Suomen Punaisen Ristin taloussääntö Vanha 1. Luku 1 Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta kuuluu kunkin järjestöyksikön hallitukselle sekä pääsihteerille yhdessä eri toimialojen ja laitosten johtajien sekä piirien toiminnanjohtajien kanssa. Uusi 1. Luku 1 Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta kuuluu kunkin järjestöyksikön hallitukselle sekä pääsihteerille yhdessä eri toimialojen ja järjestöyksiköiden johtajien kanssa. 2 Määritelmät Tässä taloussäännössä tarkoitetaan: 1) Järjestöyksiköllä järjestön keskushallintoa, piirejä ja osastoja, jotka yhdessä laitoksineen muodostavat Suomen Punaisen Ristin; ja 2) Keskushallinnolla keskustoimistoa, Veripalvelua, Kontti kierrätystavarataloja ja Nuorten Turvataloja sekä muita mahdollisesti hallituksen päätöksellä perustettavia keskushallinnon laitoksia. 2 Määritelmät Tässä taloussäännössä tarkoitetaan: 1) Järjestöyksiköllä järjestön keskushallintoa, piirejä ja osastoja, jotka yhdessä laitoksineen, tytäryhtiöineen ja omistusyhteysyrityksineen muodostavat Suomen Punaisen Ristin; ja 2) Keskushallinnolla keskustoimistoa, Veripalvelua, Kontti kierrätystavarataloja ja Nuorten turvataloja sekä muita hallituksen päätöksellä perustettavia keskushallinnon laitoksia tai muita juridisia oikeustoimihenkilöitä. 3 Tarkastusvaliokunta Järjestöllä on tarkastusvaliokunta, jonka asettamisesta ja tehtävistä on säädetty Suomen Punaisen Ristin sääntöjen 68 ja 69 pykälissä. 3 Taloustapahtumien ja -päätösten kirjaaminen Kunkin järjestöyksikön hallituksen ja johtokunnan pöytäkirjaan tulee merkitä: 1) huomattavimmat talouteen liittyvät tapahtumat ja päätökset; 2) huomattavimmat poikkeamat talousarviosta; 3) tilintarkastajien kertomukset ja muistiot; sekä 4) organisaatiossa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. 4 Huolellisuusvelvollisuus Järjestön kaikkien toimielinten sekä valio-, johto- ja toimikuntien ja muiden toimielinten jäsenten sekä toimihenkilöiden tulee hoitaa tehtävänsä huolellisesti. 4 Taloustapahtumien ja -päätösten kirjaaminen Kunkin järjestöyksikön hallituksen ja johtokunnan pöytäkirjaan tulee merkitä: 1) huomattavimmat talouteen liittyvät tapahtumat ja päätökset; 2) huomattavat poikkeamat talousarviosta; 3) tilintarkastajien raportit; sekä 4) organisaatiossa mahdollisesti tapahtuneet muutokset; 5) päätökset merkittävistä hankinnoista ja omaisuuserien luovutuksista. 5 Huolellisuusvelvollisuus Järjestön kaikkien toimielinten sekä valio-, johto- ja toimikuntien ja muiden toimielinten jäsenten sekä toimihenkilöiden tulee hoitaa tehtävänsä huolellisesti.
Kaikki toimihenkilöt ovat velvolliset huolehtimaan, että heidän hoidossaan oleva omaisuus pidetään tarkoituksenmukaisesti kunnossa sekä, että omaisuus on tarkoituksenmukaisella tavalla vakuutettu. 5 Ohjeiden vahvistaminen Järjestön hallitus voi erikseen vahvistaa eri järjestöyksiköille yhtenäiset tilinpäätös- ja talousarviokaavat sekä tililuettelot ja kirjausohjeet. 6 Kirjanpitolaki ja asetus Kirjanpito on järjestettävä kirjanpitolain (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksen (1339/1999) mukaan sekä hyvää kirjanpitotapaa noudattaen niin, että se vastaa kyseisen järjestöyksikön tai laitoksen toiminnan laatua ja laajuutta. Kaikki toimihenkilöt ovat velvolliset huolehtimaan, että heidän hoidossaan oleva omaisuus pidetään tarkoituksenmukaisesti kunnossa sekä, että omaisuus on tarkoituksenmukaisella tavalla vakuutettu. 6 Ohjeiden vahvistaminen Järjestön hallitus voi erikseen vahvistaa eri järjestöyksiköissä käytettävät tilinpäätös- ja talousarviokaavat ja -mallit sekä tililuettelot ja kirjausohjeet. 7 Kirjanpidon järjestäminen Kirjanpito on järjestettävä voimassaolevan kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen vaatimusten mukaisesti sekä hyvää kirjanpitotapaa noudattaen niin, että se vastaa kyseisen järjestöyksikön tai laitoksen toiminnan laatua ja laajuutta. Keskustoimiston talousyksikkö voi erikseen antaa täsmentäviä ohjeita ja määräyksiä kirjanpidon järjestämisestä ja tilinpäätöksen laadinnasta. 7 Tilinpäätös Kunkin järjestöyksikön on laadittava kultakin tilikaudelta kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen tilinpäätös, joka sisältää: 1) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen, 2) tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman, 3) kirjanpitolain edellyttämissä tapauksissa rahoituslaskelman, jossa on annettava selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana, sekä 4) taseen ja tuloslaskelman sekä kirjanpitolain edellyttämissä tapauksissa myös rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot). 8 Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunkin järjestöyksikön on laadittava kultakin tilikaudelta kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen tilinpäätös. Kaikkien piirien ja niiden osastojen, joita ei kirjanpitolain mukaan luokitella mikroyritykseksi, tulee laatia kirjanpitolain mukainen toimintakertomus ja liittää se tilinpäätökseen. Sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, toimintakertomuksessa tulee kuvata millä tavoin asianomainen järjestöyksikkö on toiminut järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi tilikauden aikana. Järjestöyksikön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot järjestöyksikön toimialoista, toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.
