1.2.2005 1 (7) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 3 Aika Keskiviikko 26.1.2005 klo 12.30 15.40 Paikka Pyhäsalmi Mine Oy, 86801 Pyhäsalmi Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Risto Mäkeläinen Pyhäsalmi Mine Oy Jukka Toukonen ABB Oy Markus Jauhola Ruukki Jukka Träskbäck ABB Oy Pienjännitetuotteet Kari Talvitie Sandvik Tamrock TORO Loaders Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oyj Mika Kolehmainen Botnia Mill Service Eero Hälikkä Foster Wheeler Energia Oy Ari Kettunen Foster Wheeler Energia Oy Eero Pasanen UPM-Kymmene Oyj Tapani Kangas UPM-Kymmene Oyj Vesa Väänänen LSK Electrics Oy Kimmo Ukkonen Foxconn Oy Mikko Ylhäisi TEKES Jero Ahola Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Toni Ahonen VTT Tuotteet ja tuotanto (TUO) Markku Reunanen VTT Tuotteet ja tuotanto Kenneth Holmberg VTT Tuotteet ja tuotanto Jari Halme VTT Tuotteet ja tuotanto Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka (ELE) Janne Göös VTT Elektroniikka Jukka Rönkkö VTT Tietotekniikka (TTE) Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.30 ja kokouksen aluksi katsottiin kokouksen isäntänä toimineen Pyhäsalmen kaivoksen toimintaa esittelevä video. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Samalla todettiin edellisessä kokouksessa käsitellyistä asioista ainoaksi vielä avoimena olevaksi asiaksi teknologiakartoituksen, johon on vielä tulossa joitakin päivityksiä ja parhaillaan sen julkaisumahdollisuutta TEKESin kautta selvitetään.
1.2.2005 2 (7) 2 TEKESin jatkorahoituspäätökseen liittyen tutkimussuunnitelman, kustannusarvion, rahoitussuunnitelman ja johtoryhmän kokoonpanon vahvistaminen 3 Projektin tekninen tilanne ja työsuunnitelmat TEKES on myöntänyt projektille 20.10.2004 rahoituksen koko projektin loppuajalle eli kaudeksi 1.10.2004 31.12.2006 (rahoituspäätös nro 40471/04). Projektin aloituskokouksessa 18.12.2003 vahvistettua projektisuunnitelmaa on täydennetty projektin nykyisen konsortion mukaiseksi. Sovellusalueet ja casekuvaukset -lukua on päivitetty, sinne on lisätty uusien casien kuvaukset ja päivitetty osa-alueita ja caseja kuvaava kaavio sitä vastaavaksi, ja case-kuvausten järjestys on muutettu case-johtoryhmiä vastaavaksi. Servomoottori-casen osalta suunnitelmaan lisättiin kohteen käsittävän sekä servomoottorin että vaihteiston. Tavoitteena olevan mittausjärjestelmän toteutuksen osalta todettiin sen voivan olla joko liikkuva tai kiinteä. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma on päivitetty konsortion mukaiseksi ja kokouksen päätöksen mukaisesti projektisuunnitelmassa esitetään kustannusarvio- ja rahoitussuunnitelmataulukot vain voimassa olevan toisen rahoituskauden osalta. Ensimmäinen rahoituskausi on päättynyt ja raportoitu TEKESiin tammikuussa 2005. Projektiorganisaatio-luku on päivitetty sekä yritysten että tutkimustahojen osalta ja suunnitelmaan on lisätty casien ryhmittelyä kuvaava kaavio. Johtoryhmä vahvisti edellisen mukaisesti päivitetyn, liitteenä 1 olevan projektisuunnitelman ja siinä esitetyn kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Projektiorganisaatio