FCG Suunnittelukeskus Oy WITAS OY VIITASAAREN MATKAILUALUEIDEN KEHITTÄMISSUUN- NITELMA Loppuraportti
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TYÖN TAVOITTEET... 2 3 NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 2 3.1 Toimintaympäristön analyysi... 2 3.1.1 Suomen matkailustrategia... 2 3.1.2 Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategia 2010... 3 3.1.3 Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren matkailun kehittäminen 2005-2009... 3 3.1.4 Matkailun yleisiä trendejä... 4 3.1.5 Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko-selvitys... 5 3.1.6 Kaupan kehitysnäkymät... 5 3.2 Nykytilan analyysi... 6 3.2.1 Väestö... 6 3.2.2 Nelostie... 6 3.2.3 Kaupallinen palvelutarjonta... 9 3.2.4 Kehittämiskohteet...10 3.2.5 Kulttuuriympäristö...23 3.2.6 Viitasaaren palvelutarjonnan puutteet...25 3.2.7 Nykyinen kysyntä...26 3.2.8 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus...29 3.2.9 Vapaa-ajan asunnot...30 4 KEHITTÄMISEN TAVOITTEET...32 4.1 Visio vuonna 2020...32 4.2 Strategiset tavoitteet...34 4.3 Kehittämisen konkreettiset tavoitteet...35 5 MAANKÄYTTÖ...38 5.1 Maankäytön yleissuunnitelma...38 5.2 Rakentamisohjelma, Viitasaaren keskustan lähialueet...39 6 KEHITYSTOIMENPITEET...40 6.1 Yhteistyö...40 6.2 Yhteismarkkinointi...41 6.3 Viitasaaren matkailun kehitystoimet...42 6.3.1 Haastattelujen/kyselyn pohjalta esiin nousseet Viitasaaren matkailun kehitystoimet...42 6.4 Viitasaaren keskustan kehitystoimet...43 6.4.1 Haastattelujen/kyselyn pohjalta esiin nousseet Viitasaaren keskustan kehitystoimet...43 6.4.2 Konsultin ehdotukset Viitasaaren keskustan matkailun kehitystoimiksi...44 6.5 Muikunlahden alueen kehitystoimet...45 6.5.1 Haastattelujen/kyselyn pohjalta esiin nousseet Muikunlahden alueen kehitystoimet...45 6.5.2 Konsultin ehdotukset Muikunlahden alueen kehitystoimiksi...46 6.6 Hännilänsalmen alueen kehitystoimet...47 6.6.1 Haastattelujen/kyselyn pohjalta esiin nousseet Hännilänsalmen alueen kehitystoimet...47 6.6.2 Konsultin ehdotukset Hännilänsalmen alueen kehitystoimiksi...48 6.7 Savivuoren alueen kehitystoimet...49
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti II 6.7.1 Haastattelujen/kyselyn pohjalta esiin nousseet Savivuoren alueen kehitystoimet...49 6.7.2 Konsultin ehdotukset Savivuoren alueen kehitystoimiksi...50 6.8 Kirkkosaaren kehitystoimet...51 6.8.1 Haastattelujen/kyselyn pohjalta esiin nousseet Kirkkosaaren kehitystoimet.51 6.8.2 Konsultin ehdotukset Kirkkosaaren matkailun kehitystoimiksi...52 7 INVESTOINNIT JA AIKATAULU...54 7.1 Viitasaaren keskustaan liittyvät matkailuinvestoinnit...54 7.2 Investointien taloudellinen tarkastelu...55 7.2.1 Majoitustoiminnan kannattavuus...55 7.2.2 Ohjelmapalvelujen kannattavuus...56 7.2.3 Tunnuslukuja...56 7.2.4 Alustavia investointilaskelmia...57 7.2.5 Yhteenveto...58 LIITE 1. Yleissuunnitelma Viitasaaren keskustan matkailun kehittämistoimista LIITE 2. Havainnekuva Viitasaaren keskustan matkailun kehittämistoimista
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 1 (55) WITAS OY VIITASAAREN MATKAILUALUEIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Pihtiputaan, Viitasaaren ja Kinnulan matkailun kehittämiseksi on laadittu kuntien yhteinen matkailun kehittämissuunnitelma vuosille 2005-2009. Suunnitelma on laadittu :n toimesta yhteistyössä alueen matkailuyrittäjien ja kuntien kanssa. Matkailututkimus, kuntakohtaiset strategiat sekä seudulliset ja maakunnalliset matkailustrategiat ovat olleet kehittämistyön taustalla. Kehittämissuunnitelma on hyväksytty näiden kolmen kunnan kunnanhallituksissa ja valtuustoissa. Vuoden 2007 alusta on käynnistynyt myös Nelostien Ykköset hanke, joka on alueen matkailun kehittämis- ja markkinointihanke. Keskeiseksi kehittämisen painopisteeksi on valikoitunut Pihtiputaan Putaanportin ja Niemenharjun matkailualueet, Viitasaaren keskustan kehittäminen, Muikunlahden, Hännilänsalmen, Savivuoren ja Kirkkosaaren alueet sekä Kinnulan Saarensalmen loma-asuntoalue. Viitasaaren matkailualueiden kehittämissuunnitelman laatiminen on hyväksytty toteutettavaksi Nelostien Ykköset hankkeen rahoituksella. Työn on toteuttanut FCG Suunnittelukeskus Oy :n toimeksiannosta. Työ aloitettiin kesäkuussa 2007 ja loppuraportti valmistui maaliskuussa 2008.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 2 (55) 2 TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena on Viitasaaren matkailualueiden palvelutarjonnan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen sekä matkailupalveluiden kehittäminen kehittämissuunnitelman avulla. Kehittämissuunnitelma sisältää matkailualueen strategiset tavoitteet sekä konkreettiset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Kehittämissuunnitelman tärkeimpiä tehtäviä ovat: 1) Määritellä Viitasaaren matkailualueiden tavoiteltava infrastruktuuri, toimijat ja toimintamalli sekä kapasiteetti ja kehittämismahdollisuudet 2) Sitouttaa Viitasaaren matkailualueiden toimijat pitkäjänteiseen yhteiseen kehittämistyöhön 3) Tarjota kehittämiskonsepti ja työkalut Viitasaaren matkailualueiden toimijoille, kaavoittajille ja rahoittajille matkailun systemaattista ja pitkäjänteistä suunnittelua varten 4) Luoda alueesta houkutteleva yleiskuva maankäyttösuunnitelmineen, jonka avulla tavoitellaan ulkopuolisia rahoitus- ja investointikumppaneita 5) Kartoittaa kehittämisen kriittiset kohdat ja antaa niihin ratkaisuehdotukset. 3 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 3.1 Toimintaympäristön analyysi 3.1.1 Suomen matkailustrategia 1 Toimintaympäristön analyysin avulla hahmotetaan Viitasaaren matkailualueiden asema maakunta- ja valtakunnan tason matkailu-, ostosmatkailu- ja vapaa-ajantarjonnassa. Alueen kehittäminen liittyy tiiviisti sovittuihin valtakunnallisiin matkailun kehittämisen päälinjoihin, Keski-Suomen matkailun kehittämiseen sekä Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren matkailun kehittämisen painopisteisiin. Suomen valtakunnallisen matkailustrategian tarkoituksena on 1. Luoda edellytykset ympärivuotiseen matkailun ja ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle 2. Hakea matkailualan kasvua ulkomailta ja panostaa kotimaan matkailun kehittymiseen 3. Luoda matkailukeskusten saavutettavuudesta Suomen kilpailuetu 4. Kehittää vetovoimaisia matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille 1 KTM Julkaisuja 21/2006: Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007-2013.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 3 (55) 5. Aikaansaada tuloksellinen, verkostomainen ja ennakoiva matkailun kehittämisen pitkän tähtäimen toimintatapa Matkailun kasvun strategiset painopistealueet ovat: Matkailukeskusten kehittäminen Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Matkailustrategian kärkituoteteemojen toteutuksessa huomioidaan seuraavat osa-alueet: lumi- ja joulutuotteet, vesistötuotteet, hyvinvointimatkailutuote, tapahtumat, kokous-, kongressi- ja incentivematkailu, lyhytlomat, kiertomatkailu. 