KIRJALLINEN KYSYMYS 89/2013 vp Venäjän kielen opetuksen järjestäminen (A2- tai B2-kieli) Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomen kouluissa Eduskunnan puhemiehelle Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen esitti 20.6.2012 opetusministeri Jukka Gustafssonille kirjallisen kysymyksen venäjän kielen opetuksen lisäämisestä pilottihankkeena Kaakkois-Suomen kouluissa (KK 533/2012 vp). Hallitukselta ja asianomaiselta ministeriöltä kysyttiin toimenpiteistä, joilla "venäjän kielen koulutus ja osaaminen Kaakkois-Suomessa saadaan vastaamaan voimakkaasti kasvavaa tarvetta". Ministerin vastaus pilottihankkeelle oli kielteinen johtuen muun ohella sen ennakoimattomista vaikutuksista kansalliskielen aseman muuttumiseen sekä hankkeeseen osallistuvien oppilaiden mahdollisuuksiin siirtyä työelämään. Ministeri vetosi vastauksessaan nykyiseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin, hallitusohjelmaan vuosille 2011 2014 sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011 2016. Ministerin perustelut ovat kestämättömiä. Tilastojen mukaan Suomessa asui vuoden 2011 lopussa 67 127 venäläistä, mikä on 26 prosenttia kaikista ulkomaista syntyperää olevista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 30 250 henkilöä. Venäläiset asuvat pääosin Itäja Kaakkois-Suomessa. (Kuva 1 liitteenä 1) Tilastot osoittavat myös sen, että venäläismatkailijoiden määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 357 000 vuorokautta marraskuussa 2012. Venäläisten osuus siitä oli 112 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 16,1 prosenttia enemmän kuin marraskuussa 2012. He olivat ylivoimaisesti suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä marraskuussa 2012 (Tilastokeskus, 16.1.2013). (Kuva 2 liitteenä 2) Pilottihankkeen vaikutus kansalliskielen muuttumiseen ei edellä esitettyjen tilastojen valossa ole kovinkaan suuri. Sen vaikutus on ennemminkin siinä, että sillä voidaan merkittävästi parantaa lyhyessä ajassa suomalaisten valmiuksia ymmärtää ja kommunikoida venäjäksi. Ministerin ehdottama, nykyisen perusopetuslain (628/1998) tai -asetuksen perusteella mahdollinen valinnaisaineiden tuntien käyttäminen tai opetustuntien lisääminen ei tähän tarkoitukseen riitä. Ministerin mukaan hanke jollain tapaa rajoittaisi siihen osallistuvien oppilaiden mahdollisuuksia siirtyä työelämään. Perustelu on ristiriidassa sekä tosielämän että ns. Backmanin työryhmän näkemysten kanssa. Edellä esitettyjen tilastotietojen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä korostaa tekemässään selvityksessä venäjän kielen merkitystä erityisesti Itä- Suomessa. Venäjän kieli edistää työryhmän mukaan alueen elinkeinopolitiikkaa, työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Toisin sanoen venäjän kielen osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa matkailun ja kaupan alalla sekä jul- Versio 2.0
kishallinnossa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Työryhmän tulevaisuus tarkoittaa tämän päivän peruskoululaisia erityisesti Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Sen vuoksi venäjän kielen osaamista koskevaan tarpeeseen on vastattava mahdollisimman pian ja vielä kuluvan vuoden 2013 aikana. Venäjän kielen opiskelua koskevan tutkimuksen mukaan peruskoulun 1. 6. luokilla venäjän kielen suosio A2-kielenä on selvästi kasvanut 2000-luvulla: vuonna 2003 venäjän kieltä opiskeli 448 oppilasta, vuonna 2009 kaikkiaan 828 oppilasta ja vuonna 2010 yhteensä 810 oppilasta. Peruskoulun 8. 