Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa



Samankaltaiset tiedostot
Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Näin käytät oppikirjaa

Vastauksia ala-asteen tehtäviin

EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa.

Keski-Suomen luontomuseo

Luku 21. Evoluution perusteet

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?

Opettajan opas. Biologian ogian ja maantiedon. Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Suojellaan yhdessä meriämme!

Johdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg. Nisäkkäät

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

Lasten ympäristöopas

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Puulaveden villi järvitaimen

Vesijärven ötököitä. kasveja

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Tekemistä varhaiskasvatukseen

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Lataa Korallimeren otuksia - Ken Malanin. Lataa

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Lataa Lapsen oma eläinkirja - Maarit Varpu. Lataa

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

o l l a käydä Samir kertoo:

Mikä on elinympäristö?

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

luontopolkuja punaisilla naruilla

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.

JÄTTIhampaan. ar voitus

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

VEDEN LAADUN TUTKIMINEN

Transkriptio:

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin vastaaminen sujuu kuin vettä vain! Amazonas 1. a) Missä päin maapalloa on sademetsiä? Väritä maailmankarttaan sademetsäalueet vihreällä. (Maailmankartan saat halutessasi tulostettua myös Ahdin Akatemian kartat-osiosta.)

b) Tarkista oletko merkinnyt oikeat alueet karttaasi osoitteesta http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/ahdinakatemia/biotoopit/bio_trooppiset_a_02.htm c) Nimeä sen jälkeen alueet värittämääsi karttaan maailmankartastoa apuna käyttäen. Miksi sademetsäalueet sijoittuvat juuri merkitsemillesi alueille? d) Mikä sademetsäalueista on suurin? 2. Kerro, minkälaiset ilmasto-olosuhteet sademetsässä vallitsevat. 3. Mitä voit sanoa sademetsien eliömääristä ( eliöt= kasvit ja eläimet)? 4. Mainitse eläinlajeja, jotka elävät sademetsissä. 5. Mitä Amazonin alueen eläimiä löydät Särkänniemen akvaariosta? 6. Mitkä tekijät ovat uhkia sademetsille?

Kalojen lisääntyminen Täydennä: 1. Kalojen lisääntymistapahtumaa vedessä kutsutaan. Siinä naaraskala laskee veteen, uroskala puolestaan laskee veteen. Niistä kuoriutuu tietyn ajan kuluttua. Kaikilla kalalajeilla mätimunat eivät kehitykään vedessä, vaan. Tällöin poikaset tulevat veteen vasta kuoriuduttuaan. 2. Vertaile delfiinin (joka on nisäkäs), ja kalan lisääntymistä. Mitä eroja havaitset a) siinä, missä paikassa poikanen kehittyy? b) siinä, miten syntynyt poikanen saa ravintonsa? c) poikasen hoidossa? d) Mitä muita eroja on nisäkkäillä ja kaloilla? Huom! Delfiinistä tietoa saat täältä: http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/luokittelu.html

Kalojen ravinto 1. Etsi akvaariosta sellainen kala, jolla on terävät hampaat. Mikä on lajin nimi? 2. Millaista ravintoa se syö? (Tarkista opastetaulusta tai Ahdin Akatemiasta) 3. Löydätkö Akvaariosta sellaisen kalan, jolla on imusuu? Mitä se syö? Tarkkaile Akvaariossa, kuinka tällainen kala ruokailee. 4. Tiedätkö mikä on ravintoketju? Jos et, niin lukaise mielenkiintoista tietoa ensin ravintoketjuista osoitteessa: http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/delfiinit_meri_2.html. 5. Tämän jälkeen klikkaa kuvaa Ahdin Akatemiassa osoitteessa: http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/ahdinakatemia/biotoopit/bio_suomen_50.htm Kuvaan on piilotettu tietoa ravintoketjun eri portaille kuuluvista eläimistä - hajottajista, kuluttajista ja tuottajista. Klikkaa linkin kuvaa eri kohdissa, ja voit lukea niistä lisää. Kirjoita tähän sen jälkeen esimerkkieläin tai -kasvi - tuottajasta - kuluttajasta - hajottajasta 6. Keksi itse yksi järven eliöstöstä koostuva ravintoketju. Mä olen ihan ulapalla