3.1.2 Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategia 2010 2 Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategiassa 2010 määritellään Keski- Suomen matkailun visio ja toiminta-ajatus. 1. Keski-Suomen matkailun visio on, että vuonna 2010 Keski-Suomessa on 3-5 merkittävää, valtakunnan tasolla tunnettua matkailukeskittymää. 2. Matkailuelinkeinon toiminta-ajatuksena on, että Keski-Suomi tunnetaan osana Järvi-Suomea vetovoimaisista kärkituotteista ja menestyvistä matkailukeskusverkostoista, jotka asiakaslähtöisesti tuottavat, markkinoivat ja myyvät laadukkaita ja kannattavia matkailupalveluita valitsemilleen asiakasryhmille kotimaassa ja ulkomailla. Keski-Suomen matkailun kehittämisperiaatteita ovat: peruslähtökohtana yrityslähtöisyys matkailukeskittymien vahvistaminen ja monipuolistaminen veturiyritysten ja niitä tukevien yritysverkostojen kehittäminen tapahtuu laajojen kehittämissuunnitelmien pohjalta sekä teemapohjaisen toiminnan tukemisen kautta ulkomaanmarkkinointiin suunnattujen, suuraluekonseptiin perustuvien tuotteistojen kehittäminen. 3.1.3 Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren matkailun kehittäminen 2005-2009 3 Matkailun kehittämisvisio vuosille 2007-2009: Kinnulan Pihtiputaan ja Viitasaaren seudulle on kehittynyt uutta ja laadukasta monimuotoisen luonnon tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin pohjautuvaa matkailutarjontaa, joka hyödyntää aktiivisesti keskeisenä kilpailuetunaan seudun suotuisaa maantieteellistä sijaintia Nykyisin olemassa olevat kohteet ja palvelut ovat onnistuneet uusiutumaan ja seudulla toimii kilpailukykyinen uusien kärkikohteiden ja mikroyrittäjien palveluverkosto, jonka tarjoamat monipuoliset palvelut ovat helposti asiakkaiden ostettavissa. Seudun hyvinvointia vahvistaa 2 Keski-Suomen liitto (2004): Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategia 2010 & toimenpideohjelma 2006-2010. 3 (2005): Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren matkailun kehittämissuunnitelma 2005-2009.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 4 (55) 3.1.4 Matkailun yleisiä trendejä laajoja kauppapalveluita hyödyntävä ostosmatkailijoiden joukko sekä kasvava loma-asuntojen omistajakunta. Matkailun kehittämistarpeet ja mahdollisuudet jaetaan kahteen osaalueeseen: 1. Matkailupalvelutarjonnan suunnitelmallinen ja infrastruktuuripainotteinen kehittäminen matkailuyritysten toimintaedellytysten lisäämiseksi 2. Matkailupalvelujen ja matkailuyritysten toiminnallinen kehittäminen aktiivisen verkostoyhteistyön avulla. Seuraavaan on koottu matkailun kehittämisen kannalta keskeisiä matkailun trendejä: - Maailma pienenee ja ns. äärimatkat lisääntyy. Osa matkailijoista haluaa kokea äärielämyksiä turvallisissa olosuhteissa. - Kestävä kehitys on matkailun perusedellytys. Kestävä kehitys saattaa vaikuttaa jopa joidenkin matkustuspäätöksiin. Alueen jätehuolto- ja energiaratkaisut kiinnostavat matkailijoita. - Matkailun painopiste siirtyy peruspalveluista yksilöllisiin elämyksiin. Ryhmän jäsenetkin ovat yksilöitä, joiden tarpeet tulee huomioida. Eri asiakkailla on erilainen käsitys peruspalveluista. - Tieto- ja viestintäteknologia muokkaa tiedonvälitystä, jakelua ja tuotantoa. Sähköiset jakelutiet kehittyvät ja kaupankäynti niiden kautta kasvaa. Asiakas haluaa koota omat pakettinsa netin kautta. - Matkantekoprosessi nopeutuu varauksesta itse matkalle lähtöön. Matkailu arkipäiväistyy ja matkapäätöksiä voidaan tehdä hetken mielijohteesta, esim. messutarjousten johdosta. Äkkilähdöt, ei haluta sitoutua ennakkovarauksiin. - Tietojärjestelmillä saadaan tietoa matkailuasiakkaista, jolloin matkailumarkkinoinnin kohdentaminen tarkentuu. Asiakkaiden tunteminen ja heidän tarpeiden tunnistaminen on edellytys tehokkaalle markkinoinnille. - Matkailukysyntä sirpaloituu erilaisiksi ns. life-style tyyppisiksi matkailijaryhmiksi. Demograafisten tekijöiden lisäksi erilaiset heimot tulee huomioida markkinoinnissa. Esim. Golffarit, Lautailijat, Koiraihmiset jne. - Matkailijoilla on yhä korkeampi hinta-laatutietoisuus. Matkailijat ovat kokeneempia, he haluavat yhä enemmän laatua ja ovat myös valmiimpia siitä maksamaan - Varttuneempi väestö muodostuu yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi. Entistä varakkaampia, hyväkuntoisempia ja valmiimpia matkustamaan myös sesonkien ulkopuolella. - Matkailukeskusten imagomerkitys kasvaa. Matkailukeskuksista on tullut muotituotteita, joiden brändeihin samaistutaan mielellään.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 5 (55) - Lyhytlomat yleistyvät (3-4 pvää). Entistä enemmän ja entistä useammin. Lyhyemmässä ajassa halutaan maksimimäärä elämyksiä, joka on haaste tuotteistamiselle. - Kokousmatkailu lisääntyy. Tietotekniikka mahdollistaa etätyöskentelyn, voidaankin osallistua helpommin kokouksiin sen sijaan, että tehtäisiin töitä toimistolla. - Luonto- ja kulttuurimatkailu kasvavat. Halutaan kokea aitoja elämyksiä ja saada vastapainoa kaupungistuneella arjelle. - Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa. Kiinnostus omasta hyvinvoinnista kasvaa, esim. terveellisempien ruokien suosio, kuntoilu, hemmottelu. - Teemamatkat lisääntyvät. Saman henkilön lyhytlomilla voi olla eri teemoja: golf, laskettelu, ratsastus, kalastus. 3.1.5 Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko-selvitys 4 3.1.6 Kaupan kehitysnäkymät Keski-Suomen vähittäiskaupan palveluverkko rakentuu Jyväskylän vahvasta pääkeskuksesta sekä lukuisista kaupunki- ja kuntakeskuksista. Näitä täydentää joukko pienempiä kaupallisia lähipalvelukeskuksia, jonka lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudulla on vielä oma ala- ja lähiökeskusverkkonsa. Suurin osa keskuksista nojautuu päivittäistavarakaupan palveluihin ja niitä täydentää eritasoinen joukko erikoiskaupan palveluita. Keskusten erot perustuvat ennen muuta erikoiskaupan palveluiden määrään ja monipuolisuuteen. Päivittäistavarakaupan myymäläverkko ja myynnin tehokkuus eivät tule nykyisestä merkittävästi kasvamaan. Kaupallisten palveluiden kasvu on erikoiskaupan kehityksen varassa. Palveluverkkoselvityksen perusteella Keski- Suomessa on mahdollisuuksia vahvistaa nykyisiä taajamia erikoiskaupan investoinnein ja myynnin lisäyksin. Keski-Suomen kauppapalveluiden verkkoon ei ole näkyvissä kovin suuria muutoksia. Verkkoon on tulossa vain muutamia uusia keskuksia, suurin muutos tulee keskusten sisäisen kehityksen kautta. Joidenkin kuntien keskusten kehitysnäkymät ovat hyvät ja erikoistumalla saadaan kasvatettua joidenkin pienempien keskusten merkitystä kauppapalveluverkossa. Jyväskylän keskustan ja alakeskusten asema tulee voimistumaan merkittävimmin ja niihin tulee keskittymään erikoiskaupan toimintoja. Tulevaisuus tarjoaa selkeästi mahdollisuuksia kunnille. Osa kunnista ja keskuksista on jo pystynyt edistämään keskustojen kehittämistä, mistä on ollut hyötyä palveluverkon vahvistamisessa. Päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkina-osuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit. Myös tulevaisuudessa näiden myymälätyyppien merkityksen ennustetaan kasvavan. Maaseutualueilla on vaarana saavutettavuudeltaan ja kannattavuudeltaan heikkojen päivittäistavaramyymälöiden määrän supistuminen ja korvautuminen nykyaikaisilla ja suuremmilla myymälöillä. Toisaalta myös pienten myymälätyyppien uusperustanta on mahdollista. 