Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Luokanopettajakoulutuksen virtuaalisten monialaisten opintojen jaoksen toiminta Vokke projektissa

Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.

MINNO Innovaatioprojekti 2014 Loppukatselmus. Simanitas Promootiovideo hankkeelle Lapinlahden Lähde

LiikuntaKasVissa saatuja kokemuksia ja hyviä käytänteitä yliopistojen välisestä yhteistyöstä

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien kouluttajien täydennyskoulutushanke

Leena Lehtimäki Julkaistu vt Helsingin yliopisto VOKKE projekti KOKOUSMUISTIO

TieVie koulutuksen mentorointi

valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus Tvt:n opetuskäytön henkilöstökoulutus yliopistoissa - työseminaari II

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

TOIMINTASUUNNITELMAA (6) Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Ajankohta

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Kokemuksia koulutusverkostossa - case TieVie. Markku Närhi, Jyväskylän yliopisto Merja Ruotsalainen, Oulun yliopisto

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin

KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE

Ohjaajakoulutus ENORSSI-SEMINAARI ROVANIEMI VS. SAVONLINNA JA TAVOITTEET VS. TOTEUTUS

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Hilma-verkoston VOPLA-vuosi. Pilottien työpaja Aino-Maija Hiltunen ja Sanna Kivimäki

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen p

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Tervetuloa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumiin 2015!

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

Periodi KLO Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 8 10 POM2SMU R9 POM2STN R10. R POM1YSU-luento

Pedagogisten opintojen infotilaisuus ke 9.1. klo n salissa L5. Läsnäolo välttämätön!

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien kouluttajien täydennyskoulutushanke

Alueellinen kurssitarjotin Jyväskylän kaupungin lukioissa. Jari Kinnula Voionmaan lukion rehtori Jyväskylän kaupunki

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

LOPStuki2016 Uusi lukio. Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke

OPS-työryhmä. enorssin kevätseminaari Savonlinna. enorssi/ops-ryhmä

Lapsuudentutkimuksen verkosto

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Työelämärelevanssia akateemisista moduuleista

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

Yleistä kanditutkielmista

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [ ]

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Miten ammatillinen opettajankoulutus vastaa opettajuuden uusiin haasteisiin?

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Vastaajan nimi. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Hallintotieteiden valintakoe Valintakokeesta saatava yhteispistemäärä max. 40 pist.

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Teknologinen muutos verkkojakso

VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle?

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Mitä on kontaktiopetus?

Horisontti

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

SUVI-ESISELVITYSHANKE

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

JHL 495 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarviossa varattu summa

Kielet näkyviin ja kuuluviin

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)

Venninen, Leinonen 2013

Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)

MIKÄ ON? Jaana Inki /Ulla

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto miten tutkimuksen tekemisen edellytyksiä voitaisiin edistää verkostoitumisen avulla?

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Ajankohtaista opetushallinnosta

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

Modulaarisuus jatkuvan oppimisen edistäjänä UNIPS-ratkaisu opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä

Etäopetus erityistilanteissa- sairaanakin selviää koulussa. Opetushallitus , Harri Mantila

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Teknologinen muutos verkkojakso

Sisällön tuotanto -verkkojakso Jyväskylän yliopisto

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Asiakasraadin. suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä

verkkojakson työskentelyn aloitus

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus

Periodi KLO Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai POMM1011

Transkriptio:

Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä Ideapaperi työryhmän työskentelystä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylän yliopistossa

Työryhmä 1. Äidinkieli ja kirjallisuus vetäjä: lehtori Katri Savolainen, Joensuun yliopisto sihteeri seminaarissa: tutkija Varpu Tissari, Helsingin yliopisto, Vokke projekti sihteeri seminaarin jälkeen: suunnittelija Hilkka Seppänen, Joensuun yliopisto (Asiasta on sovittava vielä Seppäsen kanssa)

Ideapaperi 1. Ketkä osallistuivat työryhmän työskentelyyn? Katri Savolainen, Joensuun yliopisto Sebastian Ekholm, Åbo Akademi/Vasa, Pedagogiska fakulteten Satu Grünthal, Helsingin yliopisto Varpu Tissari, Helsingin yliopisto, Vokke projekti (sihteeri seminaarin aikana) Mikä motivoi osallistumaan? > Eri opettajankoulutusyksiköiden äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta vastaavien yhteistyölle koetaan olevan tarvetta. Mietittävä, mitkä ovat järkevät tavat tehdä yhteistyötä. > Perustana yhteistyölle on sen ymmärtäminen, että yhden ihmisen kapasiteetti ei riitä kaiken mahdollisen hallintaan.

2. Mitä yhteistyöhön sitoutunut ryhmä asettaa toimintansa tavoitteeksi? Jonkun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan jonkin erityisen alan asiantuntemuksen jakaminen yhteiseksi hyväksi. Pienten askelten idealla verkostoituminen opettajien kesken: esimerkiksi jo olemassa olevien luentorunkojen ja materiaalien jakaminen ja niistä keskustelu.