8 Tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus Tuloslaskelman lisäksi tulee järjestöyksikköjen esittää keskushallinnon ja piirien sekä mahdollisen liiketoiminnan osalta erillistuloslaskelma, josta käy ilmi erikseen niiden tuotot ja kulut. 9 Erillistuloslaskelma Laitosten osalta tulee esittää erillistuloslaskelma, josta käy ilmi niiden tuotot ja kulut. Taseessa on ilmoitettava erikseen sellainen pääoma, jonka käyttöä on rajoitettu erityismääräyksin. Keskushallinnon laitosten osalta esitetään liitetietoina niiden sisäinen tase ja katastrofirahaston osalta sen tiliasema. Sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, toimintakertomuksessa tulee pääpiirteittäin käydä ilmi, millä tavoin asianomainen järjestöyksikkö on toiminut järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi toimikauden aikana. 2. luku. Taloussuunnittelu 9 Talousarvion laatiminen Kunkin järjestöyksikön hallituksen tulee laatia ehdotuksensa seuraavan toiminta- ja tilikauden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi, jotka hyväksyy kyseisen järjestöyksikön kokous tai muu vastaava toimielin SPR-asetuksen sekä sen perusteella annettujen piirien ja osastojen johtosääntöjen mukaan. Järjestöyksikköjen ja laitosten talousarviot ovat kehysarvioita, jotka on laadittava järjestön hallituksen ohjeiden mukaisesti. Jos menokehystä ylitetään tai tulokehys jää toteutumatta, tulee järjestöyksikön hallituksen päättää, miten toiminto rahoitetaan vai jätetäänkö se toteuttamatta. Jos ylitys johtaa keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman vastaavaan ylitykseen tai alitukseen, hyväksyy sen järjestön hallitus vastaavin rahoituspäätöksin. Järjestöyksikön ja laitoksen talousarviossa on erotettava toisistaan käyttötalousarvio ja pääomatalousarvio. 2. luku. Taloussuunnittelu 10 Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Piirin ja osaston hallituksen tulee laatia ehdotuksensa seuraavan toiminta- ja tilikauden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi, jotka hyväksyy kyseisen järjestöyksikön kokous tai muu vastaava toimielin SPR-asetuksen sekä sen perusteella annettujen piirien ja osastojen johtosääntöjen mukaan. Keskushallinnon osalta pääsihteerin ja muiden juridisten oikeustoimihenkilöiden osalta toimielimen/johtavan toimihenkilön tulee laatia ehdotuksensa seuraavan toiminta- ja tilikauden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi, jotka hyväksyy kyseisen järjestöyksikön hallitus. Järjestöyksikköjen ja laitosten talousarviot ovat kehysarvioita, jotka on laadittava järjestön hallituksen ohjeiden mukaisesti. Järjestöyksikön hallituksen tulee huolellisesti käsitellä olennaiset poikkeamat talousarviosta sekä päättää niiden mahdollisesti edellyttämistä toimenpiteistä. 10 Käyttötalousarvio Käyttötalousarvio, joka sisältää toiminnan kaikki tuotot ja kulut, on laadittava siten, että sen
seuranta kirjanpidon avulla on mahdollista ja että sitä voidaan verrata tuloslaskelmaan. Mikäli toiminnasta on laadittu erillinen talousarvio, voidaan yleiseen käyttötalousarvioon ottaa vain toiminnan tulojen ja menojen yhteismäärät sekä niiden erotus. 11 Pääomatalousarvio Pääomatalousarvio, josta ilmenee omaisuuden ja vieraan pääoman muutokset, on tehtävä aina kun taseeseen on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Pääomatalousarviossa on muun muassa esitettävä rahanlähteinä (tuloina) otetut lainat, annettujen lainojen lyhennykset ja muun kuin vaihto-omaisuuden myynnistä saadut tulot sekä rahan käyttönä (menoina) käyttöomaisuuden hankinnat, leasing- ja muut vastuut, otettujen lainojen lyhennykset, annetut lainat ja muut sijoitukset. 12 Keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma Järjestön hallitus vahvistaa vuosittain keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman viimeistään syyskuussa talousarviovuotta ja vähintään kahta sitä seuraavaa vuotta koskevaksi. Järjestön hallitus ottaa huomioon taloussuunnitelmassa piirien esittämät painopiste-ehdotukset ja tarpeet sekä valtuuston tekemät jäsenmaksupäätökset. Keskushallinnon ja piirien laatimat talousarviot tulee sovittaa järjestön keskushallinnon ja piirien yhteiseen taloussuunnitelmaan siten, että turvataan koko valtakunnan alueella tarvittavat voimavarat järjestön perustehtäviensuorittamiseen, ensisijassa osastojen työn tukemiseen ja ohjaamiseen. Samassa yhteydessä järjestön hallitus hyväksyy seuraavaksi vuodeksi keskushallinnon oman talousarvion, mikä sisältää valtakunnallisten laitosten talousarviot. 13 Laitoksien vuosittainen talousarvio Kunkin laitoksen johtokunta ja Veripalvelun hallitus tekevät ehdotuksensa kyseisen laitoksen 11 Keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma Järjestön hallitus vahvistaa vuosittain keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman viimeistään marraskuun loppuun mennessä talousarviovuotta ja vähintään kahta sitä seuraavaa vuotta koskevaksi. Keskushallinnon ja piirien laatimat talousarviot tulee sovittaa järjestön keskushallinnon ja piirien yhteiseen taloussuunnitelmaan siten, että turvataan koko valtakunnan alueella tarvittavat voimavarat järjestön perustehtävien suorittamiseen, ensisijassa osastojen työn tukemiseen ja ohjaamiseen. Keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma tulee sisältää myös erillisten juridisten oikeustoimihenkilöiden talousvaikutukset yhteiseen taloussuunnitelmaan. Samassa yhteydessä järjestön hallitus hyväksyy seuraavaksi vuodeksi keskushallinnon oman talousarvion, mikä sisältää valtakunnallisten laitosten talousarviot. 12 Laitoksien vuosittainen talousarvio Kunkin laitoksen johtokunta laatii ehdotuksensa kyseisen laitoksen vuosittaiseksi talousarvioksi aina edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, jotta se voidaan sisällyttää keskushallinnon seuraavan vuoden
