Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin

Transkriptio

1 1/22 Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia!! Luokittelu 2. Pullonokkadelfiini ja hai ovat meren asukkaita. Ne näyttävät hyvin paljon toistensa kaltaisilta, mutta toinen niistä on nisäkäs, toinen kala. Mitä eroja havaitset kuvan perusteella niiden välillä? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Mitä sellaisia eroja tai yhtäläisyyksiä tiedät, mitä ei näy kuvassa? --- Päällisin puolin hai ja delfiini saattavat muistuttaa toisiaan, mutta perusrakenteeltaan ne ovat täysin erilaisia. Yhteistä on vain vesielämään sopeutunut ruumiinrakenne. 3. Hevonen ja sinivalas ovat molemmat nisäkkäitä. Mitä yhteistä näillä kahdella lajilla on? Mitä eroavaisuuksia niillä on? --- Yhteistä on kaikki nisäkkäille kuuluvat piirteet, paitsi karvapeite, jota delfiinillä ei ole. Eroavaisuutena on ruumiinrakenne ja fysiologia, joka hevosella on sopeutunut maaelämään, delfiinillä merielämään. 4. Sinivalas ja pullonokkadelfiini ovat molemmat valaita. Mitä yhteisiä piirteitä tiedät niissä olevan? Miten ne eroavat toisistaan? --- Molemmat ovat lahkon valaat jäseniä. Ne ovat molemmat sopeutuneet merielämään täydellisesti. Eroavaisuutena on niiden käyttämä erilainen ravinto, joka heijastuu niiden rakenteeseen: sinivalas syö planktonia, joten sillä on hetulat ja se on paljon suurempi, pullonokkadelfiini syö kalaa, sillä on terävät hampaat ja se on pienikokoinen. Myös käyttäytymisessä on paljon eroja. Ne kuuluvat eri ekologisiin lokeroihin meri ekosysteemissä. 5. Mihin delfiinilajiin Särkänniemen delfiinit kuuluvat? --- Pullonokkadelfiineihin 6. Mikä on suurin valaslaji, ja kuinka suureksi se voi kasvaa? --- Sinivalas, noin 34 metriä ja 173 tonnia

2 2/22 Evoluutio 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä ja aikataulussa kehittyivät linnut, nisäkkäät, kalat, matelijat ja sammakkoeläimet? --- Kalat noin miljoonaa vuotta sitten, sammakkoeläimet noin 350 miljoonaa vuotta sitten, matelijat noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoista erkani linnut noin milj. vuotta sitten, nisäkkäät milj. vuotta sitten, ja hirmuliskot n miljoonaa vuotta sitten. b) Miten valaiden evoluutio sijoittuu tähän aikatauluun? --- Nisäkkäät valtasivat maapallon dinosaurusten kuoltua noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Aluksi kaikki nisäkkäät olivat maaeläimiä ja pienikokoisia, mutta pikkuhiljaa alkoi sopeutumislevittäytyminen myös vesielämään, ja niiden koko kasvoi. Valaiden ilmestyminen tapahtui suhteellisen nopeasti dinosaurusten kuoltua (aikaa kului noin 10 milj. vuotta) Ilmeisesti dinosaurusten hävittyä vapautui ekologisia lokeroita, joihin nisäkkäät saattoivat sopeutua. Niin myös levittäytyminen vesialueille mahdollistui. 3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen? --- Sopeutumien syntyyn ovat vaikuttaneet kaikki evoluutiotekijät - geenivarasto, uutta geeniainesta luovat tekijät (rekombinaatio, mutaatiot, muuntelu, migraatio), sattuma, ja erityisesti valinnan eri muodot. Lähtökohdaksi otetaan sopeutuminen vesielämään kosteikkovaiheiden kautta. Täydellisesti vesielämään sopeutunut valas on syntynyt pitkän ajanjakson ja useiden vaiheiden kautta. 5. Minkälaisia johtopäätöksiä voit tehdä kahden eri eläinryhmän homologioista? --- Homologiset rakenteet ovat ns. samansyntyisiä, eli kaikilla homologisia rakenteita omaavilla eläimillä oletetaan olleen sama kantamuoto. Homologisia elimiä ei välttämättä käytetä samaan tarkoitukseen, esim. linnun siipi ja ihmisen käsi ovat homologisia, ts. niiden luustot ovat samansyntyisiä. 6. Minkälaisia sopeutumia valailla on vedessä liikkumisen helpottamiseksi? --- Ruumiinmuodon virtaviivaisuus, evät ja pyrstö, hapen varastointikyky, eristävä rasvakerros, sierainaukot päälaella.

3 3/22 Pullononokkadelfiinit: Delfiinien Evoluutio 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä ja aikataulussa kehittyivät linnut, nisäkkäät, kalat, matelijat ja sammakkoeläimet? --- Kalat noin miljoonaa vuotta sitten, sammakkoeläimet noin 350 miljoonaa vuotta sitten, matelijat noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoista erkani linnut noin milj. vuotta sitten, nisäkkäät milj. vuotta sitten, ja hirmuliskot n miljoonaa vuotta sitten. b) Miten valaiden evoluutio sijoittuu tähän aikatauluun? --- Nisäkkäät valtasivat maapallon dinosaurusten kuoltua noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Aluksi kaikki nisäkkäät olivat maaeläimiä ja pienikokoisia, mutta pikkuhiljaa alkoi sopeutumislevittäytyminen myös vesielämään, ja niiden koko kasvoi. Valaiden ilmestyminen tapahtui suhteellisen nopeasti dinosaurusten kuoltua (aikaa kului noin 10 milj. vuotta) Ilmeisesti dinosaurusten hävittyä vapautui ekologisia lokeroita, joihin nisäkkäät saattoivat sopeutua. Niin myös levittäytyminen vesialueille mahdollistui. 3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen? --- Sopeutumien syntyyn ovat vaikuttaneet kaikki evoluutiotekijät - geenivarasto, uutta geeniainesta luovat tekijät (rekombinaatio, mutaatiot, muuntelu, migraatio), sattuma, ja erityisesti valinnan eri muodot. Lähtökohdaksi otetaan sopeutuminen vesielämään kosteikkovaiheiden kautta. Täydellisesti vesielämään sopeutunut valas on syntynyt pitkän ajanjakson ja useiden vaiheiden kautta. 5. Minkälaisia johtopäätöksiä voit tehdä kahden eri eläinryhmän homologioista? --- Homologiset rakenteet ovat ns. samasyntyisiä, eli kaikilla homologisia rakenteita omaavilla eläimillä oletetaan olleen sama kantamuoto. Homologisia elimiä ei välttämättä käytetä samaan tarkoitukseen, esim. linnun siipi ja ihmisen käsi ovat homologisia, ts. niiden luustot ovat samansyntyisiä. 6. Minkälaisia sopeutumia valailla on vedessä liikkumisen helpottamiseksi? --- Ruumiinmuodon virtaviivaisuus, evät ja pyrstö, hapen varastointikyky, eristävä rasvakerros, sierainaukot päälaella.

