PÖYTÄKIRJA CaseJR2 2/ (5) VTT Tuotteet ja tuotanto, nh 1.10, Kemistintie 3, Espoo. Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka

Transkriptio

1 CaseJR2 2/ (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR2 Koneistot - kokous 2/2004 Aika to klo 09: Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, nh 1.10, Kemistintie 3, Espoo Läsnä Jukka Träskbäck ABB Oy Pienjännitetuotteet, puheenjohtaja Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy Markku Honkila UPM-Kymmene Oyj Tapani Kangas UPM-Kymmene Oyj Ari Kettunen Foster Wheeler Energia Oy Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka Janne Göös VTT Elektroniikka Raimo Launonen VTT Tietotekniikka Susanna Kunttu VTT Tuotteet ja tuotanto Kenneth Holmberg VTT Tuotteet ja tuotanto Jari Halme VTT Tuotteet ja tuotanto Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 3 Tutkimuksen tilanne Aino Helle avasi kokouksen klo 9.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Jukka Träskbäck ja sihteeriksi Aino Helle. Edellisen kokouksen pöytäkirja käytiin läpi ja hyväksyttiin sellaisenaan. Case Moottorinohjausjärjestelmät (ELE) Jukka Träskbäck kertoi moottorinohjausjärjestelmät-casen tilanteesta todeten aluksi, että casessa mittauskohteena ollut OMG Kokkola on jäänyt pois ja sen sijasta mittauksia tullaan tekemään VTT Prosessit yksikössä Jyväskylässä. Innoline-yksikkö on asennettu VTT Prosessien massakuitusekoittimeen, jossa prosessimittauksina saadaan mm. lämpötila, sakeus ja virtaus. Innolinesta saadaan Ethernetin yli luettua virrat, jännitteet, tehokerroin, tehot, lämpötila ym. Mittauspisteitä kerätään tunnin välein kuukauden ajanjaksolla. Järjestelmä on testattu ja kommunikoinnin todettu toimivan. Käyttöönotto tapahtuu vkon 38 alusta. Yhteyshenkilö VTT Prosessit-yksikössä on Reijo Särkimäki.

2 (5) Honkila toi esiin, että Raimo Sillanpää ABB:ltä on kysynyt myös UPM- Kymmene Tervasaarta mukaan caseen. Sovittiin, että VTT Elektroniikka ja ABB pyrkivät järjestämään UPM Tervasaaren kanssa palaverin, jossa keskusteltaisiin mahdollisesta kyseeseen tulevasta osaprosessista, mitä voitaisiin mitata ja mitä hyötyjä caselta voitaisiin odottaa. Todettiin, että laboratoriokohteen lisäksi todellisesta teollisuuskohteesta saatavat mittaustulokset ja muu tieto antaisivat yhdessä paremmat edellytykset tutkia ja kehittää prosessimittausten ja muiden sähköisten mittausten tulosten integrointia ja hyödyntämistä valvontaan ja prognostiikkaan. Muita mittauskohteita voidaan mahdollisesti liittää caseen vielä myöhemmin. Muuttuneen tilanteen vuoksi työsuunnitelman osatehtävien 1.1. ja 1.2. raportin valmistumisaikataulua päätettiin jatkaa lokakuulle ja samalla sovittiin, että raportin jakelua ei tarvitse projektin sisällä rajoittaa. Muutokset viedään työsuunnitelmaan, jonka nyt hyväksytty versio laitetaan projektin www-sivuille. Case Tuuletusilmapuhallin (TTY) Ville Järvinen esitteli tuuletusilmapuhallincasen tilannetta työsuunnitelman pohjalta. Työtehtävä 1 eli päätavoitteiden asettelu todettiin valmiiksi. Käynninvalvonnan nykytilannetta on selvitetty ja Ville esitteli siitä tehtyä raporttiluonnosta (työtehtävä 2.1, raporttiluonnos projektin sisäisillä wwwsivuilla), johon vielä avoinna olevat kysymykset oli merkitty punaisella. Ko. kohdista keskusteltiin ja kunnossapidon mittausten osalta Seppo Tolonen