Kone- ja metallialan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö kone- ja metallialan yleisosaaminen opintokokonaisuudesta Kuva: Erkki Winter
Opintokokonaisuuden sisältöä näyttöön liittyen (ops) Opiskelija tekee työpiirustusten mukaan metallityökokonaisuuden ja/tai osavalmistusta, manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä sekä terien teroitusta hiomakoneella. Näyttöön kuuluu myös levytyötä (leikkaaminen, kulmaaminen ja pyöristäminen) ja yksinkertaista putkiin ja profiilitankoihin liittyvää teräsrakennetyötä (sahaaminen, leikkaaminen, kulmaaminen, pyöristäminen) sekä hitsausta (puikko- tai MAG-hitsaus). Kokonaisuuteen kuuluu piirrotusta ja mittaamista (eri mittalaitteiden käyttöä) sekä kappaleiden viimeistelytyöt. Hitsaustyövaiheisiin sisältyy myös laitteistojen toimintakuntoon saattaminen sekä tarvittavien säätöjen tekeminen. Kuva: Erkki Winter
Taustaa Ammattiosaamisen näytön suorittajana on ensimmäisen vuoden opiskelija Opiskelijalla ei ole ollut työssäoppimisjaksoa Ammattiosaamisen näyttöihin on perehdytty luentojen, käytännön esimerkkien ja mm. esittelyvideon avulla Näyttöpaikkana toimi oppilaitoksen työsali Arviointiin osallistuivat oma opettaja, opiskelija ja toinen metallialan opettaja.
Ammattiosaamisen näytön tehtäväkuvaus Kone ja metallialan perustutkinnon kone- ja metallialan yleisosaaminen (30 ov) ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö muodostui kahdesta osanäytöstä: Levy- ja hitsausosiosta sekä koneistus-ja asennusosiosta. Levy- ja hitsausosiossa opiskelija teki kiukaan luukun. Koneistus- ja asennusosiossa ulosvetäjän. Tehtävät tuotteet muodostivat opintokokonaisuuden sisällöstä merkittävän osan eri työvaiheita. Osanäytöt ajoittuivat kuusijaksoisessa opiskelussa jaksoille kolme ja viisi siten, että ko. näyttöä koskeva sisältö oli opiskeltu. Kaikki työvaiheet oli käyty läpi aikaisemmissa harjoitustöissä. Kone- ja metallialan perustutkinto Kuvat: Erkki Winter
Ammattiosaamisen näytön suunnittelu Koneenasentajien ja levyseppä-hitsaajien opettajat valitsivat tuotteet, jotka kattaisivat laajasti yleisosaamisen opintokokonaisuuden. Sovittiin yhteiset arviointipainotukset ennen ammattiosaamisen näytön aloitusta mm. työturvallisuuden osalta Noudatettiin toimielimen hyväksymää yleisosaamisen näyttösuunnitelmaa. Osanäytön suorittamisajaksi määriteltiin 30 h.
Ammatti-osaamisen näytön tehtäväkuvaus ja havainnot Kuva: Erkki Winter
Opintokokonaisuuden keskeisestä osaamisesta näytettiin mm: Piirroitus on metallitöiden perustyövaihe, ja keskeinen osa levytöissä Särmääminen edellyttää oikeiden työkalujen valintaa ja ainevahvuuden huomioimista, jotta haluttu taivutuskulma ja nurkkapyöristys saavutetaan. Kuvat: Erkki Winter Kone- ja metallialan perustutkinto
Opintokokonaisuuden keskeisestä osaamisesta näytettiin mm: Kiukaan tulipesän ilmansäädöstä huolehditaan ilma-aukoilla, jotka valmistetaan lävistämällä. Kiukaan luukun kokoonpano tehdään hitsaamalla. Hitsausprosesseina ovat puikko (111) ja MAG umpilanka (135) Kuvat: Erkki Winter
Opintokokonaisuuden keskeisestä osaamisesta näytettiin mm: Koneenasennuksessa erilaiset käsityövaiheet on hallittava, kuten kierteitys. Koneistajan on hallittava erilaisia mittalaitteita ja mittaustapoja varmistaakseen tavoiteltujen toleranssien saavuttamisen. Kuvat: Erkki Winter
Opintokokonaisuuden keskeisestä osaamisesta näytettiin mm: Kone- ja metallitekniikan yleisosaamisen keskeisintä osaamista ovat manuaalikoneistus kuten jyrsintä ja sorvaus Kuvat: Erkki Winter Kone- ja metallialan perustutkinto
Arviointi Milloin? Missä? Ketkä?
Arvioinnin perustaksi Ammattiosaamisen näyttönä valmistetut kappaleet olivat vaativia kokonaisuuksia, joka ilmeni töiden laadun hajontana ja valmistusaikataulun venymisenä. Opiskelijat tekivät intensiivisesti työtään, jota ilmiötä ei tavanomaisissa harjoitustöissä välttämättä havaitse. Ammattiosaamisen näytön suorittaminen oppilaitoksella edesauttoi tehokasta työskentelyä, koska ympäristö oli tuttu ja kaikki tarvittavat työvälineet ja materiaalit olivat tutuissa paikoissaan.
Arviointikeskustelu Opiskelijan kanssa kerrattiin ennen arviointia lävitse arviointikriteerit ja arviointiasteikko. Opiskelija teki havaintoja omasta toiminnastaan ja suoritti itsearvioinnin Arviointikeskusteluun osallistuivat opiskelija, oma opettaja ja toinen metalliosaston opettaja. Oma opettaja toimi kirjaajana. Arviointikeskustelussa opiskelija antoi arvionsa ennen kuin opettaja antoi oman arvionsa. Mukana ollut kolmas arvioija (metalliosaston opettaja) antoi viimeisenä arvionsa. Kuva: Erkki Winter Yhteisesti sovittiin kokonaisarvosana
Huomioita yleisosaamisen näyttönä valmistettava laaja tuotekokonaisuus antaa opiskelijalle konkreettisen kuvan opittujen tekniikoiden soveltamisesta käytäntöön. mitä opetetuista sisällöistä opiskelija on oppinut tulee ammattiosaamisen näytön myötä esiin sekä opiskelijalle itselleen että opettajalle, tätä tietoa voidaan hyödyntää jatkossa. Ammattiosaamisen näytön läpivienti valmisteluineen ja jälkidokumentointeineen edellyttää tuntuvaa työaikaresursointia opettajalle Kuva: Matti Tukiainen
Huomioita Opintokokonaisuuden osaamisen mittareina tämä ammattiosaamisen näyttö toimi hyvin Arviointikohteiden yksiselitteisyydessä on parantamisen varaa. Jotkut arviointikohteet ovat käsitteeltään abstrakteja minkä vuoksi on vaikea löytää mittaria. Arviointikeskustelu etenee liian opettajajohtoisesti. Olisiko esim. äidinkielessä otettava ohjelmaan arviointikeskustelun harjoitteita? Opiskelijalta vaikea saada perusteluita arvioinnilleen, lähtökohtana hänellä on mutu.
Huomioita Kuvat: Erkki Winter Se on siinä