YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 44/07/01 Dnro PSY-2005-Y-189 Annettu julkipanon jälkeen 24.4.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kapustasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kuusamo Rasepi Oy Järvenpääntie 24 B 93600 Kuusamo
SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 5 Varastointi... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Vedenlaatu... 8 Vesistössä aiheutuva kuormitus... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Päästöt ilmaan... 9 Melu... 10 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 10 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 10 Yleiskuvaus... 10 Alueen hydrologia...10 Alueen luonto ja suojelukohteet... 10 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11 Vesistön tila ja käyttö... 11 Vedenlaatu... 11 Kalatalous... 12 Maaperä ja pohjavesiolot... 12 Melu ja liikenne... 12 Muu kuormittava toiminta... 13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 13 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 13 Vaikutus pintavesiin... 13 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 13 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 13 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 13 Melun vaikutukset...14 Liikenne... 14 Vesistön ja rantojen käyttö... 14 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 14 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 14 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Lupahakemuksen täydennykset... 15 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 15 Muistutukset ja mielipiteet... 18 Hakijan kuuleminen ja vastine... 20 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 22 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 22 LUPAMÄÄRÄYKSET... 23 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 23 Päästöt pintavesiin...23
3 Päästöt ilmaan... 24 Melu... 24 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 24 Varastointi... 25 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 25 Toiminnan lopettaminen... 25 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 25 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 26 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 26 Luvan myöntämisen edellytykset... 26 Lupamääräysten perustelut... 27 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 27 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 28 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 28 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 29 Päätöksen voimassaolo... 29 Lupamääräysten tarkistaminen... 29 Korvattava päätös...30 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 30 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 30 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 30 KÄSITTELYMAKSU... U 30 Ratkaisu... 30 Perustelut... 30 Oikeusohje... 30 MUUTOKSENHAKU... 31
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rasepi Oy on hakenut Kapustasuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemus sisältää tuotannossa olevaa alaa 70,5 hehtaaria sekä lisäksi 2,5 hehtaarin lisäalueen. Vuonna 2010 tuotannossa on noin 50 ha ja alue on tuotettu loppuun arviolta vuonna 2018. Vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Kapustapuroon, joka laskee Herukkapuron kautta Yli-Kuoliojärveen. Hakemussuunnitelma on toimitettu ympäristölupavirastoon 29.12.2005. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kapustasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kuusamon kaupungissa Kuolion kylässä Kuusamon taajamasta noin 20 km etelään Kuusamo-Oulu valtatien vieressä tien itäpuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden 31.8.1998 antaman päätöksen (nro 49/98/1) mukaan mikäli luvan saaja aikoo jatkaa turvetuotantoa vuoden 2005 jälkeen, sen on toimitettava mainitun vuoden loppuun vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että vesioikeus voi valvontaviranomaisen taikka vahinkoa tai haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 2.9.1998 antaman päätöksen (nro 49/98/1) nojalla. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kapustasuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 17.2.1005. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon (13.4.2006) mukaan ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on