4 4/22 Delfiinien Luokittelu 2. Pullonokkadelfiini ja hai ovat meren asukkaita. Ne näyttävät hyvin paljon toistensa kaltaisilta, mutta toinen niistä on nisäkäs, toinen kala. Mitä eroja havaitset kuvan perusteella niiden välillä? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Mitä sellaisia eroja tai yhtäläisyyksiä tiedät, mitä ei näy kuvassa? --- Päällisin puolin hai ja delfiini saattavat muistuttaa toisiaan, mutta perusrakenteeltaan ne ovat täysin erilaisia. Yhteistä on vain vesielämään sopeutunut ruumiinrakenne. 3. Hevonen ja sinivalas ovat molemmat nisäkkäitä. Mitä yhteistä näillä kahdella lajilla on? Mitä eroavaisuuksia niillä on? --- Yhteistä on kaikki nisäkkäille kuuluvat piirteet, paitsi karvapeite, jota delfiinillä ei ole. Eroavaisuutena on ruumiinrakenne ja fysiologia, joka hevosella on sopeutunut maaelämään, delfiinillä merielämään. 4. Sinivalas ja pullonokkadelfiini ovat molemmat valaita. Mitä yhteisiä piirteitä tiedät niissä olevan? Miten ne eroavat toisistaan? --- Molemmat ovat lahkon valaat jäseniä. Ne ovat molemmat sopeutuneet merielämään täydellisesti. Eroavaisuutena on niiden käyttämä erilainen ravinto, joka heijastuu niiden rakenteeseen: sinivalas syö planktonia, joten sillä on hetulat ja se on paljon suurempi, pullonokkadelfiini syö kalaa, sillä on terävät hampaat ja se on pienikokoinen. Myös käyttäytymisessä on paljon eroja. Ne kuuluvat eri ekologisiin lokeroihin meri ekosysteemissä. 5. Mihin delfiinilajiin Särkänniemen delfiinit kuuluvat? --- Pullonokkadelfiini 6. Mikä on suurin valaslaji, ja kuinka suureksi se voi kasvaa? --- Sinivalas, noin 34 metriä ja 173 tonnia

5 5/22 Elinalueet 1. Rajaa maailmankartasta ne alueet, jossa uskot pullonokkadelfiinien viihtyvän. 2. Miten pullonokkien ekotyypit ilmenevät niiden a) rakenteessa? --- Rannikkoalueilla (matalat, lämpimät vedet) elävä ekotyyppi on sopeutunut lämpimämpiin ja matalampiin vesiin kuin avomeri ekotyyppi: se on pienempi, ja sen lämpöä haihduttava pinta on suurempi, evät suuremmat,jolloin liikkuminen on helpompaa matalissa merenlahdissa. Avomerityyppi on paremmin sopeutunut elämään viileämmillä ja syvemmillä avomerialueilla (pienemmät evät ja suurempi koko vähentävät lämmönhukkaa. b) käyttäytymisessä? --- Rannikkotyypin pullonokat elävät pienemmissä laumoissa kuin avomeren tyypit. Avomerellä pullonokkia voi kohdata suuremmat vaarat, jolloin on edullista liikkua suurissa laumoissa. Rannikkoalueilla delfiinit saalistavat useammin yksin, ja yksinäisiä kaloja, kun taas avomerellä saalistetaan suuremmissa laumoissa suuret kalaparvet saartaen. 3. Mitä ekotyyppiä ovat mielestäsi Särkänniemen delfiinit? Mistä ne ovat kotoisin? --- Rannikko ekotyyppi, Meksikonlahti 4. Miksi Itämeressä ei ole pullonokkadelfiineitä? --- Koska Itämeri on murtovettä, ei siellä ole delfiinille sopivia ravintoeläimiä. Itämeri myös jäätyy talvisin, joten alueella olisi liian kylmä. Murtoveden vähäsuolaisuus aiheuttaisi delfiinille pidemmän päälle myös ongelmia.

6 6/22 Ruumiinrakenne 1. Merkitse kuvaan nuolilla tärkeimmät rakenteet, jotka helpottavat delfiinin uintia meressä. --- Pyrstö, kylkievät ja selkäevä ja virtaviivainen ruumiinmuoto. 2. Miten sopeutuminen merielämään näkyy delfiinin a) ihossa --- Suojaväritys b) luurangossa --- Osa kylkiluista on irti rintalastasta, ja kiinni olevatkin luut ovat joustavia. Rintakehä painuu kasaan sukellettaessa, joten joustavuus estää luiden murtumisen sukellettaessa syvyyksiin, joissa vallitsee korkea paine. Takaraajan luut ovat hävinneet, eturaajat kehittyneet rintaeviksi, ja lantion luut surkastuneet pelkiksi jäänteiksi vatsapuolen lihaksistoon. c) hengitystavassa --- Koska sierainaukko on siirtynyt päälaelle, sen on helppo käydä hengittämässä aika ajoin pinnassa. Henkitorvi ja ruokatorvi ovat toisistaan erillään, mikä mahdollistaa sen, että delfiini voi syödä vedenpinnan alapuolella vetämättä vettä keuhkoihinsa. d) evissä ja pyrstössä --- Rintaevät ovat kehittyneet melamaisiksi ulokkeiksi, joilla ohjailu ja jarruttaminen on tehokasta. Selkäevä tasapainottaa uintia, pyrstö on muodostunut voimakkaaksi ja tehokkaaksi potkuriksi. 3. a) Mitä hyötyä delfiinille on vaihtelevasta värityksestä kehossaan? --- Se sulautuu hyvin ympäristöönsä, joten petoeläinten on vaikea havaita sitä. b) Millä muilla merieläimillä on vastaavanlainen värivaihtelu kehossaan? --- Mm. useimmilla kalalajeilla, muilla valaslajeilla 4. Jos putoat 20-asteiseen meriveteen, sinulle tulee ennen pitkää kylmä, ja alat täristä. a) Miksi näin tapahtuu? --- Lihasvärinä on automaattinen reaktio, jolla keho pyrkii estämään kehon jäähtymisen: lämpöä vapautuu, kun lihakset käyttävät energianlähteitään värinää luodakseen. b) Miksi delfiinit eivät tärise, vaikka niilläkin on paljas iho, ja ne viettävät kaiken aikansa meressä? --- Delfiineillä on ihon alla paksu rasvakudoskerros, joka toimii erittäin tehokkaana eristäjänä; sille ei tule kylmä viileässäkään vedessä. Lämpöä haihduttava pinta-ala on mahdollisimman pieni; raajat ovat pienet ja ruumiin muoto on sulava. Kylmissä ja syvissä vesissä viihtyvien delfiinien lämpöä haihduttava pinta-ala pienenee

