EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa.

Transkriptio

1 EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteistä delfiinillä on a) kilin kanssa b) hain kanssa? 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän yhtäläisyyksiä? b) Mistä voisi johtua, että delfiini ja hai muistuttavat ulkonäöltään niin paljon toisiaan? c) Delfiinillä ja kilillä on kuitenkin monia yhtäläisyyksiä, jotka tekevät niistä molemmista nisäkkäitä. Kerro näistä yhtäläisyyksistä. 3. Valailla ei ole jalkoja eikä häntää. Kun valaat siirtyivät vesielämään, niille kehittyi jalkojen ja hännän korvikkeeksi muunlaisia rakenteita. Mitä ne ovat? Miksi valailla ei ole korvalehtiä? 5. Kuinka kauan valas voi olla sukelluksissa hengittämättä? Miten syvälle se voi sukeltaa? 6. a) Arvioi, kuinka kauan itse pystyt olemaan hengittämättä sukeltaessasi, ja kuinka syvälle itse sukellat? b) Vertaa valaan sukellusaikaa omaasi, ja kerro mistä erot johtuvat. 7. Kuvittele, että elät ajassa noin 60 miljoonaa vuotta sitten. Minkä näköinen on mielestäsi ollut valaiden ja maalla elävien nisäkkäiden välimuoto? Piirrä siitä kuva. LUOKITTELU: 1. a) Ympyröi seuraavista ne eläinlajit, jotka kuuluvat nisäkkäisiin: pullonokkadelfiini, hevonen, pallokala, käärme, valas (kaskelotti), koira, saimaannorppa b)mitä yhteisiä piirteitä havaitset nisäkkäiksi tunnistamissasi eläimissä? Miten ne eroavat muista mainituista lajeista? c) Mitkä tunnistamistasi nisäkkäistä kuuluvat vesi- tai merinisäkkäisiin? Mistä niin päättelet?

2 2. Mihin valaslajiin Särkänniemen delfiinit kuuluvat? 3. Mitä muita valaslajeja tiedät? 4. Mikä on suurin valaslaji? Kuinka suureksi se voi kasvaa? 5. Kuvassa näet sinivalaan. Kuinka pieni olisit sen vierellä? Piirrä itsesi kuvaan. UHKAT: Delfiinit: 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? 2. Mieti syitä siihen, että ihmisen sanotaan olevan delfiinin pahin vihollinen. 3. Mitä sana "uhanalainen" tarkoittaa? Tiedätkö joitain uhanalaisia eläinlajeja? Mitkä niistä asuvat merissä? Tietoa voit etsiä esim. eläinkirjoista tai Maailman luonnonsäätiön verkkosivuilta: 4. Mitä asioita sinä itse voisit tehdä a) meren suojelemiseksi? b) delfiinien suojelemiseksi? 5. Kumpi asia on omasta mielestäsi oikea toimintatapa seuraavissa asioissa? Merkitse väittämän vieressä olevaan ruutuun oikein- tai väärin- merkki. a) Kun tonnikalaa pyydetään seuraamalla delfiineitä, saadaan saaliiksi paljon isompia ja paljon enemmän tonnikalaa, ja näin voidaan kertapyynnillä saada enemmän rahaa tonnikalan myynnillä. Tosin verkkoihin takertuu kalojen lisäksi myös delfiineitä. Kun tonnikalaa pyydetään menetelmällä, jossa delfiineitä ei jää kiinni verkkoihin, saaliit jäävät pienemmiksi ja yhdellä kertaa ei saada kaloista niin paljon tuloja kuin menetelmällä, jossa kuolee delfiineitä. b) Teollisuudessa syntyy paljon aineita, joita ei voi laskea maalle, koska niille ei ole säilöntäpaikkaa ja ne ovat muutenkin myrkyllisiä. Niinpä ne on kätevää johtaa putkia pitkin mereen, jossa ne eivät saastuta maata. Tosin saasteilla on merissä monia haittavaikutuksia.