5 osoitettu ainoastaan pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee noin 150 300 metrin etäisyydellä alueesta. Alueidenkäytön osaston tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kapustasuolla tuotetaan jyrsinturvetta. Alueelta on tuotettu turvetta vuodesta 1980 alkaen. Alueen nykyinen tuotannossa oleva ala on 70,5 ha, ja tuotannosta on poistunut 19 ha. Vuonna 2010 alueella on tuotannossa arviolta 50 ha ja alue on tuotettu loppuun arviolta vuonna 2015. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan viidelle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena rekoilla voimalaitosten käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Turvetuotanto alueella tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Tuotantomäärä ja kapasiteetti Alueen nykyinen tuotantokapasiteetti on 30 000 MWh vuodessa. Vuonna 2010 tuotantokapasiteetti on arviolta 20 000 MWh vuodessa ja 2015 10 000 MWh vuodessa. Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö on sijoitettu tukikohta-alueelle paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alue sijaitsee Kapustasuon keskiosassa tuotantoalueen aumatien päässä. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Kapustasuon tuotantotraktorikalusto on huolletaan keväisin ennen tuotantokauden alkua ja kaluston tuontia tuotantoalueelle. Tarvittava tuotantoaikainen huoltotyö tehdään tukikohta-alueella ja jonne on varattu jätteille asianmukaiset keräysastiat. Öljyt ja suodattimet on palautettu astioissa öljyjen ostopaikkaan. Tuotantoalueella syntyvät muovi- ja kumijätteet on kerätty vaihtolavalle, joka tyhjennetään kaatopaikalle. Vesien käsittely Kapustasuon turvetuotantoalue koostuu 15:stä tuotantolohkosta, joilta sarkaojien vedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaille. Tuotantoalueen vedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja altaan pois-
6 topäässä olevalla sihtiputkella. Tuotantokentässä jätetään tuotantojyrsinnässä jyrsimättä sarkaojien reunassa noin 50 cm levyinen alue, joka toimii suotoalueena varsinaisen tuotantokentän ja sarkaojan välissä. Tuotantoalueella on käytössä neljä laskeutusallasta. Tuotantoalueen vedet on johdettu käsittelyn jälkeen Kapustapuroon, joka laskee Herukkapuron kautta Yli-Kuoliojärveen noin 2 km:n päässä Kapustasuosta. Tuotantokenttä on kuivatettu 20 metrin välein kaivetuilla sarkaojilla. Sarkaojastoa käytetään kuivatuksen lisäksi myös laskeutusaltaiden tapaan kiintoaineen pidätykseen sekä rankkasateiden aikaisten vesimäärien pidättämiseen tuotantoalueen ojastoon. Sarkaojien päihin asennetuilla päisteputkilla on saatu kulkuyhteydet työkoneille ja myös veden pidätys sarkaojastoon valuntahuippujen aikana ja kiintoaineen laskeutus. Päisteputken eteen on kaivettu sarkaojan allassyvennys. Allassyvennyksen leveys on 1.3 1.5 m, syvyys ojan pohjasta 0.6 0.8 m ja pituus 10 m Sarkaojan allassyvennys toimii yhden sarkaojan laskeutusaltaana. Sarkaojien päisteputkien allassyvennysten puoleisiin päihin on asennettu erilliset siiviläputket, joissa on pienet raot. Siiviläputkien avulla parannetaan allassyvennyksen lietteenpidätyskykyä. Sarkaojan allassyvennös ja sihtiputki toimivat hyvin kiintoaineen pidättäjänä. Tuotantoaikana sarkaojien allassyvennysten toimintaa tarkkaillaan ja lietetilan tyhjennys tehdään tarvittaessa. Allassyvennysten lietetilan tyhjennys tehdään viimeistään syksyllä. Altaista poistettava liete nostetaan altaan viereiselle tuotantosaralle, jossa se kuivaa ja tuotetaan jyrsinturpeeksi. Sarkaojaston vedet kerätään kokoojaojiin, joilla alueen vedet johdetaan laskeutusaltaille ja edelleen Kapustapuroon. Kapustasuon eteläpuolelle tuotantoalueen ympärille on kaivettu eristysojat, joilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueen pohjoisosassa ei ole ollut mahdollista johtaa eristysojalla ulkopuolisia vesiä tuotantoalueen ohi. Tuotantoalueen länsipuolelta ei tule ulkopuolisia vesiä tuotantoalueelle. Laskeutusaltaiden alapuolella on laskuojassa mittapato, joka padottaa suurilla virtaamilla vettä altaisiin ja altaiden yläpuoliseen ojaan. Laskeutusaltaat Kapustasuolla käytetään neljää laskeutusallasta. Laskeutusaltaat on mitoitettu Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaisesti. Taulukkoon on koottu laskeutusaltaan ohjeelliset mitoitusarvot. Mitoitustekijä Mitoitusvaluma Virtausnopeus Viipymä Pinta-kuorma Valuma-alue Lietetila Ohjearvo 3 l/s ha Alle 0.01 m/s 1 h Alle 1 m/h 30-50 ha Vähintään 4 m³/ha Laskeutusallas toimii pääasiassa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pidättäjänä. Laskeutusaltailla pystytään roudattomana aikana poistamaan kiintoaineesta 30 44 %. Ravinteiden pidätyskyky on laskeutusaltailla parhaimmillaan 10 30 %:n luokkaa.