koostuu varsinaisesta johtoryhmästä ja kolmesta casejohtoryhmästä, joiden kaikkien kokoonpano vahvistettiin ja on liitteen 2 mukainen. Casejohtoryhmien osalta joidenkin yritysten osalta nimettiin myös varajäsen (suluissa liitteessä 2). Rahoituspäätöksen mukaisen väliraportointiaikataulun suhteen pyydettiin TEKESin edustajalta seuraavia muutoksia, jotka hän myös hyväksyi: vuodenvaihteeseen osuvien väliraportointien 1. ja 4. muutos joulukuun lopusta tammikuun puoliväliin, ja lokakuun loppuun 2005 sijoitetun 3. väliraportoinnin poistaminen erittäin lyhyen raportointikauden tähden. Edellisen mukaisesti raportointiaikataulu on seuraava: väliraportit 15.1.2005 (tehty), 30.6.2005, 15.1.2006 ja 30.6.2006 sekä loppuraportointi 2.5.2007 (käytännössä 15.1.2007, jolloin edellisen vuoden kustannustilitys tehtävä). Projektissa on tähän mennessä valmistunut noin 30 julkaisua ja raporttia. Päivitetty julkaisulista ( liite 3) jaettiin osallistujille ja se on saatavilla projektin www-sivuilla. Koska projektin teknistä edistymistä on tarkasteltu joulukuun alussa vuosiseminaarin ja työkokouspäivän yhteydessä, ei tässä kokouksessa ollut tarpeen käydä teknistä tilannetta yksityiskohtaisesti läpi vaan rajoituttiin toteamaan sen jälkeiset toteumat ja lähiajan suunnitelmat päivitettyjen työsuunnitelmien (liitteet 4-13) ja aikataulukaavion (liite 14) pohjalta casekohtaisesti.
1.2.2005 3 (7) Ville Järvinen esitteli panostusnosturicasen työsuunnitelmaan tehdyt muutokset, jotka casetyöryhmä oli jo käsitellyt 20.1. pidetyssä työkokouksessa. Työsuunnitelmaa on täydennetty TTYn osatehtävillä, joissa kehitetään geneerisesti sovellettavaa neuroverkkopohjaista käyttöliittymää kohteen toimintatilan tunnistamiseksi ja prosessi- ym. tiedon yhdistämiseksi kunnonvalvonnan mittaustietoihin. Päivitetty työsuunnitelma on liitteessä 4. Jarmo Keski-Säntti esitteli lastauskoneen tilanteen ja päivitetyn työsuunnitelman (liite 5). Tehtävä 1 todettiin valmiiksi. Samoin valmiiksi todettiin myös osatehtävä 2.3 voiteluanalyysimenetelmiä esittelevän Risto Parikan vuosiseminaariesitelmän toimiessa osatehtävän raporttina. Osatehtävän 3 joitakin osia on aikataulun suhteen vielä avoinna ja niistä sovitaan työryhmän palaverissa. Aino Helle esitteli voitelucasen tilannetta ja työsuunnitelmaan tehdyt täydennykset (liite 6). Rasvavoitelukartoitukseen ja voiteluvirheiden tunnistamismenetelmiin liittyvistä osatehtävistä 1.3 ja 1.4 on valmistunut raporttiluonnos, joka saatetaan valmiiksi heti UPMn diplomityön valmistuessa. Voitelutilanteen mittauspohjaiseen hallintaan ja ennakointiin tähtäävän menetelmäkehitystyön suunnitelma on tehty ja kirjattu työsuunnitelmaan osatehtävinä 2.3.1.