Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Suomen metsävarat

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Uusimmat metsävaratiedot

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Suomen metsien inventointi

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella

Riittääkö puu VMI-tulokset

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Metsänhoito. Metsänomistajat

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsäpolitikkafoorumi

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Hakkuumahdollisuusarviot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Transkriptio:

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1

Metsänuudistamisen laiminlyönnit? Puuttoman alan osuus metsämaasta VMI7 (1978-1982): 3,1 % VMI8 (1986 1994): 1,5 % VMI9 (1996 23): 1,3 % VMI1 (24 26): 1,3 % Puuton ala + vajaatuottoiset taimikot, osuus metsämaasta VMI8: 2,8 % VMI9: 2,5 % VMI1: 2,3 % VMI1/ 9.8.27 2

Metsänuudistamisen laiminlyönnit? 1 9 8 7 6 5 % Taimikoiden osuus uudistushakatusta alasta vs. aika hakkuusta VMI1, Koko maa 94 84 75 98 4 3 2 1 34 1-2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 5+ vuotta VMI1/ 9.8.27 3

Uudistamisen laiminlyönnit? % 1 9 8 7 6 5 Kehityskelpoisten taimikoiden osuus vs. aika hakkuusta VMI1, Koko maa 69 73 82 92 4 3 2 1 33 1-2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 5+ vuotta % 1 9 8 7 6 Viljeltyjen uudistusalojen osuus vs. aika hakkuusta VMI1, Koko maa 74 81 89 91 5 4 3 2 1 34 1-2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 5+ vuotta VMI1/ 9.8.27 4

Metsänhoidon laiminlyönnit? Metsänhoidollinen tila VMI1, Etelä-Suomi, pienet taimikot 17 % 5 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen 46 % 32 % Metsänhoidollinen tila VMI1, Etelä-Suomi, varttuneet taimikot Hyvä 2 % 5 % 31 % Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen 44 % VMI1/ 9.8.27 5

Laadun alentumisen syyt VMI1, Etelä-Suomi, pienet taimikot 16 % 27 % 45 % Ei alennettu Puulaji Hoitamattomuus Harvuus/Epätasaisuus Tuhot 11 % 1 % Laadun alentumisen syyt VMI1, Etelä-Suomi, varttuneet taimikot 23 % 28 % 15 % 31 % 3 % Ei alennettu Puulaji Hoitamattomuus Harvuus/Epätasaisuus Tuhot VMI1/ 9.8.27 6

Laadun alentumisen syyt VMI1, Pohjois-Suomi, varttuneet taimikot 1 % 29 % 2 % 8 % Ei alennettu Puulaji Hoitamattomuus Harvuus/Epätasaisuus Tuhot/Tekninen laatu 51 % Laadun alentumisen syyt VMI1, Pohjois-Suomi, pienet taimikot 23 % 36 % 33 % % 8 % Ei alennettu Puulaji Hoitamattomuus Harvuus/Epätasaisuus Tuhot/Tekninen laatu VMI1/ 9.8.27 7

Uudistamisen laatu: taimikoiden tiheys Pinta-alajakauma kehityskelpoisten taimien runkoluvun (kpl/ha) mukaan osuus taimikoista % VMI1 Etelä-Suomi, istutuskuusikot 6-5 v istutuksesta 5 5-1 v istutuksesta 47 52.1 4 3 35.5 33.1 2 1 15.2 12.6.4 1.8 2.2-45 451-95 951-145 1451-195 1951+ Pinta-alajakauma viljelytaimien runkoluvun (kpl/ha) mukaan osuus taimikoista % VMI1 Etelä-Suomi, istutuskuusikot 6-5 v istutuksesta 5 5-1 v istutuksesta 4 32.4 38.5 39.2 37.2 3 2 1 13.8 12.6 9.1 9.6 5.4 2.2-45 451-95 951-145 1451-195 1951+ VMI1/ 9.8.27 8

Uudistamisen laatu: Taimikoiden epätasaisuus Runkolukukoealojen jakautuminen kehityskelpoisten taimien ja istutustaimien runkoluvun (kpl/ha) mukaan, VMI1 Etelä-Suomi, istutuskuusikot, osuus koealoista % 25 keskipituus kork. 2 m 23 23 22 Kehityskelpoisia 19 2 Istutustaimia 18 17 23 15 13 1 7 1 11 8 5 2 5-45 451-9 91-135 1351-18 181-225 2251+ Runkolukukoeala: säde 2,66 m, 9 koealaa/kuvio keskipituudeltaan korkeintaan 2 metrisissä taimikoissa VMI1/ 9.8.27 9

Taimikoiden hoitamattomuus 3.5 milj. ha 3 Tehdyt taimikonhoidot ja taimikonhoitotarpeet 2.5 2 1.5 1.5 Tehty 1 v. Jälkimmäinen 5 v. kausi Ensimmäinen 5 v. kausi Myöhässä Tehdyt ensiharvennukset ja ensiharvennustarpeet milj. ha 3.5 3 2.5 Jälkimmäinen 5 v. kausi 2 1.5 1.5 Tehty 1 v. Ensimmäinen 5 v. kausi Myöhässä VMI1/ 9.8.27 1

Metsänhoidollinen tila VMI1, Etelä-Suomi, nuoret kasvatusmetsät 5 % Hyvä 17 % 24 % Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen 54 % VMI1/ 9.8.27 11

Laadun alentumisen syyt VMI1, Etelä-Suomi, nuoret kasvatusmetsät 3 % 24 % 6 % 11 % Ei alennettu Puulaji Hoitamattomuus Harvuus/Epätasaisuus Tuhot/Tekninen laatu 29 % VMI1/ 9.8.27 12

Laadun alentumisen syyt VMI1, Pohjois-Suomi, nuoret kasvatusmetsät 28 % 9 % 4 % 7 % Ei alennettu Puulaji Hoitamattomuus Harvuus/Epätasaisuus Tuhot/Tekninen laatu 52 % VMI1/ 9.8.27 13

Yhteenveto puuttoman uudistusalan osuus metsämaasta vain 1,3 %, mutta 5-1 vuotta ennen inventointia avohakatuista kuvioista 1 % vajaatuottoisina taimikoina tai puuttomina uudistamisen ripeydessä hakkuun jälkeen parannettavaa taimikoiden harvuus ja epätasaisuus alentaa metsänhoidollista tilaa yli neljänneksellä taimikoista (E-S) taimikonhoito tai ensiharvennus myöhässä 14 %:lla taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä (E-S) ylitiheys/hoitamattomuus alentaa metsänhoidollista laatua vain 1 %:ssa nuoria kasvatusmetsiä uudistamisen tai taimikonhoidon laiminlyönneillä ei vaikutusta nykyisten laskelmien mukaisiin välittömiin hakkuumahdollisuuksiin menneiden vuosien hoitamattomuus näkyy puuston rakenteessa ja järeydessä ja on siten jo vaikuttanut tehtyihin hakkuumahdollisuusarvioihin uudistamisen ja taimikonhoidon jatkuessa nykyisellä tasolla pitkän ajan puuntuotantomahdollisuuksiin merkittävä vähennys taimikon perustamisen viivästyminen taimikoiden vajaapuustoisuus: kasvupotentiaali ei käytössä taimikonhoidon viivästyminen: arvopuuston kasvutappiot, puulajivaihdokset VMI1/ 9.8.27 14