7 entisestään, koska ne ovat isokokoisempia ja niillä on pienemmät evät. Delfiinin verenkierto ohjautuu ruumiin sisäosiin delfiinin sukeltaessa. Tämä osaltaan vähentää lämmönhukkaa ihon pinnalta. Delfiinien aiheenvaihdunta on nopeampaa kuin maanisäkkäillä. Kiivaampi aineenvaihdunta nostaa ruumiinlämpöä. 5. Mitä seikkoja apuna käyttäen tutkijat kykenevät tunnistamaan delfiiniyksilöitä merioloissa? --- Värityksestä, ruumiinmuodosta, naarmuista, selkäevän muodosta, pääasiassa kuitenkin naarmuista ja selkäevästä. 8. Kuvassa on kahden nisäkkään, ihmisen ja delfiinin luuranko. Vertaa luustoja keskenään. Etsi luustosta yhteneväisyyksiä, ja merkitse ne punaisin nuolin. Etsi sen jälkeen merkittävimmät eroavaisuudet, ja merkitse ne sinisin nuolin. Mieti evoluutioteorian pohjalta, a) mistä yhtäläisyydet luustoissa johtuvat? --- yhteinen alkuperä, molemmat nisäkkäitä, merinisäkkäät peräisin maalta, homologiset rakenteet. b) mistä eroavaisuudet johtuvat? --- Merinisäkkäiden rakenteet ovat sopeutuneet paremmin merielämään soveltuviksi. Vaikka luusto onkin homologinen, on monilla rakenteilla eri tehtävä. 9. Kuinka delfiinin hengityselimistö ja tapa hengittää eroaa ihmisen vastaavasta? --- Delfiini hengittää päälaellaan sijaitsevan sierainaukon kautta; se pidättelee hengitystään veden alla, päästää keuhkoistaan ilman sierainaukon kautta ulos juuri ennen pinnalle nousua, vetää henkeä pinnalla ja sukeltaa taas. Sierainaukko on lepotilassaan sulkeutuneena, ja avautuu vain lihasvoiman avulla. Delfiinien ääntely, klikit, vihellykset ja kaikuluotaus syntyvät myös nenäonteloissa ja sen ilmataskuissa. Nenäontelot johtavat henkitorveen, ja sitä kautta keuhkoihin. Henkitorvi ja ruokatorvi ovat toisistaan erillään, mikä mahdollistaa sen, että delfiini voi syödä vedenpinnan alapuolella vetämättä vettä keuhkoihinsa. Delfiini kykenee pidättelemään hengitystään veden alla kymmeniä minuutteja tarvittaessa, sillä se kykenee varastoimaan happea vereensä ja lihaksiinsa tehokkaasti. Myös hapenkulutus vähenee sukellettaessa. Ihminen puolestaan hengittää tasaiseen tahtiin jatkuvasti, eikä kykene pidättelemään hengitystään paria minuuttia kauempaa. Ihmisen sierainaukot sijaitsevat maanisäkkäille ominaisessa paikassa eteenpäin suuntautuneena. Henkitorvi ja ruokatorvi ovat yhteydessä, mutta nielaistaessa kurkunkansi sulkeutuu ja estää ruoan ja syljen pääsyn henkitorveen. 7/22

8 10. Etsi Särkänniemen delfiineistä yksilöllisiä tuntomerkkejä. Kirjaa tuntomerkit ylös. Kysy kouluttajilta tuntomerkkien perusteella, mikä delfiini kulloinkin on kyseessä. --- Tuntomerkkejä: Näsi: V syntynyt naaras. Luonteeltaan rauhallinen. Väritykseltään delfiineistä vaalein, vartalon muoto pitkähkö. Erityistuntomerkkinä oikeassa kyljessä tumma läiskä, joka on syntymämerkki. Niki: V.-81 syntynyt naaras. Luonteeltaan vilkas. Väritykseltään tumma, vartalon muoto pyöreä, kooltaan toiseksi pienin muista aikuisista delfiineistä. Veera: V. -78 syntynyt naaras. Lauman johtaja. Kooltaan pienikokoisin aikuisista delfiineistä. Delfi: V. -80 syntynyt, lauman ainoa aikuinen urosdelfiini. Voimakas delfiini. Erityistuntomerkkinä suuret, kauniit silmät. Eevertti: V. -96 syntynyt, nuori urosdelfiini. Koska Eevertti on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan hoikempi kuin aikuiset delfiinit. Leevi: V. -93 syntynyt uros. Luonteeltaan vilkas ja oppivainen. Koska Leevikin on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan hoikempi kuin aikuiset delfiinit. 8/22 Aistit 1) Miten delfiinien silmän rakenne eroaa ihmisen silmän rakenteesta? --- Delfiinin silmän linssi kykenee mukautumaan vesielementin ja ilman välillä niin, että se näkee yhtä hyvin kummassakin. Sillä on myös silmän pinnalla erikoinen hyytelömäinen kerros, joka suojaa silmää veden haittavaikutuksilta. Delfiinin verkkokalvolla on valoa heijastava kerros (parantaa hämärässä näkemistä), jota ihmisellä ei ole. Delfiineillä oletetaan myös olevan kaksi tarkan näkemisen pistettä, ihmisillä on vain yksi. 2) Ihminen ei pysty näkemään vedessä yhtä tarkasti kuin ilmassa. Mistä tämä johtuu? --- Silmän joutuessa veden kanssa kosketuksiin näkö sumenee, sillä pinnalla ei ole suojaavaa kerrosta. Uimalaseilla ihminen näkee selvemmin.

