Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1037/2012 vp Venäjän opettaminen B1-kielenä ruotsin sijaan Eduskunnan puhemiehelle Kahdeksan itäsuomalaista kuntaa anoi opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa opettaa peruskoulun seitsemänneltä luokalta alkaen pakollisena B1- kielenä venäjää ruotsin sijaan. Järjestelyä anottiin kokeiluluonteisesti viideksi vuodeksi. Kokeilulupaa pyytäneet Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Savonlinna, Varkaus, Pieksämäki, Tohmajärvi ja Puumala saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä kielteisen päätöksen odotettuaan sitä peräti vuoden ja yhdeksän kuukautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö perustelee päätöstä siten, että sillä ei perusopetuslain 20 :n perusteella ole toimivaltaa myöntää hakemuksessa tarkoitettua lupaa. Tarve venäjän kielen osaamiseen on kuitenkin erityisen ilmeinen Itä-Suomessa. Mikäli kokeilu ei ole nykylain puitteissa mahdollista, lakia on muutettava. Opetusministeri Jukka Gustafsson on todennut julkisuudessa (MTV3:n uutiset ), että asia on periaatteellisesti sen suurusluokan kaltainen, että se on syytä keskustella seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kokeilun ei kuitenkaan pitäisi olla hallitusohjelmakysymys. Päinvastoin, juuri nyt olisi oikea hetki hankkia kokeilulla kokemuksia asiasta tulevan päätöksenteon tueksi. Suomessa tarvitaan elinkeinoelämän tarpeisiin lisää venäjän osaajia. Lokakuussa 2011 silloinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja työministeri Lauri Ihalainen asettivat vuorineuvos Jorma Elorannan selvitysmieheksi tekemään ehdotuksen Suomen kilpailukykyä vahvistavista investoinneista. Elorannan näkemyksen mukaan Itä-Suomessa olisi voitava valita pakollisen ruotsin kielen sijaan venäjä, jotta Suomi pystyisi rakentamaan maantieteellisestä sijainnistaan kilpailuetua muun muassa kaupankäynnissä Venäjän kanssa. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on korostanut monipuolisten kieliopintojen merkitystä. Se katsoo, että pitkällä tähtäimellä tulisi siirtyä vapaaseen valintaan toisen kotimaisen kielen osalta. EK:n näkemyksen mukaan tämä ei heikentäisi ruotsin kielen osaamista, sillä se lisäisi ruotsin opiskelua pitkänä A-kielenä. Näin saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista. Hallitusrintamassakin on kannatusta venäjän opettamiseen ruotsin sijaan. Esimerkiksi vihreiden varapuheenjohtaja Krista Mikkonen on todennut, että opetusministerien tulisi luottaa enemmän paikallistuntemukseen ja sallia itäsuomalaisten kuntien kokeilut. Hän uskoo, että vaikka oppilaat saisivat valita ruotsin ja venäjän väliltä, molemmille kielille löytyisi lukijansa. Suomessa vierailee yhä enenevässä määrin venäläisturisteja. Etenkin Itä-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta venäjän osaajia tarvitaan kipeästi lisää. Venäjän kielen taitoisen sukupolven varttuminen työikään vie vuosia, joten siitäkin syystä mahdollisuutta opettaa venäjää ruotsin sijaan tulisi alkaa valmistella pikimmiten. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Miksi hallitus ei ryhdy koko Suomen, mutta erityisesti Itä-Suomen, elinkeinoelämän kipeästi kaipaamiin toimenpiteisiin, jotta laki mahdollistaa venäjän kielen opettamisen kokeiluluonteisesti peruskouluissa B1-kielenä ruotsin kielen sijaan? Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2013 Jussi Niinistö /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 1037/2012 vp Jussi Niinistö /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1037/2012 vp: Miksi hallitus ei ryhdy koko Suomen, mutta erityisesti Itä-Suomen, elinkeinoelämän kipeästi kaipaamiin toimenpiteisiin, jotta laki mahdollistaa venäjän kielen opettamisen kokeiluluonteisesti peruskouluissa B1-kielenä ruotsin kielen sijaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tiedostettu venäjän kielen kasvava tarve ja venäjän kielen osaamisen elinkeinopoliittinen sekä työllisyyttä ja elinvoimaisuutta edistävä merkitys varsinkin Itä-Suomessa. Eräät itäsuomalaiset kunnat hakivat ministeriöltä kokeilulupaa perusopetukseen siten, että oppilaiden B1-kielenä voisi olla ruotsi tai venäjä. Kuten kysymyksessä todetaan, ministeriö otti kantaa hakemuksiin. Lainsäädännön mukaan toinen kotimainen kieli on kaikille oppilaille yhteinen pakollinen oppiaine. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi myöntää sellaista kokeilulupaa, jossa luovutaan toisen kotimaisen kielen opettamisesta. Suomen kielikoulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisten sivistystaso ja sen olennaisena osana monipuolinen ja syvällinen kielitaito. Tämä edellyttää mahdollisuuksia monipuolisiin kielivalintoihin ja kieliopintojen aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa uudistetaan noin kymmenen vuoden välein, viimeksi kesällä Tuntijaon uudistamisen tavoitteena on vahvistaa perusopetusta koko ikäluokalle yhdenvertaiset edellytykset jatko-opintoihin tarjoavana väylänä. Yhtenä tavoitteena on monipuolistaa kieliohjelmia, mikä toteutetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2- ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Valtio ottaa näin nykyistä suuremman vastuun kielten opetuksen monipuolistamisesta. Rahoituksen avulla turvataan oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen asuinpaikasta riippumatta ja mahdollistetaan alueellisten ja paikallisten erityistarpeiden huomioon ottaminen. Tuntijaosta päättäessään valtioneuvosto edellytti myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen esityksen, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Vuonna 2016 voimaan tuleva tuntijako luo hyvät ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kielten opetustarjonnan monipuolistamiseen ja esimerkiksi venäjän kielen opetuksen järjestämiseen itäsuomalaisissa kunnissa. Perusopetuksen tuntijaossa on säädetty opetukseen käytettävistä vähimmäistuntimääristä. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät voivat omalla päätöksellään lisätä esimerkiksi venäjän kielen tarjontaa käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja venäjän kielen opetukseen perusopetuslain (628/1998) puitteissa. On totta, että Suomessa tarvitaan muun muassa elinkeinoelämän tarpeisiin lisää venäjän kielen osaajia. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin 3

