Vastuullisuusraportointikilpailu Vuoden 2010 parhaat vastuullisuusraportit
Sisällys 03 Yleistä 04 Vastuullisuusraportoinnin trendejä 06 Voittajat ja valintaperustelut Vuoden 2011 vastuullisuusraportointikilpailun voittajat Tuomariston valinta, vuoden paras raportti: Kesko Oyj Tuomariston kunniamaininta: Outotec Oyj Analyytikon valinta: Stora Enso Oyj Kansalaisjärjestön valinta: Stora Enso Oyj Median valinta: Wärtsilä Oyj Opiskelijoiden valinta: Kesko Oyj
Yleistä Vastuullisuusraportointikilpailu järjestettiin vuonna 2011 jo 16. kerran. Vuodesta 1996 lähtien järjestetyssä raportointikilpailussa arvioidaan yritysten yhteiskuntavastuuraportointia ns. triple bottom line -periaatteen mukaisesti, huomioiden tasapuolisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmia. Kilpailun tavoitteet Kilpailun tavoitteena on seurata vastuullisuusraportoinnin tilaa ja kehityssuuntia sekä lisätä yleistä kiinnostusta yhteiskuntavastuuta ja vastuullisuusraportointia kohtaan. Kilpailussa arvioidaan yksinomaan yritysten yhteiskuntavastuullisuutta koskevaa julkista raportointia, ei niiden vastuullisuutta muilla perusteilla. Arviointikriteerit Kilpailun arviointikriteeristö pohjautuu soveltuvin osin kansainvälisen Global Reporting Initiative -ohjeiston G3-versioon, jota enemmistö suomalaisista raportoijista tällä hetkellä noudattaa vastuuraportoinnissaan. Tänä vuonna arviointikriteeristöä muokattiin siten, että yksittäisten GRI -indikaattorien painotusta laskettiin ja sen sijaan eri vastuualueiden johtamiskäytännöille annettiin suurempaa painoarvoa raporttien arvioinnissa. Kilpailussa mukana kaikkiaan 149 yhtiötä Kilpailu on maksuton siihen osallistuville yrityksille. Kilpailussa arvioidaan ilman erillistä ilmoittautumista kaikkien Helsingin pörssin päälistalla olevien yritysten vastuullisuusraportointi. Lisäksi kilpailuun voi osallistua erikseen ilmoittautumalla. Kilpailussa oli mukana 129 pörssiyhtiötä ja 20 muuta yhtiötä, alkukarsinnan läpäisi 46, joista loppukilpailuun valittiin 11. Kilpailun järjestäjät Vuoden 2011 vastuullisuusraportointikilpailun järjestivät Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Finnish Business & Society ry, KHT-yhdistys ry, SAK, Työ- ja elinkeinoministeriö, Ympäristöjohtamisen yhdistys ja Ympäristöministeriö. Alustavasta arviointityöstä ja katsauksen käytännön työstä vastasivat KHT-yhdistyksen toimesta neljä suurta tilintarkastustoimistoa: Deloitte & Touce Oy, Ernst & Young Oy, KPMG Oy Ab, ja PricewaterhouseCoopers Oy. Kilpailun suojelija Tasavallan presidentti Tarja Halonen toimi kilpailun suojelijana. -3-
Vastuullisuusraportoinnin trendejä Ilmastonmuutos edelleen yksi käsitellyimpiä aiheita Vuosien 2008 ja 2009 raportoinnissa vahvasti esillä ollut talouden taantuma ei enää noussut raporteissa esiin. Ilmastonmuutos sen sijaan jatkaa yhtenä käsitellyimmistä aiheista. Vuoden 2010 raporteissa oli lisäksi ilahduttavasti nostettu esiin yritysten omalle toiminnalle ja toimialalle ominaisia sekä yrityksen sidosryhmille tärkeitä asioita. Sidosryhmien ajatuksia oli selvitetty esimerkiksi erilaisin olennaisuusarvioin, joiden tuloksia oli raporteissa kuvattu niin sanallisesti kuin erilaisten kaavioiden muodoissa. Lisäksi oli positiivista