9 9/22 3) Kerro, minkä seikkojen perusteella on pystytty päättelemään, että delfiini kykenee näkemään hämärässä ja valoisassa ja että se kykenee myös näkemään värejä. --- Sen silmän verkkokalvolla on värinäköön erikoistuneita sauvasoluja ja hämärässä näkemiseen erikoistuneita tappisoluja. Sillä on myös silmässään valoa heijastava kerros, kuten monilla maanisäkkäilläkin. 4) Vertaa kuuloaistimuksen syntyä ihmisellä ja delfiinillä. Kuinka ne eroavat toisistaan? Mieti, mitkä tekijät voivat olla syynä maa-ja merinisäkkään kuuloaistimuksen synnyn eroihin.(l) --- Delfiinin kuuloaisti on paljon tarkempi kuin ihmisellä ja se kuulee paljon korkeampitaajuisia ääniä kuin ihminen ( delfiini khz vs ihminen khz ) Delfiinillä on kuulohermojen säikeitä kaksi kertaa enemmän kuin ihmisellä, ja myös sen kuuloaivokuori on kehittyneempi. Delfiinit ottavat ääniaallot vastaan pääasiassa alaleukansa kautta, mutta myös korvaa ympäröivän pehmytkudoksen ja luiden kautta. Koska korva on hyvin eristetty, se pystyy paikantamaan äänilähteen erittäin tarkasti. Ihminen ottaa kuuloaistimukset vastaan korvalehden, korvakäytävän, tärykalvon, keskija sisäkorvan kautta. Erot johtuvat siitä, että vesielementti on äänen johtajana hyvin erilainen ilmaan verrattuna, ja täten eri elementeissä eläville eliöille on kehittynyt erilaisia sopeutumia. 5) Mieti, kuinka voidaan tutkia delfiinin tuntoaistia ja tuntoherkkyyttä eri osissa kehoa. --- Kehon eri alueille annetaan esimerkiksi kosketusärsytystä ja samalla mitataan aivojen eri alueiden verenkiertoa. Näin saadaan selville, mitkä kohdat ovat kosketusherkimpiä. Ravinto 1. Delfiini on petoeläin. Määrittele käsite peto, ja anna muita esimerkkejä meressä elävistä petoeläimistä. --- Peto on eläin, joka käyttää ravinnokseen muita eläimiä. Kaikki valaslajit, petokalat mm. hai, barracuda. 2. Etsi tietoa aavikkoeläimistä. (Hyödyllistä tietoa mm. osoitteessa ) a) Minkälaisia vedensäästämiskeinoja niillä on nestehukan säästämiseksi? --- Liskot ja linnut virtsaavat virtsakiteitä, jolloin virtsan nestepitoisuus on pienin. Aavikolla elävät nisäkkäät kykenevät ottamaan suuren määrän tarvitsemastaan nesteestä suoraan ravinnosta, ja niiden virtsa on väkevää. Aavikon nisäkkäät eivät myöskään hikoile, vaan ne haihduttavat lämpönsä muulla tavoin; esim. suuret korvat, joista lämpö haihtuu pintaverisuonten kautta pois kehosta. Aavikkoeläimet myöskin välttävät käyttäytymisellään liikaa lämpöä: esim. hakeutuvat koloihin tai liikkuvat vain öisin. b) Vertaa keinoja delfiinin vedensäästämiskeinoihin. --- Muistuttavat paljolti toisiaan: neste saadaan pääasiassa ravinnosta, virtsa on väkevöitynyttä.

10 10/22 c) Miksi delfiini tarvitsee meressä vedensäästämismekanismeja? --- Koska meriveden ollessa suolaista se ei kykene ottamaan tarvitsemaansa vettä ympäristöstään, sen on hyödynnettävä ravinnosta saatu neste erittäin tarkkaan. 3. Miten ihmisen keho säätelee nestetasapainoaan? --- Munuaisten (virtsa-aine) ja hikirauhasten (hiki) avulla. Lisäksi nestetasapainoon vaikuttaa antidiureettinen hormoni. 4. Miten delfiinien sosiaalisuus tulee näkyviin niiden ruokailu- ja saalistustavoissa? --- Usein delfiinit saalistavat suuressa ryhmässä tai parvessa, ja toimivat saalistaessaan yhteistyössä. Ulappavesillä ne saattavat saartaa kalaparven ja ajaa sen tiiviiksi palloksi pintaa vasten, jolloin delfiinit voivat vuorotellen käydä syömässä umpikujaan saarretusta kalaparvesta. Käyttäytyminen 1. Minkälaisissa ryhmissä delfiinit uivat? --- Emo-poikasryhmä: ryhmään kuluu emoja pienine poikasineen. Nuorten ryhmä: eroaa aikaa myöten emo-poikasryhmästä, ja voi sisältää sekä uroksia että naaraita. Urosryhmä: sisältää aikuisia uroksia, jotka vierailevat usein naaraiden luona, mutta eivät jää niiden luokse. 2. Mitkä tekijät vaikuttavat delfiiniryhmien muodostumiseen ja koostumukseen? --- Ikä, sukupuoli, sukulaisuussuhteet, sattuma suuremmissa ryhmissä. 3. Delfiinien sanotaan olevan sosiaalisia eläimiä. Mitä tällä tarkoitetaan? --- Ne ovat laumaeläimiä, ja keskeinen osa niiden elämää perustuu lajitovereiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen. Niille on myös kehittynyt lajiominainen kommunikaatiojärjestelmä. Yksilöiden välinen sosiaalisuus on hyödyksi kaikille lauman jäsenille. 4. Miten delfiini ilmaisee a) arvoaan laumassa? --- Läimäyttelemällä pyrstöllään veteen, nakkelemalla niskojaan, ottamalla uhkaavia asentoja, päästämällä uhkaavia naksahteluääniä sekä puskemalla ja näykkimällä toisiaan. b) kiintymystä? --- Koskettelevat toisiaan kylkievillään ja kuonollaan sekä hankaavat toisiaan vastakkain. c) aggressiivisuutta? --- Näykkimällä toisiaan sekä päästämällä ilmakuplia hengitysaukostaan.