4 Ministerin vastaus päättänyt käynnistää alkukevään aikana kehittämistoimia, joilla venäjän kielen opetusta Itä-Suomessa vahvistetaan jo ennen uuden tuntijaon voimaantuloa. Tavoitteena on edistää venäjän kielen opetuksen järjestämistä, monipuolistaa opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä vahvistaa oppilaiden myönteisiä asenteita venäjän kielen opiskelua kohtaa. Perusopetuksen kielitarjonnan monipuolistaminen tulee ottaa huomioon myös perusasteen jälkeisissä opinnoissa. Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4

5 Ministerns svar KK 1037/2012 vp Jussi Niinistö /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1037/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf: Varför vidtar inte regeringen åtgärder som näringslivet i hela Finland, men speciellt i östra Finland, är i trängande behov av så att lagen gör det möjligt att i försökssyfte i grundskolorna undervisa i ryska som ett B1-språk i stället för svenska? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: På undervisnings- och kulturministeriet är man medveten om det ökande behovet av ryska och den betydelse som kunskaper i ryska innebär dels näringspolitiskt, dels som en faktor som främjar sysselsättningen och livskraften speciellt i östra Finland. Somliga kommuner i östra Finland ansökte från ministeriet om ett försökstillstånd för att inom den grundläggande undervisningen erbjuda eleverna svenska eller ryska som B1-språk. Ministeriet tog ställning till ansökningarna, vilket frågeställaren konstateras. Enligt lagstiftningen är det andra inhemska språket ett gemensamt obligatoriskt läroämne för alla elever. Undervisnings- och kulturministeriet kan inte bevilja ett försökstillstånd som innebär att eleverna inte längre undervisas i det andra inhemska språket. Ett centralt mål i Finlands språkutbildningspolitik är att trygga medborgarnas bildningsnivå och som en väsentlig del av den ingår mångsidiga och gedigna språkkunskaper. Detta förutsätter att språkvalen är mångsidiga och att studier i språk inleds i ett så tidigt skolstadium som möjligt. De riksomfattande målen för den grundläggande utbildningen och timfördelningen förnyas med cirka tio års intervaller, senast våren Syftet med en reform av timfördelningen är att stärka den grundläggande undervisningen så att den är en kanal som erbjuder hela åldersklassen lika förutsättningar till fortsatta studier. Ett syfte är att göra språkprogrammen mera mångsidiga, vilket verkställs så att de som arrangerar undervisning erbjuds möjlighet att erbjuda extra undervisning i de valfria språken A2 och B2. Avsikten är att det fattas beslut om den anslutande finansieringen innan de nya läroplansgrunderna träder i kraft. På detta sätt axlar staten ett större ansvar än tidigare för språkundervisningens mångsidighet. Finansieringen tryggar eleverna lika möjligheter att studera språk oberoende av boningsort. På det här sättet blir det också möjligt att beakta regionala och lokala specialbehov. När beslut om timfördelningen fattades förutsatte statsrådet också att undervisnings- och kulturministeriet före utgången av år 2014 förbereder en regeringsproposition enligt vilken det blir obligatoriskt för undervisningsarrangörerna att erbjuda ett frivilligt A2-språk. Timfördelningen som träder i kraft 2016 skapar goda och lika möjligheter att göra undervisningsutbudet i språk mera mångsidigt. Då blir det t.ex. möjligt att arrangera undervisning i ryska i kommuner i östra Finland. Timfördelningen inom den grundläggande undervisningen anger minimiantalet timmar som används i undervisningen. Kommunerna och övriga undervisningsarrangörer kan genom egna beslut erbjuda t.ex. ett bredare utbud ryska genom att ta i anspråk timmar som har reserverats 5

6 Ministerns svar för de valfria ämnena eller genom att öka antalet timmar i ryska inom ramen för lagen om den grundläggande utbildningen (628/1998). Sant är att man i Finland bl.a. för näringslivets behov behöver fler som kan ryska. Undervisnings- och kulturministeriet har beslutat att under början av våren inleda utvecklingsåtgärder i östra Finland i syfte att stärka undervisningen i ryska redan innan den nya timfördelningen träder i kraft. Syftet är att främja arrangerandet av undervisning i ryska, att göra undervisningsmetoderna och inlärningsmiljöerna mera mångsidigasamt att stärka elevernas positiva attityder vad gäller att studera ryska. Också i studierna på de nivåer som följer efter grundskolestadiet ska man sträva efter att kunna erbjuda ett breddat språkurval. Helsingfors den 29 januari 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6