3 Teollisuudessa syntyneet aineet johdetaan vedenpuhdistamoihin, joiden rakentaminen voi olla erittäin kallista. Puhdistuksen jälkeen vesi lasketaan mereen. Yrityksille voi tästä tulla paljon lisäkuluja, mutta haittavaikutukset meriin pysyvät pieninä. c) Aiot viettää seuraavan kuukauden purjeveneessä purjehtien valtamerellä. Roskaa syntyy jatkuvasti ruokien käärepapereista ja säilykepurkeista. Et halua kahlata kuukauden päästä täysien roskapussien seassa, joten heitätkin roskat yli laidan. Delfiini tosin saattaa luulla säilykepurkkia silliksi. Ollessasi kuukauden mittaisella purjehdusreissulla valitset mukaan sellaisia ruokia, joista ei synny yletöntä roskamäärää. Syntyneet jätteet litistät mahdollisimman pieneen tilaan. Eloperäiset eli hajoavat ruoantähteet voit heittää kalan ruuaksi, jotta ne eivät pilaannu matkan aikana. Jätteiden lajittelussa ja käsittelyssä on kyllä oma hommansa. Keksi itse lisää väittämiä! Valaat: 6. Selitä tässä omin sanoin, miten valas kärsii näiden uhkien takia. kalastus, melu, saasteet, laivaliikenne 7.a) Pitääkö mielestäsi valaita suojella? Miksi? b) Mainitse tapoja, joilla valaita voi suojella. 8. Millainen on hetulavalaiden tilanne nykypäivänä? Tarkastele uhanalaiset valaslajit -taulukkoa. a) Mitä mielestäsi tarkoittavat sanat uhanalainen ja vaarantunut? b) Mitkä valaista ovat uhanalaisia? Mitkä vaarantuneita? Valastutkimus: 1. Taustatietoa: Ryhävalailla, kuten monilla muillakin valaslajeilla, on yksilölliset merkit, naarmut ja väriläiskät pyrstöissään. Pyrstöt ovat myös hiukan erimuotoisia eri yksilöillä. Tutkijat pystyvätkin pyrstöjä vertaamalla tunnistamaan, mikä yksilö milloinkin on kyseessä. Ryhävalastutkijat valokuvaavat valaiden pyrstöjä valaiden talvehtimisalueella Havaijin aluevesillä. He nimeävät ryhävalasyksilöt ottamiensa pyrstökuvien perusteella. Kaikki kuvat myös arkistoidaan. Kesäaikaan, toiset tutkijat valokuvaavat ryhävalaita Alaskassa, alueilla missä ryhävalaat viettävät kesänsä ruokaillen. Ottamiensa kuvien perusteella tutkijat saavat tietoa siitä, mitkä yksilöt vaeltavat minnekin, ja mihin vuodenaikaan vaellukset tapahtuvat. Vasemmalla puolella olevat pyrstöt kuuluvat Havaijin vesillä kuvatuille ryhävalaille. Keksi näille valaille nimet (kirjoita nimet niille varatuille viivoille). Oikealla puolella näet Alaskan vesillä

4 kuvattujen ryhävalaiden pyrstöjä. Yritä tunnistaa näistä nimeämillesi valaille kuuluvat pyrstöt, ja kirjoita nimet viivoille. Mitkä valaista vaelsivat Havajilta Alaskan vesille?

5 HYLKEET 1.Yhdistä vuohen, delfiinin ja hylkeen ne rakenteet, jotka palvelevat 1.liikkumista 2.syömistä 3.hengittämistä 4.kehon lämpimänä pysymistä 5.kuulemista 6.näkemistä 2. Kumpi eläimistä, delfiini vai hylje, on paremmin sopeutunut vesielämään? Perustele. 3. Yhdistä seuraavat eläimet ravintoketjuksi, johon myös hylje kuuluu. Jokin laji jää yli. Plankton Kaskelotti Silli Miekkavalas Hylje 4. a) Mitkä ovat korvahylkeiden, varsinaisiin hylkeiden ja mursujen erot? b) Mitä ruumiinosia hylkeet käyttävät eteenpäin uimiseen? c) Voivatko hylkeet olla kuivalla maalla? Miten hylje ottaa ilmaa pinnalla?

