Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo Valtionavustushakemus / LAPE-muutosohjelma LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA POHJOIS- POHJANMAALLA HANKESUUNNITELMA 1. HANKKEEN NIMI Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla (lyhenne: Toimiva arki) 2. TOTEUTTAMISALUE JA KEHITTÄMISKOKONAISUUDET Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa Mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät: Maakunnan kaikki 30 kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska. Em. kunnista on muodostettu alueelle neljä sote-kuntayhtymää: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska), Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Pyhäjärvi ja Reisjärvi), Oulunkaaren kuntayhtymä (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala ja Simo) ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki). Lisäksi on sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä) sekä Kalajoen ja Merijärven yhteistoiminta-alue. Hankkeen muut toteuttajat ja kumppanit: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä kahdeksan maakuntatasolla toimivaa järjestötoimijaa: Auta Lasta ry, Kynnys ry, MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Parasta Lapsille ry, Pelastakaa Lapset ry, Vuolle Setlementti ry sekä Nuorten Ystävät ry / Vanhempain akatemia. Maakunnan LAPE-muutosagentin toiminta kytkeytyy osaksi muutosohjelman toimeenpanoa. Valitut kehittämiskokonaisuudet: Pohjois-Pohjanmaan muutosohjelmassa huomioimme kaikki ao. LAPE-kehittämiskokonaisuudet, kuitenkin siten, että varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena on pääkehittämiskohteemme. 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 3. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena 4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen 3. HAKIJAN TIEDOT Hankkeen vastuutaho: Pohjois-Pohjanmaan liitto (tuleva sote-maakunta alueen kuntineen)
4. LÄHTÖTILANNE Maakunnan väestölliset ja alueelliset erityispiirteet LAPE-kärkihankkeen kannalta: POHJOIS-POHJANMAA ON LASTEN JA NUORTEN MAAKUNTA * Maakunnan noin 400 000 asukkaan väestöstä on 0-24 vuotiaita on 34% (2015) eli n. 136 000 lasta ja nuorta, alle 18-vuotiaita on neljännes asukkaista eli noin 100 000 lasta * Oulun kaupungin asukasluku on jo yli 200 000 (2016), eli Oulu muodostaa puolet maakunnasta. Pienin kunta alueella on Hailuoto, n. 1000 asukasta * Lapsiperheiden määrä on maakunnassa suuri - paljon on myös lapsirikkaita, useampilapsisia perheitä. * Ennusteen mukaan tilanne pysyy vuoteen 2030 mennessä ennallaan lasten ja nuorten kokonaismäärän osalta. * Kunnittaisia erojakin on: alle 24-vuotiaiden asukkaiden määrä kunnan asukkaista vaihtelee maakuntamme kunnissa, määrän ollessa 19-46%. * Noin 20 prosenttia lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. * 15% alle 18-vuotiaista lapsista kuuluu maakunnassa pienituloisiin kotitalouksiin (maakunnista korkein %-osuus). * Lapsiperheistä toimeentulotukea saavia on 7,6% (tämä kuitenkin maan alhaisin) * Nuorisotyöttömien ja toimeentulotukea saavien nuorten osuus on kasvussa. * Työttömien osuus työvoimasta on maakunnassa 15,4% (koko maa 13,4%), nuorisotyöttömien määrä on erityisen suuri ollen Pohjois-Pohjanmaalla 22,9% (koko maa 16%) * Maantieteellisesti kyseessä on laaja ja pitkien etäisyyksien maakunta, eteläisimmästä kunnasta Reisjärveltä itäiselle Koillismaalle Kuusamoon on matkaa yli 400km. * Pitkien etäisyyksien ja maaseutumaisen haja-asumisen myötä useilla lapsilla ja nuorilla on pitkät koulumatkat. Se rajoittaa myös vapaa-ajalla tapahtuviin harrastuksiin osallistumista, sekä asettaa omat haasteensa lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden suunnittelulle. * Maakunta rajoittuu pohjoisessa Lappiin, lännessä Perämereen, idässä Kainuuseen (Kuusamon kohdalla Venäjään) ja etelässä Keski-Pohjanmaahan, Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon. Kuvaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtötilanteesta sekä erityisistä haasteista maakunnassa: * Painopiste sote-palveluiden osalta on korjaavissa palveluissa: lastensuojelun sekä lasten ja nuorten psykiatrian palvelut ovat laitospainotteisia ja kustannukset ovat mittavia, kunnittain näissä on merkittäviä eroja. -> Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 17v-lasten määrät ylittävät maan keskiarvon kolmanneksessa kunnistamme. -> Lasten- ja nuorten psykiatrian hoitopäivien käyttöä kertyy runsaasti yli maan keskiarvon kolmannekselle kunnistamme (sairaalapaikkoja siis tarvitaan edelleen, mutta erityispalveluista tarjoamia avohuollon ja perheen tukitoimia, varhaisempaa erityispalveluihin ohjausta ja erityisosaamisen konsultaation lisäämistä tarvitaan).
