EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2222(INI) 3. helmikuuta 2004 MIETINTÖLUONNOS Euroopan ympäristöterveysstrategiasta (KOM(2003) 338 C5-0551/2003 2003/2222(INI)) Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta Esittelijä: Frédérique Ries PR\522746.doc PE 340.783

PR_INI_art47-2 PE 340.783 2/12 PR\522746.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...5 PERUSTELUT...8 PR\522746.doc 3/12 PE 340.783

ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 12. kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa Euroopan ympäristöterveysstrategiasta (KOM(2003) 338), joka oli toimitettu tiedoksi ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnalle sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle. Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 18. joulukuuta 2003, että ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnalle oli annettu lupa laatia työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan ja 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö tästä aiheesta ja että teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta oli pyydetty lausuntoa (C5-0551/2003). Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta nimitti kokouksessaan 9. syyskuuta 2003 esittelijäksi Frédérique Riesin. Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksissaan 16. helmikuuta 2003 ja 16. maaliskuuta 2003. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä). Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta päätti 2. lokakuuta 2003 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 3. helmikuuta 2004. PE 340.783 4/12 PR\522746.doc

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan ympäristöterveysstrategiasta (KOM(2003) 338 C5-0551/2003 2003/2222(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan ympäristöterveysstrategiasta (KOM(2003) 338 C5-0551/2003), ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan ja 163 artiklan, ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön (A5-0000/2004), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman päämääränä on edistää kansalaisten korkeatasoista elämänlaatua tarjoamalla heille ympäristö, jossa saasteiden määrä ei aiheuta ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia vaikutuksia, B. ottaa huomioon, että yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmassa (2003 2008) pidetään ympäristöä tärkeänä terveyteen vaikuttavana tekijänä, C. ottaa huomioon, että Euroopan ympäristöterveysstrategian tavoitteena on saada entistä parempi käsitys ihmisten terveyteen kohdistuvista ympäristöuhkista, jotta voidaan määrittää ympäristötekijöistä aiheutuvien sairauksien osuus EU:ssa ja suunnitella toimenpiteitä esille nousevien ongelmien ratkaisemiseksi, D. katsoo, että on perustettava yhtenäinen ympäristöterveyden seurantajärjestelmä tietyllä aikavälillä tapahtuvaa tietojen järjestelmällistä keräämistä varten, E. katsoo, että ympäristöterveyttä käsittelevä ministerikokous pidetään Budapestissä kesäkuussa 2004 ja komission panos siihen on vuosien 2004 2010 toimintasuunnitelma, F. katsoo, että ympäristöterveysstrategia onnistuu vain, jos siinä sovelletaan monialaista lähestymistapaa ja korostetaan tulevien strategioiden ja lainsäädännön välistä yhteyttä, G. katsoo, että tiedonannossa ei mainita ennalta varautumisen periaatetta ja että ennalta varautumisen periaatteeseen nojautuvaa aktiivista lähestymistapaa on sovellettava silloin, kun tieteellistä näyttöä ei ole mutta toimimatta jättämisestä aiheutuvat mahdolliset kustannukset ja vahingot ovat liian suuret, H. katsoo, että astma, allergiat ja hengityselimistön sairaudet liittyvät läheisesti liikenteeseen ja ilman pilaantumiseen, I. katsoo, ettei komission tiedonannossa korosteta riittävästi rakennusten sisäilman epäpuhtauksien merkitystä, PR\522746.doc 5/12 PE 340.783