6 VALAAT 1. a) Miten hammas- ja hetulavalaat eroavat toisistaan? b) Nimeä kuvan valaan ruumiinosat, ja merkitse niiden tehtävä kuvan alapuolelle. Jos rakenneosa on valmiiksi nimetty, merkitse vain sen tehtävä. Yritä lopuksi tunnistaa, mikä valaslaji on kyseessä. Käytä apunasi myös ruumiinrakennetekstiä delfiiniosassa. 2. Mitkä seikat tekevät valaasta nisäkkään? (Käytä apunasi myös tekstiä valaiden luokittelu) Hetula- ja hammasvalaslajeja Valaisiin kuuluu monenkokoisia lajeja, metrin mittaisista aina miltei 30- metrisiin jättiläisiin saakka. Tehtävänäsi on selvittää alla mainittujen valaslajien pituudet ja piirtää kyseisen valaan kuva lajinimen viereen oikeassa mittakaavassa. Seuraa ohjeita: 1. Etsi tekstistä kaikkien alla olevassa taulukossa mainittujen valaiden tiedot. Niiden perusteella osaat jatkaa tehtävää. 2. Piirrä valaan kuva nimen yläpuolelle. Piirrä valas oikeassa mittakaavassa taulukon alareunassa olevanmitta-asteikon avulla. 3. Kirjoita piirtämäsi valaankuvan sisään, onko se hetula- vai hammasvalas. 4. Kirjoita valaan sisään myös sen paino. 5. Piirrä taulukon alimmaiselle riville itsesi uimaan valaiden kanssa. Muista piirtää myös itsesi oikeaan mittakaavaan! * 6. Lisätehtävä: merkitse hetulavalaan lajinimen alapuolelle, onko se uurteis-, silo- vai harmaavalas.

7 sinivalas ryhävalas harmaavalas lahtivalas kaskelotti miekkavalas pullonokkadelfiini minä itse

8 Vastaa edellisen tehtävän perusteella seuraaviin kysymyksiin. 1. Mikä valaista on taulukkosi mukaan pisin? 2. Mitkä valaista ovat samankokoisia? 3. Mikä on pienin taulukkosi hetulavalaista? 4. Mikä on suurin taulukkosi hammasvalaista? 5. Miten paljon sinivalas on sinua pidempi? 6. Mikä valaista on lähinnä omaa pituuttasi? 7. Kuinka monta pullonokkadelfiiniä tarvittaisiin, jotta niiden yhteispituus riittäisi ulottumaan sinivalaan päästä pyrstöön? 8. Mikä on taulukkosi suurimman ja pienimmän hammasvalaan pituusero? 9. Kummat ovat yleensä ottaen isompia, hetula- vai hammasvalaat? 10. Valitse hetulavalaslajeista suosikkisi ja piirrä siitä kuva. Väritä se valaalle ominaisin värein. Merkitse kuvaan valaasi lajinimi, pituus ja paino, ja kerro myös, missä se elää. Valaantunnistuspeli Oppilaat jakautuvat noin 8 hengen ryhmiin. Kaikille ryhmän jäsenille jaetaan kullekin oma hammas- tai hetulavalaslajia esittelevä teksti. Kun oppilaat ovat tutustuneet omaan lajiinsa, oppilas kerrallaan aletaan paljastamaan asioita omasta lajista muille oppilaille. Oppilas voi kertoa asioita kerrallaan vain vähän paljastaen, esim. seuraavasti: Olen hetulavalas Olen uurteisvalas Syön pääasiassa krilliä olen noin 25 metriä pitkä olen suurin eläin joka on olemassa Jokaisen vihjeen jälkeen annetaan muille oppilaille mahdollisuus arvata, mikä laji on kyseessä. Jos oppilaat eivät arvaa helpoimmastakaan vihjeestä, arvuuttelija näyttää lajinsa kuvan, jolloin nopein tietäjä saa yhden pisteen. Voittaja on se, joka on saanut