-> Lasten ja nuorten ympärivuorokautisia laitoshoidon yksityisen palvelutuotannon toimintayksiköitä on maakunnassa kaikkiaan 56 yksikköä, joissa on yht. 489 paikkaa, sekä julkisina palveluina Valtion Koulukodin 7 toimintayksikköä Limingassa, joissa yht. 28 paikkaa ja Oulun kaupungin Metsola-yksikkö, jossa 14 paikkaa. Yhteensä siis lasten ja nuorten ympärivuorokautiselle laitoshoidolle on maakunnassa tällä hetkellä 531 paikkaa. * Muutosohjelmaa ajatellen on oleellista, että palvelutarjontaa saadaan siirtymään avohuoltopainotteisuuden, kevyempien palvelujen ja varhaisemman tuen suuntaan. * Samoin erityispalveluiden etävastaanottoja ja -konsultointia sekä sähköisiä palveluita tarvitaan lisää, erityisesti kauemmas maakuntaan. Lapsiin ja perheisiin liittyvän palvelurakenteen kuvaus, haasteet sekä kehittämispotentiaali hallinnonrajat ylittäen: * Pohjois-Pohjanmaan LAPE-palvelurakenteen nykytila ja tavoiteltu tila on kuvattu oheisilla rakennekuvilla: Palvelurakenteissa on maakuntamme kunnissa edetty jo kohti lapsi- ja perhekeskeistä ajattelua, mutta nykytilanteessa on vielä parannettavaa. Lapsi on palveluiden keskiössä, kehitysympäristöinä vanhemmat ja perhe, varhaiskasvatus ja koulu. Lähellä kuntalaisia olevia toimijatahoja ovat järjestötyö, nuorisotyö, neuvola ja koulun terveydenhoitaja, perheiden kotipalvelut, perheneuvola sekä perusterveydenhuollon palvelut. Maakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut voivat olla kaukana perheiden arjesta, ja lähiverkoston mahdollisuudet antaa tukea eivät aina riittävästi integroidu kokonaisuuteen. Tavoiteltu LAPE-palvelurakenne: Palvelut muodostavat helposti saavutettavan verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi. Ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä missä lapsi elää arkeaan. Lapsen tai perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään erityisosaamista vaativissa palveluissa. Silloinkin yhteys lähipalveluihin ja lapsen kehitysympäristöihin säilyy.
Kehittämispotentiaalia on paljon mm. seuraavissa maakuntamme hyvissä käytänteissä: * Lapset puheeksi toimintakokonaisuus: Maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden muutostyö käynnistyi Lapset puheeksi toimintakokonaisuudella jo syksyllä 2013. Kolmea kuntaa lukuunottamatta kaikki maakunnan kunnat ovat työssä mukana (näistä kaksi on lähdössä mukaan vielä kuluvan vuoden aikana), ja sitoutumista on vahvistettu kunnissa ja kuntayhtymissä strategisten linjausten ja tarvittavien kirjausten avulla. Alueen kuntiin on koulutettu tähän mennessä noin 300 TLP-menetelmäkouluttajaa ja noin 2500 TLP-menetelmien käytön osaajaa eri palvelusektoreille. Koulutukset jatkuvat edelleen. Näiden koulutettujen osaajien toimesta on alueemme kunnissa käyty tuhansia LP-keskusteluja ja satoja LP-neuvonpitoja perheiden kanssa mm. varhaiskasvatuksessa, kouluissa, perhetyössä, sosiaalityössä ja terveydenhuollon palveluissa. Mukana olevissa kunnissa tai kuntayhtymissä toimivat LP-johtoryhmät ja tiedonkulku tapahtuu ryhmän keskuudestaan valitseman yhdyshenkilön kautta. Valtuustokäynneillä kuntiin on jaettu tietoa LP- työn etenemisestä sekä omalla alueella että maakunnallisesti. Kunnissa on tehty suunnitelma LP- toimintakokonaisuuden toteuttamisesta. Alueellinen osaajaverkosto on kattava ja palveluiden prosessityö on meneillään. Palveluohjauksen malli on suunniteltu kaikkien toimijoiden kanssa ja ohjaus on käynnissä tai käynnistymässä. Osassa kuntia olemassa oleva rakenne on ollut riittävä. Maakunnallinen seuranta- ja arviointiryhmä on kokoontunut viidesti ja yhteiset mittarit on sovittu. Tiedon tuottaminen on suunnitelmallista ja ensimmäinen raportti/ artikkeli on tulossa. LP-työn seuranta ja arviointi vuosien 2013-2015 reaalitilastojen mukaan on osoittanut mm. lastensuojelutoimien määrän ja tarpeen pienentymistä ja painopisteen