-2.3.6. Lähiajan tehtäviin sisältyy värähtelyindikaatioiden teoreettisiin perusteisiin pureutuva selvitys, koejärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto, kenttäkäyttöön soveltuvan voitelurasvan pika-analysointimenetelmän kehittämisideat ja laboratorio- ja kenttäkokeet. Voitelucasen todettiin olevan luonteeltaan hyvin moniin kohteisin soveltuvan ja yhteys muihin caseihin muutettiin yksittäisiin caseihin viittaavasta geneeriseksi. Jari Halme esitteli servomoottoricasen osalta tutkimuksen tilannetta ja työsuunnitelmaa (liite 7). Servomoottoreiden ja planeettavaihteiden vikaantumisesta ja sen havainnointimenetelmistä on tehty raporttiluonnokset ja ensimmäiset kenttämittaukset kehitettävän mittausjärjestelmän toteuttamiseksi on tehty Foxconnilla tammikuussa. Muualla käytössä olevista huollettujen servomoottoreiden testausmenetelmistä on hyvin vähän tietoa saatavilla. Testaukseen liittyviä tarpeita ja testaustilanteita kartoitetaan kyselytutkimuksen sijasta yhdessä LSKn kanssa. Testausmenetelmän kehitys on suoraan yhteydessä käytönaikaisen mittausjärjestelmän kehitystyön kanssa ja etenee sen rinnalla. Jarmo Keski-Säntti kertoi, että moottorinohjauscasen työsuunnitelmaa on päivitetty maanantaina 24.1. ABBn ja UPMn kanssa pidetyssä työkokouksessa. Innoline-järjestelmä asennetaan kehitystyötä varten UPM:llä HC jauhimien moottoreiden seurantaan ja käyttöönotto on suunniteltu toteutettavaksi maaliskuun loppuun mennessä. Päivitetty työsuunnitelma on liitteessä 8. Tuuletusilmapuhallincasen työkokous oli pidetty edellisenä päivänä eli tiistaina 25.1. Ville Järvinen kertoi casen tilanteesta ja työsuunnitelmaan tehdyistä päivityksistä (liite 9). Päivitettyyn työsuunnitelmaan sisältyy vastaavat neuroverkkopohjaisen käyttöliittymän kehittämiseen liittyvät TTYn osatehtävät kuin panostusnosturicaseenkin. Seppo Tolonen totesi lisäksi, että Pyhäsalmen kaivoksen kannalta casessa on seuraavassa vaiheessa tärkeää tutkia sumean logiikan mahdollisuuksia tietojen yhdistämisessä.
1.2.2005 4 (7) Ville Järvinen esitteli primääri-ilmansyöttöjärjestelmä- eli PRIFAN-casen tilanteen. Case on alkanut myöhemmin kuin muut caset ja näin ollen lähtökartoitukset ovat edelleen käynnissä. Foster Wheeler (FWE) on keräänyt vikahistoriatietoja 40-50 laitokselta. Casessa ei tehdä vastaavaa laajaa vikavaikutusanalyysia kuin esim. tuuletusilmapuhallincasessa, vaan tuuletusilmapuhaltimen tuloksia ja FWE:n vikahistoriatietoja hyödyntäen tehdään kriittisten kohteiden analyysi. Ari Kettunen kertoi, että he ovat olleet yhteydessä yhteen kohdelaitokseen ja saaneet luvan käyttää sieltä kerättävää ja jo olemassa olevaa mittausdataa projektissa. Päivitetty työsuunnitelma on liitteessä 10. Jero Ahola esitteli paperi- ja kartonki-casen tilannetta päivitetyn työsuunnitelman pohjalta (liite 11). Casen yhteydessä syksyn 2004 aikana on valmistunut 2 DI-työtä (Särkimäki, Tiainen) ja osatehtävät 1.1-1.7 ovat valmiit. Pilotointi teollisuus- ja laboratorioympäristössä on käynnissä ja jatkuu läpi projektin. Lähiajan tehtävät liittyvät langattomaan tiedonsiirtoon sähkökoneen roottorilta sijaitsevalta anturoinnilta staattorille ja sähkökoneen diagnostiikan toteutusrakenteen tutkimiseen. Laatusäätöjen osalta osatehtävät 2.1 ja 2.2 ovat valmiit ja työ etenee laatusäätöjen tiedonkeruun ja käyttövarmuusanalyysien osalta. Mika Kolehmainen ja Toni Ahonen kertoivat paalauslinjacasen tilanteesta. Toni Ahonen toimii projektissa tutkijana äitiyslomalle lähtevän Susanna Kuntun sijaisena. Paalauslinjacasen