7 Kelluvan kiintoaineen pidättämiseksi ja laskeuttamiseksi on laskeutusaltaisiin asennettu pintapuomit. Eristysojat Kapustasuon turvetuotantoalue on ympäröity eteläreunastaan eristysojilla, joilla johdetaan ympäristön valumavedet ohi tuotantoalueen. Eristysojiin ei tule tuotantoalueen vesiä, vaan niiden vedet kertyvät tuotantoalueen ympäristön luontaisista valumavesistä. Varastointi Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Kapustasuolla on viisi auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Kapustasuon pohjoisosaan neljälle auma-alueelle on rakennettu tieyhteys suon länsipuolelta kulkevalta Oulu-Kuusamo valtatieltä. Tuotantoalueen itäisin auma on talvikuljetusauma. Liikennejärjestelyt Kapustasuon tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on 11 000 tonnia. Tuotantoalueen neljälle aumalle on rakennettu tie suon länsipuolelta kulkevalta Oulu-Kuusamo valtatieltä. Tuotantoalueen itäisin auma on talviauma, jonka turve kuljetetaan tuotantoalueen kautta aukaistavan talvitien kautta. Toiminnan lopettaminen Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Tuotannosta poistuneilla alueilla jälkikäyttömuotona tullee olemaan viljely- ja/tai metsätalouskäyttö. Kapustasuon tuotannosta poistunut alue sijoittuu hajalleen ympäri tuotantoaluetta. Osa tuotannosta poistuneesta alueesta on lapettuja sarkoja (turve siirretty kaivinkoneella viereisille saroille) ja osa tuotannosta poistuneesta alueesta on turvepaksuudeltaan matalaa aluetta. Lapetut sarat toimivat osin runsasvetisinä aikoina tulva-altaina. on lapettuja sarkoja (turve siirretty kaivinkoneella viereisille saroille) ja osa tuotannosta poistuneesta alueesta on turvepaksuudeltaan matalaa aluetta. Lapetut sarat toimivat osin runsasvetisinä aikoina tulva-altaina. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kapustasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittely tehdään seuraavilla vesiensuojelurakenteilla: sarkaojien lietealtaat sarkaojien päisteputkitus sarkaojien lietteenpidättimet suojakaista saran reunassa (0,5 m leveä suotoalue) laskeutusaltaat eristysojat ja eristysojien lietealtaat
8 Käytössä oleva vesien puhdistus laskeutusaltailla, sarkaojarakenteilla sekä sarkojen reunojen suojakaistoilla täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon, tuotantoalan tapahtuneen ja tapahtuvan poistuman, olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kapustasuon turvetuotantoa toteuttaa osaava turveurakoitsija. Ympäristöluvan saaja tekee turvetuotannon ja turvetuotantoalueen tarkkailua ja valvontaa ympäristöluvan määräysten täyttämiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vedenlaatu Vesistökuormitusta tulee tuotantokentältä ja kenttien ojista. Kuormitus kulkeutuu alapuoliseen vesistöön sarka- ja kokoojaojien kautta. Ojaston ja laskeutusaltaiden sekä sarkaoja-altaiden puhdistuksesta aiheutuu lyhytaikaista kuormitusta. Kapustasuon turvetuotantoalueen vuosien 1999 2005 kuormitustarkkailun vuotuiset keskiarvot ovat seuraavassa taulukossa. Näytteet on otettu Kapustasuon laskeutusaltaiden alapuolisesta ojasta. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 COD Mn (mg/l) 9,1 12,2 9,2 8,0 9,6 12,3 10,9 Kok.P (µg/l) 41 29 41,7 25 32 33 32 PO 4 -P (µg/l) 17,5 19 21 29 17 19 Kok.N (µg/l) 756 870 990 650 830 913 960 NO 2 -N ja NO 3 -N (µg/l) 79 64 210 89 240 140 NH 4 -N (µg/l) 218 260 290 120 250 340 Fe (µg/l) 2633 3600 2200 2500 1900 2200 Kiintoaine (mg/l) 4,5 12,7 3,7 3,0 3,9 3,5 1,9 n 5 2 3 3 3 3 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden kuormitustarkkailussa laskeutusaltaallisten soiden vedenlaatu on ollut vuosina 1999 2003 keskimäärin seuraavan taulukon mukainen. Taulukossa on esitetty myös Kapustasuon tuotantoalueelta purkautuvan veden keskimääräinen laatu vuosina 1999 2005. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvesuot keskimäärin 1999 2003 Kapustasuo 1999 2005 COD Mn mg/l O 2 29,8 10,2 Kok.P µg/l 89 32 Kok.N µg/l 1453 840 K-aine mg/l 11,1 4,7 Fe µg/l 5878 2505