J. katsoo, että passiivinen tupakointi on erittäin merkittävä ympäristön pilaantumista aiheuttava tekijä, K. katsoo, että tiedonannossa ei oteta huomioon ilmastonmuutosta ja sen terveysvaikutuksia, L. katsoo, että tietoisuuden lisääminen on yksi strategian päätavoitteista, M. katsoo, että ympäristöterveysstrategian rahoittamista on selvitettävä, 1. korostaa, että toimintasuunnitelman yhtenä välittömänä ensisijaisena tehtävänä tulee olla jo käytettävissä olevista tutkimuksista ja ensimmäisen jakson aikana kerätyistä tutkimuksista sekä käytettävissä olevista toksikologisista tiedoista saatujen todisteiden entistä laajempi arvioiminen sen suhteen, miten ne kuvaavat ympäristötekijöille altistumisen ja terveysvaikutusten välisiä yhteyksiä; 2. pyytää, että liikenteen, kuljetusten ja ilman pilaantumisen sekä astman ja hengityselimistön sairauksien välistä yhteyttä painotetaan enemmän strategian ensimmäisessä jaksossa, koska astma ja hengityselimistön sairaudet liittyvät läheisesti ilman pilaantumiseen, ja että näitä kahta ongelma-aluetta painotetaan yhtä paljon; 3. suosittaa, että toimintasuunnitelmaan sisällytetään tutkimuksia, joiden avulla voidaan havaita terveydelliset riskitilanteet, ja että tutkitaan tarkkaan riskit, joille on jouduttu alttiiksi, jotta voitaisiin kehittää tarvittavat parannuskeinot, joilla riskien vaikutukset terveyteen voitaisiin ehkäistä ennakolta; suosittaa myös, että toimintasuunnitelmaan sisältyisi kotiin liittyvien turvallisuusnormien laatiminen ja turvalaitteiden kehittäminen; 4. korostaa, että toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon pakkausmerkintöihin liittyvät ongelmat, koska selkeä ja ymmärrettävä merkintä on välttämätöntä, kun kuluttajille annetaan tietoja kyseisten tuotteiden vaikutuksesta ympäristön laatuun ja kun heidän tietoisuuttaan asiasta pyritään lisäämään; 5. korostaa, että strategian ja ehdotetun kemikaalilainsäädännön REACH (KOM(2003) 644 lopullinen) välinen yhteys esitetään strategiassa entistä selvemmin; tuo esiin, että nykyisissä riskienarviointimenetelmissä ei oteta erikseen huomioon imeväisiä ja lapsia ja tämän väestönosan monia altistumistapoja; 6. pyytää, että tietoisuuden lisäämisen menetelmät määritellään strategiassa paremmin; 7. pyytää, että ennalta varautumisen periaate sisällytetään strategiaan ja että toimintaohjelmaan liitetään luettelo ympäristön epäpuhtauksista, joiden peruuttamattomista ja merkittävistä ympäristövaikutuksista on todisteita; 8. suosittaa, että ilmastonmuutosta ja sen terveysvaikutuksia pidetään EU:n toimintasuunnitelman keskeisenä aiheena ja että ehdotetaan toimenpiteitä, joilla voidaan arvioida, ehkäistä, vähentää ja lieventää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia EU:n tarkoituksenmukaisten lainsäädäntövälineiden avulla; PE 340.783 6/12 PR\522746.doc

9. suosittaa, että toimintasuunnitelmassa otetaan erityisesti huomioon passiivisen tupakoinnin ongelmat ja että suurelle yleisölle annetaan tiedotuskampanjan avulla tietoa tupakoinnin saastuttaman ympäristön vaikutuksista lasten terveyteen; 10. painottaa, että yhteisön seuranta- ja reagointijärjestelmän perustamiseen tarvitaan EU:n rahoitusta, jotta se onnistuisi ja siitä olisi hyötyä; tuo esiin, että tietoisuuden lisääminen ja tiedon levittäminen suurelle yleisölle vaatii myös huomattavia varoja; korostaa, että strategian rahoitusta on selvitettävä; 11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\522746.doc 7/12 PE 340.783

PERUSTELUT I. JOHDANTO Euroopan unionin kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman päämääränä on edistää kansalaisten korkeatasoista elämänlaatua tarjoamalla heille ympäristö, jossa saasteiden määrä ei aiheuta ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmassa (2003 2008) pidetään ympäristöä tärkeänä terveyteen vaikuttavana tekijänä, ja EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa on ollut tätä aihetta koskevia erityistoimia. Komissio on osana tätä prosessia käynnistänyt Euroopan ympäristöterveysstrategian ottamalla käyttöön uuden lähestymistavan, SCALE-nimisen aloitteen, joka perustuu keskittyy lisää käyttää tieteeseen (Science), lapsiin (Children), tietoisuutta (Awareness) ja oikeudellisia välineitä (Legal instruments) sekä arviointia (Evaluation). Tavoitteena on saada entistä parempi käsitys ihmisten terveyteen kohdistuvista ympäristöuhkista, jotta voidaan määrittää ympäristötekijöistä aiheutuvien sairauksien osuus EU:ssa ja suunnitella toimenpiteitä esille nousevien ongelmien ratkaisemiseksi. Perimmäisenä tavoitteena on kehittää syy seuraus-kaavio, josta saadaan tarvittavat tiedot terveyttä rasittavien tekijöiden lähteitä ja vaikutusteitä käsittelevän yhteisön politiikan kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi on perustettava ympäristöterveyden seurantajärjestelmä tietyllä aikavälillä tapahtuvaa tietojen järjestelmällistä keräämistä varten. Ympäristöterveyttä käsittelevä ministerikokous pidetään Budapestissä kesäkuussa 2004. Komission panos kokoukseen on vuosien 2004 2010 toimintasuunnitelma, joka laaditaan keväällä 2004 pidettävässä tärkeimpien sidosryhmien kokouksessa. Strategian pääpiirteet Strategia tulee olemaan laajentuva ja se toteutetaan jaksoina. Ensimmäisen jakson (2004 2010) tavoitteena on saada hyvä käsitys ympäristötekijöiden ja seuraavien terveysvaikutusten välisestä yhteydestä: lapsuusajan hengityselimistön sairaudet, astma, allergiat neurologiset kehityshäiriöt lapsuusajan syöpä hormonaaliset haittavaikutukset. Ensimmäisessä jaksossa keskitytään tiettyihin ympäristön epäpuhtauksiin, joiden epäillään olevan yhteydessä edellä mainittuihin terveysvaikutuksiin. Tavoitteena on hankkia tarvittavat PE 340.783 8/12 PR\522746.doc