siirtymistä avohuollon tukitoimien suuntaan. Maakunnassa käynnissä oleva Lapset puheeksi toimintakokonaisuus sisällytetään mukaan LAPE-muutosohjelmaan. Toimintakokonaisuuden ja siihen liittyvien menetelmien kytkeminen osaksi palveluiden arkea vaatii vielä prosessityötä ja työnohjausta, mutta juurruttaminen on jo pitkällä ja juurtuminen hyvällä alulla useimmissa maakunnan kunnissa. * Palveluohjausmalli: Palveluohjauksen tavoitteena on, että lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ohjautuminen, arviointi ja toteutuminen vahvistavat lasta suojaavia tekijöitä. Lapsen tarpeet ja kokonaistilanne tulevat asiakaslähtöisesti arvioitua ja tarvittaessa tuettua perhettä. Lapsi ja vanhemmat ovat osallisina ja aktiivisina toimijoina koko prosessin ajan. Yhteydenotto palveluohjaajiin tehdään pääosin peruspalveluista ja palveluohjaaja pyydetään paikalle tilanteeseen, jossa palveluohjausta tarvitaan. Olennaista on, ettei lasta tai perhettä lähetetä odottamaan myöhemmin alkavaa palvelua, vaan peruspalvelut järjestävät tarvittavan tuen ja erityispalvelut antavat konsultaatiota ja osallistuvat suunnitelman laatimiseen. Yhteisessä neuvonpidossa lapsi, perhe ja eri palveluiden toimijat suunnittelevat tarvittavan tuen ja eri palveluihin ohjautumisen. Tarpeelliset osapuolet tietävät, mitä lapsen ja perheen arjessa eri toimijoiden osalta tapahtuu. Palveluohjauksen kokonaisuuteen kuuluu myös erityispalveluihin ohjautuminen/ erityispalveluiden tuonti lähelle perheen arkea. Tarvittaessa erityispalvelujen konsultaatio järjestetään lapsen lähiympäristössä. Erityispalvelujen hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta tapahtuu pääsääntöisesti avohoidossa, mutta vaikeiden ongelmien hoito voi vaatia osastohoitoa tai laitossijoitusta sekä kriisitilanteessa että suunnitellusti. Esim. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kunnissa tämä palveluohjauksen mallia on toteutettu onnistuneesti ja tuloksekkaasti jo parin vuoden ajan. Kehitettävää riittää ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla tarvitaan vielä paljon enemmän, jotta saadaan koko maakunta mukaan.
* Perhekeskustoimintamalli: Maakunnassamme on tehty jo viime vuosien ajan, mm. Lasten Kaste hankkeessa, runsaasti työtä perhekeskustoimintamallin kehittämiseksi. Useimmissa kunnissa on tämän myötä muotoutunut jo perusta mallin laajemmalle hyödyntämiselle ja juurruttamiselle nyt toteutuvan muutosohjelman aikana, ja muutosohjelmassa perhekeskustoimintamallille asetetuin tavoittein. * Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli (HIT)- kuntakokeilu Nordic Health Groupin tekemän tutkimuksen mukaan 10 % Oulun hyvinvointipalveluiden asiakkaista muodostaa palveluiden käytöllään 80 % niiden kustannuksista. Tässä kalleimman 10 %:n asiakkuusjoukossa yhtenä pääryhmä olivat lastensuojeluasiakkuuden piirissä olevat. Asiakkaat asioivat monissa eri palveluissa, joten todennäköisesti resurssien käytössä on päällekkäisyyttä ja kokonaisuuden koordinointi on puutteellista. Esteenä ovat myös eri potilas-/ asiakasrekisterit ja tietosuoja. Lukuisista palveluista huolimatta asiakas ei välttämättä saa tarvitsemaansa apua. Olennaista on tunnistaa asiakkuuksista myös ne lapset ja nuoret sekä perheet, joiden osalta asiakaslähtöisellä ja sujuvalla sekä oikea-aikaisella palvelukoordinaatiolla ja ennakoiden tarjottavilla tuella ja palveluilla voidaan vastata tarpeeseen siten, että raskaimpien palveluiden tarve vähenee tai niitä ei tarvita. Palvelun laadun sekä tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan vuoksi on ollut tarpeellista luoda yhteinen toimintamalli, jonka mukaisesti tehdään yhdessä asiakkaan sekä hoitoon ja palveluun osallistuvan henkilökunnan kanssa palvelusuunnitelma, jossa nimetään myös asiakasvastaava. Tämä on voitu tallentaa kuntakokeilun aikana luotavaan yhteisrekisteriin