9. luokilla venäjän kielen opetus valinnaisena B2-kielenä kaksinkertaistui vuosien 2006 2010 aikana: kun venäjää vuonna 2006 opiskeli kaikkiaan 710 oppilasta, valitsi vuonna 2010 venäjän B2-kieleksi peräti 1 706 oppilasta. Lukiokoulutuksessa venäjän kieli on vuosina 2003, 2009 ja 2010 ollut ranskan ja saksan jälkeen kolmanneksi suosituin B3-kieli (Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011, toimittanut Timo Kumpulainen; Tilastokeskus Opetushallituksen WERA-web-raportointipalvelu). Myös mielipidetiedustelut Itä-Suomessa osoittavat, että tarve venäjän kielen opiskeluun on kasvanut merkittävästi itäsuomalaisissa kouluissa (MTV3:n kysely, lähde Think If Laboratories, julkaistu 13.1.2013). Tutkimuksista ja mielipidemittauksista huolimatta opetusministeriö on evännyt kahdeksalta Itä- ja Kaakkois-Suomen kunnalta Tohmajärvi, Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Puumala, Savonlinna, Varkaus ja Pieksämäki mahdollisuuden aloittaa perusopetuslain 20 :n nojalla määräaikainen kokeilu, jolla ruotsin opinnot korvattaisiin venäjän opiskelulla. Toisaalta ministeriö lupaa, että vuodesta 2016 lukien perusopetuksen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisena tai valinnaisena A2-kielenä tai valinnaisena B2-kielenä ja että opetuksen järjestäjille annetaan sitä ennen mahdollisuus saada valtionavustusta valinnaisten A2- ja B2-kielen opetukseen (valtioneuvoston 28.6.2012 päätöksen yhteydessä tehty sopimus). Ministeriö lupaa myös valmistella vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen esityksen, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Lupaukset ja suunnitelmat eivät riitä. Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomen kunnissa on jo nyt erityistä tarvetta opettaa kouluissa venäjän kieltä jo olevan ja voimakkaasti lisääntyvän turismin ja ostosmatkailun vuoksi. Välittömillä toimenpiteillä voidaan hyvissä ajoin jo ennalta varautua mahdolliseen tulevaan viisumivapauteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi hallitus ei muuta perusopetuslakia (20 ) siten, että se ottaa huomioon Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomen erityistarpeet ja mahdollistaa mainituilla alueilla venäjän kielen opettamisen valinnaisena A2- tai B2-kielenä, miksi valtionavustus A2- ja B2-kielten opetuksen järjestämiseen on ehdollinen ja mihin kansainvälisiin sopimuksiin hallitus viittaa kansanedustaja Tossavaisen kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa? Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2013 Pentti Kettunen /ps Laila Koskela /ps 2
Liite 1 KK 89/2013 vp Pentti Kettunen /ps ym. Kuva 1: Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä 31.12.2011 3
Liite 2 Kuva 2: Yöpymisten muutos marraskuussa 2012/2011, % 4
Ministerin vastaus KK 89/2013 vp Pentti Kettunen /ps ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Kettusen /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 89/2013 vp: Miksi hallitus ei muuta perusopetuslakia (20 ) siten, että se ottaa huomioon Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomen erityistarpeet ja mahdollistaa mainituilla alueilla venäjän kielen opettamisen valinnaisena A2- tai B2-kielenä, miksi valtionavustus A2- ja B2-kielten opetuksen järjestämiseen on ehdollinen ja mihin kansainvälisiin sopimuksiin hallitus viittaa kansanedustaja Tossavaisen kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Venäjän kielen osaamisen tarve Suomessa on kasvanut ja kasvaa. Itä-Suomessa on laaja tahto lisätä venäjän kielen opetusta, ja kielellä on alueelle tärkeä elinkeinopoliittinen sekä työllisyyttä ja elinvoimaisuutta edistävä merkitys. Eräät itäsuomalaiset kunnat hakivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä kokeilulupaa perusopetukseen siten, että oppilaiden B1-kielenä voisi olla ruotsi tai venäjä. Ministeriö otti 20.12.2012 kantaa hakemuksiin. Perusopetuslain 20 :n mukaan koulutuksen tai opetuksen kehittämiseksi järjestettävässä kokeilussa voidaan poiketa perusopetuslain 14 :ssä tarkoitetusta tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista sekä säännöksistä, jotka koskevat oppilaalle annettavan opetuksen vuosittaista ja