totesi, että suurin osa koneista on määräaikaisen mittauksen piirissä mutta online mittauksia tullaan lisäämään, niistä on jo pyydetty tarjouksia ja uudet mittaukset tullaan asentamaan loppuvuodesta. Asiaa tullaan käsittelemään tarkemmin projektiryhmän kokouksissa. Myös Neron opetusmittausten raakadata on olemassa ja saatavilla samoin kuin Fortumin PD-mittaustiedot. Rajapinnat muihin järjestelmiin ja erityisesti NEROon selvitetään myös, jotta niistä saatavaa dataa voitaisiin hyödyntää myös Prognos-hankkeessa. Raportti 2.1 on valmistumassa aikataulun mukaisesti. Työtehtävän 3 VVA-raportti on tehty ja se on saatavilla projektin wwwsivuilla. Kohde käsiteltiin varsinaista tuuletusilmapuhallinta laajempana analyysin kattaessa myös pumppaamon. Riskit todettiin suurimmiksi puhaltimella ja moottorilla. Seppo tolonen totesi, että VVAn avulla he saivat riskit selville ja sen pohjalta nousi myös esiin PMOn sisäisen ohjeistuksen tarve. VVA-raportti on luottamuksellinen ja johtoryhmässä todettiin, että luottamuksellisuus kestää projektin ajan. Työtehtävän 4 kirjallisuusselvityksestä on alustava runko tehtynä. Tarkoituksena on käsitellä raportissa käynninvalvonnan ja vikadiagnostiikan menetelmiä siten, että sen pohjalta saa käsityksen siitä, minkälaisia menetelmiä tiettyjen koneenosien valvontaan voidaan käyttää ja mihin tarkoitukseen ne soveltuvat. Lähestymistapa on osin käytettyjen menetelmien kautta, osin ilmiöiden kautta. Tarkemmin kuvattavien, kohteisiin sovellettavissa olevien menetelmien lisäksi muita mahdollisia menetelmiä voidaan myös käsitellä luettelonomaisesti. Tarkoituksena on hakea kenttäkelpoisia ratkaisuja ja menetelmien osalle voisi mahdollisesti arvioida

3 (5) 4 Teknologiakartoitus/ tulevaisuuden trendit myös kustannusten suuruusluokkaa sekä arvottaa menetelmien luotettavuutta. Työtehtävä on useamman casen yhteinen ja samassa raportissa käsitellään siten myös muiden casien (mm. panostusnosturi, lastauskone) koneenosien valvonnan ja vikadiagnostiikan menetelmät. Työtehtävään osallistuvien tutkimustahojen välinen työnjako sovitaan tutkimustahojen välisessä palaverissa perjantaina Raportin uudeksi aikatauluksi sovitiin, että kirjallisuusselvityksen luonnos valmistuu lokakuun loppuun mennessä ja valmis raportti marraskuussa Työtehtävän 5 osaraportti 1 etenee edellisen tehtävän kanssa yhdessä ja raportit voidaan joko tehdä erillisinä tai yhdistää. Aikataulua muutettiin vastaavasti. Työtehtävän 6 suunnitelma perustui osin NEROn diplomityöhön, jolle ei kuitenkaan ole löytynyt tekijää. VTT Tietotekniikka voi suorittaa osan työtehtävästä ja TTY ja TTE ovat sopineet asiasta palaverin. Diplomityön osalta tuotiin myös esiin mahdollisuus myös etsiä muista teknillisistä yliopistoista tekijää. Sovittiin, että Ville Järvinen keskustelee asiasta NEROn Veli-Erkki Lumpeen kanssa ja lähettää Kenneth Holmbergille kuvauksen DI-työstä, jotta Kenneth voi ottaa yhteyttä muihin yliopistoihin DI-työn tekijän etsimiseksi mikäli se sopii myös NEROlle. Työtehtävä 7 käynnistyy myöhemmin tänä vuonna kun mittauksia päästään aloittamaan uudella on-line-mittausjärjestelmällä. Aino Helle kävi lyhyesti läpi teknologiakartoituksen tilanteen ja esitti keskustelun pohjaksi viitetietoja ja osia tulevaisuuden trendit-osion taustamateriaaliksi soveltuvista roadmap-raporteista ja muista julkaisuista (paperikopiot nähtävillä kokouksessa), liite 1. Johtoryhmän kesäkuun kokouksessa todettiin kartoituksen vaativan vielä työstämistä ja erityisesti tulevaisuuden trendit-osion olevan puutteellinen. Kartoitusta työstetään edelleen loppuvuoden aikana ja samalla siitä on tarkoitus julkaista osioita erillisinä artikkeleina esim Kunnossapitolehdessä (nro tekstit mennessä, nro 8 tekstit mennessä), jolloin osioita tulisi myös muokattua edelleen ja julkaisujen levikki olisi laaja. Tulevaisuuden trendit-osion taustamateriaaliksi soveltuvia Roadmappeja ja erilaisia kartoituksia on tehty mm. VTT:llä ja TEKESin Älykkäät automaatiojärjestelmät-teknologiaohjelmassa. Keskustelussa todettiin että Roadmap-työskentely on yleistynyt ja roadmappeja on tehty paljon mm.usassa ja Kanadassa. Yritysten osallistuminen niihin vaihtelee tutkimustahojen ollessa yleensä suurempana ryhmänä. Toisaalta todettiin, että tutkimustahot ovat muuten paljon vuorovaikutuksessa yritysten kanssa, joten sitä kautta yritysten näkemyksiä välittyy myös mukaan. Roadmappeja laadittaessa lähtökohtana on visio ja sitä kohti tarvittavaa reittiä pyritään hahmottamaan ja löytämään kriittisiä polkuja, eli tunnistamaan, mitä pitää toteutua, jotta visio voidaan saavuttaa tai toteuttaa. Roadmap-työskentely esim isojen hankkeiden valmistelussa auttaa fokusoimaan tutkimusta.

4 (5) Yksittäisiä projekteja ja sovelluksia löytyy useista hyvinkin eri vaiheissa olevista teknologioista, mutta roadmapeilla pyritään löytämään myös valtavirtoja: mitä laajemmin jotain otetaan käyttöön sitä halvemmaksi myös hinnat laskevat. Aikajänteet ja taloudelliset vaikutukset ovat yritysten kannalta tärkeitä, panos/hyöty-näkymät pitää olla selvät ennen kuin uutta voidaan ottaa käyttöön. ÄLY-ohjelman visiot nähtiin oikeina, ja Ari Kettusen mukaan Foster Wheelerillä ollaan menossa kohti palvelujen liittämistä tuotteen kylkeen (asiantuntemus, diagnostiikka). Keskustelussa siitä, miten kapasiteetin ostaminen näkyy teollisuudessa, Seppo Tolonen totesi, että yritykset pitävät ydinliiketoiminnan itsellään, mutta muu ulkoistetaan, esimerkkinä Outokumpu. Jukka Träskbäckin mukaan ABB:llä näkyy sama trendi. Tapani Kangas toi esiin sen, että roadmapit ovat usein hyvin teknologialähtöisiä, eikä ihminen ole niinkään mukana. Kuitenkin esimerkiksi elinkaarikustannuksien kannalta on hyvin tärkeää, miten toimitaan, mitkä ihmiset työtä tekevät. Osaamisen johtaminen on kilpailukyvyn kannalta merkittävä tekijä (osaamisen johtaminen vaiko johtajan osaaminen). Miten informaatio pitäisi esittää, että ihminen voisi siitä hyötyä todettiin että siihen vaikuttaa tilanne, informaation esitys pitäisi olla adaptiivinen tilanteen mukaan. Tietoa on paljon, datatulva, miten saada se informaatioksi operaattorille. Esimerkiksi eräässä hankkeessa oli seurattu ihmisten silmien liikettä automaatiojärjestelmää tarkkaillessa ja todettu, että ihmisen kannalta monitoreilla oli 2 dekadia enemmän dataa kuin ihminen voi hyödyntää. Raimo Launonen kertoi VTT Tietotekniikan kehittävän menetelmää datan visualisoimiseksi, liite 2. Tarkoitus on kehittää datalle standardi esitysmuoto, joka toimisi rajapintana ja mahdollistaisi datan visuaalisen esityksen automaattisesti laitoksen/koneen/laitteen 3D-mallissa. Tavoitteena on saada seuraavan puolen vuoden aikana kehitettyä caseihin kokeiltavaksi soveltuva muoto. Ongelmana on kuitenkin se, että teollisuudessa ei juuri ole 3D-malleja valmiina. Tolosen mukaan PMOlla on kaaviomallit uuden prosessin osalla osaprosesseista. Tapani Kangas toi esiin myös käyttövarmuusmallin mukaan ottamisen tärkeyden, jotta on mahdollista tarkastella miten prosessit vaikuttavat toisiinsa. 