toimijoiden ja asiakkaan nähtäväksi. Asiakkaan näkökulmasta kokonaisvaltaisella palvelusuunnitelmalla on edistetty hänen hyvinvointiaan yhdessä sopien. Suunnittelun yhteydessä nimetty vastuuhenkilö koordinoi palveluja ja on asiakkaan yhteyshenkilö. Vastuuhenkilömalli soveltuu laajennettavaksi kaikkien asiakasryhmien myös lasten ja nuorten sekä perheiden palveluiden monialaiseen koordinaatioon. Yksilöllisiä palvelutarpeita koskeva tieto on käsitelty asiakkaan edun mukaisesti turvaten hänen yksityiselämänsä ja henkilötietojensa suojaa. Pilotointi on toteutettu Oulussa Kontinkankaan ja Kiimingin hyvinvointikeskuksissa ja sen myötä syntyneet hyvät toimintamallit voidaan laajentaa otettavaksi käyttöön myös muualla. Kehitettyjä/kehitettäviä toimintamalleja erityisesti lasten ja nuorten osalta ovat hyvinvointineuvola ja hyvinvointikoulu. * Oulun kaupungin malli: hyvinvointikoulu Hyvinvointikoulu on toimintatapa, jossa eri ammattilaisten yhteistyön kautta turvataan lapsen ja nuoren hyvinvointi sekä pyritään vahvasti lisäämään oppilaiden osallisuutta. Toimintamallissa korostuvat oppilaslähtöisyys, ennaltaehkäisy ja verkostoituva työote. Mallin tavoitteena on kirkastaa ja vahvistaa kouluyhteisön hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä. Kehittämisen prosessi on toimijalähtöinen ja osallistava, tukien uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja uutta (2016) opetussuunnitelmaa, jossa oppilaan tuntemus ja yhteisöllisyyden merkitys korostuvat. Kokemuksellisen hyvinvointitiedon prosessi on avattu ja hyvinvoinnin kehittämistavoitteet tunnistettu. Koulun toimintakulttuuriin liittyvät piirteet on tunnistettu ja Lapset puheeksi - menetelmä on käytössä. Malli on rakennettu aikaisemman hyvinvointityön pohjalta.
Pohjois-Pohjanmaan kuntien muita hyviä käytänteitä lueteltuina: laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa, palveluohjausmallit, maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyön ja lastenneuvolan yhdistäminen, lähetteettömyys, perheiden lähiverkoston mukaanotto, hyvinvointineuvolakonsepti, jälkihuollon nuorten arki puheeksi -malli, akuuttitilanteiden yksilölliset ratkaisut, koulutus puitesopimuksen omaaville sijaishuoltopaikoille, hyvinvointikeskukset, toimiva viranomaisyhteistyö, reaaliaikainen maakunnallinen tiedontuottaminen, aktiivinen järjestökenttä, avohoitopainotteisempi erikoissairaanhoito, hoitajavastaanotto, terveydenhuollon toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja oikeuslaitoksen kesken, terveydenhuollossa sähköiset lähetteet, palautteet ja konsultaatiot sekä puhelinneuvonta perheille. Myös menetelmällinen osaaminen on vahvaa ja sitä kannattaa hyödyntää: mm. Lapset puheeksi menetelmät, Ihmeelliset vuodet, ART, raskaana oleville sähköinen taustatietolomake IPANA, henkilöstön täydennyskoulutukset. Alueella aiemmin toteutuneet ja meneillään olevat vastaavanlaiset hankkeet: * Lasten Kaste ohjelman toteutus useammassa vaiheessa, 2008-2011, 2012-2015, jatkorahoitus 2016 * Muutos Nyt. Lapset puheeksi hanke 2013-2014 (ESR-rahoitus + kunnat rahoittajana) * Auta Lasta ry:n Lapsirikas-hanke 2016- (RAY rahoittajana) * Maakunnan kuntien koulut mukana laajasti Kiva koulu toimintamallissa
Liittymäpinnat alueella muihin teemaan liittyviin hankkeisiin, jotka juurtuneet pysyväksi toiminnaksi: * Lapset puheeksi toimintakokonaisuus alkoi hankkeena 2013 ja on nyt ollut vuodesta 2015 alkaen jo pysyvää PPSHP:n PTH-yksikön toimintaa ja juurruttamistyötä (valmiusrahaston kautta) johtoryhmineen, koulutuksineen, osaamisverkostoineen, seuranta- ja arviointiryhmineen, tutkimuksineen, tiedonkeruineen, palveluprosessien avaamisineen ja palveluohjauksen malleineen on päästy toteuttamaan jo alueen kuntiin ja kuntayhtymiin kahden viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2015 aikana LP-toimintakokonaisuudessa