4 Keski-Suomen liitto, Tuomas Santasalo Ky, Defris -hanke (2006): Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 6 (55) 3.2 Nykytilan analyysi 3.2.1 Väestö Erikoiskaupassa voimakkaimmin kasvavia kauppapaikkoja tulevat olemaan keskusta-alueet, ydinkeskustojen ulkopuolelle sijoittuvat kauppakeskukset ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymät. Kauppakeskusten suosio ostopaikkoina jatkuu edelleen, mutta myös ydinkeskustat säilyttävät asemansa toimivina ja houkuttelevina erikoiskaupan kauppapaikkoina. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa saavutettavuuden merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään ja tilaa vaativan erikoiskaupan ketjut pyrkivät keskittämään myymälöitä samoihin nippuihin (esimerkiksi autokaupat, huonekalumyymälät, rautakaupat ja puutarhamyymälät). Mikäli kaavat ja tonttitarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan kaupan hankkeet tulevat keskittymään jo syntyneille tai uusille vetovoimaisille palvelualueille ydinkeskustojen reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat alueellinen ryhmittyminen, saavutettavuus ja näkyvyys. Vuoden 2006 lopussa Pihtiputaalla asui runsaat 4 800 asukasta, Kinnulassa noin 1 900 asukasta ja Viitasaarella runsaat 7 400 asukasta. Väestökehitys on ollut kaikissa kolmessa kunnassa laskeva kuten myös koko Saarijärven- Viitasaaren seutukunnassa. Pihtiputaan, Kinnulan ja Viitasaaren väestökehitys vuosina 1980-2006 (Lähde: Tilastokeskus). Väestömäärä 31.12. 1980 1985 1990 1995 2000 2006 Pihtipudas 6 091 5 945 5 680 5 550 5 225 4 843 Kinnula 2 248 2 309 2 307 2 272 2 117 1 901 Viitasaari 8 910 8 997 8 689 8 347 7 915 7 445 Saarijärven-Viitasaaren seutu 40 915 40 943 40 257 39 230 37 162 34 555 Keski-Suomen maakunta 248 659 253 046 257 967 262 987 265 683 269 636 3.2.2 Nelostie 5 5 Keski Suomen liitto (2005): Nelostie E75 hanke Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on Viitasaarella pienempi kuin Keski- Suomen maakunnan ja koko maan keskitaso. Myös 15-64-vuotiaiden osuus on pienempi, mutta yli 65-vuotiaiden osuus puolestaan selvästi suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Pihtiputaan, Kinnulan ja Viitasaaren väestömäärä ja väestön ikärakenne 31.12.2006 (Lähde: Tilastokeskus). Väestö- Ikärakenne, % määrä 0-6 v 7-14 v 15-64 v 65-74 v 75-v Pihtipudas 4 843 7 % 10 % 59 % 13 % 11 % Kinnula 1 901 6 % 10 % 63 % 11 % 10 % Viitasaari 7 445 6 % 9 % 61 % 13 % 12 % Saarijärven-Viitasaaren seutu 34 555 7 % 9 % 61 % 12 % 11 % Keski-Suomen maakunta 269 636 8 % 9 % 66 % 9 % 8 % Koko maa 5 276 955 8 % 9 % 66 % 9 % 8 % Suuri osa Etelä-Suomen pohjoiseen suuntautuvasta liikenteestä käyttää nelostietä. Nelostie on ainut koko valtakunnan mittainen valtatie Suomessa. Pohjoisempana valtateiden 3 ja 5 vaikutuspiirit sulautuvat nelostien alueeseen. Maamme harva asutus ja laajuus edellyttävät häiriöttömiä liikenneyhteyksiä ja nopeuttakin. Tämä on yksi Nelostien kehittämisen lähtökohta.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 7 (55) Nelostie ulottuu Helsingistä Utsjoelle muodostaen maan etelä- ja pohjoisosat toisiinsa yhdistävän liikenneväylän. Lapin kannalta katsottuna Nelostiellä on oleellinen merkitys yhdistäessään etelän matkailijat Lapin matkailukohteisiin. Nelostievyöhyke muodostaa siis kolmitasoisen kehityskäytävän, jossa tie toimii valtakunnallisena runkoväylänä (ei rinnakkaista rautatietä), kasvukeskuksia toisiinsa yhdistävänä logistisena väylänä sekä kuntien maankäyttöä yhdistävänä väylänä. Kansainvälistymien lisää kilpailua ja kuljetuksilta vaaditaan yhä suurempaa täsmällisyyttä ja nopeutta. Nelostielle syntyy uusia mahdollisuuksia toimia Euroopan valtaväylänä taloudellisten muutosten myötä. Tie on osa yhteiseurooppalaista TERN-verkkoa (Trans European Road Network) ja osa Eurooppatieverkkoa (E75). Nelostie on paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti keskeisin pohjois-eteläsuuntainen maantieyhteys Suomessa. Tien potentiaalinen vaikutusalue on laajentunut kattamaan kymmeniä miljoonia uusia asukkaita sekä paljon merkittäviä ja kehittyviä teollisuusalueita Suomen lähialueilla. Nelostievyöhykkeen asutus ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti, vaan keskittynyt lähinnä Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille. Näillä kolmella seudulla asuu yhteensä 75 % koko vyöhykkeen väestöstä. Nelostievyöhyke on verkostoitunut, omia vahvuuksiaan hyödyntävistä alueista koostuva ja neljään toiminnalliseen osaan jakautuva kokonaisuus (kuva 1). Nelostievyöhykkeen toiminnallisia aluekokonaisuuksia ovat: Kaupunkivyöhykkeet ja -seudut Vaihettumisalueet Kaupunkivyöhykkeitä ja -seutuja yhdistävät alueet Vyöhykekokonaisuutta tukevat alueet.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 8 (55) Pohjoinen ulottuvuus Välittävä ja yhdistävä alue Eteläinen ulottuvuus Nelostien tavoitteellinen aluerakenne. Vaihettumisalueet sijoittuvat kaupunkivyöhykkeiden ja -seutujen välittömään läheisyyteen. Vahvojen kaupunkiseutujen läheisyys toimii näiden vyöhykkeiden kehittymisen tukena. Niillä on mahdollisuus hyödyntää kaupunkiseutujen vetovoimaa tarjoamalla yrityksille riittävästi tarkoitukseen soveltuvia sijoittumispaikkoja ja yritysten työntekijöille kohtuuhintaisia asuntoja luonnonlähei-