huomata, että yhteiskuntavastuuta oli monessa raportissa tuotu esiin yrityksen strategisena valintana. Raportoivien yritysten määrä kasvaa Vastuullisuusraportointi on jatkuvan kehittämisen kohteena ja seuraavina vuosina voidaan edelleen odottaa muutoksia raportointimaailmassa. Esimerkiksi laajasti käytössä olevalle GRI G3 -ohjeistolle on tekeillä päivitetty versio. Kehitys näkyy myös raportoivien yritysten määrässä, mikä on yhä tasaisessa nousussa. Erityisen positiivista on ollut havaita pienten ja keskisuurten yritysten kasvanut kiinnostus raportointia kohtaan. Raporttien taso noussut Kilpailuun osallistuneiden raportoijien joukossa oli iloisia yllättäjiä, joiden raportit nousivat arvioitujen raporttien joukossa monta sijaa ylöspäin. Vastuullisuusraportoinnin tasoa olivat parantaneet havaittavasti esimerkiksi Nordea ja Stora Enso. Kärkisijoja pitivät edelleen hallussaan raportoinnin konkarit, mutta kärkikymmenikön jälkeisistä sijoistakin kilpaillaan jo kovatasoisin raportein. Vastuullisuusraporttien arvioinnissa otettiin edellisen vuoden tapaan huomioon erityisesti vastuualueiden johtamiskäytäntöjen raportointi. Raporteista myös arvioitiin kuinka hyvin toimialalle olennaiset asiat oli nostettu esiin. Kilpailussa palkitut raportit erottuivatkin edukseen juuri vahvalla vastuullisuuden ja yritystoiminnan linkityksellä sekä oman toimialan vahvalla painotuksella. Vastuullisuus oli yhdistetty selkeästi yrityksen tavoitteisiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä johtamiskäytäntöihin. -4-
PK-yritysten ja julkisen sektorin raportteja toivotaan mukaan kilpailuun Viime vuoden tavoin kilpailussa oli yleisen sarjan ohella erillinen sarja PK-sektorille. Lisäksi raportointikilpailussa haluttiin kannustaa julkista sektoria raportoimaan laajemmin yritysvastuustaan ottamalla käyttöön oma sarja myös julkisen sektorin organisaatioille. Kilpailun järjestäjäryhmän yrityksistä ja kannustuksesta huolimatta ilmoittautuneiden PKyritysten ja julkisten organisaatioiden määrä jäi kuitenkin vähäiseksi. Kaikki ilmoittautuneet raportit arvioitiin, mutta raporttien saamat pisteet eivät ylittäneet kilpailussa sijoittumiselle asetettua 60 prosentin alarajaa. Näin ollen palkintoa parhaasta PK-sektorin tai julkisten organisaatioiden vastuullisuusraportista ei voitu jakaa. Kilpailun järjestäjätahot haluavat kuitenkin edelleen kannustaa PK-yrityksiä sekä julkisen sektorin organisaatioita vastuullisuusraportointiin. Toivottavasti tulevina vuosina PK-yritykset ja julkiset organisaatiot lähtevät rohkeammin mukaan myös vastuullisuusraportointikilpailuun. -5-
Voittajat ja valintaperustelut Vuoden 2011 vastuullisuusraportointikilpailussa palkittiin kilpailutuomariston valintojen lisäksi raporttien keskeisten lukijaryhmien eli analyytikon, kansalaisjärjestön, median ja opiskelijoiden valinnat. Kesko Oyj Tuomariston valinta, vuoden paras raportoija YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI Keskon raportointi on kattavaa, ja yritysvastuun eri osa-alueita käsitellään tasapainoisesti. Keskon Yhteiskuntavastuun raportissa 2010 on paljon informaatiota niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristövastuusta, ja raportissa on hyvin nostettu esiin