5 Vuosiseminaari Aino Helle esitteli vuosiseminaarin alustavan ohjelman, liite 3. Vuosiseminaari pidetään Espoossa siten, että myös projektin ulkopuolisille avoin seminaari pidetään Dipolissa klo 9-16 kun taas seuraava päivä eli on varattu projektin sisäisille työkokouksille. Seminaariesityksistä teollisuuden näkemyksiä ja odotuksia käsittelevän puheenvuoron on Seppo Tolonen lupautunut pitämään ja fyysisen käyttöomaisuuden hallintaa käsittelevän esityksen tutkimustahojen puolelta projektin ulkopuolelta on lupautunut pitämään Kari Komonen VTTltä. Toiselle teollisuuden esitykselle on suunniteltu aiheeksi Laiteprognostiikka tulevaisuudessa liiketoimintanäkökulmasta. Sovittiin, että Aino Helle tiedustelee ABB:n edustajilta sopivaa henkilöä ko esityksen pitäjäksi.

5 (5) Yleisten esitysten jälkeen kukin tutkimustaho vuorollaan esittelee ensimmäisen projektivuoden tuloksia ja tahot voivat itse valita esityksensä aiheen. Susanna Kunttu ilmoitti kokouksessa TUO42:n esityksen otsikoksi Kunnossapidon kehityskohteiden tunnistaminen (merkittiin myös alustavaan ohjelmaan, liite 3). Lopullisen seminaariohjelman kokoamista varten kaikkien tutkimustahojen tulee ilmoittaa Aino Helteelle esityksensä otsikko syyskuun loppuun mennessä. Toisen päivän työkokousten aiheet voidaan sopia myöhemmin. Lisäys muista kokouksista: Case Jr3:n kokouksessa sovittiin, että kaikki tahot voivat ehdottaa työkokousten aiheita lokakuun loppuun mennessä Aino Helteelle, joka tekee niistä koosteen kommenttikierrokselle ja laatii sen perusteella lopullisen työkokousohjelman marraskuun puoliväliin mennessä. Liitteessä 3 olevaan alustavaan ohjelmaan aamupäivän yleiseen osuuteen lisättiin Helena Kortelaisen esitelmä aiheesta Käyttövarmuusmallit. 6 Muut asiat 7 Seuraava kokous Jatkorahoitushakemus on toimitettu TEKESin Projektiin on liittynyt mukaan 2 uutta yritystä, Foxconn Oy ja LSK Electrics Oy, servomoottorin toimintakunnon valvontaan ja testaukseen liittyvällä casella. Molemmat yritykset ovat allekirjoittaneet projektisopimuksen. Lisäksi Foster Wheeler Energia Oy harkitsee mukaan liittymistä ja heidän edustajansa osallistuu tähän sekä Case JR3 kokoukseen. Seuraavasta Case-johtoryhmän kokouksesta sovitaan tammikuussa pidettävässä johtoryhmän kokouksessa. Tarvittaessa vuosiseminaarin yhteydessä joulukuussa on myös mahdollisuus käsitellä johtoryhmän päätöksiä edellyttäviä asioita. Jukka Träskbäck puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET Liite 1. Teknologiakartoituksen tilanne ja roadmap-viitteitä tulevaisuuden trendien taustamateriaaliksi (Prognos092004_teknologiakartoitus.pdf) Liite 2. TTEn kalvoesitys datan visualisoinnista (Prognos092004_TTE.ppt) Liite 3. Vuosiseminaarin alustava ohjelma (Prognos092004_vuosiseminaari.pdf) Lisäksi päivitetyt työsuunnitelmat ja raporttiluonnokset sekä teknologian tulevaisuuden trendeihin liittyvää materiaalia on saatavilla projektin sisäisillä www-sivuilla JAKELU Projektin sisäisten www-sivujen kautta kaikille projektipartnereille, TEKES