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 9 (55) sessä ja viihtyisässä ympäristössä. Kaupunkiseutujen läheisyyteen sijoittuvat maaseutualueet pystyvät myös tarjoamaan puhtaan ja luonnonläheisen asuinympäristön osalle taajamissa työssäkäyvää väestöä. Aikaa myöten vaihettumisalueet kehittyvät helminauhamaisena rakenteena osaksi kaupunkivyöhykkeitä muodostaen paikoin tiiviitäkin taajamanauhoja. Aluerakenteen muodostumisessa ovat merkittävässä roolissa paitsi kuntakuntakeskukset, myös kehittyvät paikalliskeskukset/kylät. Viitasaari on yksi vaihettumisalueisiin kuuluvista alueista. 3.2.3 Kaupallinen palvelutarjonta Merkittävät kehittämishankkeet ja maankäytön varaukset kunnissa. Nelostien luokan nostaminen korkeammaksi ja sitä myötä liittymien vähentäminen ja nopeustason nostaminen vaikuttaa Nelostiehen liittyvän alueen maankäyttöön monilla eri tavoin. Poistuvat liittymät aiheuttavat rinnakkaisten väylien tarpeen. Alikulkujen tarve alueella lisääntyy. Nousevat melutasot aiheuttavat sen, että asuinalueita ei voida osoittaa enää kovin lähelle Nelostietä vaan tien lähialueet on varattava työpaikoille tms. melua sietäville toiminnoille. Olemassa olevien asuinalueiden melusuojaus on hoidettava meluestein. Nelostien liittymäalueet ovat hyviä sijoituspaikkoja liikennettä palveleville toiminnoille. Vuoden 2006 lopussa Pihtiputaalla oli seitsemän, Kinnulassa kaksi ja Viitasaarella kymmenen päivittäistavaramyymälää. Palvelutarjontaa täydensivät päivittäistavaroita myyvät kioskit (26 kpl) ja huoltamot (15 kpl). Asukaslukuun suhteutettuna Pihtiputaalla oli keskimäärin 692 asukasta, Kinnulassa 951 asu-
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 10 (55) kasta ja Viitasaarella 745 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1570 asukasta / myymälä). Myymälätyypeittäin tarkasteltuna koko alueella oli lukumääräisesti eniten pieniä valintamyymälöitä, joita oli 5 myymälää eli 26 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä. Pihtiputaalla toimi vuoden 2006 lopussa kaksi pientä supermarkettia, yksi iso valintamyymälä, kaksi pientä valintamyymälää, yksi päivittäistavarakaupan erikoismyymälä ja yksi suoramyyntihalli. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Pihtiputaalla oli 18, Kinnulassa viisi ja Viitasaarella 32 erikoiskaupan myymälää vuonna 2005. Asukaslukuun suhteutettuna Pihtiputaalla oli 269 asukasta, Kinnulassa 380 asukasta ja Viitasaarella 233 asukasta yhtä erikoiskauppaa kohti. Pihtiputaalla ja Viitasaarella oli vähemmän ja Kinnulassa enemmän asukkaita yhtä myymälää kohti kuin koko maassa keskimäärin (290 asukasta / myymälä). 3.2.4 Kehittämiskohteet Viitasaari on pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva kaupunki ja sijaitsee keskeisellä paikalla nelostien (E75) ja Sinisen tien risteyksessä. Viitasaaren keskustaa ympäröi Keitele-järvi. Veneellä Viitasaarelle voi tulla kauempaakin, sillä Viitasaari on Keitele-Päijänne kanavan päätepiste. Viitasaarella on tasokkaat satamapalvelut veneilijälle. Lähin lentokenttä on noin tunnin ajomatkan päässä Jyväskylän Tikkakoskella. Viitasaaren kautta kulkee useita linja-autovuoroja päivittäin. Seutuyhteistyön ja Pihtiputaan kuntapariyhteistyön kautta kunnat ovat viimevuosina lähentyneet toisiaan. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhdistäneet palvelutuotantonsa Wiitaunioni nimen alle. Viitasaari alueensa keskuksena tarjoaa pikkukaupungin edut mm. turvallisen ympäristön, asumisen edullisuuden ja hyvät palvelut. Vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat monipuoliset mm. kulttuuritapahtumia, luonto tarjoaa mahdollisuuksia retkeilyyn, metsästykseen, kalastamiseen koskien äärellä, lasketteluun ja hiihtämiseen talvella. Liikunta ja harrastupaikat ovat hyvät, uusimpana liikuntapalveluna mm. tasokas uimahalli ja kuntosali. Hiljattain valmistunut vetovoimatutkimus osoittaa Viitasaarella olevan vetovoimaa ainakin auto- ja päivittäistavarakaupan ja liikuntapalveluiden suhteen. Työpaikat ovat Viitasaarella lisääntyneet palvelusektorilla ja pitkään jatkunut väestön väheneminenkin on saatu vuonna 2006 oleellisesti hidastumaan muuttovoiton myötä. Viitasaaren visio: Viitasaaren kaupunki on yhteytensä ja sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä kasvukeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa parhaaksi. Viitasaaren kaupunkistrategian yhtenä painopistealueena on matkailu ja tavoitteena on matkailun volyymin kaksinkertaistaminen. Toimenpiteitä ovat mm. seuraavat: Kirkkosaaren alueiden kokonaiskehittäminen Keskustan kehittäminen matkailualueena (vesistöpalvelukeskus, käsityökeskus, kauppakeskus)
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 11 (55) Savivuoren alueen kehittäminen verkostoyhteistyönä alueen palvelutarjonnan ja olemassa olevan matkailun kanssa. Hotellin rakentaminen keskustaan lähelle ABC-liikenneasemaa. Kulttuurimatkailun edellytysten hyödyntäminen. Viitasaaren kaupunki osallistui vuosina 2006-2007 Keski-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Pohjoisen Keski-Suomen toiminnallinen kulttuuriympäristö eli ns. POTKU hankkeeseen, jonka tavoitteena on maaseudun kulttuuriympäristön ja kylien kehittäminen. Viiden kosken kuljettamaa julkaisu 6 on hankkeen loppuraportti ja samalla Viitasaaren kulttuuriympäristön kehittämisohjelma. Hankkeen yhtenä tulevaisuuden painopisteenä on mm. kulttuuri- ja luontomatkailu. Kulttuurimatkailun kehittämisessä on tärkeää kohdentaa voimavarat yhteiseen teemaan ja vetovoimatekijöihin. Viitasaaren keskusta Viitasaaren taajama-alue on yhdyskuntarakenteeltaan toimiva, nykyaikainen ja samalla luonnonläheinen ja viihtyisä pikkukaupunkikeskusta, jossa eri toiminnat ovat olemassa lähellä nelostien liikennevirtaa. Vuonna 2005 valmistuneessa Viitasaaren keskustan kehittämissuunnitelmassa kirjattiin keskustan kehittämistarve maankäytön ja ympäristön suhteen seuraavasti: Viitasaaren keskustan kehittäminen keskittyy pääasiassa kolmeen tekijään: keskustan tiivistämiseen, rantojen käytön tehostamiseen ja valtatien eri puolilla sijaitsevien rantojen yhdistämiseen sekä julkisen ympäristön yleiseen kohentamiseen. Kaupan ja asioinnin vyöhykkeellä sijaitsee tori, kaupungintalo sekä yli sata kaupan ja asioinnin toimipistettä. Nykyiselle lukiolle sekä linja-autoasemalle ollaan kaavailemassa uusia sijoituspaikkoja. Linja-autoasemalle on varattu tilaa Postikujan viereen ja lukiolle puolestaan koulu- ja vapaa-aikakampukselle. Seuraavassa on yksi hahmotelma lukion tiloihin kaavailluista toiminnoista: - Taidemuseo/ galleria, jossa kuusi viitasaarelaista taidekokoelmaa ovat sijoitettuina ja näytteillä. Museolla on lisäksi vaihtuvia näyttelyitä ja myyntinäyttelyitä. Yhtenä gallerian erikoistumisalueena voisi olla esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattu näyttelytoiminta. - Leirikoulutoiminta. Vetovoimainen leirikoulukeskus yhteistyössä Piispalan kurssi- ja leirikeskuksen kanssa. - Lasten leikki- ja elämyspuisto, jossa on tilaa ja toiminnallisuutta alle kouluikäisille sekä ala- ja yläasteikäisille. Puiston käyttäjiä ovat perhematkai- 6 POTKU-hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus (2007): Viiden kosken kuljettamaa, Viitasaaren kulttuuriympäristöohjelma.