PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 2.6.2009 LSU-2009-Y-51 (113) ASIA HAKIJA Lypsykarjatoiminnan laajennusta koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Mty Lehtiaho / Lehtiaho Jyrki, Tiina ja Tuomo Parhialantie 258 69300 Toholampi ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Toholammin kunnan Toholammin kylässä tilalla Ypyä RN:o 32:29 harjoittaa Mty Lehtiaho maidontuotantotoimintaa. Tilalla on nykyisin 71 lypsylehmää, 26 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Toimintaa laajennetaan ja tilalle rakennetaan uusi 2997 kerrosneliömetrin suuruinen makuuparsipihatto, johon sijoitetaan 153 lypsylehmää ja 13 hiehoa. Uusi tuotantorakennus sijoittuu noin 250 m:n etäisyydelle nykyisestä navetasta. Uuden pihaton yhteyteen rakennetaan myös kaksi uutta lietesäiliötä. Lisäksi hakijan tiloille Koivupuisto RN:o 39:20 ja Katajaluoma RN:o 290:1 rakennetaan laakasiilot, joiden yhteistilavuus on 4000 m 3. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 28.1.2009. Hakija on toimittanuit 6.4.2009 uuden asemapiirroksen, josta selviää navetan sijaintipaikka. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan 1.6.2005. Tuotantorakennukset, laakasiilot ja lantalat sijaitsevat kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Toholammin kunnan Toholammin kylässä Sykäräisiin menevän tien varrella maatalousvaltaisella alueella. Eläinsuojan lähiympäristö on peltoaluetta. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 240 m ja 260 m etäisyyksillä rakennettavasta pihattonavetasta. Kärjenpuroon on laajennettavasta eläinsuojasta matkaa noin 500 m. Eläinsuoja, lantalat tai lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 71 lypsylehmää, 26 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Toimintaa laajennetaan ja tilalle rakennetaan uusi makuuparsipihatto, johon sijoitetaan 153 lypsylehmää ja 13 hiehoa. Vanhaan navettaan jää 49 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorkarjaa, 20 yli kahdeksan kuukauden ikäistä nuorkarjaa sekä 74 hiehoa. Tilalla tullaan tuottamaan maitoa 1,5 miljoonaa litraa vuodessa. Vanhassa navetassa pidettäviä hiehoja laidunnetaan noin 3 kk vuodesta. Laidunala on 3,5 ha ja eläimet pidetään myös öisin ulkona. Laidunmaa ei rajoitu vesistöön. Laitumella on siirrettävä vesikärry. Laitumella ei ole pysyvää taikka kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua 2240 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan kolmessa laakasiilossa, joista puristenesteet kerätään umpikaivoihin. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Tilalla on nykyisin kevytkatetut 680 m³ ja 820 m³ kokoiset lietesäiliöt. Uuden tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan kaksi uutta kevytkatettavaa alta täyttyvää lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 4126 m 3. Lisäksi hakijan tilalla Koivupuisto sijaitsevan etäsäiliön tilavuus on 820 m 3. Lietelannan varastointitilavuutta viidessä säiliössä lietekuilut huomioiden tulee olemaan yhteensä 6606 m³. Lannan käyttö Eläinsuojan jäte- ja pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin ja säilörehun puristenesteet umpikaivoihin. Wc- vedet johdetaan umpisäiliöön. Lietelanta, pesuvedet ja puristenesteet käytetään peltolannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on käytössä yhteensä 141 ha peltoa, josta omaa 75 ha, vuokrapeltoa 22 ha ja sopimuspeltoa 44 ha. Lannasta 30 % levitetään viikoilla 18-22, 50% viikoilla 26-28 ja 20% viikoilla 38-41. Muut varastot Tilalla on 3000 litran kokoinen polttoainesäiliö, joka on varustettu laponestolaitteella. Lisäksi noin 400 litraa muita öljytuotteita säilytetään tilan konesuojassa.

3 Nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineet noin 10 000 litraa varastoidaan varastohallissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, muovit, ongelmajätteet kuten jäteöljyt, loisteputket ja akut, kasvinsuojeluainejäämät ja -pakkaukset ja metalliromu. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja kuljetetaan niille osoitettuihin keräyspaikkoihin ja kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Rehujäte kompostoidaan kotitilan laakasiilon viereisellä lantalaatalla. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikenne on normaalia eläinten, rehun ja lannan kuljetukseen liittyvää liikennettä. Jonkin verran liikennettä on myös kauempana sijaitsevaan etälietesäiliöön ja laakasiiloille. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan uuden karjasuojan rakentaminen ei lisää merkittävästi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia. Avonaisten lietesäiliöiden synnyttämä haju esiintyy pääsääntöisesti vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. Lannan levitykseen käytetään letkulevityskalustoa. ARVIO ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA JA TOI- MINTA HÄTÄTILANTEISSA Tila toimii Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkosten varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 26.2-27.3.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19, Vaasa sekä Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lampintie 5, Toholampi. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Toholammin kunnantoimistossa. Hakemuksesta on myös lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Toholammin kunnanhallitus on 9.3.2009 hyväksynyt ympäristönsuojelusihteerin valmisteleman lausunnon: "Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön

4 verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 mom. tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle." Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakija on 2.4.2009 tehdyn tilakäynnin yhteydessä tutustunut annettuihin lausuntoihin. Luvanhakija ei anna niistä vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Mty Lehtiaholle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Parhialan kylään tilalle Ypyä RN:o 32:29 tähän päätökseen liitetyn 3.4.2009 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti sekä rehusiiloille ja etälietesäiliölle tiloilla Koivupuisto RN:o 39:20 sekä Katajaluoma RN:o 290:1 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Rakennettavassa pihattonavetassa saa pitää enintään 153 lypsylehmää ja 13 hiehoa. Nyt käytössä olevassa navetassa voidaan pitää 74 hiehoa ja 69 nuorkarjaa. 2. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Eläinsuojissa muodostuva lietelanta, pesuvedet sekä muut toiminnassa muodostuvat jäte- ja pesuvedet sekä säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa säiliöissä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietelannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään 5252 m 3. Pesu-, jäte- ja sadevedet huomioiden tulee varastointitilavuutta olla yhteensä vähintään noin 6516 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliöt sekä lietekuilut tulee rakentaa nestetiiviistä betonista (vähintään lujuusluokka K 30-2) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM-RMO-C4 mukaisesti. Lietesäiliöt ja lietteen johtamisrakenteet tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Lietesäiliöt tulee tyhjen-

5 tää vuosittain perusteellisesti ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden tuotantorakennuksen sosiaalitilojen wc-vedet tulee varastoida umpisäiliöön, josta ne tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle taikka muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ko. jätevesiä. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa taikka sopimuksia lannan luovuttamiseksi tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 135 hehtaaria vastaava määrä. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietesäiliöiden täyttö- ja tyhjäyspaikat tulee olla tiivispohjaisia niin, että niiden puhtaanapito on mahdollista. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille eikä muille tienkäyttäjille aiheuteta kohtuutonta haittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10.- 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 30-100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää liete- tai kuivalantaa, puristenesteitä, pesu- taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.

6 Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista asetuksen (931/2000) määräyksistä. 4. Laiduntaminen Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikainenkin juotto- ja ruokintapaikka tulee sijoittaa kovapohjaiselle alueelle ja sille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 cm turvekerroksella ja kelluvaa katekerrosta on ylläpidettävä. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa betonikatteella. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien yhteydessä olevia lietesäiliöitä tulee tyhjentää kauempana sijaitsevaan lietesäiliöön niin, että kuljetuskertoja on mahdollisimman vähän vuoden aikana ja lietteen kuljettaminen on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu haju- tai terveyshaittaa tai epäsiisteyttä. 6. Jätehuolto Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä polttoaineiden, kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet tai käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen ja ne tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi altaaseen taikka käyttää kaksoisvaippasäiliötä. Säiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella, ylitäytön estävällä järjestelmällä sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaiselle. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pitempiaikaisesti, tulee erillinen varastointitila varustaa jäähdytyslaitteistolla, taikka tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.

7 7. Toiminnan tarkkailu Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjustoimenpiteistä. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietesäiliöiden ja niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 8. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle uuden eläinsuojan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojien sijaintipaikkojen ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille.

8 Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojien toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (lupamääräys 1) Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt sekä rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä betonista maa-ja metsätalousministeriön ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaisesti. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. Uuden eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen - talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla - mukaisesti esim. johtamalle jätevedet erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannanlevitykseen käytettävissä oleva peltoala on riittävä. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksestä vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa ei saa levittää tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille eikä pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa. Tällöin estetään lannan ravinteiden kulkeutuminen ojiin ja vesistöön. Laiduneläinten väliaikainenkin juotto- ja ruokintapaikka tulee olla järjestetty siten, ettei se aiheuta epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. (lupamääräys 4) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella vähennetään ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä

9 eläinsuojat ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa ja huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. (lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Öljysäiliöiden sijoittamisella suoja-altaaseen taikka kaksoispohjarakenteella varmistetaan mahdollisen öljyvuodon sattuessa öljyn kerääminen niin, ettei se valu maaperään. (lupamääräys 6) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 7) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

10 ' LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.6.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot. Raukeava päätös Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa nykyiselle toiminnalle 1.6.2005 ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3130 euroa.

11 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hangasmaa Markku ja Pöntiö Tuula, Parhialantie 235, 69300 Toholampi Hanhineva Rauno, Parhialantie 288, 69300 Toholampi Haukilahti Mika ja Marjo, Silvastintie 125, 69300 Toholampi Hukari Sakari ja Sinikka, Parhialantie 330, 69300 Toholampi Järvelä Jaakko, Sykäräisentie 20, 69300 Toholampi Kerola Matti ja Minna, Parhialantie 178, 69300 Toholampi Koivukoski Jukka ja Eija, Parhialantie 300, 69300 Toholampi Kulju Sami, Sauli, Matti ja Hilkka, Parhialantie 345, 69300 Toholampi Lehtiaho Jari ja Sanna, Savikankaantie 10, 69300 Toholampi Mutka Mika ja Minna, Parhialantie 271, 69300 Toholampi Parhiala Pentti ja Eliisa Helena, Parhialantie 308, 69300 Toholampi Piispala Janne, Parhialantie 292, 69300 Toholampi Rahkonen Pekka, Lehtikankaantie 112, 69300 Toholampi Seppälä Jari ja Maija, Parhialantie 239, 69300 Toholampi Tuomainen Esko ja Pahikainen Tuula, Peritalontie 4,69300 Toholampi Rahkonen Eila ja Orvo, Lehtikankaantie 110, 69300 Toholampi Rahkonen Janne, Lehtikankaantie 108, 69300 Toholampi Rahkonen Jarmo ja Pennanen Marja-Katariina, Lehtikankaantie 98, 69300 Toholampi Rahkonen Pekka, Lehtikankaantie 112, 69300 Toholampi Rahkonen Pentti, Lehtikankaantie 100, 69300 Toholampi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija;

12 - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

13