tiedot syy seuraus-suhteen osoittamiseen ja ympäristöterveysuhkien selvittämiseen ja selvittää toisessa jaksossa käsiteltävät uudet ympäristöterveysuhkat. Koko strategiassa painopiste on lapsissa. Lasten haavoittuvuus ja erityinen alttius ympäristötekijöille vaikutti myös siihen, mitä epäpuhtauksia ensimmäisessä jaksossa tutkittiin. Tarkoitus on käynnistää kolme sellaista pilottihanketta, joissa seurataan tärkeimpiä epäpuhtauksia ja joiden tavoitteena on kehittää menetelmiä yhtenäiseen ympäristöterveyden seurantaa koskevaa lainsäädäntöä varten. Erityistä huomiota kiinnitetään kerättyjen tietojen väliseen yhteyteen sekä niiden maantieteelliseen jakautumiseen. Ajatuksena on tehdä yhteisön laajuinen kartoitus terveyteen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Valitut kolme hanketta ovat dioksiinit ja PCB-yhdisteet raskasmetallit hormonaaliset haitta-aineet. II. HUOMAUTUKSIA Euroopan yhtenäisen ympäristöterveyden seuranta- ja reagointijärjestelmän luominen on kunnianhimoinen tavoite. Strategiassa ei kuitenkaan pitäisi vain toteuttaa toimia ja antaa ohjeita järjestelmän luomisesta vaan myös määritellä joitakin varotoimia, päämääriä ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joita voitaisiin soveltaa lyhyellä aikavälillä. Tiedonannossa ennalta varautumisen periaatetta ei oteta suoranaisesti huomioon. Ympäristötekijöiden aiheuttamien uusien terveysuhkien tunnistamisen ja ennalta ehkäisemisen tavoitetta on siten lujitettava. Syy-seuraussuhteen osoittaminen voi kestää vuosikymmeniä. Siksi ennalta varautumisen periaatteeseen nojautuva aktiivinen lähestymistapa on ratkaiseva silloin, kun tieteellistä näyttöä ei ole mutta toimimatta jättämisestä aiheutuvat mahdolliset kustannukset ja vahingot ovat liian suuret. 1. Kaksinkertaisten tietojen saamisen vaara Koska strategia on niin laaja, siinä saatetaan kiinnittää liikaa huomiota uusien tutkimushankkeiden suunnitteluun ja käynnistämiseen, minkä seurauksena keskitytään liian vähän jo saatujen tulosten ja nykyisten tutkimusten arvioimiseen. Vaarana on myös se, että saadaan samat tiedot kahteen kertaan. Kuten prosessiin osallistuvat sidosryhmät ovat tuoneet esiin, toimintasuunnitelman yhtenä välittömänä ensisijaisena tehtävänä tulle olla jo käytettävissä olevien todisteiden entistä laajempi arvioiminen. Todisteiden on esitettävä ympäristötekijöille altistumisen ja terveysvaikutusten väliset yhteydet, jotka on saatu selville jo käytettävissä olevista tutkimuksista ja ensimmäisen jakson aikana kerätyistä tutkimuksista sekä käytettävissä olevista toksikologisista tiedoista. Olemassa olevien tieteellisten todisteiden arvioiminen on ratkaisevan tärkeää, ja sen tulisi olla ennalta varautumista koskevan ensisijaisen lainsäädännön perusta. Toinen tietoihin liittyvä ongelma on, että ne eivät aina täytä vaatimuksia, vaikka tiedonkeruu jäsenvaltiosta tapahtuukin usein EU:n pakollisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. PR\522746.doc 9/12 PE 340.783