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 12 (55) lijat, leirikoululaiset ja Viitasaaren omat lapset. Puiston rakenteet näkyvät Nelostielle. - Lasten ja nuorten elämys- ja oppimisympäristö. Sisätiloissa sijaitseva osin virtuaalinen oppimisympäristö. - Lasten kulttuurikeskus, joka nauttii opetusministeriön tukea. - Valtakunnallinen kulttuurin osaamiskeskus, joka kulttuuripoliittisten ja kasvatuksellisten tehtävien ohella toimisi myös kulttuuriyrittämisen toimitiloina ja suuren yleisön käyntikohteena. - Konsertti-/, kongressi-/ koulutus- ja monitoimisali. Akustisesti hyvälaatuinen 300-400 hengen sali. - Viitasaaren kaupungin kotiseutu- ja kulttuurihistoriallinen museo - Viitasaaren kaupungin omia nuoriso-, koulutus- ja kulttuuritoimintoja. - Tukitoimintoja edellisille (kahvio/ruokala, myymälätilaa, leirikoululaisten majoitustilaa, toimistotilaa). Viitasaaren toiminnallisista vahvuuksista nousee esiin kulttuuri, joita voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää myös matkailumielessä. Viitasaari on jo nyt merkittävä kuvataiteen keskus. Vuonna 1982 perustettu Musiikin aika on suomalaisen kulttuurikesän festivaali ja sillä on suuri kulttuuripoliittinen merkitys suomalaisen ja kansainvälisen nykymusiikin/muusikkojen kohtaamispaikkana. Opetusministeriö arvostaa tapahtuman Suomen kahdeksan tärkeimmän kulttuuritapahtuman joukkoon. Festivaalilla on laajat kansainväliset ja kattavat kotimaiset suhteet johtaviin nykymusiikkitaiteilijoihin, -säveltäjiin ja laitoksiin. Viitasaari on kasvattanut paljon myös kevyen musiikin ammattilaisia.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 13 (55) Viitasaaren keskustavisio (Small Town Networks projekti). Muikunlahden kartanoalue Muikunlahden Kartano sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa, noin 7 km Viitasaaren keskustan pohjoispuolella n. 1,5 km valtatie 4:n (E75) itäpuolella. Maalaisilmapiiri Keitele-järven rannalla luo hyvät puitteet erilaisten juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä myös lyhyeen tai pidempiaikaiseenkin majoitukseen. Muikunlahden Kartanon päärakennus on vuodelta 1927 ja alun perin se on toiminut kunnallisena vanhainkotina. 1990-luvulta lähtien Muikunlahden Kartano on ollut yksityisomistuksessa ja tiloja on kunnostettu vastaamaan paremmin matkailijoiden ja muiden asiakkaiden tarpeita. Kesällä 2004 Muikunlahden Kartano siirtyi nykyisille omistajilleen ja toimintaa ja tiloja on pyritty kehittämään entisestään. Muikunlahden Kartano lähiympäristöineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja liikkumiseen. Omaa rantaviivaa on lähes puoli kilometriä, joten kesä-
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 14 (55) aikana uiminen ja onkiminen onnistuu hyvin. Myös pieni vene on lainattavissa. Kesällä 2005 valmistui isompi laituri, johon voi tulla myös omalla veneellä. Muikunlahteen pääsee vesiteitse mm. Päijänteeltä. Talviaikana voi pilkkiä ja ulkoilla jäällä. Lisäksi järven rannalta löytyy laavu sekä kota, jossa on mahdollisuus makkaranpaistoon, nokipannukahvitteluun tai loimulohen maisteluun. Pihassa oleva iso navetta on remontoitu, jossa voi kesäisin viettää tansseja tai häitä. Navetan saliin mahtuu noin 300 henkilöä. Muikunlahden Kartanossa on kiinnitetty huomiota elinympäristön puhtauteen. Käyttö- ja lämmitysvesi tulee omasta porakaivosta. Veden laatua tarkkaillaan säännöllisin väliajoin, joten vettä voi käyttää juoma- ja pesuvetenä. Käyttöveden ja rakennuksen lämmityksessä on siirrytty öljystä bioenergiaan. Oma lämpölaitos toimii biopolttoaineilla, mm. pelleteillä, briketeillä ja hakkeella. Tällä hetkellä polttoaineena on lähiseudulla tuotettuja brikettejä. Jätevedet käsitellään ja puhdistetaan Muikunlahden Kartanon käytössä olevassa kemiallisessa puhdistamossa. Majoitus Muikunlahden Kartanossa on majoituspaikkoja tällä hetkellä 48. Vaihtoehtoina ovat 1-2 henkilön huoneet päärakennuksessa sekä kaksi 2-5 henkilön huoneistoa Kartanon laajennusosassa. Kaikissa huoneistoissa on wc- ja suihkutilat sekä keittonurkkaus kalusteineen. Tällä hetkellä päärakennuksessa on 2 huonetta, joissa on wc/suihkutilat ja 3 huonetta, joissa on wc. Muissa huoneissa ei ole omia suihku- ja wc-tiloja, vaan ne ovat käytävän varrella yhteiskäytössä. Suurimmassa osassa huoneita on oma käsienpesuallas. Osassa huoneita ja kaikissa huoneistoissa on TV. Muikunlahden Kartano sopii myös liikuntarajoitteisille. Juhlapalvelut Muikunlahden Kartano tarjoaa tunnelmallisen ympäristön erilaisten juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Asiakaspaikkoja on noin 150, joista pääsalissa on noin 90. Lisäksi on pienempi sali, johon mahtuu noin 25 henkilöä. Käytössä on myös televisio, videotykki, dvd- soitin sekä videot ja piirtoheitin. Juhlien tai kokousten yhteydessä on mahdollisuus saunomiseen. Käytössä on kaksi kokonaan uudestaan remontoitua saunaa, johon kumpaankin mahtuu noin 10 henkilöä. Muikunlahden Kartanossa on A-oikeudet. Sopimuksen mukaan juhliin on järjestettävissä myös elävää musiikkia. Vastaanotto on auki klo 07.00-22.00.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 15 (55) Majoitushinnat: Huoneet: 1hh (wc/suihkutilat yhteiskäytössä) : 35 /vrk 2hh (wc/suihkutilat yhteiskäytössä) : 70 /vrk 1hh (oma wc/suihku tai wc) : 42 /vrk 2hh (oma wc/suihku tai wc) : 80 /vrk Hinnat sisältävät liinavaatteet sekä aamupalan ja saunan. Huoneistot: 2 hlö:n huoneistoja, joissa tila yhdelle lisävuoteelle: 80 /vrk tai 350 /vko 3-5 hlö:n huoneisto: 110 /vrk tai 450 /vko Huoneistoissa lisävuoteista veloitetaan 20 /hlö. Hinnat sisältävät liinavaatteet. Lisämaksusta aamiainen (6 /hlö/vrk) ja sauna (5 /hlö/vrk). Huoneistoissa asiakkaiden tulee itse huolehtia astioiden pesusta. Ruokailu: Ateriat on aina tilattava etukäteen. Lounas/päivällinen: 10 /hlö Annokseen sisältyy suomalainen lämmin kotiruoka, salaatit, leivät sekä juomana kotikalja, maito ja vesi. Iltapala: 7 /hlö Kokoustilat: Pieni sali, 25 asiakaspaikkaa: 30 Iso sali, 90 asiakaspaikkaa: 50 Kokouskahvitus: Kahvi ja makea leivonnainen: 3-5 /hlö Kahvi sekä suolainen että makea leivonnainen: 5-9 /hlö Saunominen: Sauna lämmitetään päivittäin klo 18-20 ja se on maksutta majoittujien käytössä. Muina aikoina sauna lämmitetään tilauksesta ja maksu siitä on 5 / hlö. Hieronta: 25 /45min tai 15 /25min. Hieronta varattava etukäteen. Hännilänsalmi Hännilänsalmi Camping Hännilänsalmen Leirintäalue on lomanvietto- ja levähdyspaikka valtatie 4:n (E75) ja Sinisen tien risteyksessä Keitele-järven rannalla. Valtatie 4:ltä on opastus leirintäalueelle. Valtatieltä ajetaan n. 1 km itään, jolloin saavutaan suoraan leirintäalueen pihaan. Viitasaaren keskustan palvelut ovat muutaman kilometrin päässä. Leirintäalue on avoinna kesäaikaan. Palvelut leirintämatkailijoille: pesu- ja wc-tilat, pyykinpesu- ja kuivaus, keittiö- ja ruokailutilat, grillikatos, saunarakennuksessa kaksi perhesaunaa pukuhuoneineen ja takkahuone. Muut palvelut: hiekkapohjainen uimaranta, leikkipaikka lapsille (trampoliini, pingispöytä sekä alle kouluikäisille pomppulinna), syvävenesatama, elintarvikkeita ja virvokkeita on myynnissä leirintäalueen kahviossa (C-oikeudet), soutuveneitä, kanootteja ja kajakkeja vuokrattavana.