tai yksikön vuosittaiseksi talousarvioksi aina edellisen vuoden syyskuun puoliväliin mennessä, jotta se voidaan sisällyttää keskushallinnon seuraavan vuoden talousarvioon, jonka järjestön hallitus hyväksyy taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. talousarvioon, jonka järjestön hallitus hyväksyy taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Piirien ja osastojen omistamien laitosten talousarviot sisällytetään vastaavasti niiden talousarvioihin. Piirien ja osastojen omistamien laitosten talousarviot sisällytetään vastaavasti niiden talousarvioihin. 3. luku. Varojen ja omaisuuden hoito 14 Taloudenhoidon yleiset periaatteet Järjestön kokonaisomaisuutta, mihin sisältyvät myös kerätyt varat sekä saadut lahjoitukset ja maksut, on käytettävä järjestön paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimielinten päätösten mukaan niin, että voimassaolevaa lainsäädäntöä ja järjestön sisäisiä määräyksiä ja ohjeita omaisuuden ja rahavarojen hoidosta noudatetaan. Määrätarkoituksiin lahjoitettujen varojen hoidosta päättää se toimielin, joka lahjoituksen ehdot on hyväksynyt. Ehdot eivät saa olla ristiriidassa Punaisen Ristin perusperiaatteiden kanssa. Määrätarkoituksiin käytettävien tuottojen osalta hallitus voi vahvistaa erillisohjeet niille järjestöyksiköille, joita se koskee. 15 Ilmoitusvelvollisuus rikostapauksissa Jos työntekijä tai luottamushenkilö toimessaan saa tietää, että on syytä epäillä järjestön omaisuuden joutuneen rikoksen kohteeksi, tai että sellainen rikos on hankkeilla, hänen on ilmoitettava siitä yksikkönsä johtajalle tai järjestön sisäiselle tarkastukselle. Yksikön johtaja on velvollinen selvittämään mahdollisuuksien mukaan ilmoituksen perusteet ja, jos siihen ilmenee syytä, tekemään asiasta tutkintapyynnön esitutkintaviranomaiselle. Sama velvollisuus koskee järjestön paikallisosaston hallitusta, jos ilmoitus on tehty sille. Ilmoitusvelvollisuus ei koske työntekijää, joka on epäiltyyn sellaisessa suhteessa kuin rikoslain 15 luvun 10 :n 2. momentissa säädetään. 3. luku. Varojen ja omaisuuden hoito 13 Taloudenhoidon yleiset periaatteet Järjestön kokonaisomaisuutta, mihin sisältyvät myös kerätyt varat sekä saadut lahjoitukset ja maksut, on käytettävä järjestön paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimielinten päätösten mukaan niin, että voimassaolevaa lainsäädäntöä ja järjestön sisäisiä määräyksiä ja ohjeita omaisuuden ja rahavarojen hoidosta noudatetaan. Määrätarkoituksiin lahjoitettujen varojen hoidosta päättää se toimielin, joka lahjoituksen ehdot on hyväksynyt. Ehdot eivät saa olla ristiriidassa Punaisen Ristin perusperiaatteiden kanssa. Määrätarkoituksiin käytettävien tuottojen osalta hallitus voi vahvistaa erillisohjeet niille järjestöyksiköille, joita se koskee. 14 Ilmoitusvelvollisuus rikostapauksissa Jos työntekijä tai luottamushenkilö toimessaan saa tietää, että on syytä epäillä järjestön omaisuuden joutuneen rikoksen kohteeksi, tai että sellainen rikos on hankkeilla, hänen on ilmoitettava siitä yksikkönsä johtajalle tai järjestön sisäiselle tarkastukselle. Yksikön johtaja tai sisäinen tarkastaja on velvollinen selvittämään mahdollisuuksien mukaan ilmoituksen perusteet ja, jos siihen ilmenee syytä, tekemään asiasta tutkintapyynnön esitutkintaviranomaiselle informoituaan pääsihteeriä. Sama velvollisuus koskee järjestön paikallisosaston hallitusta, jos ilmoitus on tehty sille. 16 Rahastonhoitaja
Kunkin järjestöyksikön hallituksen tulee nimetä henkilö, jonka vastuulla on yksikön rahavarojen hoito (rahastonhoitaja). 17 Käyttöomaisuuskirjanpito Käyttöomaisuudesta, ellei se ole vähäinen, on pidettävä järjestöyksikön toiminnan laajuuden mukaista käyttöomaisuuskirjanpitoa. Kirjanpito voi olla esimerkiksi omaisuusluettelon, kortiston tai atk-pohjaisen käyttöomaisuuskirjanpitojärjestelmän muodossa. Käyttöomaisuus ja sen muutokset on vuosittain inventoitava ja täsmäytettävä käyttöomaisuuskirjanpidon kanssa. 18 Omaisuuden erillään pito Järjestöyksikön varallisuus on säilytettävä varmassa säilytyspaikassa erillään yksityisistä varoista. Arvopaperit voidaan antaa myös pankin tai muun rahalaitoksen hoidettavaksi. 19 Pankkitilit Pankkitilien avaamisesta ja lopettamisesta sekä hoidosta päättää kyseisen järjestöyksikön hallitus, joka myös päättää, miten rahavaroja hoidetaan. Järjestöyksikön tilinpäätöksen taseerittelyissä on lueteltava jokainen voimassa oleva pankkitili, vaikka sillä ei olisi saldoakaan. Kunkin järjestöyksikön hallituksen on vuosittain pöytäkirjassaan nimettävä henkilöt, joilla on pankkitilin käyttöoikeus. 20 Alitilittäjät Menojen suorittaminen tai tulojen periminen voidaan antaa alitilittäjän tai erityisellä sopimuksella tai pääsihteerin päätöksellä myös pankin tai muun rahalaitoksen hoidettavaksi, kun se perustuu asianomaisen järjestöyksikön tai sen valtuuttaman toimielimen päätökseen. Tilitykset, joihin on liitettävä asianmukaisesti hyväksytyt ja kuitatut laskut, kuitit ja muut asiakirjat, on laadittava tiliöidyn kassakirjan muotoon. Tilityksen tulee olla päivätty ja alitilittäjän allekirjoittama. 21 Vastuusitoumukset Järjestölle sekä sen piirille tai osastolle otettavien lainojen sekä näiden puolesta annettavien vakuuksien, panttien ja muiden vastuusitoumusten tulee perustua kyseisen järjestöyksikön hallituksen tekemään päätökseen. 15 Omaisuuden erillään pito Järjestöyksikön varallisuus on säilytettävä varmassa säilytyspaikassa erillään yksityisistä varoista. Arvopaperit voidaan antaa myös pankin tai muun rahalaitoksen hoidettavaksi. 16 Pankkitilit Pankkitilien avaamisesta ja lopettamisesta sekä hoidosta päättää kyseisen järjestöyksikön hallitus, joka myös päättää, miten rahavaroja hoidetaan. Järjestöyksikön tilinpäätöksen taseerittelyissä on lueteltava jokainen voimassa oleva pankkitili, vaikka sillä ei olisi saldoakaan. Kunkin järjestöyksikön hallituksen on vuosittain pöytäkirjassaan nimettävä henkilöt, joilla on pankkitilin käyttöoikeus. 17 Palveluntarjoajat Varojen ja omaisuuden hoito, maksuliikenteeseen sekä varainhankintaan liittyvät toiminnot voidaan antaa erillisen palveluntarjoajan tai pankin hoidettavaksi, kun se perustuu asianomaisen järjestöyksikön hallituksen tai sen valtuuttaman toimielimen päätökseen. 18 Vastuusitoumukset Järjestöyksikölle otettavien lainojen sekä näiden puolesta annettavien vakuuksien, panttien ja muiden vastuusitoumusten tulee perustua kyseisen järjestöyksikön hallituksen tekemään päätökseen. 4. luku. Tulojen perintä ja tulotositteet