osatehtävät 1 ja 2 eli järjestelmän ja sen kunnossapidon nykytilan kartoittaminen sekä kunnonvalvonnan kehityskohteiden tunnistaminen ovat valmiit. Mittaavan kunnossapidon kehittämiseen ei nähty tässä vaiheessa aihetta. Casen lähiajan tehtävät kohdistuvat järjetelmästä kerättävien tietojen yhdistämiseen soveltuvan menetelmän kehittämiseen kirjallisuuskartoituksen ja sen pohjalta valittavien menetelmien testaamisen pohjalta. Liitteessä 12 on päivitetty työsuunnitelma. Aino Helle esitteli sihtisylintericasen tilannetta päivitetyn työsuunnitelman pohjalta (liite 13). Esikokeilla on selvitetty erilaisia potentiaalisia pinnoitteen kulumisen seurantaan soveltuvia mentelmiä ja testattu kokeellisesti sähkökemiallisten menetelmien ja vastusmittauksen soveltuvuutta. Lähiajan tehtäviin sisältyy kuituoptisen anturin käytännön mahdollisuuksien selvittäminen kokeellisesti. Samalla muita vaihtoehtoisia menetelmiä ja anturiratkaisuja testataan rinnalla käytännön mahdollisuuksien mukaan. Kaikkien casien päivitetyt työsuunnitelmat hyväksyttiin. Projektin tutkimuksen todettiin edenneen hyvin ja kohdistuvan todellisiin caseihin, jolloin tulokset tulevat myös olemaan suoraan hyödynnettävissä teollisuudessa. Kenneth Holmberg nosti esiin myös tutkimuksen geneerisen osuuden ja kansainvälisten julkaisujen tärkeyden geneeristen tulosten julkistamisessa. Projektin puitteissa on syntynyt jo joitakin kansainvälisiä konferenssijulkaisuja. Kaikilta tutkimustahoilta odotetaan caseissa tehtävien teknisten raporttien lisäksi panostusta projektin geneeristen osien kansainväliseen raportointiin. Tämän edistämiseksi päätettiin, että kaikki tutkimustahot laativat seuraaviin casejohtoryhmiin julkaisusuunnitelman.
1.2.2005 5 (7) 4 Projektin taloudellinen tilanne 5 Projektin tulosten hyödyntäminen Aino Helle esitteli projektin taloudellisen tilanteen, liite 15. Ensimmäisen projektivuoden rahoituspäätöksen mukaiset kustannukset ovat toteutuneet kokonaisuudessaan vuoden 2004 loppuun mennessä ja loppuraportointi TEKESiin on tehty. Jatkorahoituspäätöksen osalta vuonna 2004 toteutuneiden kustannusten osalta on myös tehty väliraportti TEKESiin. Projektin suunniteltu kesto on 3 vuotta (36 kk) ja tekninen toteutus on tarkoitus saada valmiiksi sen mukaisesti, mutta jatkorahoituspäätös kattaa hieman pidemmän ajan eli vuoden 2006 loppuun saakka (kokonaiskesto 39 kk). Verrattaessa hankkeen toteutuneita kustannuksia projektin ajanhetkeen (15 kk) voidaan todeta kustannuskertymän olevan hieman budjetoitua alhaisemmalla tasolla ja näin edettäessä resursseja jää riittävästi myös rahoituskauden lopussa tapahtuvaan raportointiin ja viimeiseen vuosiseminaariin. Keskusteltiin projektin tulosten hyödyntämisestä. Seppo Tolonen kertoi projektissa tehtyjen riskikartoitusten tuoneen esiin paljon hyödynnettäviä asioita, joista on konkreettista käytännön hyötyä saatavissa välittömästi toimintavarmuuden parantamisessa. Lisäksi hän mainitsi yhteistyön hyödyllisyyden TOROn kanssa parempien tuotantolaitteiden aikaansaamiseksi. Uuden teknologian avulla TORO pystyy kehittämään maailmanmarkkinoiden