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 16 (55) Majoitus: Kahden, neljän ja kuuden hengen hirsimökkejä yhteensä 20 kpl. Kaikissa mökeissä sähkö, lämmitys ja jääkaappi. Kuuden hengen mökeissä lisäksi keittolevyt, kahvinkeitin ja astiasto. Iso caravan-alue, jossa sähköliitännät. Runsaasti telttapaikkoja. Hintatietoja: Mökit: 2 hlön mökit 35 /vrk, 4 hlön mökit 45 /vrk, 6 hlön mökit 58 /vrk. Leirintämaksu: Perusmaksu: 7 /vrk, aik. 3 /vrk, lapsi: 1 /vrk, sähkö: 3,50 /vrk, SFC-alennus: 1 /vrk Sauna: Perhesauna 12 / 50 min. Juhannuksena käytössä erikoishinnasto. ScanBurger Hännilänsalmi Viitasaaren ScanBurger sijaitsee nelostien ja Sinisen tien risteyksessä Hännilänsalmen sillan tuntumassa. Piha-alueella toimii ST1-huoltamoketjun kylmäasema. Asiakaspaikkoja on 44 - ja kesäaikaan lisäksi terassilla 25 paikkaa. Perheen pienimmille on lasten videonurkkaus, pihassa jättitrampoliini ja minigolf-rata.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 17 (55) Palvelut: Hampurilaisaterioita, salaatteja, lounasruokaa, à la cartea, kahvia. Ryhmätilaukset erikseen. Vähittäismyynnissä mm. virvokkeita, jäätelöä, makeisia ja peruselintarvikkeita. ScanBurger on tunnettu erityisesti aterioidensa reilusta koosta, mutta valikoimasta löytyy lapsillekin sopivankokoisia aterioita. Tuotteita on saatavana myös gluteenittomina. Polttoaineen jakelupiste ST1 on kylmäasema. Savivuori Savivuoren laskettelurinteessä on kolme valaistua rinnettä, joilla pituutta n. 500 m ja korkeusero 70 m, Half Pipe -lumilautarata ja hissi. Savivuori on Viitasaaren kaupungin omistuksessa. Rinteillä on myös välinevuokraamo ja hiihtokoulu. Lähimaastossa on maastohiihtolatuja 2, 3, 5 ja 7 km, valaistua latua 3 km. Keitele-järvi on lomalaisten käytössä ympäri vuoden tarjoten mahdollisuudet veneilyyn, kalastukseen (vene vuokrattavana) ja jäähiihtoon. Lummeniemen leirikeskuksen päärakennuksessa sijaitsee lämpimät kioski- ja kahvilatilat aivan rinteen juurella.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 18 (55) Sahis Team Oy on viitasaarelainen ohjelmapalveluiden tuottaja ja elämysmatkailuyritys. Talvella toimintakeskuksena on Hiihto- ja Laskettelukeskus Sahis, palveluista kysytyimpiä ovat lumilautailu, laskettelu, moottorikelkkailu ja jääkiipeily. Kesäisin M/S Sahis risteilee Viitasaaren vesiä mm. erilaiset kesäristeilyt Viitasaaren keskustan tuntumassa ja Keitelejärven maisemissa. Palveluja ovat erilaiset ohjelmapalvelut, kokous- ja elämyspaketit ryhmille, järviristeilyt, järvi- ja koskimelonta, kalastus, köysilaskeutuminen, korikiipeily, laskettelu, lumilautailu, moottorikelkkailu, maastohiihto. Muita palveluita ovat kokouspaketit, savusauna ja ruokailut ryhmille. M/S Sahis kesäristeilyt aloitetaan kesäkuun puolessa välissä ja liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti keskiviikosta sunnuntaihin. Lähtö risteilyille tapahtuu ABC-aseman laiturista. M/S Sahis on vuonna 1990 rakennettu 12-paikkainen risteilyvene, jossa on iso aurinkoterassi, sisäsalonki ja baari (B-oikeudet). Aikatauluristeilyjen lisäksi laivalla on mahdollista tehdä tilausristeilyjä. Risteilyn kesto n. 1 h, hinta aikuisilta 10,- ja lapsilta, alle 12 v, 5. Savivuoren Näkötorni sijaitsee Savivuoren huipulla, jonka korkeus on järven pinnasta 71 m ja meren pinnasta 171 m. Ensimmäinen torni oli puusta rakennettu, nykyinen 1950-luvulla rakennettu torni on kiveä ja puuta. Näkötorni ja kioski ovat avoinna kesäaikaan. Savivuorella sijaitsevassa Metsätyömuseossa esitellään entisajan metsänkorjuuseen liittyviä työtapoja ja työvälineitä. Nähtävänä on myös asumuksia, mm. metsäkämppä, hevostalli, savutupa, aitta sekä tuulimylly. Museo oli avoinna kesäkaudella 2007 vain tilauksesta. Lummeniemen leirikeskus on seurakunnan omistuksessa ja sijaitsee Savivuoren alueella Keitelejärven rannalla. Lummeniemen leirikeskus alkoi hahmottua 1960-luvulla, jolloin sinne siirrettiin pappilan vanhoja rakennuksia. Päärakennuksena on pappilan vanha väentupa. Leirikeskus nykyaikaistettiin 1982-1983, jolloin rakennettiin ajanmukaiset majoitustilat. Vuonna 1997 tehtiin täydellinen keittiöremontti, jolloin rakennettiin uudet ruokailu- ja kioskitilat. Päärakennuksessa on juhlasali ja kaksi ruokasalia, joista toista voidaan käyttää myös kokoustilana. Leirikeskus tarjoaa perhejuhlille pitopaikan jopa 200 vieraalle. Se on myös ryhmille hyvä ruokailupaikka. Lummeniemen leirikeskuksen majoitusrakennuksessa on tilavat ja viihtyisät huoneet. Jokaisessa huoneessa on oma wc ja suihku.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 19 (55) Huonekoot: 3 kpl 1 hh 3 kpl 3 hh 6 kpl 4 hh. Huoneiden lisäksi käytettävissä on kolme ryhmätyötilaa, joissa kaikissa on keittiövarustus sekä televisio. Leirikeskus on hyvä leirien, koulutustapahtumien, kokousten sekä perhejuhlien pitopaikka. Leirikeskus on erityisesti lapsiperheille soveltuva lomapaikka. Savivuoren laskettelurinne sijaitsee aivan leirikeskuksen vieressä (100 m). Keiteleen rannassa on uimaranta ja läheinen Savivuori tarjoaa myös pururadat ja marjamaastot. Vuorella on opastettu luontopolku ja leirikeskuksen rannassa kota. Leirikeskuksen kaksi saunaa palvelee lomalaisia ympäri vuoden. Se on talvisin avantouimareiden kokoontumispaikka. Savivuorelta keskustaan päin mentäessä sijaitsee Hotelli Pihkuri, jossa on 24 kpl 2 hh huonetta, joissa osassa on levitettävä vuodesohva. Kaksi huonetta voidaan tarvittaessa yhdistää 4-6 hengen huoneistoksi. Kaikissa huoneissa on terassi tai parveke, sekä näköala Keitelejärvelle. Huoneiden varustukseen kuuluvat: WC/suihku, TV, puhelin, housuprässi ja minibaari. Huonehintoihin sisältyy liinavaatteet, iltasauna ja buffet-aamiainen. Kokoustiloja löytyy max. 100:lle hengelle. Hotellin lähistöllä on Savivuoren ulkoilualueen lisäksi hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet mm. Virkistysuimala Simmari, Jalkapallohalli Hurrikaani ja ratsastustalli, myös lumikenkä-, moottorikelkka- tai kanoottivuokraus onnistuu sopimuksen mukaan. Hotelli Pihkurin hinnasto: 1hh 2hh Lisävuode: aikuiset Lemmikki/koira 78 / yö 89 / yö 25 /yö, lapset alle 14 v. 15 /yö 8 /yö. Kirkkosaari Kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä on Kirkkosaari, jonka erottaa mantereesta noin 250 m levyinen Kokkosalmi. Saari on noin 280 hehtaarin suuruinen ja pituudeltaan noin 3 km. Sen omistaa Viitasaaren seurakunta.