OAS Pyhäjoen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.12.2012 Kaava-alueen rajaus
Sisältö Pyhäjoen kunta 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Suunnittelualue 4 1.2 Osayleiskaavan tausta ja tarkoitus 5 1.3 Suunnittelun tavoitteet 5 2 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS 6 3 SUUNNITTELUA OHJAAVAT LÄHTÖKOHDAT 7 3.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki 7 3.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 3.1.3 Maakuntakaava 7 3.1.4 Yleis- ja asemakaavat 10 3.1.5 Rakennusjärjestys 11 3.1.6 Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat 11 4 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 11 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 13 5.1 Osalliset 13 5.2 Osallistumismenettelyt ja vuorovaikutus 14 6 SUUNNITTELUN VAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU 15 7 YHTEYSTIEDOT 16 2
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Pyhäjoen kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 3.9.2012 käynnistää Parhalahden tuulipuiston osayleiskaavan laadinnan. OAS asetetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja internet sivuille osoitteeseen www.pyhajoki.fi, kun se on hyväksytty Pyhäjoen kunnanhallituksessa ja kun kaavan vireilletulosta on kuulutettu. Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä OAS:sta. Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (os. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU) neuvottelua OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. (MRL 64 ) 3
1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjoen kunnan Parhalahden alueella noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä Pyhäjoen keskustasta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 21 km 2. Alue on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä. Osittain kaava-alueelle sijoittuvalla tilalla 54:1 on Pyhäjoen kunnan myöntämä maa-aineiksen ottamislupa kallionlouhintaan. Kaavan toteuttamisen jälkeen alueen pääkäyttömuotona säilyy edelleen maa- ja metsätalous. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 4
1.2 Osayleiskaavan tausta ja tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityis-kohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava esitetään kartalla, johon kuuluvat myös kaavamerkinnät ja - määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet ja kuvaus sekä vaikutusten arviointi. Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva MRL:n muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä ns. tuulivoimakaavalla voidaan suunnitella tuulivoimarakentamista siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla. Tämä osayleiskaava laaditaan MRL:n 77 a :n mukaisena kaavana siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Tämän osayleiskaavan laadinnan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle. Osayleiskaavalla mahdollistetaan laajimmillaan 18 voimalan rakentaminen alueelle. Tuulivoimalan yksikköteho on noin 2,5 5 MW. Tuulipuisto tulee koostumaan tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kaavoitustyön rinnalla on käynnistynyt YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten menettely (YVA-laki 4 ). YVA-menettelyn avulla pyritään välttämään ja ehkäisemään hankkeen ympäristövaikutuksia, edistetään ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätään kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tuulivoimahanke vaatii YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 tai kokonaisteho on vähintään 30 MW. 1.3 Suunnittelun tavoitteet Tuulivoimapuistohankkeilla toteutetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, valtakunnallista ilmasto- ja energiastrategiaa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteita ja strategioita. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edistää valtakunnallisesti hyväksyttyjä energiapolitiikan tavoitteita ja sitä kautta antaa myös paikallisille energiayhtiöille mahdollisuuden edistää tuulivoiman hyväksikäyttöä. Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on, että tuulivoimalla tuotetaan 6 TWh sähköä vuonna 2020. Tätä varten tarvittava tuulivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 2000 2500 MW. Puhuri Oy:n tavoitteena on olla valtakunnallisesti merkittävä tuulivoimayhtiö, joka tuottaa ympäristöystävällistä sähköä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puhuri rakentaa tuulivoimaa tuulisille, mutta ympäristön ja ihmisten kannalta järkeville paikoille. 5