11 11/22 8. a) Määrittele delfiinipopulaatio. Anna esimerkki. --- Tiettynä aikana, tietyssä paikassa elävät, tiettyyn delfiinilajiin kuuluvat yksilöt. Esim. Sarasotalahdella, Floridassa elävät pullonokkadelfiinit muodostavat Sarasotalahden pullonokkadelfiinipopulaation. b) Aiheenasi on tutkia pullonokkien populaatiodynamiikkaa. Mitä seikkoja tutkit, ja minkälaisia tutkimusmenetelmiä ja apuvälineitä käytät? --- Populaatiodynamiikan tutkimus: tutkitaan tietyllä alueella elävien pullonokkien lauman rakennetta: minkälainen ikä- ja sukupuolijakauma laumassa on, minkälainen syntyvyys ja kuolleisuus laumassa on, monta yksilöä laumaan / laumoihin kuuluu, miten laumat ovat rakentuneet ja miten ne muuttuvat ajan kuluessa. Delfiinit on luetteloitava selkäevistä otettujen valokuvien avulla, jolloin yksilöiden liikkeistä ja tapahtumista (poikasen syntymä, kuolema ym.) kyetään saamaan tarkempaa tietoa, ja yksilöt voidaan laskea. Ikä- ja sukupuolijakaumasta on vaikeampi saada tietoa. Tarkkailun täytyy olla pitkäaikaista, ts. kaikkina vuodenaikoina ja useana vuonna peräkkäin, jolloin selviää luotettavimmat populaation syntyvyys- kuolleisuus- ja eloonjäämisluvut. Lisääntyminen ja poikasenhoito 1. Mikä merkitys auntiella on poikasenhoidossa? Mieti tätä myös evolutiiviselta kannalta (mikä merkitys auntiella on lajin säilymiselle, ja miten lajitoverin auttaminen on syntynyt ja säilynyt lajin käyttäytymismuotona). --- Avustava poikasenhoitaja helpottaa emon ruokailua ja poikasen hoitoa tilanteissa, joissa emon kyky poikasen hoitoon on alentunut. Kokemattoman emon tukena auntiella on suuri merkitys: se voi näyttää emolle mallia poikasenhoidossa. Merkitys lajin säilymiselle pitkällä aikavälillä on suuri; poikasen hoitokyky on ilmeisesti osittain opittua, ja auntien toiminta siirtää käyttäytymismalleja tuleville sukupolville. Toisen poikasen hoitajaksi uhrautuminen vaikuttaa altruistiselta (uhrautuvalta), mutta suuressa mittakaavassa auttamisesta on etua: lajin yksilöiden hengissä säilyminen paranee poikaskuolleisuuden pysyessä tietyissä rajoissa. Koska lajitoverin auttaminen, johon vaaditaan yhden yksilön panos, hyödyttää koko yhteisöä, se säilyy yhteisössä käyttäytymismallina sukupolvesta toiseen. 2. Emon ja poikasen välinen side on hyvin tiivis. Mieti, mitkä seikat vaativat emon jatkuvaa tiivistä huolenpitoa. --- Imetys, poikasen uinnin ohjailu, suojaaminen pedoilta ja vaarallisilta koralliriutoilta ja kiviltä aallokossa.

12 3. Mitkä seikat poikasenhoidossa voivat kokemattomalle emolle olla vaikeampia kuin kokeneelle emolle? --- Imetys, poikasen pitäminen rinnalla liikkeessä. 4. Tutkit delfiiniemon ja poikasen käyttäytymistä. Mitä voisit päätellä seuraavista tilanteista, mistä tilanne johtuu, ja onko tilanne normaali vai epänormaali: 12/22 a) Poikanen tekee jatkuvia lyhyitä (n 1-3 sek) pituisia imemisiä. Emo ui kokoajan normaaliasennossa. --- Epänormaali, alussa yleistä. Koska emo ei käänny poikasen puoleen imettääkseen, on kokemattoman poikasen vaikea tarttua nisään ja saada maitoa. Koska poikanen ei saa maitoa, on se jatkuvasti nälkäinen ja tekee näin jatkuvia imemisyrityksiä. Yritykset jäävät lyhyiksi, sillä ne ovat epäonnistuneita. b) Emo tekee pitkiä sukelluksia ja harvoin, poikanen puolestaan käy useammin pinnalla, joskus jopa viettäen pinnalla useita sekunteja. --- Epänormaali, jos näin tapahtuu alkuvaiheessa. Emo ei kykene ohjaamaan poikasta pintaan poikasen vaatimassa tahdissa, vaan jättää poikasen harhailemaan pintaan itsekseen, vaaroille alttiiksi. Myöhemmässä vaiheessa, kun poikanen on vahvistunut, siitä tulee itsenäisempi, ja tilanne on tällöin normaali. c) Poikanen ui päivän ikäisenä emonsa vierellä, mutta välillä harhautuu ja ei tunnu pysyvän oikeassa uintikurssissa. Näyttää siltä, kuin poikanen nousisi pintaan välillä tahtomattaankin. --- Normaali: poikanen ei vielä osaa hallita kehoaan. Sillä on rasvaa vielä paljon kehossaan, joten se kelluttaa poikasta. Koordinaatiokyky kehittyy poikasella koko ajan, ja ei ole parhaimmillaan vielä ensimmäisenä elinpäivänä. d) Emo ajaa muut delfiinit pois poikasen läheltä ärsyyntyneenä. Tosin se antaa yhden naaraista ottaa poikasensa hetkeksi hoiviinsa. --- Normaalia poikasen suojelutoimintaa. Normaalisti emo sallii kokeneen laumatoverin avustuksen. e) Poikanen on kahden viikon ikäinen. Se imee maitoa noin puolen tunnin välein, ja imetykset kestävät noin 10 sekuntia. --- Normaali: poikanen saa imetyksillään riittävästi maitoa, joten imetystiheys on harvaa. Imetykset ovat pitkiä, koska ne ovat onnistuneita. f) Emo työntää kuonollaan poikasen ulos vedestä. --- Normaalia rankaisutoimintaa emon taholta.