22 Tulojen periminen Tulojen perinnässä on tulotapahtuman todentavan tositteen täytettävä kirjanpitolain ja asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan määräykset. 23 Tulotositteet Tulotositteen tietojen perusteella tulee voida selvittää yksityiskohtaisesti tulon laatu ja määrä sekä tili, jolle tulo kirjataan. 24 Maksujen vastaanottaminen Maksujen vastaanottaminen järjestöyksikölle on kyettävä todentamaan tositteista. Järjestön hallitus voi tarvittaessa määrätä maksujen vastaanottamisessa noudatettavaksi muunlaistakin menettelyä ottaen kuitenkin huomioon kirjanpitolain ja -asetuksen säännökset. 25 Saamisten perintä Huomattavista saamisista, joiden perintä ei ole onnistunut, on perintää tekevän henkilön ilmoitettava asianomaisen järjestöyksikön hallitukselle, joka määrää mihin toimenpiteisiin asian johdosta on ryhdyttävä. Arvottomina vähennetyt saamiset on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä perimään. Myyntisaamisten luottotappiokirjauksista ja muiden saamisten kuluiksi kirjaamisesta tulee järjestöyksikön hallituksen tai hallituksen asettaman laitoksen johtokunnan tehdä päätös. 5. luku. Varainhankinta ja keräykset 26 Varainhankinnassa noudatettavat määräykset Arpajaisten, myyjäisten, keräysten sekä muun vastaavanlaisen varainhankinnan osalta tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Järjestön valtakunnallisen varainhankinnan osalta on osaston ja piirin noudatettava järjestön keskushallinnon antamia ohjeita ja määräyksiä. 4. luku. Varainhankinta ja keräykset 19 Varainhankinnassa noudatettavat määräykset Arpajaisten, myyjäisten, keräysten sekä muun vastaavanlaisen varainhankinnan osalta tulee noudattaa niistä annettuja lakeja ja säädöksiä sekä viranomaisten niistä antamia määräyksiä ja ohjeita. Järjestön varainhankinnan osalta on jokaisen järjestöyksikön noudatettava keskushallinnon antamia ohjeita ja määräyksiä. Keräystoiminnassa tulee noudattaa järjestön keräys- ja tilitysohjetta.
27 Varainhankinnan tilitys Arpajaisia, myyjäisiä, rahankeräyksiä ja muuta varainhankintaa järjestettäessä on aina laadittava riittävästi eritelty tilitys tuloista ja menoista sekä tuloksesta. Tilityksen allekirjoittaa sen laatija ja varmentaa toinen henkilö. 28 Keräysvälineiden luovutus Keräys- ja myyntilistojen luovutuksesta on aina vaadittava kuittaus luovutustodistukseen tai muu luotettava selvitys, johon merkitään myös listojen numerot ja määrät. Jos kuittauksen antanut keräyslistojen tai arpojen tai muun vastaavan materiaalin saaja luvan mukaan jakaa niitä edelleen, on hänen vaadittava vastaanottajalta vastaavanlainen kuittaus. Arpoja, adresseja, merkkejä tai muuta vastaavaa materiaalia myytäessä, keräyslistoja lähetettäessä tai keräysvälineitä luovutettaessa on pidettävä luetteloa, josta ainakin käy selville: 1) paljonko niitä on vastaanotettu, 2) kenelle ja paljonko niitä on lähetetty tai myyty, 3) montako kappaletta on palautettu sekä selvitys mahdollisesta erotuksesta, 4) paljonko rahaa on tilitetty, 5) niiden luovutus- ja palautusmäärät, sekä 6) keräysvälineet yksilöidysti numeroineen. Keräysvälineiden luovutuksen yhteydessä on todettava vastaanottajan henkilöllisyys sekä vaadittava aina kuittaus. Mikäli keräysvälineiden vastaanottaja jakaa niitä edelleen, on hänen todettava vastaanottajan henkilöllisyys ja vaadittava kuittaus. 29 Keräysvälineiden palauttaminen Osaston tai piirin haltuun jääneet kertakäyttöiset käytetyt ja käyttökelvottomat keräysvälineet on keräysajan päätyttyä välittömästi palautettava tai mitätöitävä. Mitätöinti on suoritettava kahden henkilön läsnä ollessa ja siitä on laadittava pöytäkirja. Pahvilippaita ei kuitenkaan tuhota, vaan lupatarrat tuhotaan tai palautetaan. Myymättömät arvat ja kaikki niiden keräyslistat sekä keräyslippaat on myynti- tai keräysajan päätyttyä välittömästi tilitysten yhteydessä palautettava niiden antajalle, joka säilyttää ne
tilintarkastusta varten. Tilintarkastuksen jälkeen myymättömät arvat ja käyttämättömät keräyslistat on kahden esteettömän henkilön läsnä ollessa tarkoituksenmukaisella tavalla hävitettävä. Hävittämisestä on laadittava pöytäkirja. Perimättömien arpajaisvoittojen, myymättömien adressien, merkkien tai muun vastaavan materiaalin käytöstä päättää järjestön hallitus. 30 Keräysvälineiden katoaminen Jos keräyslista tai muu keräysväline katoaa, on asiasta ilmoitettava poliisiviranomaiselle tai hankittava kahden luotettavan henkilön todistus, joka on liitettävä tilitykseen. Valtakunnallisessa keräyksessä katoaminen on annettava piirin toiminnanjohtajalle ja keskustoimistolle tiedoksi. 6. luku. Menojen suorittaminen, menotositteet ja menon hyväksyminen sekä kulukorvausten perusteet 31 Suoritteiden vastaanottaminen ja menotositteiden tarkistaminen Suoritteen vastaanottajan on tarkastettava, että tavaraerien ja työsuoritusten laadut ja määrät ovat tilauksen tai sopimuksen mukaiset, oikeat ja riittävästi eritellyt. Menojen osalta on menotapahtuman todentavan tositteen täytettävä kirjanpitolain ja -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan määräykset. 5. luku. Menojen suorittaminen, menotositteet ja menon hyväksyminen sekä kulukorvausten perusteet 20 Suoritteiden vastaanottaminen ja menotositteiden tarkistaminen Suoritteen vastaanottajan on tarkastettava, että tavaraerien ja työsuoritusten laadut ja määrät ovat tilauksen tai sopimuksen mukaiset, oikeat ja riittävästi eritellyt. Menotositteiden tarkistamisessa on noudatettava järjestön talousyksikön antamia ohjeita. Menotositteet on numerotarkastettava ennen hyväksymistä. Numerotarkastus, kuten matkalaskut ja alitilittäjien tilitykset, voidaan antaa jonkun muun henkilön kuin tavaran vastaanottajan tehtäväksi. 32 Menojen hyväksyminen Menotositteet hyväksyy aukottomasti se henkilö, joka järjestöyksikön hallituksen päätöksellä tai muutoin on siihen valtuutettu. Menon hyväksyjä määrää tilin, jolle meno kirjataan. Hyväksyjän on tarkastettava, että: 1) meno on järjestöyksikön toiminnasta johtuva, sopimuksen mukainen, asiallinen ja 21 Menojen hyväksyminen Menotositteet ja ennakkomaksut hyväksyy aukottomasti se henkilö, joka järjestöyksikön hallituksen päätöksellä tai muutoin on siihen valtuutettu. Menotositteiden hyväksymisessä on noudatettava järjestön talousyksikön antamia ohjeita.