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 20 (55) Saaressa on vanha hautausmaa kirkonpaikkoineen ja viisi eri vuosikymmenien kesähuvilaa. Kirkkosaaren keskeinen sijainti ja 10 kilometrin mittainen rantaviiva tekevät siitä erityisen kiinnostavan yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnan. Alueen käyttöönotto edellyttää kuitenkin siltayhteyden rakentamista ja siitä syystä myös muita taajaman laajenemissuuntia suuremmat alkuinvestoinnit. Kirkkosaari on yksi Viitasaaren kiinnostavimpia kulttuuriympäristökohteita. Vanhimmat kulttuuriympäristön kerrokset ovat esihistorialliselta ajalta ja mielenkiintoisimmat tarinat liittyvät kirkolliseen historiaan. Viitasaaren ensimmäinen rukoushuone 1500-luvun lopulla sijaitsi Kirkkosaaressa. 7 Kirkkosaaressa on myös maisemallisesti ja luonnonympäristöltään arvokkaita kohteita. Kirkkosaaressa on kaksi rantautumispaikkaa laavuineen ja talvisin hiihtoreitti. Saari on tärkeä ulkoilu- ja virkistyskohde. Saarta ympäröivä Keitele-järvi on käyttökelpoisuusluokitukseltaan luokassa erinomainen. Arkkitehtiylioppilas Kimmo Kautto teki Kirkkosaaren maankäytön ideointisuunnitelman opinnäytetyönään Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle v. 2000. Maankäyttösuunnitelman mukaan Kirkkosaaren lounaisrannalle sijoittuu 9 rantaan avautuvaa rakennusryhmää - pientä kylää. Niihin sijoittuu eri tyyppistä rakentamista: omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja. Viitasaarella harkitaan asuntojen rakentamista vanhaan Kirkkosaareen myös tällä hetkellä. Asiaa selvittänyt työryhmä esittää, että ydinkeskustan kupeessa olevaan liki 300 hehtaarin saareen voitaisiin rakentaa 300 asuntoa. Tilaa riittäisi myös matkailu- ja muulle yritystoiminnalle. Viitasaaren Kirkkosaari- työryhmän suunnitelma pitää sisällään suunnitelman ja arvion siitä, mitä liki kolmensadan hehtaarin saareen voisi rakentaa ja ennen muuta mitä se maksaisi. Kymmenen kilometriä rantaviivaa houkuttelee, sillan rakentamisen kustannukset ja ympäristövaikutukset arveluttavat, samoin huoli saaressa olevien luonto- ja kulttuuriarvojen säilymisestä. Ennen asuntotuotantoa tarvitaan yli neljän miljoonan euron investointi sillan rakentamiseen ja saman verran muuhun kunnallistekniikkaan. Työryhmän mukaan tonttimyynti kattaisi kuitenkin kunnallistekniset kustannukset. Lisäksi varsinainen rakennusvaihe tuo seudulle 30 miljoonan euron rahavirrat ja yli 1 000 henkilötyövuotta. Kirkkosaaren kehittämisen tavoitteena on 8 : - toimia piristysruiskeena paikkakunnan ja koko seutukunnan kehitykselle pitkällä aikavälillä - luoda Kirkkosaaresta vetovoimainen, edelläkävijäalue, joka hyödyntää uusiutuvia energioita ja ekologisia rakennusratkaisuja niin yksittäisten rakennusten kuin aluerakenteen ja yhdyskuntatekniikankin osalta - luoda Kirkkosaaresta uudenlainen asuinalue - vihreä helmi kaupungin keskustassa - houkutella paikkakunnalle uusia asukkaita ja loma-asukkaita lapsiperheistä suuriin ikäluokkiin - luoda Kirkkosaaresta vetovoimainen elinkaari-asuinalue: viihtyisä, kaunis, sosiaalisesti ja fyysisesti turvallinen asuinalue huomioiden eri ihmisryhmien tarpeet 7 POTKU-hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus (2007): Viiden kosken kuljettamaa, Viitasaaren kulttuuriympäristöohjelma. 8 Viitasaaren kaupunki, Kirkkosaari-työryhmä 24.10.2007: Kirkkosaaren maankäytön yleisselvitys.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 21 (55) - luoda Kirkkosaaresta vetovoimainen elinympäristö, jonka rikkautena ovat saaren arvokkaat kulttuuriympäristö-, luonto- ja maisemakohteet - luoda Kirkkosaaresta vetovoimainen alue myös matkailulle ja muulle sinne soveltuvalle yritystoiminnalle - luoda Kirkkosaaresta vetovoimainen alue, jonka suunnittelussa huomioidaan ilmastomuutoksen vaikutukset ja kestävä kehitys laajemmin - olla vastauksena keskustan läheiseen rantatonttikysyntään. Kaavarunkoluonnoksen mukaan Kirkkosaaren lounais- ja koillisrannalle sijoittuisi yhteensä noin 120 omakotitonttia, 90 loma-asuntotonttia ja noin 60 rivitaloasuntoa. Asuin- ja loma-asuntotonteista 120 (44 %) on rantatontteja ja rivitalohuoneistoista puolet sijoittuu rantatontille. Lähes kaikista asunnoista olisi järvinäköala. Suurissa tonteissa on tarkemmassa suunnittelussa tiivistämisen varaa. Parisataa pysyvää asuntoa mahdollistaisi noin 400-500 asukasta ja noin 100 loma-asuntoa puolestaan noin 200-250 loma-asukasta. Saaren rauhalliseen eteläkärkeen on osoitettu loma-asuntojen / matkailupalvelujen alue, joka mahdollistaa loma-asuntojen lisäksi myös lomaosakkeiden, vuokrattavien lomamökkien, rantahotellin ja hyvinvointipalvelujen rakentamisen. Palvelu- ja toimistorakennusten alueet on osoitettu asuinalueen keskelle sekä saaren pohjoispäähän keskustan vastakkaiselle ylärinteelle, mikä hyödyntää kokoojatien alkupäätä. Liikenneverkko muodostuu saaren suuntaiseen kokoojakadusta, kylien pihakaduista sekä kattavasta kevyen liikenteen reitistöstä. Kattavat laajakaistavalmiudet toteutetaan samanaikaisesti muun yhdyskuntatekniikan kanssa. Saaren 285 hehtaarin pinta-alasta noin 2/3 jää rakentamisen ulkopuolelle. Alueen selkärangan muodostaa laaja viheralue ulkoilureitteineen, luontopolkuineen ja rantautumispaikkoineen. Saaren korkeimmalle paikalle on visioitu näkötornia tai mahdollisuuksien mukaan myös tuulivoimalaa saaren sähköntuotantoon.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 22 (55) Kirkkosaaren kaavarunkoluonnos (Viitasaaren kaupunki, 15.11.2006). Kirkkosaari tarjoaisi erinomaisen kärkikohteen kaupungin ja koko seutukunnan pitkän aikavälin kehittämiselle, joka jatkossa tapahtuu yhä enemmän klusteripohjaisesti. Kirkkosaarta on esitetty yhdeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan pilottikohteeksi maakunnan kehittyvän asumisen -klusteriin. Keski-Suomen liitto hakee parhaillaan koordinaattoreita klustereihin ja seudullisella tasolla kartoitetaan yritysten kiinnostusta lähteä mukaan seudulliseen aluepilotointihankkeeseen. Yhtenä Viitasaaren kehittämiskohteena on Kirkkosaaren eteläosan matkailualue, johon vahvan matkailutoimijan löytyminen vähentäisi merkittävästi Kirkkosaari-hankkeen riskejä ja toisi sille laajempaa rahoituspohjaa.