toteutunutta: kuntien ja kuntayhtymien Lapset puheeksi -johtoryhmien kokoontumisia ja prosessikokouksia pidettiin maakunnassamme yli 60 kertaa. Maakunnallisia TLP-menetelmien kouluttajakoulutuksia toteutui viisi eri ryhmää, joista valmistui yhteensä noin 80 uutta kouluttajaa. Lisäksi pidettiin kaksi maakunnallista (osin kansallista) isoa LP-toimintakokonaisuuden seminaaria kaikille lasten parissa työskenteleville toimijoille suunnattuina. Näissä seminaareissa oli etäyhteydet mukaan lukien yhteensä lähes 1000 kuulijaa. Maakunnallinen seuranta- ja arviointiryhmä kokoontui kolme kertaa, ja seurantatietoa on koottu koko maakunnasta sovittujen mittareiden osalta vuodesta 2013 alkaen. * Pohjois-Suomen Lasten Kaste: Hankkeessa (2014 2016) olivat mukana lähes kaikki Pohjois- Pohjanmaan kunnat. Hankkeen tavoitteena olivat hyvinvointierojen kaventuminen, sosiaali-ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden asiakaslähtöisyys ja painopisteen siirtyminen ongelmien hoidosta hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn koko väestössä. Hanke jatkoi Kaste-ohjelman mukaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina edellisellä ohjelmakaudella luotujen hyvien käytäntöjen pohjalta. Hankkeen kehittämisen painoalueina olivat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto ja lastensuojelu. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin poikkitoiminnallisuus ja elämänkaarimalli. Perhekeskustoiminta laajentui lähes koko maakuntaan. Kehittämistyö toteutettiin eri alueiden tarpeiden mukaisesti verkostomaisessa yhteistyössä perheiden, järjestöjen ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa. kehittämistyönpohjalta opittiin, että perhekeskuksen toiminta vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita lapsiperheille ja edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä vanhemmuuden tukemisella. Perhekeskukset tukevat lasten ja vanhempien osallisuutta ja vertaisuutta tukevia toimintoja. Perhekeskuksen rakenteissa keskeistä on monialaisuus, työn perustuessa eri toimijoiden yhteistyöhön ja monialaiseen johtamiseen. Oppilas -ja opiskelijahuollon kehittäminen oli myös maakunnallisesti kattavaa. Oulussa Hyvinvointikoulun toiminnan myötä luotiin yhteisöllinen hyvinvoinnin tuen toimintamalli, jossa myös lasten ja nuorten yksilölliset oppilas- ja opiskelijahuollolliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Lastensuojelun kehittäminen perustui asiakaslähtöisen työotteen kehittämiseen. Lastensuojeluun sovittiin selkeät ja sovitut yhteistyökäytännöt ja vastuut. Työprosessit ovat läpinäkyviä ja asiakkaan osallisuus varmistettiin. Peruspalvelut, ennaltaehkäisevä lastensuojelu ja lastensuojelun avohuolto toimivat niin, että laitossijoitukset vähenevät. Lapsiperheiden palvelujen ja tuen sujuvuus sekä laatu ovat parantuneet. * ESKO-hanke ja Voimaperhe: ESKO Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus vuosina 2009 2013. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman kokonaisuuden keskeisinä tavoitteina oli selkeyttää järjestöjen ja kunnan välistä yhteistyötä sekä kehittää toimintamalleja eri-ikäisten oululaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi. ESKO- hankekokonaisuuden kehittämistyössä oli
mukana järjestöedustajien lisäksi Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen, seurakuntien, oppilaitosten ja sairaanhoitopiirin edustajia sekä muita ehkäisevää työtä tekeviä tahoja. Voimaperhe-hanke sisältyi MLL:n hallinnoimana ESKO- hankekokonaisuuteen. Se kohdentui oululaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen sekä vanhemmuuden vahvistamiseen. Toimintakonsepti koostui alueen peruspalveluiden ja järjestötoimijoiden vuoropuhelusta, yhteisten toimintamenetelmien ja työvälineiden kehittämisestä, alueelle kehitettävästä matalankynnyksen toiminnasta ja