laajuisesti kilpailukykyisen tuotteen. Kari Talvitien mukaan tämän vuoden alussa käyttöönotetulla ensimmäisellä autonomisella koneella saadut tulokset ovat hyviä. Projektissa tehty lastauskoneen VVA-analyysi antaa lähtötietoja projektin kehitystyölle, mutta se pidetään luottamuksellisena alan erittäin suuren kilpailun takia. Tapani Kangas nosti esiin kysymyksen rahasta hyödynnettävyyttä ajatellessa pitäisi miettiä mitä kustannustehokkuutta ja tuottavuutta teollisuus voisi tuloksista saada. Seppo Tolonen ehdotti, että Caseryhmissä mietittäisiin yrityskohtaisesti mihin panostetaan, missä saavutetaan tehokkuutta, missä turvallisuushyötyjä (riskitasot ja niiden poisto rahassa), mitkä ovat yrityskohtaiset odotukset. Mikko Ylhäisi toivoi, että projektissa mietittäisiin aika laajasti, minkälaisia uusia mahdollisuuksia laite- tai palveluntuottajille voisi avautua, päästäänkö hahmottamaan uusia palvelukonsepteja. Uuden liiketoiminnan mahdollisuuksien tai liiketoiminnan laajentamismahdollisuuksien tunnistamisen todettiin olevan tärkeää ja tässä suhteessa on huomioitava myös se, että loppukäyttäjälle on pystyttävä tuottamaan lisäarvoa. Ari Kettunen kertoi Foster Wheelerin tarkoituksena olevan nimenomaan liiketoimintakonseptin laajentaminen, ajatuksena tarjota asiakkaalle käytön tukipalvelua, ja sen tähden he panostavat puhaltimien käynnissäpidon prognostiikan tutkimukseen ja kehittämiseen. Eero Pasasen mukaan paperiteollisuudessa on edelleen paineita käyntiasteen nostamiseen ja toisaalta edelleen tuotantolaitteiden elinajan lisäämiseen. Paperiteollisuudessa olisi varmasti myös halukkuutta ostaa tällaista palvelua, jos siihen syntyy liike-
1.2.2005 6 (7) 6 Vuosiseminaari ja vuoden 2005 kokousaikataulu toimintaa. Perinteisiä menetelmiä kuten ennakkohuoltoa ym. on jo pitkään hyödynnettykin. Markus Jauhola kertoi Ruukin tavoitteena olevan käyttöliittymä, jossa kunnonvalvonta, diagnostiikka ja prognostiikka on yhdistetty. Työ on hänen mielestään edennyt hyvin. Sähköisen tiedonsiirron kehittämisessä liikkuvassa koneessa voisi yhteistyö esimerkiksi LTYn ja Oyn välillä olla hyödyllistä. Käyttöasteen nostaminen on tärkeää, kun kapasiteettia pyritään lisäämään ilman uusia investointeja. Ruukilla on tarkoituksena hyödyntää projektin tuloksia panostusnosturin lisäksi myös muihin kohteisiin. Jukka Träskbäckin mukaan ABBn tavoitteena on päästä soveltamaan esim. prosessinvalvontalaitteelta saatavia tuloksia tuotteissaan. Kimmo Ukkonen totesi, että kehitystyöhön panostaminen on tärkeää, jotta tuotanto Suomessa pystytään pitämään kilpailukykyisenä vaihtoehtona muualle siirtämisen sijasta. Mikko Ylhäisi toi esiin TEKESin roolin myös tuotekehitysrahoittajana ja kertoi hankkeen yritysosapuolille, että TEKES on käytettävissä keskusteluihin mielellään jo projektin aikana vaikka yrityskohtaisesti, jos yritykset näkevät tulossa olevan tuotteistettavissa olevia asioita. TEKES on myös aloittamassa toimintaa liiketoimintamallien kehittämisen puolella, liittyen esimerkiksi siihen, miten tukea liiketoiminta-ajatusten ja mallien integroimista kovan teknologian