Lajinkehitys ja sopeutuminen 1) Yhdistä seuraavat ominaisuudet oikeaan eläimeen. Voit käydä kurkkaamassa lisätietoa myös Merinisäkäsakatemiasta: http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/luokittelu.html Delfiini Kala Ruumiinlämpö tasainen ulkoilmasta riippumatta (ovat ns. tasalämpöisiä). Nelilokeroinen sydän, jossa hapellinen ja hapeton veri eivät sekoitu keskenään. Karvoitusta kehonsa suojana ainakin jossain vaiheessa kehitystä. Eivät synnytä ns. eläviä poikasia, vaan yleensä ne munivat mätimunansa veteen, jossa uros hedelmöittää ne maidilla. Sydän on kaksilokeroinen. Hengittävät ilmaa keuhkoillaan. Imettävät poikasiaan. Hengittävät siten, että ne suodattavat vettä kidustensa kautta, ja saavat samalla veteen liuennutta happea verenkiertoonsa. Suojapeitteenä suomut. Kylmäverisiä, eli niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Poikaset kehittyvät emon kohdussa

Suomen järvet ja kalasto 1. Ohessa on lueteltu 7 suurinta suomalaista järveä. Numeroi järvet suuruusjärjestykseen siten, että merkitset suurimman järven kohdalle numeron 1 ja niin edelleen. Tarkista asia Ahdin akatemiasta http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/ahdinakatemia/biotoopit/bio_suomen_28.htm JÄRVI Iso-Kalla Inari KOKO Keitele Suur-Saimaa Oulujärvi Päijänne Iso-Pielinen 2. Yhdistä viivalla oikea kuva ja kalalaji toisiinsa. kampela ahven taimen särki hauki kuha

Kalan rakenne Klikkaa Ahdin Akatemiassa sivulle: http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/ahdinakatemia/ved_as/ved_as_ana_01.htm Seuraavaksi klikkaa kalan kuvaa. Nyt voimme tehdä yhdessä kalalle virtuaalisen leikkauksen, ja tutkia mitä kala pitää sisällään. Leikkaus alkakoon! 1. Tarkastele kalan ulkomuotoa. Kuvaile sitä. Mitkä seikat kalassa tekevät siitä hyvin vesielämään sopeutuneen? 2. Millainen on kalan näköaisti? 3. Eri kalalajien suut ovat eri näköisiä, kokoisia ja muotoisia. Mitä kalan suun sijainnista ja muodosta voi päätellä? 4. Mikä on kalan evien tehtävä? Siirry klikkaamalla kalan sisäelimiin ( klikkaa 2 kertaa eteenpäin). 5. Etsi ja vedä viiva kuvaan, missä on kalan suoli uimarakko kidukset munuaiset sukurauhaset sydän 6. Mikä tärkeä tehtävä on kalan uimarakolla? 7. Mikä tehtävä on munuaisilla? 8. Mihin kala käyttää kiduksiaan?

* Lisätehtävä: 9. Vertaile ihmisen ja kalan luurankoa. a) Mitä yhtäläisyyksiä löydät luurangoista? b) Merkitse kuvaan punaisella nuolella ihmisen lantioluut. Onko kalalla lantioluita? Entä jalkoja tai käsiä muistuttavia luita? Miksi kutsutaan kalan kylkiluiden paikalla olevia luita?

Koralliriutan värikästä elämää Vesistöissä elelee selkärankaisten (kalat, matelijat, sammakkoeläimet, nisäkkäät) lisäksi myös paljon selkärangattomia eläimiä. Selkärangattomilla eläimillä tarkoitetaan monisoluisia eläimiä, joilta puuttuu sisäinen tukiranka, selkäranka. Varsinkin koralliriutoilla selkärangattomien eläinten monimuotoisuus on huikea. Mainitse ainakin 5 erilaista meressä elävää selkärangatonta eläintä. Tunnistatko viereisissä kuvissa olevat Särkänniemen selkärangattomat? Nimeä ne kuvien alapuolelle. 1. 2. 3. 4. 5. Ihan helppoa! Tosi helmee!