hyväksyttävä, 2) tosite on päivätty, siihen tai sen liitteenä olevaan lähetyslistaan tai muuhun erittelyyn on merkitty vastaanotettu tuotannontekijä ja vastaanottoajankohta, 3) laskutoimitukset on oikein tehty, ellei erillistä numerotarkastusta ole suoritettu, 4) matkalaskuihin ja luottokorttitositteisiin on liitetty kaikki asianomaiset menon todentavat kuitit, ja 5) edustus- ja neuvottelumenotositteisiin on tehty merkinnät tilaisuuden tarkoituksesta ja läsnä olleista henkilöistä. Järjestöyksikön johtajalle suoritettavat maksut ja laskut sekä hänen kulunsa hyväksyy kyseisen järjestöyksikön hallituksen tai johtokunnan puheenjohtaja tai muu kyseisen järjestöyksikön hallituksen määräämä henkilö. Ennen menon suorittamista menotositteeseen tulee tehdä asianmukaiset tarkastus- ja hyväksymismerkinnät. Edustus- ja neuvottelumenoja koskevat laskut hyväksyy kyseessä olevan järjestöyksikön johtaja tai hänen valtuuttamansa. Järjestöyksikön johtajalle suoritettavat maksut ja laskut hyväksyy kyseisen järjestöyksikön hallituksen tai vastaavan puheenjohtaja tai muu kyseisen järjestöyksikön hallituksen määräämä henkilö. 33 Kulukorvausten perusteet Järjestö ja mikään sen järjestöyksikkö ei maksa järjestöyksikön hallituksen jäsenille tai muille järjestön luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä oleville kokouspalkkiota. Järjestöyksikön hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille maksettavista kulukorvausten perusteista (matkat, puhelin, postitus) tulee olla asianmukaisesti tehdyt päätökset. 34 Maksujen suorittaminen Maksut suorittaa henkilö, jolla on tilinkäyttöoikeus, maksumääräyksen perusteella. Maksut on pyrittävä suorittamaan pankin välityksellä. Jos maksu suoritetaan käteisenä, on kassatositteessa oltava maksun saajan tai hänen valtuuttamansa kuittaus päiväyksineen. 22 Kulukorvausten perusteet Järjestö ja mikään sen järjestöyksikkö ei maksa järjestöyksikön hallituksen jäsenille tai muille järjestön luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä oleville kokouspalkkiota. Järjestöyksikön hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille maksettavat kulukorvaukset tulee perustua järjestön matkustussääntöön. Järjestön vapaaehtoisille maksettavien kulukorvausten tulee perustua ohjeeseen vapaaehtoisille maksettavista kulukorvauksista. 23 Maksujen suorittaminen Maksut suorittaa henkilö, joka työtehtäviensä perusteella huolehtii maksuliikenteestä. Maksut on pyrittävä suorittamaan pankin välityksellä. Jos maksu suoritetaan käteisenä, on kassatositteessa oltava maksun saajan tai hänen valtuuttamansa kuittaus päiväyksineen. 7. luku. Hankinnat 6. luku. Hankinnat
35 Yleiset määräykset Hankinnalla tarkoitetaan raaka- ja tarveaineiden, puolivalmisteiden sekä valmiiden ja tilauksesta valmistettavien tavaroiden sekä palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa. Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti siten, että hankinta on kokonaisvaikutuksiltaan edullisin. Koko järjestöä koskevista yhteishankinnoista vastaa keskustoimisto. Markkinoiden kilpailtilannetta on käytettävä hyväksi sekä kohdeltava tarjouksia ja tarjousten tekijöitä tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tavaravarastot tulee pitää sen suuruisina kuin se järjestöyksikön häiriöttömän toiminnan tai järjestön auttamisvalmiuden kannalta on tarpeen. Kukaan ei saa osallistua hankinnan käsittelyyn, jos hän on esteellinen yhdistyslain 26 tai 37 :ssä tarkoitetulla tavalla. Julkisin varoin tehtävissä hankinnoissa tai hankinnoissa, joita varten hankintayksikkö on saanut tukea julkisista varoista yli puolet hankinnan ennakoidusta arvosta, on laissa säädettyjen kynnysarvojen ylittyessä noudatettava lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. 36 Tarjousten pyytäminen Tarjouspyyntö on kilpailun aikaansaamiseksi lähetettävä mikäli mahdollista vähintään kolmelle toimittajalle tai sille määrälle mitä ulkopuolisen rahoittajan rahoitusehdoissa edellytetään. Tarjoukset pyydetään kirjallisina. Jos hankinta on arvoltaan vähäinen, voidaan tarjoukset vastaanottaa suullisena. Tarjouksia pyytämättä voidaan luotettavalta myyjältä ostaa arvoltaan vähäinen määrä tavaraa, 24 Yleiset määräykset Hankinnalla tarkoitetaan raaka- ja tarveaineiden, puolivalmisteiden sekä valmiiden ja tilauksesta valmistettavien tavaroiden sekä palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa. Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti siten, että hankinta on kokonaisvaikutuksiltaan edullisin. Koko järjestöä koskevista yhteishankinnoista vastaa keskustoimisto. Markkinoiden kilpailuolosuhteita on käytettävä hyväksi sekä kohdeltava tarjouksia ja tarjousten tekijöitä tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tavaravarastot tulee pitää sen suuruisina kuin se järjestöyksikön häiriöttömän toiminnan tai järjestön auttamisvalmiuden kannalta on tarpeen. Kukaan ei saa osallistua hankinnan käsittelyyn, jos hän on esteellinen yhdistyslain 26 tai 37 :ssä tarkoitetulla tavalla. Julkisin varoin tehtävissä hankinnoissa tai hankinnoissa, joita varten on saatu tukea julkisista varoista yli puolet hankinnan ennakoidusta arvosta, on laissa säädettyjen kynnysarvojen ylittyessä noudatettava voimassa olevaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. 25 Tarjousten pyytäminen Tarjouspyyntö on kilpailun aikaansaamiseksi lähetettävä mikäli mahdollista vähintään kolmelle toimittajalle tai sille määrälle mitä ulkopuolisen rahoittajan rahoitusehdoissa edellytetään. Tarjoukset pyydetään kirjallisina. Jos hankinta on arvoltaan vähäinen, voidaan tarjoukset vastaanottaa suullisena. Tarjouksia pyytämättä voidaan luotettavalta myyjältä ostaa arvoltaan vähäinen määrä tavaraa, kun hinta tiedetään aikaisempien