Sidosryhmät korostavat, että strategiaprosessissa tietojen keräämisen tulisi perustua siihen, mitä komissio ja WHO tekevät ympäristöterveysindikaattoreiden kehittämistä koskevassa hankkeessa, joka esitellään Budapestin ministerikokoukselle, ja uudessa kansanterveysalan toimintaohjelmassa, jonka painopiste on toiminnasta tiedottamisessa. 2. Yhteydet muihin politiikanaloihin Jotta ympäristöterveysstrategia todella onnistuisi, siinä tulisi soveltaa monialaista lähestymistapaa. Siksi tulevien strategioiden ja lainsäädännön välistä yhteyttä pitäisi korostaa. 3. Lapsuusajan hengityselimistön sairaudet, astma ja allergiat Yksi strategian ensimmäisen jakson painopisteistä on lapsuusajan hengityselimistön sairaudet, astma ja allergiat. Ne ovat epäilemättä yksi lähivuosien tärkeimmistä kohteista ja suurimmista haasteista. Allergia on maailmanlaajuinen sairaus, jota olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Sitä ei pystytä ymmärtämään eikä hoitamaan, jos se jaotellaan pienempiin osiin oireiden mukaan. Euroopassa useampi kuin yksi lapsi neljästä on nykyään allerginen, joissakin maissa jo yksi kolmesta. Allergiat, erilaiset allergiasairaudet, lisääntyvät melkein räjähdysmäisesti samaan aikaan kun muut sairaudet, kuten tulehdukset ja kätkytkuolema, ovat pikemminkin vähenemässä. Komissio aikoo ehdottaa vuonna 2005 kaupunkiympäristöä koskevaa aihekohtaista strategiaa, jonka painopiste olisi kestävässä kaupunkiliikenteessä. Astma ja hengityselimistön sairaudet liittyvät läheisesti ilman pilaantumiseen. Tutkijat huomauttavat, että liikenteen aiheuttamalle ilman pilaantumiselle altistumisen huomattava väheneminen edistäisi lasten hengityselinten terveyttä pitkällä aikavälillä. Siksi olisi järkevää kiinnittää ensimmäisessä jaksossa yhtä paljon huomiota liikenteeseen ja kuljetuksiin yhdistämällä ne astmaan ja hengityselimistön sairauksiin, asettaa tavoitteita ja tarvittaessa ehdottaa välineitä liikenteen ja ilman pilaantumisen vähentämiseen. Se muodostaisi myös yhtenäisemmän kehyksen ja yhteyden Budapestin ministerikokoukseen, jonka yhtenä aiheena on liikenne, kuljetukset ja loukkaantumiset. Sisäilman epäpuhtaudet Komission tiedonannossa ei korosteta riittävästi sisäilman epäpuhtauksien merkitystä. Asuin- ja muiden rakennusten sisäilmassa on hyvin monta erilaista terveyttä vaarantavaa tekijää. Riskitekijöiden tasot ovat usein jopa korkeampia kuin ulkona (hiilimonoksidi, tupakansavu, radon jne.). Toisaalta myös altistumisen kestoaika sisällä on pitempi kuin ulkona (70 prosenttia 30 prosenttia). Useiden tutkimusten mukaan sisäilman epäpuhtauksien epäillään olevan osittain syynä leukemian, aivokasvainten, kivessyövän ja allergioiden (esimerkiksi astman) lisääntymiseen lapsilla viime vuosina. PE 340.783 10/12 PR\522746.doc