9 yhden kierroksen jälkeen eniten pisteitä. Ravinto 1. a) Mihin kohtaan valas sijoittuu ravintoketjussa ravintonsa perusteella? b) Onko se tuottaja, kuluttaja vai hajottaja? 2. Delfiinit syövät pääasiassa kalaa ja hetulavalaat planktoneläimiä. Onko delfiinien ja hetulavalaiden rakenne tämän takia toisistaan poikkeava? Jos on, niin miten? kiloa painava sinivalas syö päivässä noin 2400 kiloa krillejä. Jos 1 krilli painaa 15 grammaa, kuinka monta krilliä sinivalaan päiväannokseen tarvittaisiin? 4. Yhdistä viivoilla valaslaji ja sen ravintoeläin. Vaellukset ja poikaset 1. Kirjoita kertomus harmaavalaan elämästä yhden vuoden aikana. Käytä apuna vaellusreittikarttaa ja saamiasi tietoja vaellukset ja poikaset -tekstistä. Kerro esim. mitä harmaavalas tekee vaellusretkensä eri alueilla. Muista sijoittaa ne oikeisiin ajankohtiin! Katso aiheeseen liittyvää lisätietoa. 2. Sinivalaan poikanen juo päivässä noin 500 litraa maitoa. Kuinka monta litraa se juo yhdessä viikossa? 3. Vastasyntynyt sinivalas painaa syntyessään noin 2000 kiloa. Jos sen paino nousee noin 4.5 kg tunnissa, kuinka kauan sen kasvu 3000 kiloiseksi kestää?

10 Valaanpyynti 1. Miksi valaat ovat olleet suosittua kauppatavaraa aikoinaan? 2. Miksi valaita ei enää metsästetä? Valaiden ääntely 1. Peli, jolla havainnollistetaan, miten valaat paikantavat toisensa joskus hämärissäkin vesissä. Taustatietoa: Ihmisillä näkö on normaalisti tärkein aisti asioiden havaitsemisessa. Merieläimillä näköaistin käyttö esim. lajitovereiden tunnistamisessa voi olla kovin hankalaa, sillä merenpinnan alapuolella on monesti hämärää ja sameaa. Niinpä esimerkiksi valaat luottavatkin lajitovereidensa tunnistamisessa, ruoan etsinnässä ja suunnistuksessa eniten kuuloaistiinsa. Peliä varten tarvitset seuraavat välineet: Erilaisia äänilähteitä, esim. tyhjä kanisteri, pilli, kiviä ym., myös oma ääni käy Kaulaliinoja ym. silmien peitteeksi Ohjeet: Koe on parempi tehdä ulkona aukealla paikalla, jossa rajat liikkumiselle on tarkkaan määritetty. Oppilaat jakautuvat 3-4 hengen ryhmiin.yksi 4 hengen ryhmä jää ns. avustajaryhmäksi, muut ryhmät saavat valita ryhmälleen meren eliön tai kohteen seuraavista: delfiini hai merenpohjan kivi ryhävalas koralliriutta krilli Ryhmässä, joka valitsee lajikseen ryhävalaan, on oltava 4 henkilöä. Jokaiselle kohteelle tai eliölle keksitään ryhmässä tunnusomainen ääni, esim. delfiini voi viheltää ym. Huom: eri ryhmillä äänien on oltava toisistaan poikkeavia! Kun ryhmät ovat valinneet kohteensa ja äänensä, he hajaantuvat rajatulle alueelle niin, että kaikki kohteet ovat sekaisin toistensa joukossa. Ainoastaan ryhävalasryhmä jää muista erilleen. Kun muut ovat asettuneet alueelle, he jäävät paikoilleen seisomaan tai istumaan.

11 Ryhävalaiden silmät peitetään, ja jokainen ryhävalas saa oman henkilökohtaisen avustajan, joka taluttaa hänet muiden joukkoon. Kun peli alkaa, kaikki ryhmät alkavat paikallaan äännellä kohteelleen sovitulla tavalla (Huom. jotta äänet erottuisivat toisistaan, ääntely ei saa olla kovaäänistä). Ryhävalaiden on määrä tunnistaa toisensa kuuntelemalla tarkkaan, missäpäin kuuluu tuttu, ryhävalaalle sovittu ääni. Avustaja taluttaa ryhävalasta suuntaan, jonne ryhävalas kädellään osoittaa (huom. muita kuin sovittuja ääniä ei sallita!) Kun kaikki ryhävalaat ovat löytäneet toisensa, he voivat poistaa siteen silmiltään. Opettaja voi ottaa aikaa, kuinka nopeasti ryhävalasparvi löytää toisensa. Peliä voidaan pelataa monta kierrosta niin, että ryhmiä vaihdetaan oppilaiden kesken. Nopein ryhävalasparvi voittaa! Muista, että olet kuitenkin varovainen sokkona liikkuessasi!