kun hinta tiedetään aikaisempien ostojen, kiinteän hintaluettelon tai kyselyn perusteella edulliseksi. Tarjouspyynnöt tekee pääsääntöisesti eri työpisteissä nimetty yksikkö tai henkilö. 37 Tarjouksen käsittely ja päätöksenteko Käyttöomaisuutta hankittaessa kuuluu päätösvalta hankinnan arvosta riippuen järjestöyksikön tai laitoksen johtajalle tai yksikön esimiehelle siitä riippuen, kenen vastuulla olevan yksikön käyttöön tavara tulee. Tässä momentissa tarkoitettujen hankintavaltuuksien euromääräiset rajat päättää järjestöyksikön tai laitoksen johtaja järjestöyksikön talousarvion puitteissa. Avustustarvikkeiden hankinnasta järjestön logistiikkakeskukseen antaa pääsihteeri erityisohjeet ottaen huomioon Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehty huoltovarmuussopimus sekä varaston osittainen käyttö vapaavarastona. Osaston merkittävistä hankinnoista on oltava osaston hallituksen päätös ja hankintavaltuutus, mikä perustuu osaston talousarvioon. 8. luku. Rahastot 38 Katastrofirahaston varojen käyttö Kotimaista ja kansainvälistä avustustoimintaa varten järjestöllä on katastrofirahasto ja varasto. Katastrofirahaston varat on pidettävä erillään järjestön muista varoista ja ne on käytettävä humanitaariseen avustustoimintaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Järjestön hallitus päättää katastrofirahaston varojen käytöstä. Hallitus voi vahvistamissaan katastrofirahaston säännöissä määrätä katastrofirahaston toiminnasta. Järjestön hallitus voi joustavan ja nopean avustustoiminnan turvaamiseksi siirtää määräämillään ehdoilla varojen käyttöoikeuden pääsihteerille ja piirien toiminnanjohtajille sekä osastojen nimeämille yhdyshenkilöille. 39 Yhteistoimintarahasto Järjestöllä voi olla yhteistoimintarahasto, jonka tarkoituksena on: ostojen, kiinteän hintaluettelon tai kyselyn perusteella edulliseksi. Tarjouspyynnöt tekee pääsääntöisesti eri työpisteissä nimetty yksikkö tai henkilö. 26 Tarjouksen käsittely ja päätöksenteko Käyttöomaisuutta hankittaessa kuuluu päätösvalta hankinnan arvosta riippuen järjestöyksikön tai laitoksen johtajalle tai yksikön esimiehelle siitä riippuen, kenen vastuulla olevan yksikön käyttöön tavara tulee. Tässä momentissa tarkoitettujen hankintavaltuuksien euromääräiset rajat päättää järjestöyksikön tai laitoksen johtaja järjestöyksikön talousarvion puitteissa. Avustustarvikkeiden hankinnasta järjestön logistiikkakeskukseen antaa pääsihteeri erityisohjeet ottaen huomioon Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehty huoltovarmuussopimus sekä varaston osittainen käyttö vapaavarastona. Osaston merkittävistä hankinnoista on oltava osaston hallituksen päätös ja hankintavaltuutus. 7. luku. Rahastot 27 Katastrofirahaston varojen käyttö Kotimaista ja kansainvälistä avustustoimintaa varten järjestöllä on katastrofirahasto ja varasto. Katastrofirahaston pääoma on pidettävä erillään järjestön muusta pääomasta ja se on käytettävä humanitaariseen avustustoimintaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Järjestön hallitus päättää katastrofirahaston käytöstä. Hallitus voi vahvistamissaan katastrofirahaston säännöissä määrätä katastrofirahaston toimintaperiaatteista. Järjestön hallitus voi joustavan ja nopean avustustoiminnan turvaamiseksi siirtää määräämillään ehdoilla varojen käyttöoikeuden pääsihteerille ja piirien toiminnanjohtajille sekä osastojen nimeämille yhdyshenkilöille. 28 Yhteistoimintarahasto Järjestöllä voi olla yhteistoimintarahasto, jonka tarkoituksena on:
1) tukea keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman toteuttamista, 2) varmistaa, että piireillä on tarvittavat voimavarat osastojen työn tukemiseen ja ohjaamiseen, 3) edistää järjestön perustehtävien hoitoa koko valtakunnan alueella, sekä 4) vakauttaa piirien taloutta lyhytaikaisten, yllättävien tilanteiden varalta. Järjestön hallitus päättää yhteistoimintarahaston varojen käytöstä. Järjestön hallitus voi vahvistamissaan yhteistoimintarahaston säännöissä määrätä yhteistoimintarahaston toimintaperiaatteista. 40 Järjestöpankki Järjestöllä on sisäinen järjestöpankki, jonka tarkoituksena on: 1) turvata siinä mukana olevien järjestöyksiköiden yhteisen maksuvalmiustilin kautta niiden maksuvalmius, 2) vastaanottaa eri järjestöyksiköiden talletuksia, 3) myöntää järjestötoimintaa varten luottoja, sekä 4) sijoittaa maksuvalmiustilillä olevia ja talletuksina saatuja varoja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tuottavasti. Järjestön hallitus päättää järjestöpankin varojen käytöstä. Järjestön hallitus voi vahvistamissaan järjestöpankin säännöissä määrätä järjestöpankin toiminnasta. 41 Omakatteiset rahastot Omakatteisten rahastojen kirjanpito tulee järjestää siten, että määrätarkoitukseen sidottujen rahastojen tuloja ja menoja sekä rahaston varojen, pääomien ja mahdollisten velkojen muutoksia voidaan kirjanpidon avulla seurata. Erillään hoidettavat varat eli omakatteisten rahastojen omaisuus ja pääoma on erikseen ilmoitettava taseessa tai sen liitteessä. Omakatteisen rahaston varat ilmoitetaan eriteltyinä lajeittain, eli erikseen rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, arvopaperit, ja rakennukset, mikäli niitä esiintyy. Omakatteisen rahaston varat on sijoitettava turvaavasti ja tuloa tuottavasti. Omakatteisen rahaston pääoma esitetään siten, että erikseen näytetään tilikauden alussa oleva 1) tukea keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman toteuttamista, 2) varmistaa, että piireillä on tarvittavat voimavarat osastojen työn tukemiseen ja ohjaamiseen, 3) edistää järjestön perustehtävien hoitoa koko valtakunnan alueella, sekä 4) vakauttaa piirien taloutta lyhytaikaisten, yllättävien tilanteiden varalta. Järjestön hallitus päättää yhteistoimintarahaston varojen käytöstä. Järjestön hallitus voi vahvistamissaan yhteistoimintarahaston säännöissä määrätä yhteistoimintarahaston toimintaperiaatteista. 