2 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS Suunniteltu tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloista, voimaloiden välisestä maanalaisesta 20 kv keskijännitekaapeliverkostosta, sähköasemasta rakennuksineen sekä 110 kv:n ilmajohtolinjasta valtakunnalliseen sähköverkkoon liittymiseksi. Tuulipuiston alueelle rakennetaan huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn voimalapaikoille koko niiden elinkaaren ajan. Huoltotieverkoston rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon alueella jo olevaa tieverkostoa. Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat olisivat kukin teholtaan 2,5 5 MW. Voimaloiden napakorkeus (korkeus maanpinnasta, jossa roottorin keskiö sijaitsee) olisi noin 120 160 metriä. Kolmen megawatin voimalaitosyksikkö 120 metrin napakorkeudella edustaa tällä hetkellä tyypillisesti rakennettavien voimalaitosten kokoa markkinoilla. Tuulivoimalat muodostuvat niiden perustuksesta, tornista, konehuoneesta eli nasellista sekä roottorista (kuva 2). Roottorien tyypilliset halkaisijat vaihtelevat välillä 100 150 metriä. Hankkeen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi muodostuisi näin ollen noin 170 235 metriä. Kuva 2. Periaatekuva tuulivoimalasta. 6
3 SUUNNITTELUA OHJAAVAT LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ): 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaavan yleisten sisältövaatimusten tässä kaavassa on lisäksi otettava huomioon tuulivoimayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77 b ). 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 3.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväksynyt tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava suunnittelussa huomioon ja varmistettava, että kaavan ratkaisut edistävät niitä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonarvoja, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa sekä Helsingin seudun erityiskysymyksiä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa on korostettu ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita alueidenkäytössä. 3.1.3 Maakuntakaava Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on saanut lainvoiman 25.8.2006 (Korkeimman hallintooikeuden päätös 25.8.2006). Hanhikiven niemellä hankealueen lounais länsipuolella on voimassa Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Maakuntavaltuusto hyväksyi 22.2.2010 Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti 26.8.2010 ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Valitukset on hylätty 21.9.2011 KHO:ssa. Itse Hanhikiven niemen lisäksi kaava-alueeseen sisältyvät sisämaahan kohti kaakkoa suuntautuvat vaihtoehtoiset 7
voimajohtoreitit. Kuvassa 3 on esitetty yhdistelmä alueelle sijoittuvat voimassa olevat maakuntakaavat. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaava on ollut nähtävillä kaavaluonnoksena 28.8.-26.9.2012. Kaavassa käsiteltävät pääteemat ovat soiden kokonaiskäyttö, luonnonympäristö, tuulivoima, kaupan suuryksiköt ja liikennejärjestelmä. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi muun muassa jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain kaavan kiireellisyyden ja selvitysten valmistumisasteen mukaisesti. Tavoiteaikataulun mukaan maakuntakaavan uudistuksen 1. vaihe tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2013. Valtaosalla hankealueesta ei ole maakuntakaavamerkintöjä tai aluevarauksia edellä mainituissa maakuntakaavoissa. Hankealueen länsiosat sivuavat tai osin sijoittuvat seuraavien maakuntakaavan aluevarauksien tai merkintöjen tuntumaan: Hankealue sivuaa tai osittain sijoittuu maaseudun kehittämisen kohdealueelle mk-5, Pyhäjokilaakso. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Hankealue sivuaa tai osittain sijoittuu Parhalahden kylään, jolle on osoitettu kylän kohdemerkki (at) Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Hankealue sivuaa tai osittain sijoittuu luonnon monikäyttöalueelle. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan aluetta koskevat tai sivuavat merkinnät ja määräykset ovat: Pääsähköjohdon yhteystarve on osoitettu hankealueen pohjoisosiin Pyhäjoen kunnan alueelle. Parhalahden kalamajat on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaisille tilaisuus antaa lausunto. Hankealue sivuaa Parhalahden kylässä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun ympäristön alueet. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla tulee vaalia. 8
Kuva 3. Yhdistelmä alueen hyväksytyistä maakuntakaavoista (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava) sekä likimääräisesti sinisellä rasterilla kuvattu tuulipuiston sijainti. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan kaavaluonnoksen aluetta koskevat tai sivuavat merkinnät ovat: Pyhäjoen ja Raahen rajalle, Pyhäjoen kunnan puolelle on osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve. Valtatien 8 varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Hankealueelle on osoitettu maisemakallioalue (ge-1). Merkinnällä osoitetaan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat. Kaavamääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Hankealueen pohjoispuolelle on osoitettu kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää suoaluetta (luo-1). Merkinnällä on osoitettu sellaisia suoalueita, joilla osassa suoaluetta on todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Kaavamääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen. Hankealueen pohjoispuolelle Raahen kaupungin puolelle on osoitettu osa-aluemerkintä tv-1 eli maa-alue, joka soveltuu tuulivoimatuotannon rakentamiseen 9
Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksesta. Sinisellä on osoitettu kaavaalueen likimääräinen sijainti. 3.1.4 Yleis- ja asemakaavat Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Hankealue rajautuu Parhalahden kyläalueeseen, jossa on voimassa 2001 hyväksytty oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Suunnittelualueen pohjoispuolelle Raahen kaupungin alueelle laaditaan parhaillaan Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen osayleiskaavaa. Kuva 5. Parhalahden osayleiskaava ja kaava-alueen sijainnin suhdetta kuvaava kartta. 10
3.1.5 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Raahen seutukunnan yhteinen rakennusjärjestys, joka sai Pyhäjoen kunnan alueella lainvoiman 5.2.2011 julkaistulla kuulutuksella. Raahen seutukunnan rakennusjärjestys on yhteinen Raahen kaupungin, Pyhäjoen, Siikajoen, ja Vihannin kuntien kanssa. 3.1.6 Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Maankäyttöstrategia 2011 2025, (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa 11.4.2011 92. Maankäytön toteuttamisohjelma 2011 2025, (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa 11.4.2011 92. Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiastrategia Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa (2012) on kuvattu maakunnan energiatuotannon ja kulutuksen pääpiirteet, toimenpiteet sektorin kehittämiseksi lähivuosien aikana sekä energiatalouden kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat. Keskeisenä maakunnallisena energiatavoitteena on säilyttää ja kehittää energiahuollon omavaraisuutta. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan liitolta on julkaistu 7.9.2011 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. Kyseessä on esiselvitys, jolla halutaan käynnistää suunnitelmallinen tuulivoimatuotannon lisääminen hankemaakunnissa - edistää tuulivoimatuotannon hallittua kehittämistä ja tuulivoima-alueiden kaavoitusta (maakuntakaava, tuulivoima-alueiden yleiskaavat). Selvityksessä on tehty alueanalyysi, jonka perusteella muodostetut tuulivoimakohteet on jaoteltu teknis-taloudellisen tarkastelun ja ympäristövaikutusriski-indeksin perusteella kolmeen luokkaan. Näistä A kuvaa ensisijaisesti suositeltava alueita, B toissijaisesti suositeltavia alueita ja C tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, jolla kuitenkin teknis-taloudelliset näkökohdat tai ympäristövaikutukset vaativat lisäselvityksiä ja/tai suunnittelua. Parhalahden alue on osoitettu selvityksessä luokkaan B. 4 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut 16.5.2012 päivätyllä päätöksellään (Dnro: POPELY/5/07.04/2012), että hankkeessa tulee soveltaa YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-laki 4 ). Kaavoituksen rinnalla toteutettavassa YVA-menettelyssä tutkitaan kahta eri toteutusvaihtoehtoa ja ns. nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä: VAIHTOEHTO VOIMALOIDEN LUKUMÄÄRÄ VAIHTOEHTO 1 18 VAIHTOEHTO 2 9 NOLLAVAIHTOEHTO Tuulivoimapuistohanke jätetään toteuttamatta, eikä yhtään tuulivoimalaa rakenneta suunnittelualueille 11
Kaavoituksen lähtötieto- ja selvitysaineistona toimivat YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset: - varjostus- ja vilkkumismallinnus - melumallinnus - kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys - liito-oravaselvitys - pesimälinnustoselvitys - muuttolinnustoselvitys - lausunto alueen lepakkopotentiaalista - voimajohtolinjan luontoselvitys - muinaismuistokartoitus - Natura-tarvearviointi - maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein Tarvittaessa kaavoituksen yhteydessä tarkennetaan näitä selvityksiä tai laaditaan uusia selvityksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset seuraaviin kokonaisuuksiin: - ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään edellä mainittuja lähtö- ja selvitysaineistoja sekä YVAmenettelyn aikana saatuja tuloksia. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös kaavaprosessin aikana saatava palauteaineisto (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset). 12
5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 5.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavan yhteydessä on laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän osayleiskaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: OSALLISET Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset: Pyhäjoen kunnan rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaiset, naapurikunnat, Raahen seudun kehittämiskeskus,,pohjois- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Säteilyturvakeskus (STUK), Puolustusvoimien pääesikunta, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Oulun maaseutukeskus, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Elenia Verkko Oy, Fingrid Oyj, Vestia Oy Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Luonnonsuojeluyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, MTK-Pyhäjoki, Parhalahden kyläyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Raahen alueen lintuharrastajat Surnia, Pyhäjoen metsästysseura, Parhalahden metsästysseura, Pro Hanhikivi OSALLISTUMINEN Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaava-ehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa 13