13 13/22 Kommunikointitavat ja kaikuluotausjärjestelmä 1. a) Delfiini kaiku luotaa kohdettaan, joka on tällä kertaa oheisessa kuvassa oleva kala. Minkälaista tietoa delfiini saa kyseisestä kalasta kaikuluotaimensa avulla? --- Delfiini saa tietoa kalan rakenteesta ja muodosta, koosta ja etäisyydestä sekä liikesuunnasta delfiiniin nähden. b) Mihin muuhun delfiini käyttää kaikuluotaintaan saaliin määrittelemisen lisäksi? --- Delfiini käyttää kaikuluotausta mm. lajitovereidensa havaitsemiseen, saaliin ja esineiden paikantamiseen, esteiden havaitsemiseen ja suunnistamiseen. Jotkin delfiinilajit käyttävät korkeataajuisia ääniä myös akustisena shokkina saaliidensa tainnuttamiseen. Kaikuluotauksen apuna delfiini käyttää näköaistiaan. 2. Kerro, missä muodossa ja mitä reittiä ääni kulkee, kun delfiini paikantaa saalistaan? --- Korkeataajuiset naputusäänet kulkeutuvat ääniaaltoina nenäontelosta delfiinin otsakummun, melonin kautta veteen. Meloni toimii eräänlaisena akustisena linssinä, sillä se kerää ääniaallot tiukaksi kimpuksi tai säteeksi, joka suuntautuu tarkasti delfiinin suuntaamaan kohteeseen. Ääni osuu kohteeseen, ja kohteen ominaisuuksista riippuen, heijastuu takaisin äänen tulosuuntaan tietyllä voimakkuudella (ns kaiku). Kaiku kulkeutuu ääniaaltona takaisin delfiinin luo ja aiheuttaa kuulohavainnon kuljettuaan delfiinin alaleuan luun kautta keski- ja sisäkorvaan, jossa kuulosolut välittävät tiedon kuuluhermolle ja sitä kautta aivoihin, jossa ääniaistimus havaitaan. Delfiinin hampaiden ja hammashermojen kautta saattaa kulkeutua myös informaatiota delfiinin aivojen kuuloalueelle. 3. Millä muilla eläimillä tiedät kaikuluotausmekanismin olevan? Onko delfiineillä ja näillä eläimillä mitään yhteistä perustetta kaikuluotausmekanismin syntymiselle? --- Lepakot, luultavasti jotkut hylkeet ja linnut. Kaikki tarvitsevat näköaistinsa tueksi tai korvaajaksi jonkun muun keinon saalistaa, suunnistaa ja havainnoida ympäristöään. Esim. lepakot ovat yöeläimiä, ja niiden näkökyky on heikko. Delfiinit elävät hämärässä kaiken aikaa, joten kaikuluotauskyky on elintärkeä. 5. Mihin tarkoitukseen ihminen käyttää valmistamiaan kaikuluotaimia? --- Kalastuksessa, kohteiden havaitsemisessa ja seuraamisessa, merenpohjan tutkimuksessa, veden syvyyden määrittämisessä. 7. Mieti, mitkä tekijät ovat edesauttaneet kaikuluotausmekanismin syntyä delfiineillä? --- Olosuhteet, joissa tarvitaan kaukaisen kohteen paikantamiseksi jotain muuta kuin näköaistia. Kaikuluotausmekanismi on miltei yhtä nopea kuin näköaisti, mutta hämärissä vesissä paljon tarkempi: sillä saa tietoa kohteen liikkumisnopeudesta, suunnasta, koostumuksesta ja koosta. Kaikuluotauksen kehittymiselle vuosimiljoonien aikana on ollut siis selvä valintaetu näkökykyyn nähden.

14 14/22 8. a) Laske, kuinka pitkässä matkassa makrilli on delfiinistä, kun delfiinin lähettämän kaikuluotausäänen ja kaiun havaitsemisen välillä on 26 msekuntia. --- Vastaus: 1500 m/s * 0.013s= 19.5 m. b. Miten kauan delfiiniltä menee kaiun havaitsemiseen sillistä, joka on delfiinistä 50 metrin päässä? --- Vastaus: noin 33 mikrosekuntia 1500x = 50 x= 50:1500 x= Delfiinit osana meriekosysteemiä 1. Määrittele ekosysteemi. --- Ekosysteemi koostuu kaikista kasveista, eläimistä ja elottomasta aineesta, mitä tietyllä alueella esiintyy. Se voi olla pienen alueen kattava tai koostua suuren alueen kaikista pienistä ekosysteemistä. 2. Mitä tarkoitetaan diversiteetillä a) ekosysteemien tasolla? --- Jokaisella ekosysteemillä on ainutlaatuinen eläin-, kasvi- ja mikrobilajisto sekä ominaiset fysikaaliset olosuhteet kuten valon määrä, lämpötila, ravinteet ja virtaukset. Meressä voi olla esim. syvänmeren-, rannikko-, joensuisto-, merilevävyöhyke-, ym. ekosysteemejä, ja niissä kaikissa on omanlaisensa eliöstö ja olosuhteet. b) lajien tasolla? --- Jokaisella lajilla on oma optiminsa ympäristön fysikaalisten ominaisuuksien suhteen. Mitä monimuotoisemmat ovat alueen fysikaaliset ominaisuudet, sitä enemmän lajeja alueella viihtyy. Alueella elävien lajien monimuotoisuutta mitataan diversiteettiindeksillä. Tämä huomioi alueella elävien lajien määrän sekä yksilömäärien jakautumisen lajia kohti. c) yksilöiden tasolla? --- Lajin sisäinen monimuotoisuus: jokaisella yksilöllä on oma yksilöllinen perimänsä, geenit, jollaisia ei ole kenelläkään muulla maailmassa. 4. Keskustelkaa aiheesta: merenpohjan bakteeri on aivan yhtä tärkeä meri ekosysteemissä kuin sinivalaskin. --- Aiheessa otettava huomioon monimuotoisuus, ravintoketjut, vuorovaikutus lajien kesken, yhden lajin tuhoutumisen kauaskantoiset seuraukset.

15 15/22 Valaat: Valaiden luokittelu 1.a) Minkä seikkojen perusteella hetulavalaat on luokiteltu 3-4 eri ryhmäksi? --- uurteet, selkäevä, ruumiinmuoto, hetuloiden pituus ja määrä. b) Luokittele ja yritä myös nimetä seuraavat hetulavalaat ulkonäkönsä perusteella: --- sinivalaalla uurteet ja selkäevä= uurteisvalas, mustavalaalla ei selkäevää eikä uurteita, pitkät hetulat= silovalas, harmaavalaalla on vähän uurteita muttei selkäevää, kyhmy selässä= harmaavalas. 2. Piirrä kaavio, esim. miellekaavio tai puu, jonka oksan haarat kuvastavat seuraavia sanoja niin, että niistä rakentuu looginen kokonaisuus: delfiini, valas, nisäkäs, ryhävalas, hetulavalas, kaskelotti, hammasvalas, uurteisvalas, mustavalas, silovalas, harmaavalas, miekkavalas, kääpiövalas, esisilovalas, pullonokkadelfiini ( Huom. Sanoja ei ole tarpeeksi, jotta kaaviosta tulisi täydellinen. Tee kaavio vain näiden sanojen pohjalta.) Vastaus: Pullonokkadelfiini Hammasvalas---- Delfiini-- Miekkavalas Kaskelotti Nisäkäs ---- Valas Hetulavalas Esisilovalas-- kääpiövalas Uurteisvalas-- mustavalas Harmaavalas-- harmaavalas Silovalas-- mustavalas Valaiden evoluutio ja rakenne 1. Miksi maalla elävistä eläimistä mikään laji ei ole pystynyt kehittymään läheskään niin suureksi kuin suurimmat valaslajit? --- Vesielementti mahdollistaa suurempimassaisten eläinten kehittymisen, koska tällöin painovoima ei ole rajoittava tekijä. Koska vedessä veden noste kelluttaa eläintä, eläin pystyy kannattelemaan suurtakin massaa ilman suurta rasitusta jäsenille ja sisäelimille. 2. Miksi on tärkeää, että rantautunut valas toimitetaan mahdollisimman nopeasti takaisin veteen? --- Koska maalla lojuessaan sen suuri massa puristaa maata vasten olevaa ruumiin osaa niin, että verenkierto sinne estyy. Myös keuhkot ja tärkeät sisäelimet painuvat kasaan suuren massan ansiosta. Valaan iho on myös herkkä kuivumiselle, kuivuessaan se alkaa halkeilla. 3. Mitä hyötyä hetulavalaille on suuresta koostaan?

