko ison tapahtuman suunnittelua ja järjestämistä. Se oli siihenastisen elämäni suurin järjestelykokemus, Aimo sanoo. VUONNA 2015 KAUPPIKSEN kandiopiskelijoita odottaa kampuksen vaihto Töölöstä Otaniemeen. Tulevaisuuden KY:läiset päättävät, millaiseksi kahden kampuksen toiminta muotoutuu. Toivottavasti KY-henki ei kuitenkaan muutu! Toisaalta kun välimatka teekkareiden kanssa lyhenee, helpottuu yhteistyö. Jos jotain saisin toivoa, rakennettaisiin Otaniemeen helikopterikenttä, jotta pääsisi tarvittaessa lentämään Töölöön, Aimo visioi. Tai köysirata! Voisi siinä matkan varrella urheillakin, lisää Aino. KY:LLÄ TAPAHTUU 9.5. KY City Challenge 9.5. North Highlands -tasting 15.5. Valmistu jo! -lauluilta 16.5. KY goes Suomenlinna -sitsit KYCC on urheilullinen seikkailu maalla ja kaupungissa. Aimo Järviselle se oli ensimmäinen kokemus suuren tapahtuman järjestämisestä. Millaisen KY:n sinä tekisit? Tämä lehti postitetaan mursuille, ja tämä juttu koskeekin sinua, uusi opiskelija! Älä jämähdä pulpettiin, vaan lähde mukaan ja tee KY:stä näköisesi. KY:lle mukaan lähtemiseksi ei vaadita kolmen vuoden opiskelukokemusta päinvastoin, mukaan kannattaa hypätä heti mursusyksynä. Näin teki esimerkiksi syksyllä 2013 opintonsa aloittanut Aino Piirtola, joka ehti ensimmäisen vuoden aikana valloittaa niin speksin, hiihtokerho KY-Skin kuin Kulttuurijaostonkin porukat. Tulin ulkopaikkakunnalta ja tarve tutustua muihin oli suuri. Olen aina myös harrastanut paljon, joten en ole tottunut luppoaikaan, Aino selittää elohiirimäistä aktiivisuuttaan. KY:llä toimii lukuisia eri järjestöjä, ja Aino kannustaakin katsastamaan infoiltoja ja päättämään niiden perusteella, mihin tutustua paremmin. Toiminnasta voi kysellä myös vanhoilta toimijoilta, tutoreilta tai miksei vaikka tuntemattomalta koulun käytävällä. En kokenut, että mukaan lähtemisessä olisi ollut ongelmia. Toki pitää näyttää, että on sitoutunut toimintaan, mutta se ei katso ikää eikä opiskeluvuosia, huomauttaa Aino. Parhaalta Ainosta on tuntunut oman kädenjäljen näkeminen käytännössä. KY-Skin pikkujoulut olivat hajallaan vielä kaksi päivää ennen h-hetkeä, mutta lopulta kaikki sujui hyvin. Speksi taas tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden esiintyä suurelle yleisölle ja loppuunmyydyille katsomoille. KY-TOIMINNAN HYÖDYT EIVÄT jää vain hauskanpidon tasolle, sanoo opintonsa vuonna 2009 aloittanut Aimo Järvinen. Työelämässäkin KY-aktiivisuudesta on ollut hyötyä. Opin asioiden organisointia, ja se meininki, jolla asioita tehdään, on ihan omanlaisensa. Työnantajakin varmasti arvostaa KY-taustaa, jos hän tuntee KY:n, sanoo Aimo. Aimo itse on vuosien saatossa ollut mukana niin NESU-KYjaostossa, speksin lavastustiimissä, ilmailukerho KY-Mpissä, musiikkikerho akysticissä kuin liikunta- ja hyvinvointivaliokunnassakin. Kohokohdaksi hän nostaa NESU:n hallitusvuoden ja KY City Challengen pääjärjestäjänä toimimisen. KYCC TUTUSTU TOIMINTAAN! KERHOISSA KY:ltä löytyy kasapäin erilaisia kerhoja! Voit lähteä mukaan esim. väittelemään, pohtimaan kestävän kehityksen kysymyksiä, juomaan viiniä, kokkaamaan, ilmailemaan, pelaamaan jalkapalloa, laulamaan valinnanvaraa on! SPEKSISSÄ Speksi on opiskelijavoimin toteutettu musikaali, johon kuuluu myös improvisaatiota. Tekijöitä haetaan vuosittain mm. lavastukseen, puvustukseen, näyttelijöiksi, muusikoiksi, käsikirjoittajiksi ja ohjaajiksi. VALIOKUNNISSA KY:llä toimii viisi valiokuntaa: korkeakoulu-, kulttuuri-, viestintä-, liikunta- ja hyvinvointivaliokunta, sekä yritysyhteistyöstä huolehtiva Sales Academy. JAOSTOISSA KUJ, KY-Sub ja NESU-KY järjestävät erilaisia tapahtumia. NESU:n kyydissä pääset mm. järjestämään sitsejä, KUJ:n kanssa juhlimaan Mursujaisissa ja Pääsykoebileissä ja KY-Subin matkassa tutustumaan kansainvälisiin opiskelijoihin Suomessa ja ulkomailla. Katso kaikki toimintamuodot nettisivuiltamme: kyweb.fi/ toiminta-ja-tapahtumat 23.5. KY presents: Rock the Ballet 30.5. KY:n ja Pykälän kesäkarkelot 4.6. Pääsykoebileet 22.8. Kesäkuntis 5.9. Mursumessut, Mursubileet 11.9. Mursujaiset 12.-17.9. Syysvaellus 18.9. Harkkasitsit 26.9. Syysklassikko + Syysklassikkokuntis Lisätietoa tapahtumista löydät kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri SIVUA TOIMITTAA KY RY:N PUOLESTA Saija Räsänen 040 353 8279 saija.rasanen@kyweb.fi 44 3/2014 3/2014 45