9 Kapustasuolta purkautuvan veden humusainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus on ollut runsas kolmannes, kiintoainepitoisuus alle puolet ja kokonaistyppipitoisuus hieman yli puolet turvetuotantosoiden keskimääräisistä pitoisuuksista. Kapustasuon turvetuotantoalueelta purkautuvan veden alhaisempaa ravinne- ja kiintoainepitoisuutta voi selittää suojakaista saran reunassa -tekniikka. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Kapustasuon vedenlaatua mitataan laskuojasta, joten siihen voi laskea valumaalueen muitakin vesiä. Kapustasuolta ei ole mitattu vesimääriä, joten kuormitusarvio on tehty käyttämällä muilta laskeutusaltaallisilta soilta mitattuja keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Vesistössä aiheutuva kuormitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella on seurattu turvetuotantosoiden kuormituksia tuotanto- ja kuntoonpanoaikana. Tarkkailun perusteella laskeutusaltaallisille turvetuotantosoille on laskettu vuotuiset ominaiskuormitukset. Bruttomääräisistä ominaiskuormitusluvuista on vähennetty luonnonhuuhtouman arvo, jolloin on saatu tuotantoalueen nettomääräinen kuormitus. Luonnonhuuhtouman arvona on käytetty Vitmaojan havaintoja vuosilta 1993 1999 ja 2001. Kapustasuon keskimääräinen kesäaikainen nettokuormitus Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen vuosien 1993 2002 ominaiskuormituslukujen perusteella alapuolisiin metsäojiin on kokonaisfosforia 0,035 kg/vrk, kokonaistyppeä 0,76 kg/vrk, kiitoainetta on 3,9 kg/vrk ja humusta (COD Mn ) 4,8 kg/vrk. Edellä esitetty keskimääräinen kuormitus on Kapustasuon osalta yliarvioitu, sillä mitatut ravinne-, humus-, ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet runsas kolmannes-runsas puolet tuotantosoiden vesistä mitatuista keskimääräisistä pitoisuuksista. Tämä johtuu sarkaojan reunaan jätetystä suojakaistasta. Kapustasuolla on sarkaojien reunassa noin 50 cm suojakaista, joka jätetään jyrsimättä. Se toimii suotoalueena tuotantokentän ja sarkaojan välissä. Kentän kuntoonpanovaiheessa sarkaojien reunojen suotoalueet ruuvataan kentän kunnostusruuvilla kuperaan muotoon, joten saran kuivatuksen edellyttämä kupera muoto säilyy saran poikkileikkausprofiilissa. Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hanke ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tuotantokaluston tarvitsemat polttoainesäiliöt on sijoitettu tukikohta-alueille ja niitä tarkkaillaan tankkauksen yhteydessä. Kapustasuon läheisyydessä ei ole vedenhankinnassa hyödynnettäviä pohjavesialueita. Päästöt ilmaan Tuotannon aiheuttaman pölyn on todettu aiheuttavan viihtyvyyshaittarajan ylittäviä laskeumia noin 100 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Lähin loma-asutus Kapustasuon pohjoispuolella on 50 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta ja lähin vakituinen asutus 550 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