Keskon toiminnan kannalta olennaisia asioita. Keskon raportti on jaettu rakenteellisesti kolmeen osioon: yleisosioon, teemoihin ja GRI -tunnuslukuihin. Raportin selkeä rakenne helpottaa raportin käyttäjiä löytämään vaivattomasti lukijan näkökulmasta mielenkiintoisimmat ja oleellisimmat tiedot. Kesko on oivaltanut lukijakuntansa moninaisuuden ja yhteiskuntavastuuraportointiin usealta eri taholta kohdistuvat odotukset. Erityisen hyvin Kesko on raportoinut vastuullisuusohjelman ja olennaisuusarvion pohjalta valitut viisi Keskolle olennaista teemaa. Teemaosiossa käsitellään Keskon vaikutusta yhteiskuntaan, työhyvinvointia, energiaratkaisuja, vastuullista hankintaa ja myyntiä sekä terveellisyyttä. Teemojen aihealueita on havainnollistettu myös case-esimerkein. Lisäksi raportin lopusta löytyy tiivistetysti tärkeimmät tunnusluvut. Raportin kokonaisuus on lukijaystävällinen. -6-
Outotec Oyj Tuomariston kunniamaininta Outotec nousi heti ensimmäisellä vastuullisuusraportillaan, Outotec Sustainability Report 2010, parhaiden raportoijien joukkoon. Outotecin raportointi on ensimmäiseksi vastuullisuusraportiksi hyvin kattavaa ja raportointikokonaisuus on tasapainoinen. Raportissa on huomioitu hyvin niin Outotecin oman toiminnan, toimialan kuin toimitusketjunkin laajempia vaikutuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Myös tuotteiden ja palveluiden välillisiä vaikutuksia on kuvattu kattavasti, Outotec on muun muassa raportoinut tuotteidensa ja palveluidensa mahdollistamia asiakkaiden päästövähennysarvioita. Raportissa on lisäksi kuvattu esimerkiksi yritysvastuun ajureita sekä riskejä ja mahdollisuuksia yritysvastuun näkökulmasta. Tavoitteet on asetettu selkeästi ja niiden toteutumista on raportoitu osa-alueittain. Myös olennaisten asioiden määrittelyprosessia on kuvattu. Kilpailutuomariston valinnat tekivät: Anna-Kaisa Auvinen (Elinkeinoelämän keskusliitto), Marja Hanski (Työ- ja elinkeinoministeriö), Sirpa Juutinen (KHTyhdistys), Päivi Kippo-Edlund (Ympäristöjohtamisen yhdistys), Mika Kuisma (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu), Pekka Ristelä (SAK), Mikko Routti (Finnish Business & Society), Merja Saarnilehto (Ympäristöministeriö) ja Maija- Leena Uimonen (Työ- ja elinkeinoministeriö). Tuomariston puheenjohtajana toimi Jarmo Leppiniemi (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu). -7-
Stora Enso Oyj Analyytikon valinta Valinnan tekijä: Anna Hyrske, puheenjohtaja, Finsif Voittajan valinnassa käytin perusteluna muun muassa sitä, kuinka helppo raportti oli sijoittajana löytää yhtiöiden nettisivuilta: oliko se muun raportoinnin yhteydessä vai omana osionaan erillään taloudellisesta materiaalista ja siten helpommin jätettävissä huomiotta. Muita arviointikritereitäni olivat: miten vastuullisuus näkyy hallituksen ja johdon agendalla, miten se näkyy palkitsemisessa, miten vastuullisuustyön eri osa-alueet on johdettu yrityksessä, miten vaikeat ja ongelmalliset asiat ja tavoitteista jäämiset on raportoitu sekä ulkoisen varmentamisen käyttö. Arvioinnin lopputuloksena kaksi yhtiötä sai samat pisteet, joista voittajaksi valitsin Stora Enson, koska he olivat nostaneet saamaansa kritiikkiä hyvin esille. Stora Enso Oyj