16 16/ Suuresta koosta on valaalle paljon etua. Se toimii hyvänä puolustuksena petoja vastaan, ja vähentää lämmönhukkaa, sillä suurikokoisella eläimellä on vähemmän haihduttavaa pinta-alaa ruumiin tilavuuteensa nähden kuin pienikokoisella eläimellä. Suurikokoisena eläimenä valas kykenee myöskin varastoimaan suuren määrän energiaa sitä ympäröivään paksuun rasvakerrokseen, joka voi joillakin valaslajeilla olla jopa 50 cm paksu. 4. Normaalisti nisäkäslajeilla urokset ovat naaraita suurempia. Valailla on kuitenkin toisin päin. Miten tämä voidaan selittää? --- Naaraat tarvitsevat suuremman massan siksi, että ne joutuvat ruokkimaan poikasensa maidolla, johon tarvitaan runsaasti energiaa. Energia varastoituu rasvakudokseen, joka naaraalla on normaalisti paksumpi. Suurempi koko on myös lämpötaloudellisesti edullisempi. Suuremmasta koosta on myös hyötyä mm. poikasen suojelemisessa. 5. Mainitse vähintään 3 rakenteellista eroa hetula- ja hammasvalaiden välillä. --- Esim. koko, hetulat/hampaat, ilmanottoaukot. 8. Koe, joka demonstroi lämmönhukkaa eri kokoisilla eläimillä. --- Kokeessa todistetaan todeksi väite mitä suurempi eläin, sitä vähemmän lämpöä haihduttavaa ihopinta-alaa suhteessa ruumiin massaan. Tarvikkeet: sokeripaloja Vertailkaa sokeripalojen pinta-alan ja tilavuuden suhdetta. Oletetaan, että yhden sokeripalan koko on 1cm X 1cm. ( Tällöin yhden sokeripalan pinta-ala on (6 cm2) ja tilavuus (1 cm3). Pinta-alan ja tilavuuden suhde on tällöin (6:1). Siten 8 sokeripalan yhteinen pinta-ala on (24 cm2) ja tilavuus (8cm3). Täten pinta-alan ja tilavuuden suhde on 24:8 eli 3:1. Päättele laskelmiesi perusteella: Jos sokeripalat mittaisivat eläimen kokoa, kummassa tapauksessa eläimen lämmönhukka olisi suurempi? --- lämmönhukka on suurempi ensimmäisessä tapauksessa. Miksi? --- suuremmalla eläimellä on lämpöä haihduttavaa ihopinta-alaa vähemmän suhteessa ruumiin massaan kuin pienemmällä eläimellä.

17 17/22 Ravinto 1. Sinivalaat syövät joka päivä (kesäisin) ravintomäärän, jonka paino vastaa noin kolmea prosenttia valaan omasta painosta. Sinivalaiden pääravinto on krilli, jota se suodattaa merivedestä hetuloidensa avulla. Laske näiden tietojen avulla a) Kuinka monta kiloa krilliä kiloa painava sinivalas syö päivässä? kg b) Jos 1 krilli painaa 15 grammaa, kuinka monta krilliä sinivalaan päiväannokseen tarvittaisiin? kpl c) Jos jokaisessa kuutiometrissä merivettä on noin 1 kilo krillejä, kuinka monta kuutiometriä sinivalaan on siivilöitävä hetuloidensa välistä päivän aikana? kuutiometriä d) Monta litraa päivässä siivilöity vesimäärä tekee? x 2400= litraa Valaiden ääntely 1. Kuuntele pullonokkadelfiinin ääntelyä ja ryhävalaan ääntelyä. Vertaile ääniä toisiinsa. a) Kumpi ääni on mielestäsi korkeataajuisempaa? --- Pullonokkadelfiinin vihellys on korkeataajuisempaa. b) Kumpi ääni kuuluu kauemmas? --- Valaan matalataajuisempi ääni kuuluu kauemmas.

18 18/22 Hylkeet: 1. Vertaa delfiiniä ja hyljettä toisiinsa. a) Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niiden rakenteessa huomaat? --- Eroavaisuuksia: delfiinillä selkäevä, ei karvapeitettä, hylkeellä evissä erottuvat selvemmin sormien ja varpaiden luut sekä peräevä selvemmin kaksijakoinen, hylkeellä viikset. Yhtäläisyyksiä: molemmilla virtaviivainen ruumiinmuoto, rintaevät uinnin ohjailuun, peräevä eteenpäin uimiseen. Molemmilla korvat näkymättömissä, ei turhia ulokkeita. b) Kummalla on enemmän sopeutumia vesielämään? --- Delfiinillä: ei karvapeitettä laisinkaan, vaan paksu rasvakerros, ei pysty nousemaan maalle, vaan liikkuu ainoastaan vedessä, jossa liikkumiseen pyrstö eli peräevät ovat kehittyneet erittäin voimakkaiksi. c) Miten hylkeen rakenne heijastuu sen elintapoihin? --- Terävät hampaat ovat apuna saalistuksessa. 2. a) Mitkä ovat eväjalkaisten kolme heimoa? --- Varsinaiset hylkeet, korvahylkeet, mursut b) Miten nämä heimot eroavat toisistaan rakenteeltaan? --- Takaevien ja rintaevien rakenne erilainen. Korvahylkeillä on ulkonevat korvat, mursuilla suuret syöksyhampaat. Mursut ovat muita heimoja suurempia. c) Miten niiden rakenteen erot heijastuvat niiden elintapojen erilaisuuteen? --- Niiden rakenne on sopeutunut eriasteisesti vedessä ja maalla liikkumiseen: hylkeet liikkuvat huonoimmin maalla, korvahylkeet hieman paremmin, mursut parhaimmin. 3. Miten hylkeiden suurempi verimäärä vaikuttaa niiden sukelluksissa olo aikaan? --- Suuremmassa verimäärässä on enemmän happea kuljettavaa hemoglobiinia (punasoluissa), joten happivarastot riittävät pidempään. 4. a) Mitkä ovat korvahylkeiden, varsinaisiin hylkeiden ja mursujen erot? --- Korvahylkeet ja mursut voivat liikkua myös maalla. Varsinaiset hylkeet ovat paremmin vesielämään sopeutuneita. Lisäksi mursuilla on lajityypillisesti suuret syöksyhampaat. b) Tarkastele hylkeiden uintitapaa. Mitä ruumiinosia ne käyttävät eteenpäin uimiseen? --- Takaeviään ja rintaeviään. Uhkat:

19 19/22 Delfiinit: 2. Mistä johtuu, että silloin tällöin delfiineitä rantautuu suurina joukkoina tietyille rannikkoalueille? --- Oletetaan, että valaat ja delfiinit suunnistaisivat magneettikentän perusteella meressä. Jos magneettikenttään tulee häiriö, delfiinien ja valaiden kurssi saattaa mennä sekaisin ja ne saattavat harhautua matalikolle ja jopa rantaan, mistä niiden on vaikea päästä omin avuin pois. 3. Kerro lyhyesti kalastuksen aiheuttamista haitoista delfiineille. --- Tonnikalan kalastuksen yhteydessä hukkuu delfiineitä, kun ne saarretaan tonnikalojen saarron yhteydessä pitkiin verkkoihin. Osa vahingoittuu, vaikka pääseekin vapaaksi. Ajoverkot saalistavat kaikkea tiellensä osuvaa, myös tuhansia delfiineitä vuosittain. 4. Miten turhia delfiinikuolemia kalastuksen yhteydessä voitaisiin vähentää? Mitä sinä itse voisit tehdä? --- Kehittämällä uusia kalastustekniikoita delfiiniparven saarron sijaan. Verkkoihin voisi asentaa merkkejä, jotka auttaisivat delfiineitä paikantamaan salakavalan näkymättömät verkot kaikuluotaimellaan. Ajoverkkojen käyttöä tulisi rajoittaa, ja niiden käytön valvontaa tehostaa. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asiaan muuttamalla kulutustottumuksiaan siten, että käyttää vain todistetusti delfiiniystävällisiä tuotteita. 6. Mistä johtuu, että myrkkyjen haittavaikutus on suurinta merinisäkkäille ja muille pedoille? --- Petoeläimet, joita myös merinisäkkäät ovat, ovat ravintoketjun huipulla. Niinpä haitalliset aineet, jotka kerääntyvät kaikkiin eläimiin, rikastuvat petoihin, jotka syövät saastepitoista ravintoa jatkuvasti.

20 20/22 Valaat: Uhanalaiset valaslajit 1. Piirrä pylväsdiagrammi hetulavalaslajien kokonaislukumääristä ennen valaanpyyntiä ja sen jälkeen (lajia kohti 2 pylvästä vierekkäin). Käytä apunasi uhanalaiset valaslajit- tekstissä olevaa taulukkoa. Jos tarkkaa tietoa ei ole esitetty, voit esittää oman arviosi. Voit tehdä kaksi taulukkoa, toisen vähälukuisimmille, toisen suurilukuisemmille lajeille käyttäen eri mittakaavoja. Merkitse uhanalaisuusluokat lajien kohdalle. Tulkitse taulukkojasi: a) mikä valaslaji on runsaslukuisin /harvalukuisin? --- lahtivalas/grönlannin- tai sinivalas b) Mikä / mitkä valaslaji on taulukon mukaan taantunut eniten valaanpyyntikauden aikana? --- sinivalas tai mustavalas c) Mikä on mielestäsi uhanalaisin valaslaji taulukkosi perusteella? --- Grönlannin-, sini- tai mustavalas Muut uhkat 2. Mitkä tekijät nykypäivänä uhkaavat valaita eniten? Mieti uhkille ratkaisumahdollisuuksia. --- Laivaliikenne, saasteet, kalastus, paikallinen valaanpyynti. 3. Miksi monet valaslajit ovat erittäin uhanalaisia ja niiden pelätään edelleen kuolevan sukupuuttoon vaikka niiden määrä olisi tuhansia yksilöitä? --- levinneet laajalle alueelle maailman meriin, lisääntyvät hyvin hitaasti, uhkia on edelleen, pienet populaatiot eivät riitä muodostamaan geneettisesti vahvaa kantaa; sukulaisia liikaa. Valastutkimus 5. Miten ja mitä seikkoja valaspopulaatioista tutkitaan? --- Käyttäytyminen (vaellus, sukellus, ruokailu, lisääntyminen, ääntely), kantojen koko ja koon muutokset sekä niihin vaikuttavat tekijät (ympäristötutkimus), laumojen rakenne, elinalueet. Tarkkailemalla veden pinnalla ja alapuolella sekä valokuvaamalla valaiden tuntomerkkejä (pyrstö, selkäevä), ottamalla näytteitä valaista, käyttämällä muita eläimiä tarkkailussa apuna (merileijonat).

21 21/22 6. Mistä seikoista voidaan tunnistaa valaslaji? --- Valaslajit kyetään tunnistamaan lajille ominaisesta pyrstön muodosta (jos pyrstö näkyy sukelluksiin painumisen alkuvaiheessa), selkäevän olemassaolosta ja sijainnista sekä höyrypatsaan muodosta ja korkeudesta valaan hengittäessä. 7. Mistä seikoista voidaan tunnistaa valasyksilö? --- Samaan lajiin kuuluvillakin hetulavalailla on pyrstössä, selkäevässä ja kyljissä yksilöllisiä eroja; naarmut, väritys ja pyrstön muoto ovat hyviä tunnistusmerkkejä. 8. Mitä hyötyä on valastutkimuksesta? --- Saadaan tietoa valaslajeista ja niiden tämänhetkisestä tilasta. Tällöin voidaan suunnitella suojeluohjelmia ja kohdistaa suojelutoimet tehokkaasti niitä tarvitseviin valaslajeihin ja oikeille alueille. Sen lisäksi, että opimme paremmin tuntemaan meren jättiläisiä, arvokas tieto auttaa säilyttämään nämä uhanalaiset ja vaarantuneet eläinlajit maailman merissä. Hylkeet: 2. Mainitse neljä uhkatekijää, jotka uhkaavat saimaannorppaa. Mitkä näistä syistä ovat myös muiden hyljelajien ongelmana? --- Verkot, Saimaan vedenpinnan vaihtelu, ympäristömyrkyt, rantojen rakentaminen, ihmistoiminta pesintäalueilla. Kaikkien hyljelajien ongelmana ovat myrkyt ja verkkoihin takertuminen.

22 22/22