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 23 (55) 3.2.5 Kulttuuriympäristö 9 Kulttuurimatkailun merkitys on kasvamassa ja luontoympäristöjen lisäksi ne tarjoavat elämyksellisiä ja unohtumattomiakin kokemuksia oikein hyödynnettynä. Viitasaaren kulttuuriympäristön perustana ovat vesistöt ja metsät. Viitasaaren reitin koskien ja järvien rannoille on vuosisatojen aikana syntynyt asutusta ja viljelyalueita. Vanhimmat Viitasaaren tiloista perustettiin vesireittien varsille 1500-luvulla ja monet näistä paikoista ovat kehittyneet historiallisesti monimuotoisiksi ympäristöiksi. Niissä yhdistyivät maatalousmaisemat, metsät, varhaisteollisuuden maisemat sekä matkailu ja taide jo 1800-luvulta lähtien, jolloin Viitasaarella vierailivat niin taiteilijat, patruunat kuin ulkolaiset urheilukalastajatkin. Kirkkosaari on yksi omaleimaisimmista ja merkittävimmistä kulttuuriympäristökohteista Viitasaarella. Siellä yhdistyy niin hallinnollinen kuin kirkollinenkin historia alueen ensimmäisiin kulkijoihin esihistorialliselta ajalta. Muinaisjäännöksien ja kirkkohistoriallisten muistomerkkien lisäksi alueella on 1900-luvun alkupuolen rakennuskantaa. Toistaiseksi kirkkosaaren saavutettavuus tai matkailullinen käyttö on ollut vähäistä osittain vaikean kulkuyhteyden vuoksi. Viitasaaren keskusta on monipuolinen kulttuuriympäristö, jossa voidaan tutustua keskustan historiaan ja kehitysvaiheisiin 1800-luvulta nykypäivään. Visuaalisesti keskusta-aluetta hallitsee sekä 1960-luvun valkea modernismi että 1900-luvun alun sivistyshistoriallisena muistomerkkinä yhteiskoulu sekä Porthanin puisto Lottamajoineeen. Tärkeä osa keskustaa on myös nälkävuosina rakennettu ja myöhemmin kääntösillaksi muutettu kivisilta Haapasalmessa. Viitasaaren keskusta-alueella näkyy myös metsäyhtiöiden ja sahojen vaikutus elinkeinohistoriallisena kerroksena, puhumattakaan monista tarinoista ja mielenkiintoisista henkilöhahmoista. Vastakkaisella rannalla, Haapasaaressa, nousee pienimuotoisena näkymänä 1800-1900- lukujen taitteen Viitasaarelainen maisema venekoppeleineen. Mäen päällä suojelee maisemaa kirkko, tämä Haapasaaren ja Hakkarilantien kokonaisuus on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jonka arvoja ei voi kiistää. Vuorelan kartano ja Viitasaaren kirkko ovat merkittäviä jopa maamme arkkitehtuurihistorian kannaltakin. Miekkaniemi on toiminut niin kauppana kuin merkkihenkilöiden ja taiteilijoiden majapaikkana. Yksi matkailullisesti mielenkiintoisimmista kohteista ja myös kehittämisen arvoinen on Savivuoren alue. Tämä maakunnallisesti arvokas näkötorni ja metsätyömuseon alue on ollut jo 1800-luvun lopulta paikallisten ja matkailijoiden suosima näköalapaikka ja kesätapahtumien viettopaikka. Yhdistettynä paikallisesti arvokkaisiin, läheisiin majoituskohteisiin kuten Lummeniemeen ja ensimmäisiin Motorest-majoitusketjuun kuuluneeseen Pihkuriin, saadaan monipuolinen ja kerroksellinen vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyvä kulttuuriympäristökokonaisuus. Muikunlahden alue on paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jossa on ollut asutusta jo 1500-luvulta saakka. Se on yksi vanhimpia käytössä olevia asutuspaikkoja, joiden ympärille ei varsinaista kyläasutusta ole syntynyt. Nimismiehen tilana ja sittemmin vanhainkotina toiminut, nykyasussaan 1920-1930- luvuille viittaava kokonaisuus on hyvä esimerkki rakennusten ja alueen uudiskäytöstä. 9 Silen Saija, Andersson Nina (2008): Viiden kosken kuljettamaa - Viitasaaren kulttuuriympäristöohjelma. POTKU-hanke. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä.
FCG Suunnittelukeskus Oy Loppuraportti 24 (55) Sotahistoriaan sekä liikennöintiin liittyvä kulttuuriympäristö on erityisesti Sinisen tien varteen sijoittuva Hännilänsalmi, jossa voi tutustua upeiden maisemien lisäksi Ensimmäisen Maailmansodan rekonstruoituihin venäläisvallituksiin kuin vanhaan lossipaikkaan. Lossisaaressa on esihistoriallisen ajan röykkiöhautoja. Sinisen tien ristyskohta on ollut kulkureittinä jo satoja vuosia, risteys johdattaa kulkijat myös koskikyliin: Huopanankoskelle ja Keihärinkoskelle. Kulttuurimatkailu Kulttuurimatkailun ideana on tuottaa matkailutuotteita ja palveluita liiketoiminnallisin perustein paikallisia ja alueellisia kulttuurin voimavaroja hyödyntäen. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama, kuten historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä- ja visuaalinen taide, tapahtumat, perinteet ja uskomukset jne. Tavoitteena kultuurimatkailussa on tehdä tuotteesta käsite. Kulttuuriympäristökohteista matkailijoille tarjotaan samoja kohteita kuin sata vuotta sittenkin, muutama kestosuosikki on säilynyt läpi vuosisadan. 2000-luvulla Viitasaaren matkailunähtävyyksiksi on listattu Keihärinkosken näkötorni, Kärnän Sähkölaitosmuseo, Savivuoren näkötorni, Metsätyömuseo, Porthanin puisto, Suovanlahden Myllytupa, Taidetalo Tuulensuu, Tsasouna, Viitasaaren kirkko ja Vuorelan Kartano. Viitasaaren vahvuutena on aktiivinen tapahtumien tuottaminen; kaupunki, kylät ja yhdistykset tuottavat erilaisia kulttuuri- ja kesätapahtumia. Painopiste on ollut musiikki- ja kuvataiteessa, jonka myötä kaupunki tunnetaan jo pitkän ajan takaa. Viitasaaren kulttuuriympäristöjen kautta voidaan nostaa esiin teemoja, jotka luovat fyysisen pohjan mahdolliselle kulttuurimatkailun kehittämiselle kattaen koko Viitasaaren. Tavoitteena on löytää kulttuurimatkailun kehittämiselle yhteinen teema historian ja kohteiden perusteella. Luonto- ja kulttuurimatkailun teemoja voivat olla esimerkiksi:vesistöjen Viitasaari, Metsien Viitasaari ja Kulttuurikylät. Teemaan liittyvät myös erilaiset kohteet, joissa on merkittävää kulttuurihistoriaa. Vesistö-teeman yhteyteen voidaan varsin väljästi rakentaa tapahtuma-, ohjelmapalvelu- ja kohdetuotantoa. Se sopii niin performanssitaiteeseen kuin vuotuisten muikkufestivaalien järjestämiseenkin. Koskireitteihin voi tutustua extreme-urheilun kautta laskemalla koskea ja kiipeilemällä kalliolla tai kävellä esim. Suovanlahden kulttuurikierros ja ostaa Sonniyhdistyksen kalsareita tuliaisiksi. Tarvittaan kuitenkin enemmän kuin pelkkä kohde - matkailijoille täytyy kyetä tarjoamaan monipuolinen ja kiinnostava kokonais- paketti. Viitasaaren kulttuurimatkailun kehittämismahdollisuuksia: Tuetaan kulttuuriympäristöä säilyttäviä elinkeinoja ja selvitetään kulttuurimatkailun vahvistamisen mahdollisuuksia, Kulttuuriympäristöohjelman tarjoamaa tietoa jatkojalostetaan kunnan sekä elinkeinoelämän käyttöön. Keskusta-alueen kulttuurimatkailun edistäminen, opastetut retket tai valmiiden ohjelmapalveluiden välittäminen, tiedon saavutettavuuden parantaminen> mitä kannattaa käydä katsomassa. Huomioon erityisesti ns. ohikulkijat, jotka eivät ole varautuneet etukäteissuunnitelmilla tai tiedoilla Viitasaaren nähtävyyksistä. Työn pohjaksi teema, jolloin luodaan imago kulttuuri-ja luontomatkailulle. Yhteistyötä kunnan, kohteiden omistajien, kulttuuritoimijoiden, yhdistysten ja matkailuyrityksien välillä lisätään. Kuntaan kulttuurimatkailuverkosto, joka voisi toimia yhteistyössä mm. uusien tapahtumien, ohjelmapalveluiden ja erilaisten osaamisalueiden kehittäjänä ja