järjestötoimintaan ohjaamisen ja ohjautumisen mallin kehittämisestä. Kokonaisuuteen kuului järjestöille ominaisen vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan, vertaistoiminnan ja asukkaiden osallisuuden vahvistuminen osaksi ehkäisevää toimintaa alueella. Toimintamalli toi näkyväksi alueelliset lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvät kehittämiskohteet sekä alueelliset voimavarat, joihin järjestökuntakumppanuudella voitiin vastata. * Virta-hanke: Virta Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi (2011-2013). Virta (Oulun alahankkeen) tavoitteena oli kehittää Oulun alueelle peruspalveluihin työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutusohjaukseen toimintamalli, jonka avulla ja eri asiantuntijoiden yhteistyönä arvioidaan nuorten alle 30-vuotiaiden työttömien työ- ja toimintakykyä, sitä vahvistetaan ja edistetään koordinoidulla kuntoutusohjauksella. Hankkeen aikana luotu työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutusohjauksen toimintamalli juurrutettiin osaksi Oulun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon aikuisten palveluketjua. Näin nuorten työttömien työ- ja toimintakyvyn heikentymisen uhat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Eri alojen asiantuntijayhteistyö on lisääntynyt ja vahvistunut, joka edesauttaa työttömien työnhakijoiden työhön kuntoutumista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Virta hanke oli osa Pohjois-Suomen Kaste-ohjelman toteutusta. 5. VALITTUJEN KEHITTÄMISKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT HYÖDYT Päätavoitteet / VISIO: Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan. Pääperiaatteina LAPE-muutostyössä ovat osallisuus, lapsen oikeudet ja lapsen etu, voimavarojen vahvistaminen, lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys, perheiden monimuotoisuus sekä tuki kasvu- ja kehitysympäristöissä. Pääkehittämiskokonaisuudeksi maakunnassa on valittu Varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun varaan rakentuvaa lasten hyvinvointia tuetaan Lapset puheeksi -toimintakokonaisuutta, sähköisiä palveluja ja joustavaa tiedonsiirtoa sekä monipuolista ennaltaehkäisevää toimintaa hyödyntäen.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisessa valmistelussa asetetut tavoitteet kehittämiskokonaisuuksittain: Toimintakulttuurin muutos -> Lasten ja perheiden palveluiden johtaminen on sitoutunutta, tietoon ja vaikuttavuuteen sekä yhtenäiseen lapsi- ja perhelähtöiseen toimintakulttuuriin perustuvaa. Palveluohjaus on toimivaa myös sote-maakunnan ja peruskunnan palveluiden välillä. -> Perheet saavat tarvitsemansa palvelut ja arjen tuen ensisijaisesti kasvu- ja kehitysympäristössään onnistuneen palveluohjauksen turvin. -> Lapset, nuoret ja perheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja määrittelevät palvelutarpeensa sekä tuovat kokemuksiaan kehittämistyöhön ja toisille perheille. Perhekeskustoimintamalli -> Perheet saavat toimivaa arkea ja vanhemmuutta tukevat ja tarvitsemansa palvelut siellä, missä elävät arkeaan - varhaiskasvatus ja koulu ovat oleellinen osa tätä kasvu- ja kehitysympäristöä. -> Erityispalvelut ja -osaaminen tukevat perustason palveluita sekä perheiden hyvinvointia joustavalla konsultaatiolla ja etäpalveluin. -> Sähköiset palvelut mahdollistavat nopean yhteydenoton ja matalan kynnyksen tiedonhaun. -> Perheet saavat arjen ja vanhemmuuden tukeen vahvistusta myös järjestöjen, vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden ja kokemusosaajien kautta. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -> Lapset puheeksi toimintakokonaisuus on juurtunut maakuntaamme ja se tukee varhaiskasvatuksen, koulun ja perheiden yhteistyötä ja arkea, sekä näiden yhteistä kasvu- ja kehitysympäristöjen toimintakulttuurin muutosta. -> Perheet osallistuvat yhteiseen arjen tuen ja konkreettisten toimien suunnitteluun sekä päättävät tarvitsemistaan palveluista. -> Olemassa olevia näyttöön perustuvia hyviä ennaltaehkäiseviä käytänteitä levitetään maakunnassa toimijoilta toiselle, osaamisverkostojen kautta, sekä hyödyntäen myös kolmannen sektorin toimijoiden vahvaa osaamista ja kokemusta. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen -> Erityispalvelut ja osaaminen toimivat joustavammin lähempänä perheiden arkea ja kasvu- ja kehitysympäristöjä, ja sen myötä myös perustason osaaminen vahvistuu. -> Hoitoon pääsy nopeutuu ja pth-esh-sosiaalipäivystys muodostavat yhtenäisen toimintakokonaisuuden. -> Erityis- ja vaativamman tason palveluiden asiakaslähtöisyys paranee sisältöjen kehittämisen ja tutkimus- ja palveluprosessien yhtenäisten suunnitelmien ja toimintamallien myötä. Kehittämiskokonaisuuksien myötä tavoitellut hyödyt: * Lapsiystävällinen kunta toimintamalli saadaan käyttöön * Integroidut, perhekeskus-ajatteluun pohjautuvat toimintamallit rakentuvat maakuntaan * Kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan rakentuvat lapsi- ja perhelähtöiset palvelut vahvistuvat maakunnassa * Erityis- ja vaativien palvelujen saatavuus varmistuu ja niiden integraatio peruspalveluihin vahvistuu
Projektisuunnitelmat/ toimeenpanosuunnitelmat kaikille kehittämiskokonaisuuksille, ministeriön linjausten mukaisesti, ovat hankesuunnitelman liitteinä! 6. HANKKEEN TOTEUTUS JA AIKATAULU Maakunnallisen yhteistyön toteutus: Koko hankevalmistelu ja lähtötilanteen kartoitus (kaikkiin kuntiin lähetetty kysely) on tehty maakunnallisesti, maakunnallisessa työryhmässä järjestökenttä mukaan lukien. Samaa toimintatapaa jatketaan itse hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia Lapset puheeksi toimintakokonaisuuden maakunnallisesti ja kuntiin luotuja rakenteita, mm. maakunnan LAPE-ryhmä ja kuntien LAPE-ryhmät ovat valmiina olemassa, täydentäen niitä tarpeen mukaan. Kuntia tullaan tukemaan tasapuolisesti sekä hankkeen toimijoiden että järjestötoimijoiden ja seurakuntien puolesta koko maakunnan alueella. Maakunnan kaikki kunnat ovat mukana hankkeessa, ja se on upea mahdollisuus maakunnalliselle yhteistyölle lasten ja perheiden hyvinvoinnin parhaaksi. LAPE-muutosohjelma kärkihankkeen toteutus tapahtuu myös tiiviissä yhteistyössä maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen valmistelutyön kanssa (PoPSTer-hanke). Tulevan sotemaakunnan valmisteluissa tulevaisuuden lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden rakentuminen on oleellinen osa, maakunnan väestö- ja ikärakenne ja suuri perheiden määrä huomioiden. Myös maakunnan LAPE-muutosagentin toiminta kytkeytyy osaksi muutosohjelman toimeenpanoa. Muutosagentin tehtävänä on innostaa ja motivoida alueen toimijoita muutokseen, sekä koordinoida muutostyötä ja tarvittavia toimenpiteitä. Muutosagentti verkostoi kunnat ja muut toimijat yhteen. Muutosagentti edistää ja tukee kärkihankkeen tavoitteiden toteutumista nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmistä, vaikuttavammista, kustannustehokkaammista ja paremmin yhteen sovitetuista palveluista. Muutosagentti hyödyntää maakunnassa olemassa olevia, toimivia rakenteita ja aiempaa muutostyötä, mm. Lapset puheeksi toimintakokonaisuutta, huomioiden, että ennakoivat varhaisen puuttumisen mekanismit otetaan käyttöön. Toteuttajien työnjako: * Maakunnallinen hankehallinnointi, työnantajan tehtävät, ohjaus, koordinaatio, seuranta ja arviointi, koulutus, tiedotus ja yhteistyöverkostot. Sote-maakunta yhdyspinnat. Asiantuntijuus, seuranta ja arviointi-, tutkimus- ja kehittämistyö, mm. erityis- ja vaativan tason maakunnallisissa palveluissa (PPSHP). LAPE-muutosagentti-työ. * Kuntien ja kuntatoimijoiden toiminta käytännön palveluissa, kunnan peruspalveluissa, yhteistyöverkostoissa, ohjausryhmä- ja seuranta- ja arviointiryhmän osallisuus, arviointiin osallistuminen. * Järjestöjen ja seurakuntien osallisuus ohjausryhmässä, käytännön toimissa maakunnallisesti ja kunnissa, sekä asiakasrajapinnassa, vertaistuki, kokemusasiantuntijuus, verkostot. * Asiakas (lapsi, nuori, perhe): osallisuus palveluiden kehittämisessä, suunnittelussa, käyttäjänä, asiakaspalautteen antajana, muutoksen arvioijana (kokemustieto, palvelujen toimivuus ja saatavuus jne). Suunnitelma lasten, nuorten ja vanhempien osallistumisesta kehittämistyöhön, LIITE: Osallisuussuunnitelma, taulukko