Melu 10 Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Kaikkien meluisampien työvaiheiden (kentän kunnostustoimet) aikana 55 db:n arvo voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja 50 db:n arvo noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteille on varattu asianmukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet kerätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Kapustasuo on lounas-kaakko suuntaisessa pitkittäisselännemaastossa. Kapustasuon itäpuolella on Iso ja Pikku Siikavaara. Kapustasuon eteläpuolella on Yli-Kuoliojärvi. Suon ja järven välissä on Katajavaara. Alueen mineraalimaat ovat metsätalouskäytössä ja kangasmetsän peitossa. Kapustasuota ympäröivät suoalueet ja soistuneet metsäalueet on suurelta osin metsäojitettu. Yli-Kuoliojärven rannat on soistuneilta osiltaan metsäojitettu. Tuotantoalueelta on Herukkapuron laskuun Yli-Kuoliojärveen 2 km. Alueen hydrologia Kapustapuro laskee Herukkapuron kautta Yli-Kuoliojärveen, joka sijaitsee Iijoen vesistöalueen Ala-Kuoliojärven valuma-alueella (61.672). Herukkapuron valuma-alue laskussa Yli-Kuoliojärveen on 7,4 km 2. Yli-Kuoliojärven valuma-alue järven luusuassa on 16 km 2. Herukkapuro saa alkunsa Kapustasuon itäpuoliselta suoalueelta. Puron valuma-alue on suurelta osin suota. Puron alaosaan laskee myös pienialaisen peltoalueen ja ojitusalueiden vesiä. Yli-Kuoliojärvi sijoittuu luode-kaakko suuntaiseen pitkulaiseen altaaseen. Järven pituus on noin 4 km ja leveys 350 500 metriä. Järven syvyys on itäosassa 2,5 3,5 metriä ja keski- ja länsiosassa 3,5 4,5 metriä. Syvin kohta 9,8 metriä on järven länsiosassa. Yli-Kuoliojärvi laskee noin 450 metriä pitkän joen kautta Kuusamo-Oulu tien alitse Kovajärveen. Alueen luonto ja suojelukohteet Kapustasuon ympäristön mineraalimaa-alueet ovat metsätalouskäytössä. Mineraalimaiden välisiä alueita on ojitettu metsänkasvatukseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on Kapustasuon kohdalla merkintä turvetuotantoalueesta. Kapustasuon itäpuolella on maakuntakaavassa luonnonsuojelualuemerkintä (Oijusluoman luonnonsuojelualue).
Asutus ja muu rakennettu ympäristö 11 Lähin vakinainen asutus sijaitsee Kapustasuon tuotantoalueen länsipuolella 550 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen lounaispuolella Kuolion kylän asutus sijoittuu 1 2 km etäisyydelle tuotantoalueen reunasta Kuusamo-Oulu tien varteen. Yli-Kuoliojärven loma-asutus sijaitsee 1,7 2,2 km etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Kapustasuon luoteispuolella Kuusamo Oulu tien varressa on loma-asutuskäytössä kaksi kiinteistöä 50 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Kapustapuron ja Herukkapuron varrella ei ole asutusta. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kapustasuolta lähtevän veden laatu on ollut turvetuotantoalueeksi hyvä ja näytteenottoajankohtina lähteneet vesimäärät ovat olleet pieniä, joten turvetuotantoalueiden kuormitusten vesistövaikutukset ovat olleet vähäisiä. Herukkapuron vedenlaatu on esitetty seuraavassa taulukossa. 1.6.98 8.7.98 24.5.00 11.8.03 28.7.04 16.8.05 Lämpötila (C) 12,1 15 13,8 Happi (mg/l) 9,2 8,3 7,8 Happi (%) 86 82 75 Sähkönjohtavuus 3,98 12,3 7,2 (ms/m) 15,4 ph-arvo 6,6 6,7 7,7 7,3 7,2 Väri (Pt mg/l) 190 230 235 70 175 150 COD Mn (mg/l) 16 14 18 5,6 13 17 Sameus (FTU) 2,4 4,4 6 8,4 Kiintoaine (mg/l) 1,2 1,9 2 <1 5,9 Kok.P (µg/l) 35 22 30 53 45 Kok.N (µg/l) 540 550 420 570 670 Fe (µg/l) 3200 2200 2900 PO 4 -P (µg/l) 16 12 18 33 25 NO 2 -N ja NO 3 -N (µg/l) 190 140 210 170 NH 4 -N (µg/l) 62 38 39 <5 19 40 a-klorofylli (µg/l) 8,6 4,7 Herukkapuron vesi on ollut ravinteisuudeltaan lievästi rehevää. Veden kiintoaine- ja humusainepitoisuudet sekä väri ovat olleet alhaisella tasolla ja vain hieman korkeammalla tasolla kuin Yli-Kuoliojärvessä kuvastaen Herukkapuron valuma-alueen suovaltaisuutta. Yli-Kuoliojärven vedenlaatu on esitetty seuraavassa taulukossa.