29 Järjestöpankki Järjestöllä on sisäinen järjestöpankki, jonka tarkoituksena on: 1) vastaanottaa eri järjestöyksiköiden talletuksia, 2) myöntää järjestötoimintaa varten luottoja, sekä 3) sijoittaa järjestöpankkitalletuksia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tuottavasti. Järjestön hallitus päättää järjestöpankin varojen käytöstä. Järjestön hallitus voi vahvistamissaan järjestöpankin säännöissä määrätä järjestöpankin toiminnasta. 30 Omakatteiset rahastot Omakatteinen rahasto muodostetaan silloin, kun järjestöyksikön ulkopuolisella tahdonilmaisulla merkittävästi rajoitetaan järjestön saaman lahjoituksen, testamentin tms. käyttöä ja lisäksi edellytetään saatujen varojen erilläänpitoa järjestöyksikön muista varoista. Omakatteisten rahastojen kirjanpito tulee järjestää siten, että määrätarkoitukseen sidottujen rahastojen tuloja ja menoja sekä rahaston varojen, pääomien ja mahdollisten velkojen muutoksia voidaan kirjanpidon avulla seurata. Erillään hoidettavat varat eli omakatteisten rahastojen omaisuus ja pääoma on erikseen ilmoitettava taseessa tai sen liitteessä.
pääoma, lisäys tai vähennys tilikauden aikana ja pääoma tilikauden lopussa. Jos rahastolla on velkaa, on velat esitettävä ennen omaa pääomaa. 9. luku. Sisäinen valvonta ja tarkastus Omakatteisen rahaston varat eritellään lajeittain. Omakatteisen rahaston varat on sijoitettava turvaavasti ja tuloa tuottavasti. 8. luku. Sisäinen valvonta ja tarkastus 42 Sisäinen valvonta ja tarkastus Kunkin järjestöyksikön hallituksen on yksikön toiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen sekä valvonnan kustannukset huomioon ottaen järjestettävä sisäinen valvonta. 43 Sisäisen valvonnan järjestäminen Valvontatarkastus voidaan järjestää: 1) osana varsinaisten tilintarkastajien työtä siitä heidän kansaan erikseen sopimalla; 2) nimittämällä joku hallituksen jäsen suorittamaan sisäistä valvontaa ja raportoimaan siitä hallitukselle; 3) osana keskushallinnon sisäisen tarkastuksen työohjelmaa siitä erikseen pääsihteerin kanssa sopimalla; tai 4) ulkopuolisten valvontatarkastajien toimesta. 44 Sisäisen valvonnan toteuttaminen Osastot voivat toteuttaa sisäisen valvonnan 42 :n 1)- ja 2) kohtien mukaan sekä piirit ja keskushallinto saman pykälän 3) ja 4) kohtien mukaan. Pääsihteerillä ja hänen tai tarkastusvaliokunnan valtuuttamanaan keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai talousja hallintojohtajalla on velvollisuus suorittaa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköissä, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan, hyvän kirjanpitokäytännön tai hyvän tilintarkastustavan vastaisia toimintoja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäillä järjestön kokonaisomaisuutta hoidettavan SPR-asetuksen 51 :n vastaisesti. Pääsihteerillä, tarkastusvaliokunnalla ja näistä toisen valtuuttamana keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai talous- ja hallintojohtajalla on oikeus suorittaa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköissä, silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankinnan sekä toiminnan ja talouden kehittämiseksi. Sisäisen tarkastuksen toimivalta on omalla toiminta-alueellaan rajoittamaton ja sillä on oikeus saada käyttöönsä kaikki 31 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Valvontatarkastus järjestöyksiköissä voidaan järjestää: 1) osana varsinaisten tilintarkastajien työtä siitä heidän kanssaan erikseen sopimalla; 2) nimittämällä joku hallituksen jäsen tai ulkopuolinen taho, joka raportoi hallitukselle, suorittamaan sisäistä tarkastusta ja raportoimaan siitä hallitukselle; 3) osana keskushallinnon sisäisen tarkastuksen työohjelmaa siitä erikseen pääsihteerin kanssa sopimalla; tai 4) ulkopuolisten tarkastajien toimesta järjestön tai järjestöyksikön hallituksen määräyksestä. 32 Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen Osastot voivat toteuttaa sisäisen valvonnan 31 :n 1)- ja 2) kohtien mukaan sekä piirit ja keskushallinto saman pykälän 3) ja 4) kohtien mukaan. Pääsihteerillä ja hänen tai tarkastusvaliokunnan valtuuttamana keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai talous- ja hallintojohtajalla on velvollisuus suorittaa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköissä, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan tai hyvän kirjanpitokäytännön vastaisia toimintoja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäillä järjestön kokonaisomaisuutta hoidettavan SPR-asetuksen 64 :n vastaisesti. Pääsihteerillä, tarkastusvaliokunnalla ja näistä toisen valtuuttamana keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai talous- ja hallintojohtajalla on oikeus suorittaa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköissä, silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankinnan sekä toiminnan ja talouden kehittämiseksi. Sisäisen tarkastuksen toimivalta on omalla toiminta-alueellaan rajoittamaton ja sillä on oikeus saada käyttöönsä kaikki
tarkastustehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja muu aineisto. 45 Piirin ja osaston sisäinen valvonta Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talousasioista vastaavalla henkilöllä on velvollisuus suorittaa sisäistä valvontaa ja tarkastusta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alueella toimivissa osastoissa, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan, hyvän kirjanpitokäytännön tai hyvän tilintarkastustavan vastaisia toimintoja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäillä järjestön kokonaisomaisuutta hoidettavan SPR-asetuksen 51 :n vastaisesti. Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talousasioista vastaavalla henkilöllä on oikeus suorittaa sisäistä valvontaa ja tarkastusta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alueella toimivissa osastoissa, silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankinnan sekä toiminnan ja talouden kehittämiseksi. 