Tietojärjestelmien yhteiskäyttömahdollisuudet: tämä selvitetään yhteistyössä maakunnan ja kansallisen sote-valmistelun kanssa, hankkeen myötä. Tavoitteena digitalisaation edistyminen ja hyödyntäminen maksimaalisesti sekä tiedonkulun ja tiedolla johtamisen paraneminen. Toimenpiteet kehittämiskokonaisuuksien juurtumisen varmistamiseksi osaksi normaalia toimintaa, LIITE: Juurruttamissuunnitelma, taulukko Arviointi hankkeen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta: Maakunnan lasten ja nuorten (ja perheiden) hyvinvointi paranee, kun hankkeen myötä * Lapsiystävällinen kunta toimintamalli saadaan käyttöön * Integroidut, perhekeskus-ajatteluun pohjautuvat toimintamallit rakentuvat maakuntaan * Kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan rakentuvat lapsi- ja perhelähtöiset palvelut vahvistuvat maakunnassa * Erityis- ja vaativien palvelujen saatavuus varmistuu ja niiden integraatio peruspalveluihin vahvistuu Hankkeen aikataulutus: Hankeaika: 1.1.2017-31.12.2018 1-3/2017: Ohjausryhmän nimeäminen ja ensimmäinen kokous, hankehenkilöstön rekrytointi ja palkkaus yms. konkreettisen toimintasuunnitelman laatiminen tavoitteiden pohjalta koko maakuntaan ja jokaiselle kehittämiskokonaisuudelle, työkokouksia, hanke käyntiin 4/2017: Avausseminaarit/ -työpajat, kuntajohdon tapaaminen 4-11/2017: Hanke aktiivivaiheessa käynnissä kunnissa, ohjausryhmän ja hankeväen yhteisiä kokouksia tarpeen mukaan, maksatusraportit ministeriön ohjauksen mukaan 12/2017: Väliarviointi- ja -raportointi, ohjausryhmä, hankeväen omat kokoukset 1-4/2018: Työpajoja, koulutuksia, kuntajohdon tapaaminen, hanke aktiivivaiheessa käynnissä kunnissa, ohjausryhmän ja hankeväen yhteisiä kokouksia tarpeen mukaan 5-10/2018: hanke aktiivivaiheessa käynnissä, ohjausryhmän ja hankeväen yhteisiä kokouksia tarpeen mukaan, työpajoja, maksatusraportit ministeriön ohjauksen mukaan 10-12/2018: Loppuarviointi- ja raportti, päätösseminaari(t), ohjausryhmän kokous ja arviointi, juurruttamisen ja pysyvän muutoksen tilanne 2019 -> 7. TARVITTAVAT VOIMAVARAT Hankkeen henkilöstö: - Hankejohtaja (johtaminen, koordinointi + oma substanssialue) - Muu hankehenkilöstö jakautuu alueellisesti ja eri substanssi-osaamisaluein: yhteensä 9-10 hanketyöntekijää kolmelle alueelle (maantieteellisesti laaja maakunta jaettuna kolmeen toiminnalliseen alueeseen: Oulun pohjoinen, Oulu ja ympäristö, Oulun eteläinen), osa voi olla osa-aikaisia työntekijöitä tai osallistujaorganisaatioista irrotettua asiantuntemusta. - Työpanoksen siirtona hankkeelle kaksi henkilötyövuotta/ hankevuosi. Ostopalveluina varaudutaan hankkimaan henkilöstöpanoksen lisäksi: hankkeen taloushallinnon hoito ja järjestöjen yhteistyökumppanuuden sekä muun asiantuntijuuden osto. LAPE-muutosagentin kanssa tehtävä yhteistyö huomioidaan maakunnan muutosohjelman toteutuksessa.
Budjetti: Budjetti on yhteensä 2 milj., josta kuntien omavastuu-osuus on 408 529,00. Valtionavustusta haetaan siis 1 591 471,00. LIITE 8. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma, LIITE Juurruttamissuunnitelma, LIITE 9. TOIMINNAN ARVIOINTI Riskit ja riskien hallintasuunnitelma, LIITE Itsearvioinnin toteutus ja väliarviointi, LIITE: ARVIOINTISUUNNITELMA POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Jussi Rämet maakuntajohtaja