12 25.8.1999 22.8.2000 Näytteenottosyvyys (m) 1 7 1 5 8,5 Lämpötila (C) 12,6 12,8 14,2 14,2 14,2 Happi (mg/l) 9,1 9,1 9,8 9,8 9,7 Happi (%) 96 95 95 Sähkönjohtavuus (ms/m) 4,2 3,2 3,1 2,9 2,8 ph-arvo 7,2 7,3 7,2 7,2 7,3 Väri (Pt mg/l) 100 91 110 110 120 COD Mn (mg/l) 10 10 11 13 15 Sameus (FTU) 1,7 1,7 1,5 1,5 1,6 Kiintoaine (mg/l) 2,2 1,9 1,4 2,2 2,4 Kok.P (µg/l) 28 25 18 19 25 Kok.N (µg/l) 470 390 450 480 470 Fe (µg/l) 620 610 440 440 580 PO 4 -P (µg/l) 6 6 6 4 7 NO 2 -N ja NO 3 -N (µg/l) <1 <1 4 1 7 NH 4 -N (µg/l) <1 <1 <1 <1 <1 a-klorofylli (µg/l) 6,2 7,1 9,2 8,7 9,2 Vuosien 1999 2001 vesistötarkkailutulosten mukaan Yli-Kuoliojärvi on suhteellisen kirkasvetinen ja karu - lievästi rehevä vesistö. Yli-Kuoliojärven a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän-rehevän vesistön tasoa. Vuoden 2002 vesistötarkkailun näyte on jäänyt ottamatta väärinkäsityksen vuoksi. Hakemuksen mukaan Yli-Kuoliojärven vedenlaatu on sijoittunut laatuluokituksessa eri tarkkailuajanjaksoina seuraavasti: 1973 hyvä 1994 hyvä 1996-1997 hyvä 1999-2001 hyvä Kalatalous Yli-Kuoliojärvi kuuluu Kuolionkylän osakaskunnan vesialueisiin. Herukkapurossa ei kalasteta. Hakija on tehnyt Kuolionkylän kalastuskunnan kanssa korvaus- ja yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaisesti hakija on suorittanut kalastuskunnalle korvaukset Kapustasuon vesien johtamisesta Yli- Kuoliojärveen. Maaperä ja pohjavesiolot Kapustasuo sijaitsee luode-kaakko suuntaisessa pitkittäiskumparemaastossa, jossa mineraalimaakumpareiden väliset alueet ovat soistuneet. Suon läheisyydessä ei ole yhdyskuntien vedenhankintaan soveliaita alueita. Melu ja liikenne Kapustasuon länsipuolitse kulkee Kuusamo-Oulu valtatie, jolta on rakennettu aumatie tuotantoalueen koillisosaan.
Muu kuormittava toiminta 13 Hakemuksessa ei ole esitetty muuta ympäristöä kuormittavaa toimintaa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Kapustasuon turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys alavirranpuoleisessa vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on seuraava. Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) Kiintoaine (mg/l) Herukkapuro 6 130 <1 Yli-Kuoliojärvi 3 60 <1 Herukkapurossa Kapustasuon turvetuotanto nostaa puron fosforipitoisuutta 6 µg/l ja typpipitoisuutta 130 µg/l. Yli-Kuoliojärvessä Kapustasuon turvetuotannon kuormitus nostaa Herukkapuron laskukohdassa veden fosforipitoisuutta 3 µg/l ja typpipitoisuutta 60 µg/. Osa Kapustasuon kuormituksesta pidättyy ja laimenee Kapustapuroon ja Herukkapuroon. Tuotantoalueelta on 2 km Herukkapuron laskuun Yli-Kuoliojärveen. Laskelman perustana on laskeutusaltaallisten tuotantosoiden keskimääräinen kuormitustaso. Kapustasuolta purkautuvan veden ravinne- ja kiintoainepitoisuus on ollut selvästi alhaisemmalla tasolla kuin tuotantosoilla keskimäärin. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kapustasuon läheisyydessä ei ole varsinaisia harjumuodostumia, jotka ovat tärkeitä pohjavesialueita ja joilla on merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kapustapuro ja Herukkapuro ovat Kapustasuon vesien johtamisosiltaan metsäojitusten yhteydessä perattuja uomia. Puroilla ei ole kalataloudellista merkitystä. Yli-Kuoliojärvessä Kapustasuon vaikutus on vähäinen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Turvetuotannosta aiheutuva pölyhaitta voi ylittää viihtyvyysrajan noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Lähellä tuotantoalueen luoteiskulmaa on loma-asutusta. Alueella työskenneltäessä otetaan huomioon tuulen suunta.