tuotteisiin. Ensimmäinen vuosiseminaari pidettiin Dipolissa Espoossa 1.12. ja siihen osallistui noin 50 henkilöä, joista viidennes edusti projektin ulkopuolisia yrityksiä. Palautelomakkeen palautti 17 henkilöä. Erittäin positiivisen palautteen perusteella seminaari oli hyvin onnistunut: yleisarvio seminaarista oli 3,9 ja esitysten saaman arvion keskiarvo oli 3,8 (asteikko 1-5, paras arvosana 5), liite 14. Vuosiseminaariesitykset julkaistaan VTT Symposium-sarjassa. Vuoden 2005 vuosiseminaari päätettiin järjestää jonkin muun aiheeseen liittyvän tapahtuman yhteydessä, jos vain mahdollista, esimerkiksi kunnossapitopäivien ja -kongressin yhteydessä, jolloin seminaariin olisi mahdollisuus saada laajempi osallistujajoukko. Päätettiin, että Seppo Tolonen ja Aino Helle selvittävät, mihin yhteyteen vuosiseminaari 2005 voidaan ajoittaa. Tällöin ei ole tarkoituksenmukaista järjestää työkokouspäivää samaan yhteyteen vaan sen mahdollisesta järjestämisestä syksyllä sovitaan myöhemmin. Vuoden 2005 kokousajankohdista sovittiin seuraavaa: 14.-15.4. Casejohtoryhmän kokoukset Espoossa 9.6. tutkijaseminaari Espoossa 15.-16.9. Casejohtoryhmät Espoossa 25.1.2006 seuraava varsinainen johtoryhmän kokous, paikka avoin.
1.2.2005 7 (7) Kesäkuussa järjestettävä tutkijaseminaari on tutkimustahojen välinen informatiivinen tilaisuus, jonka tarkoituksena on tutkimustahojen välinen tiedon jakaminen hyvän yhteistyön edistämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. 7 Muut asiat Aino Helle tiedotti VTTn muuttuvista puhelinnumeroista. Uusi VTTn vaihteen numero on 020 722 111 ja alanumerot ovat muotoa 020 722 xxxx (xxxx on sama kuin henkilön nykyinen alanumero). Uudet puhelinnumerot on päivitetty projektin www-sivuille ja ovat jo käytössä. Vanhat numerot toimivat rinnalla huhtikuun loppuun asti. Kokouksen osanottajat kiittivät Seppo Tolosta ja muita Pyhäsalmi Mine Oy:n isäntänä toimineita henkilöitä hyvin hoidetuista kokousjärjestelyistä ja kaivosvierailusta. 8 Seuraava kokous Seuraava johtoryhmän kokous, JR4, pidetään 25.1.2006. Paikka vahvistetaan myöhemmin ja mielellään se olisi jokin projektiin osallistuva yritys. Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET JAKELU Liite 1. Vahvistettu projektisuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Liite 2. Projektin johtoryhmän ja case-johtoryhmien kokoonpano Liite 3. Julkaisulista Liite 4. Case-panostusnosturin päivitetty työsuunnitelma Liite 5. Case-lastauskoneenpäivitetty työsuunnitelma Liite 6. Case-voitelun päivitetty työsuunnitelma Liite 7. Case-Servomoottorin päivitetty työsuunnitelma Liite 8. Case-ABB moottorinohjausjärjestelmän päivitetty työsuunnitelma Liite 9. Case-tuuletusilmapuhaltimen päivitetty työsuunnitelma Liite 10. Case-PRIFAN päivitetty työsuunnitelma Liite 11. Case-Paperi- ja kartonki päivitetty työsuunnitelma Liite 12. Case-paalauslinjan päivitetty työsuunnitelma Liite 13. Case-sihtisylinterin päivitetty työsuunnitelma Liite 14. Aikataulukaavio Liite 15. Taloudellinen tilanne Liite 16. Vuosiseminaarin palautteen yhteenveto Osallistujat, projektin sisäiset www-sivut, TEKES