3. Mitkä ovat työryhmän jatkoyhteistyön odotettavissa olevat tulokset (esim. verkkokurssi, moduuli, verkostoyhteistyön laajentaminen tms.)? Keskustelun aloittaminen ja verkostoitumisen käynnistyminen sekä opettajien erityisasiantuntemuksen kartoittaminen. Tarvetta olisi jakaa ja vaihtaa kokemuksia ja ehkä materiaaliakin: esim. miten tekstitaitoja käsitellään monialaisissa, mikä on teksti käsitys, tekstianalyysin menetelmiä jne. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien kesken voidaan vaihtaa materiaalia luentojen aiheista (esim. kurssirunkoja, mitä kurssit käsittelevät). Keskustelussa nousi useita aiheita, joista voisi aluksi ainakin keskustella ja vähitellen luoda jopa yhteistä materiaalia: Lasten ja nuorten kirjallisuus Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen Luku ja kirjoitustaidon kehittäminen Suomi toisena ja vieraana kielenä Mediakasvatus, elokuva, teatteri ym. Puheviestintä: demoja voidaan tehdä

4. Jos joku haluaa panostaa johonkin erityistehtävään jatkoyhteistyössä, mikä se on (verkkomateriaalin suunnittelu ja toteutus, verkkokurssin ohjaus tms.)? Onko jollakin mahdollisesti jo valmista verkkomateriaalia, jota haluaisi kehittää yhteistyössä muiden kanssa? Yhteistyön muodoista ja arvoista on keskusteltava vielä yhdessä verkostoitumista aloitettaessa. Katri Savolainen, Joensuun yliopisto Sebastian Ekholm, Åbo Akademi/Vasa, Pedagogiska fakulteten Satu Grünthal, Helsingin yliopisto, SOKLA Tiedustellaan seuraavien kiinnostus osallistua jatkoyhteistyöhön: +/ Leena Räisänen, Oulun yliopisto, KASOPE +/ Aimo Naukkarinen, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos +/ Muita asiasta kiinnostuneita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä. +/ Mahdollisesti KasVi suunnittelija Hilkka Seppänen, JoY

5. Miten työ ryhmässä seminaarin jälkeen jatkuu? Ketkä ovat valmiit jatkamaan työskentelyä tiimissä? Mitkä ovat heidän yhteystietonsa? Kaikki työryhmän työskentelyyn osallistuneet ovat kiinnostuneita yhteistyömahdollisuuksien jatkokehittelystä. Ensin on pohdittava ja keskusteltava arvoista ja toteutusmahdollisuuksista eri yliopistoissa omissa äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmissä (jos niitä on). Kartoitetaan muiden henkilöiden asiantuntemusalueita ja kiinnostusta asiantuntemuksen yhdistämiseen Tarvitaan säännöllisiä tapaamisia. Ainedidaktiikan symposiumissa Helsingissä helmikuun alussa 2006 voidaan kokoontua ja miettiä jatkotyöskentelyä. Katri Savolainen laittaa sähköpostilistalle viestin, jossa vielä kerrotaan Jyväskylän seminaarissa tehdyistä ehdotuksista ja suunnitelmista. Laitetaan alustalle esimerkkejä yhteistyön tekemisestä.

6. Kuka toimii jatkossa työryhmän yhteyshenkilönä, johon mahdolliset asiasta kiinnostuneet monialaisten opintojen vastuuhenkilöt ja opettajat sekä KasVihankkeen ja Vokke projektin toimijat voivat ottaa yhteyttä? Katri Savolainen, puh. 013 251 2336, 050 5613 068, katri.savolainen@joensuu.fi 7. Keiden asiantuntijoiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa työryhmä haluasi aloittaa yhteistyön? Ensin rakennetaan yhteistyötä oman väen kanssa. Ideoita yhteistyökumppaneiksi on olemassa. 8. Miten ja milloin työryhmä kokoontuu seuraavaksi yhteistyön edistämiseksi? Marraskuun ensimmäinen viikko: keskustelun käynnistäminen alustalla. Työryhmän jäsenet laittavat aloitusviestejä keskustelulle. Tiedotus alustasta lähetetään sähköpostitse äidinkielen ihmisille.

9. Mitä ongelmia yhteistyössä on odotettavissa ja miten toimimalla ongelmia voitaisiin minimoida tai ehkäistä? Aineen sisäistä yhteistyötä on ollut melko vähän. Voken jaoksessa useat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ovat keskustelleet yhdessä keväällä 2005. Äidinkielen ja kirjallisuuden erityisluonne on huomioitava. Pelkoja on olemassa, mikä korostaa kasvokkaisten keskustelujen merkitystä. Kontaktiopetusta perusopetuksessa on vähän, joten sen muuttamista verkko opetukseksi ei pidetty tarpeellisena. Aikataulutuksen ongelma, jos kurssit toteutetaan eri aikaan eri yliopistoissa Verkkoalustalla tapahtuvan yhteistyön aloittaminen voi tuottaa vaikeuksia. Ajan löytäminen kehittämistyöhön on haasteellista.