5.2 Osallistumismenettelyt ja vuorovaikutus Osallistamismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan vaikutuksista ja sisällöstä keskustellaan ja tiedotetaan kaikissa vaiheissa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Kaavan vireille tulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta kuulutetaan kunnan ilmoitustauluilla sekä Pyhäjoen kunnan virallisessa kuulutuslehdessä Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä. MRL:n 64 2 momentin mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus antaa palautetta tai esittää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ajantasainen OAS, jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtäville panoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla (www.pyhajoki.fi). Nähtäville asettaminen Osallisilla on valmisteluvaiheen (kaavaluonnos) nähtävillä olon aikana mahdollisuus esittää kirjalliset mielipiteensä valmisteluaineistosta. Kaavaehdotusvaiheessa osallisilla on mahdollista jättää muistutus kaavasta. Nämä on toimitettava Pyhäjoen kuntaan ennen kaavan nähtävilläoloajan päättymistä. Viralliset lausunnot pyydetään kaavaprosessin kannalta tärkeimmiltä toimijoilta ja yhteisöiltä sekä kaikilta viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Viranomaisyhteistyö ja seurantaryhmä Kaavaprosessin aikana järjestetään vähintään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66 ). Kaavoitustyötä ohjaa ohjausryhmäksi nimetty Pyhäjoen kunnanhallitus täydennettynä viranhaltijoilla ja asiantuntijoilla. YVA-menettelyn yhteydessä on perustettu seurantaryhmä, johon kuuluu myös kaavakonsultin edustaja. Yleisötilaisuudet Kaavoituksen aikana järjestetään vähintään kaksi yleisötilaisuutta. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään kun OAS ja ympäristövaikutusten arviointiohjelma on asetettu nähtäville. Tilaisuuksien ajankohdasta ja paikasta ilmoitetaan erikseen. Viestintä Tietoa kaavoituksen etenemisestä saa kunnan verkkosivuilta www.pyhajoki.fi tai Puhuri Oy:n verkkosivuilta (www.puhuri.fi). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvään aineistoon voi tutustua Pohjois-Pohjanmaan verkkosivuilta (www.ely-keskus.fi). 14
6 SUUNNITTELUN VAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU Pyhäjoen kunta Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ) Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 ) Nykytilanteen kartoitus selvitystarpeiden arviointi valmiiden selvitysten hyödyntäminen Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66, ja MRA 18 ) Selvitysten laatiminen ja hyödyntäminen Valmisteluaineiston nähtäville asettaminen (MRL 62 ja MRA 30 ) Saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella laaditaan ehdotus Kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 ja MRA 19 ) Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville Käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot Toinen viranomaisneuvottelu Tehdään tarvittavat muutokset kaavaehdotukseen Kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa (MRL 37 ) Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Alustava aikataulu sekä YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen. Työn vaihe 2 0 1 2 2 0 1 3 2 0 1 4 Osayleiskaava 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Viranomaisneuvottelu OAS nähtävillä Erillisselvitykset Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotuksen laadinta Kaavaehdotus nähtävillä 2. viranomaisneuvottelu Kaava hyväksymiskäsittelyyn YVA-menettely 1. vaihe Arviointiohjelman laadinta Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto 2.vaihe Arviointiselostuksen laadinta Erillisselvitykset Arvointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Seurantaryhmän kokous Yleisötilaisuus 15
7 YHTEYSTIEDOT Tuulivoimapuiston valmistelusta lisätietoja antaa: Taru Kaarlela, hankekehityspäällikkö Puhuri Oy PL 47, 86601 Haapavesi puh. 040 183 3637 sähköposti: taru.kaarlela@puhuri.fi Osayleiskaavan valmistelusta lisätietoja antavat seuraavat henkilöt: Pyhäjoen kunta Pirkko Tuuttila, tekninen johtaja Pyhäjoen kunta PL 6, 86100 Pyhäjoki Kuntatie 1. puh 040 359 6050, fax (08) 439 0266 sähköposti: pirkko.tuuttila@pyhajoki.fi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Veteraanikatu 1 90130 Oulu Pöyry Finland Oy Jarmo Lukka, arkkitehti, johtava asiantuntija p. 040 535 1829 Miia Nurminen-Piirainen, suunnittelija, ympäristöasiantuntija p. 050 576 3580 Pöyry Finland Oy Hatanpäänkatu 1 33900 Tampere puh. 010 33 25334 sähköposti: jarmo.lukka@poyry.com sähköposti: miia.nurminen-piirainen@poyry.com 16