a) Pakkausmerkit ja -merkinnät Komissio ei käsittele pakkausmerkkeihin ja -merkintöihin liittyviä ongelmia. Kuitenkin näyttää siltä, että yhä useammat yksityishenkilöt käyttävät haitallisia tuotteita, jotka on tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille. Näiden haitallisiksi tai vaarallisiksi merkittyjen tuotteiden pitkäaikaisvaikutusten aliarviointi on verrannollinen suhteessa allergioiden ja astman tapaisten sairauksien lisääntymiseen. b) Passiivinen tupakointi Lasten kannalta merkittävä ympäristön pilaantumistekijä on passiivisesta tupakoinnista johtuva sisäilman pilaantuminen. Tupakointi ei aiheuta allergiaa, mutta voi aiheuttaa astmaatikolle kohtauksen tai pahentaa sitä. Komission tiedonannossa ei käsitellä riittävästi muiden henkilöiden tupakoinnille alttiiksi joutuvien lasten terveyteen liittyviä riskejä. 4. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos saattaa välillisesti vaikuttaa altistumiseen ilman epäpuhtauksille aiheuttamalla säätilamuutoksia, jotka voivat lisätä tai vähentää ilman epäpuhtauksien ja varsinkin otsonin paikallisia pitoisuuksia, kuten monissa Euroopan kaupungeissa huomattiin viime kesän helleaallon aikana. Kohonneille otsonipitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa keuhkojen vajaatoimintaa, hengitysteiden reaktiivisuuden lisääntymistä, keuhkotulehduksia ja hengityselinoireiden lisääntymistä. WHO käsittelee ilmastonmuutosta ja sen terveysvaikutuksia Budapestin ministerikokouksessa. Siksi olisi järkevää pitää ilmastonmuutosta ja sen terveysvaikutuksia EU:n toimintaohjelman keskeisenä aiheena. Tulisi ehdottaa toimenpiteitä, joilla voidaan arvioida, ehkäistä, vähentää ja lieventää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia EU:n tarkoituksenmukaisten lainsäädäntövälineiden avulla. Tässä yhteydessä on myös tärkeää julkistaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ja -kustannukset. 5. Neurologiset kehityshäiriöt kemikaalit, torjunta-aineet Toinen ensimmäisessä jaksossa käsiteltävä aihe on neurologiset kehityshäiriöt. Painopiste on joukossa ympäristön epäpuhtauksia, joiden epäillään liittyvän näihin terveysvaikutuksiin. Vaikka strategiassa jo käsitelläänkin joitakin kemiallisia epäpuhtauksia (PCB:t, dioksiini, raskasmetallit ja hormonaaliset haitta-aineet), on silti tärkeää luoda parempia testausmenetelmiä erityisesti raskaudenaikaiselle ja in vitro -altistumiselle. Nykyisten ympäristön epäpuhtauksien aivojen kehitykselle aiheuttamien haitallisten vaikutusten laajuutta ei tiedetä. Epäpuhtaudet, joita on tutkittu erittäin tarkasti, kuten lyijy, metyylielohopea ja PCB:t, aiheuttavat todennäköisesti terveyshaittoja. Liuottimilla ja torjuntaaineilla sekä mahdollisilla muilla teollisuuskemikaaleilla voi myös olla haitallisia vaikutuksia, mutta tällä hetkellä niistä on saatavilla vain vähän tietoa. Strategian ja ehdotetun PR\522746.doc 11/12 PE 340.783

kemikaalilainsäädännön REACH (KOM(2003) 644 lopullinen) välistä yhteyttä tulisi siten korostaa ja tuoda esiin mahdollisia terveysuhkia aiheuttavien kemikaalien testaamisen merkitys. Kemikaalien, kuten torjunta-aineiden, vaikutuksia hermoston kehitykseen testataan vain harvoin. Imeväisten ja lasten altistuminen torjunta-aineille ja herkkyys torjunta-ainejäämien nielemisen seurauksena saaduille myrkyllisille aineille voi poiketa aikuisista. Nykyisissä riskienarviointimenetelmissä ei oteta erikseen huomioon imeväisiä ja lapsia ja tämän väestönosan monia altistumistapoja. Siksi tässä jaksossa ei käsitellä ruokavalioon ja ympäristöön liittyvän altistumisen eri muunnelmia (kokonaisaltistuminen) eikä ikään ja erityisesti herkkyyteen liittyviä terveysvaaroja. 6. Rahoitus ja tietoisuuden lisääminen Ympäristöterveyteen liittyvistä asioista tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen niistä on yksi tämän strategian pilareista ja avain sen menestykseen. On vielä selvitettävä, miten tämä tavoite todella saavutetaan. Tiedonannossa ei mainita lainkaan sitä, miten strategia aiotaan rahoittaa. Yhteisön seuranta- ja reagointijärjestelmän perustamiseen tarvitaan EU:n rahoitusta, jotta se onnistuisi ja siitä olisi hyötyä. Edellä mainitun tavoitteen saavuttaminen eli tietoisuuden lisääminen ja tiedon levittäminen suurelle yleisölle vaatii myös huomattavia varoja. Mutta miten viesti sitten saadaan perille? Kansalaisten, niin aikuisten kuin lastenkin, kouluttaminen kaikkialla EU:ssa mahdollisiin ympäristöterveysuhkiin liittyvissä asioissa on erittäin tärkeää. Tämän korostamiseksi voisimmekin leikkiä strategiaa varten valitun lyhenteen SCALE kirjaimilla ja antaa sanan EVALUATION eli arviointi E-kirjaimen tarkoittaa myös sanaa EDUCATION eli koulutus. PE 340.783 12/12 PR\522746.doc