Kansalaisjärjestön valinta Valinnan tekijä: Tytti Nahi, varapuheenjohtaja Finnwatch Stora Enson raportti erottui edukseen yrityksen saaman kritiikin esiin tuomisella sekä sidosryhmäyhteistyön ja ihmisoikeushaasteiden raportoinnilla. Jo toiminnanjohtajan katsauksessa käsitellään kansalaisjärjestöjen esiin nostamia kehitystarpeita. Tällainen avoimuus viestii yrityksen valmiudesta kehittää toimintatapojaan. Lisäksi pidämme tärkeänä sitä, että raportti tarjoaa useista asioista mannertai maakohtaista tietoa: keskiarvot kertovat hyvin vähän toiminnan vaikutuksista heikoimpiin ihmisiin. Toivomme, että tulevaisuudessa voimme lukea raportista enemmän myös Stora Enson yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, korruption vastaisesta työstä ja liiketoiminnan taloudellisten hyötyjen jakautumisesta. -8-
Wärtsilä Oyj Median valinta Valinnan tekijä: Heidi Hagelin, toimitussihteeri, Taloussanomat.fi Lähestyin tehtävää kuten toimittaja tekee, kysymysten kautta. Halusin saada selville, mikä yritykselle on vastuullisuudessa tärkeintä ja miten helposti tämä tieto löytyy. Lisäksi halusin saada selville, miten yrityksen henkilöstö voi. Jokaiselta kärkikymmenikön yhtiöltä löytyi hyvin helposti tietoa, miten he vastuullisuutta painottavat ja mitä se heille merkitsee. Sen sijaan henkilöstökysymystä yritykset lähestyvät eri tavoin. Valitsin voittajaksi Wärtsilän, koska yhtiö osaa tiivistää mutta kertoo silti paljon. Ja kysymyksenasetteluun liittyen lähestyy asiaa kaunistelematta ja kertoo, miten suuria irtisanomisia on tehty, mutta silti välittyy kuva, että yhtiö välittää henkilöstöstään ja tietää, miten väki voi. He lähtevät yhtiön edusta, mutta vaikuttaa, että vievät sen yksilöiden eduksi tai ainakin saavat sen kuulostamaan siltä. Jokaiselle yhtiölle sanoisin jo ammattini puolesta, että pitäkää kiinni hyvistä kirjoittajista. Kyse ei ole vain siitä mitä kerrotaan, vaan hyvin paljon myös, miten kerrotaan. -9-
Kesko Oyj Opiskelijoiden valinta YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI Valinnan tekijät: Janette Broman (Turun kauppakorkeakoulu), Susanna Eerola (Aalto-yliopisto), Paavo Hallberg (Hanken/Helsingin yliopisto), Saara Hasu (Jyväskylän yliopisto), Hanna-Kaisa Heinonen (Turun kauppakorkeakoulu), Riku Hyppänen (Haaga-Helia), Emilia Joenniemi (Jyväskylän yliopisto), Hanna Kuusela (Aalto-yliopisto), Rami Laaksonen (Haaga-Helia), Annette Lindner (Hanken/Helsingin yliopisto), Laura Mustonen (Jyväskylän yliopisto), Martta Nieminen (Hanken/Helsingin yliopisto), Marko Pallari (Turun kauppakorkeakoulu), Viivi Pennanen (Haaga-Helia), Olli Poutanen (Aalto-yliopisto), Niina Rantti (Jyväskylän yliopisto), Salla Rossi (Haaga-Helia), Anna Simula (Haaga-Helia) ja Sofia Ziessler (Hanken/Helsingin yliopisto). Ryhmän vetäjänä toimi Anna-Leena Teppo (PricewaterhouseCoopers). Kesko Oyj:n raportti oli tasapainoisesti sekä viestinnällinen, että kovaa dataa ja mittareita sisältävä raportti, helppolukuinen ja käytännönläheinen, josta löytyi paljon case-esimerkkejä käytännön vastuullisuudesta. Raportissa oli myös erikseen kevytosio ja GRI-osio, joten se palvelee näin useita sidosryhmiä. Johdon näkemys ja sitoutuminen vastuullisuuteen ovat raportissa vahvasti läsnä. -10-