viikoittaista määrää sekä oppilaan päivittäistä työmäärää, koulunkäynnin aloittamisajankohtaa ja vuosiluokalta toiselle siirtymistä. Koska toinen kotimainen kieli on perusopetuslain 11 :n mukaan pakollinen yhteinen oppiaine ja koska perusopetuslain 20 :n mukaan kokeiluluvassa voidaan poiketa 14 :ssä tarkoitetusta tuntijaosta, ei opetus- ja kulttuuriministeriöllä ole toimivaltaa myöntää sellaista kokeilulupaa, jossa poikettaisiin perusopetuslain 11 :n säännöksestä. Kaikille yhteisten oppiaineiden opettamisesta voidaan 11 :n mukaan poiketa ainoastaan silloin, jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio on opetuksen järjestämistä koskevassa luvassa saanut erityisen koulutustehtävän. Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa uudistettiin kesällä 2012. Yhtenä tavoitteena on monipuolistaa kieliohjelmia, mikä toteutetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2- ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Valtio ottaa näin nykyistä suuremman vastuun kielten opetuksen monipuolistamisesta. Rahoituksen avulla turvataan oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen asuinpaikasta riippumatta ja mahdollistetaan alueellisten ja paikallisten erityistarpeiden huomioon ottaminen. Tuntijaosta päättäessään valtioneuvosto edellytti myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen esityksen, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Vuonna 2016 voimaan tuleva tuntijako luo hyvät ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kielten opetustarjonnan monipuolistamiseen ja esimerkiksi venä- 5
Ministerin vastaus jän kielen opetuksen järjestämiseen itäsuomalaisissa kunnissa. Perusopetuksen tuntijaossa on säädetty opetukseen käytettävistä vähimmäistuntimääristä. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät voivat omalla päätöksellään lisätä esimerkiksi venäjän kielen tarjontaa käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja venäjän kielen opetukseen perusopetuslain (628/1998) puitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin päättänyt käynnistää alkukevään aikana kehittämistoimia, joilla venäjän kielen opetusta Itä-Suomessa vahvistetaan jo ennen uuden tuntijaon voimaantuloa. Tavoitteena on edistää venäjän kielen opetuksen järjestämistä, monipuolistaa opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä vahvistaa oppilaiden myönteisiä asenteita venäjän kielen opiskelua kohtaan. Perusopetuksen kielitarjonnan monipuolistaminen tulee ottaa huomioon myös perusasteen jälkeisissä opinnoissa. Valtioneuvoston kansalliskielistrategian mukaisesti Suomi on sitoutunut Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen. Sopimusten valvontaelimille laatimissaan raporteissa Suomi raportoi myös ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta vähemmän puhuttuna kansalliskielenä. Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 6
Ministerns svar KK 89/2013 vp Pentti Kettunen /ps ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 89/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Kettunen /saf m.fl.: Varför ändrar regeringen inte lagen om grundläggande utbildning (20 ) så att den beaktar specialbehoven i norra, östra och sydöstra Finland och möjliggör undervisning i ryska som valbart A2- eller B2-språk på dessa områden, varför är statsunderstödet för anordnande av undervisning i A2- och B2- språken villkorat och till vilka internationella överenskommelser hänvisar regeringen i svaret på riksdagsledamot Tossavainens spörsmål? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Behovet för kunskaper i ryska har ökat och ökar fortfarande i Finland. I östra Finland finns en vitt utbredd vilja att utöka undervisningen i ryska, och språkets betydelse för näringspolitiken samt som en faktor som främjar sysselsättningen och livskraftenär stor på området. Vissa kommuner i östra Finland ansökte från undervisnings- och kulturministeriet om ett försökstillstånd för att inom den grundläggande utbildningen erbjuda eleverna svenska eller ryska som B1-språk. Ministeriet tog ställning till ansökningarna 20.12.2012. Enligt 20 i lagen om grundläggande utbildning kan i försök som ordnas för att utveckla utbildningen eller undervisningen göras avvikelser från timfördelningen och grunderna för läroplanen enligt 14 samt från bestämmelser som gäller omfattningen av den undervisning som ges eleven per år och vecka samt av elevens dagliga arbetsmängd, tiden för skolstarten, och uppflyttning från en årskurs till en annan. Eftersom det andra inhemska språket enligt 11 i lagen om grundläggande utbildning är ett obligatoriskt gemensamt läroämne och eftersom man enligt 20 i lagen om grundläggande utbildning i försökstillstånd kan avvika från timfördelningen enligt 14, har undervisnings- och kulturministeriet inte befogenhet att bevilja försökstillstånd där man avvikerfrån bestämmelsen i 11 i lagen om grundläggande utbildning. Enligt 11 kan man avvika från att undervisa läroämnen som är gemensamma för alla endast om en privat utbildningsanordnare eller statenhar fått en särskild utbildningsuppgift i tillståndet att ordna utbildning. De riksomfattande målen för den grundläggande utbildningen och timfördelningen reviderades sommaren 2012. Ett syfte är att göra språkprogrammen mera mångsidiga, vilket sker så att utbildningsanordnarnaerbjuds möjlighet att ordna extra undervisning i de valfria A2- och B2- språken. Avsikten är att fatta beslut om den anslutande finansieringen innan de nya läroplansgrunderna träder i kraft. På detta sätt axlar staten ett större ansvar än tidigare för språkundervisningens mångsidighet. Finansieringen tryggar eleverna lika möjligheter att studera språk oberoende av boningsort. På det här sättet blir det också möjligt att beakta regionala och lokala specialbehov. När beslut om timfördelningen fattades förutsatte statsrådet också att undervisnings- och kulturministeriet före utgången av 2014 bereder en regeringsproposition enligt vilken det blir obligatoriskt för utbildningsanordnarna att erbjuda frivilligt A2-språk. Timfördelningen som trä- 7
Ministerns svar der i kraft 2016 skapar goda och lika möjligheter att göra undervisningsutbudet i språk mera mångsidigt. Då blir det t.ex. möjligt att ordna undervisning i ryska i kommuner i östra Finland. Timfördelningen inom den grundläggande utbildningen anger minimiantalet timmar som används i undervisningen. Kommunerna och övriga utbildningsanordnare kan genom egna beslut erbjuda t.ex. ett bredare utbud ryska genom att ta i anspråk timmar som reserverats för de valfria ämnena eller genom att öka antalet timmar i ryska inom ramen för lagen om grundläggande utbildning (628/1998). Undervisnings- och kulturministeriet har också beslutit att under förvåren inleda utvecklingsåtgärder i östra Finland i syfte att stärka undervingen i ryska redan innan den nya timfördelningen träder i kraft. Syftet är att främja anordnandet av undervisning i ryska, att göra undervisningsmetoderna och lärmiljöerna mera mångsidiga samt att stärka elevernas positiva attityder gentemot studier i ryska. Också i studierna på de nivåer som följer efter grundstadiet bör man sträva efter att kunna erbjuda ett breddat språkurval. I enlighet med statsrådets nationalspråksstrategi har Finland har förbundit sig till Europarådets europeiska stadga om landsdels- eller minoritetsspråk och ramkonventionen om skydd för nationella minoriteter. Eftersom svenska är det mindre talade nationalspråket rapporterar Finland till övervakningsorganen förkonventionerna också om hur de svenskspråkigasspråkliga rättigheter genomförs. Helsingfors den 19 mars 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 8