10. luku. Tilintarkastus 46 Tilintarkastajat Tilintarkastajiksi valitaan esteettömät ja pätevät henkilöt suorittamaan tilintarkastusta, jonka kohteena on tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastus, koko järjestön tilintarkastajien osalta järjestön yleiskokouksessa SPR-asetuksen määräämällä tavalla sekä piirien osalta niiden varsinaisissa kokouksissa ja osastojen osalta niiden syyskokouksissa, kuten johtosäännössä määrätään. Osastoilla, joilla ei ole tilintarkastuslain (459/2007) (1141/2015) mukaista tilintarkastajaa, on oltava toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan ja toiminnantarkastuksen osalta noudatetaan soveltuvin osin yhdistyslain (503/1989) 38 a :n säännöksiä. Tilintarkastajien on työssään noudatettava tilintarkastuslakia (1141/2015) ja -asetusta (1377/2015) sekä hyvää tilintarkastustapaa tarkastustehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja muu aineisto. 33 Piirin ja osaston sisäinen tarkastus Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talousasioista vastaavalla henkilöllä on velvollisuus suorittaa sisäistä tarkastusta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alueella toimivissa osastoissa, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan tai hyvän kirjanpitokäytännön vastaisia toimintoja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäillä järjestön kokonaisomaisuutta hoidettavan SPR-asetuksen 64 :n vastaisesti. Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talousasioista vastaavalla henkilöllä on oikeus suorittaa sisäistä tarkastusta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alueella toimivissa osastoissa, silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankinnan sekä toiminnan ja talouden kehittämiseksi. 9. luku. Tilintarkastus 34 Tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat Järjestöyksiköiden, joilla on tilintarkastuslain mukaan pakko valita tilintarkastaja ja toimittaa tilintarkastus, tulee mahdollisuuksien mukaan valita tilintarkastajakseen järjestön yleiskokouksen valitsema tilintarkastaja. Järjestöyksiköiden, joiden ei ole tilintarkastuslain mukaan pakko valita tilintarkastajaa ja toimittaa tilintarkastusta, on valittava toiminnantarkastaja. Koko järjestön tilintarkastaja valitaan yleiskokouksessa SPR-asetuksen määräämällä tavalla ja piirien osalta niiden varsinaisissa kokouksissa, kuten piirien johtosäännössä määrätään. Osaston tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja valitaan osastojen syyskokouksissa, kuten osastojen johtosäännössä määrätään. Muiden järjestöyksiköiden osalta tilintarkastaja valitaan järjestöyksikköä koskevan yhteisölainsäädännön mukaisesti. Toiminnantarkastajan ja toiminnantarkastuksen osalta noudatetaan voimassa olevia yhdistyslain säännöksiä ja järjestön omaa sisäistä toiminnantarkastuskäytäntöä.
47 Tilintarkastuksen aineisto Tilintarkastajien käyttöön on kaikkien järjestöyksiköiden annettava kaikki olennainen informaatio sekä lisäaineisto, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessa oikean ja riittävän kuvan luomiseksi järjestön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta sekä järjestön sisäisen valvonnan laadusta. Tilintarkastajien tulee: 1) perehtyä järjestöyksikön toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sekä niihin sisältyvään muuhun aineistoon, 2) perehtyä riittävässä laajuudessa järjestöyksikön kirjanpitoaineistoon, 3) perehtyä järjestöyksikön kokouksen, hallituksen ja muiden toimielinten pöytäkirjoihin, 4) todeta, onko toimielinten tekemiä päätöksiä noudatettu ja onko päätökset pantuasianmukaisesti täytäntöön, 5) todeta, onko pöytäkirjat asianmukaisesti allekirjoitettu ja tarkastettu ja onko pöytäkirjojen pitämisessä muutoinkin noudatettu työjärjestyksen 26 :n ja tämän taloussäännön 3 :n määräyksiä, 6) menetellä järjestöyksikön valio-, johto- ja toimikuntien ja muiden toimielinten osalta vastaavasti 1-5 kohdan mukaisesti soveltuvin osin; sekä 7) perehtyä hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa muuhun tarpeelliseksi katsomaansa aineistoon. 48 Järjestöyksiköiden tilintarkastajien välinen yhteistyö Yleiskokouksen valitsemat tilintarkastajat esittävät tilintarkastuskertomuksensa järjestön keskushallinnon osalta valtuustolle saatuaan sitä ennen käyttöönsä myös yhteenvedon piirien tilinpäätöksistä. Yleiskokouksen valitsemat tilintarkastajat voivat antaa ohjeita piirien ja osastojen tilintarkastajien raportoinnista. 11. luku. Voimaantulo 49 Voimaantulo Toiminnantarkastaja raportoi tarkastuksestaan osaston hallitukselle, piirin toiminnanjohtajalle ja järjestön sisäiselle tarkastajalle. 35 Tarkastusaineisto Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien käyttöön on kaikkien järjestöyksiköiden annettava kaikki olennainen informaatio sekä lisäaineisto, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessa oikean ja riittävän kuvan luomiseksi järjestön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta sekä järjestön sisäisen valvonnan laadusta. 36 Järjestöyksiköiden tilintarkastajien välinen yhteistyö Yleiskokouksen valitsema tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksensa järjestön keskushallinnon osalta valtuustolle saatuaan sitä ennen käyttöönsä myös yhteenvedon piirien sekä niiden tytäryhtiöiden ja omistusyhteysyritysten tilinpäätöksistä ja tilintarkastajien raportoinnista. Yleiskokouksen valitsema tilintarkastaja voi antaa ohjeita muiden järjestöyksiköiden tilintarkastuksen suorituksesta ja raportoinnista. 10. luku. Voimaantulo 37 Voimaantulo
Tämä taloussääntö tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2006. Tällä taloussäännöllä kumotaan neuvoston 29. päivänä toukokuuta 2000 hyväksymä Suomen Punaisen Ristin taloussääntö. Tämä taloussääntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Tällä taloussäännöllä kumotaan neuvoston XX. Päivänä XXkuuta 20XX hyväksymä Suomen Punaisen Ristin taloussääntö.