Melun vaikutukset 14 Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat työvaiheet, käytettäessä yhtä aikaa useampia koneita, voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen 200 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja yöajan 50 db:n melutason ylittymisen noin 500 metrin etäisyydellä. Lähellä tuotantoalueen luoteiskulmaa on loma-asutusta. Alueella työskenneltäessä otetaan huomioon tuulen suunta ja meluavimpien työvaiheiden suoritusaika. Liikenne Turve kuljetetaan tuotantoalueen tien kautta valtatielle ja edelleen käyttökohteeseen Kuusamoon. Tuotantoalueen tien läheisyydessä ei ole asutusta. Tuotantoaikana liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin tuotantoalueelta ajetaan turve Kuusamoon. Tuotantoalueelta lähtee noin 300 turvekuormaa lämmityskautena. Vesistön ja rantojen käyttö Kapustasuon tuotantoalueen vesien laskureitillä Yli-Kuoliojärveen ei ole asutusta. Yli-Kuoliojärven itäpäässä Herukkapuron välittämässä laskukohdassa ei ole asutusta. Yli-Kuoliojärven kaakkoiskulmassa on lomaasutusta. Herukkapuron laskun ja loma-asutuksen välinen etäisyys on 330 430 m. Yli-Kuoliojärven pohjoisrannalla on samoin kesäasutusta. Lähimmän Yli-Kuoliojärven pohjoisrannan kesäasutuksen ja Herukkapuron laskun välinen etäisyys on 900 m. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kapustasuon tuotantoalueella on voimassa oleva tarkkailuohjelma. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tuotantoalueen palosuojelu toteutetaan sisäasianministeriön ohjeen mukaan. Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET 15 Kapustasuon alapuolisessa Kapustapurossa ja Herukkapurossa turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Yli-Kuoliojärvessä turvetuotannon vaikutus on vähäinen. Kapustasuon turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa vesistön virkistyskäytölle ja tonttien arvolle. Hakija on tehnyt Kuolionkylän kalastuskunnan kanssa korvaus- ja yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaisesti hakija on suorittanut kalastuskunnalle korvaukset Kapustasuon vesien johtamisesta Yli-Kuoliojärveen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 8.2.2006. Kapustasuon kuormitustarkkailutulosten mukaan tuotantoalueelta purkautuva veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaiset ja siten nykyiset vesiensuojelurakenteet hyvin toimivat. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 14.3.-13.4.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 14.3.2006 Koillissanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kuusamon kaupungilta sekä Kuusamon kaupungin terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu ainoastaan pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Mikäli ympäristölupa myönnetään, niin alueeseen voidaan soveltaa maakuntakaavan yleistä suunnittelumääräystä: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valumaaluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee noin 150 300 metrin etäisyydellä alueesta. Tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Vaikutukset asutukseen tulee ottaa huomioon.
16 Hakemuksessa ei ole esitetty laskeutusaltaiden mitoitustietoja, mutta ne on esitetty aiemmassa lupakäsittelyssä. Ympäristökeskuksen tekemissä maastotarkastuksissa vuosina 2000 ja 2004 ei ole havaittu suuria puutteita. Viimeisimmässä tarkastuksessa huomautettiin päiväkirjan puuttumisesta sekä puuttuvista lietteenpidättimistä. Asiat luvattiin korjata. Jälkikäytöksi arvellaan viljelyä- ja/tai metsätalouskäyttöä. Tuotantoalueen läheisyydessä on loma- ja pysyvää asutusta. Ympäristökeskukselle ei ole tullut Kapustasuota koskevia pöly- tai meluvalituksia. Hakemuksen mukaan lähiasutus otetaan huomioon toiminnassa huomioimalla tuulen suunta ja meluavimpien työvaiheiden tekoaika. Yli-Kuoliojärvi on hakemuksessa esitetty tarkkailutulosten (vuoteen 2001 saakka) perusteella kuuluvaksi käyttökelpoisuusluokkaan hyvä. Ympäristöhallinnon laatimassa käyttökelpoisuusluokituksessa Yli-Kuoliojärven vedenlaatu vuosina 2000 2003 arvioitiin kuitenkin tyydyttäväksi. Kapustasuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu on ollut parempaa kuin ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltailta lähtevä vesi keskimäärin, minkä on arveltu johtuvan tuotantoalueella saran reunalla käytetystä noin puolen metrin suojakaistasta. Kapustasuon veden laatua mitataan laskuojasta, joten siihen voi laskea valuma-alueelta muitakin vesiä. Kapustasuolta ei ole mitattu vesimääriä, joten kuormitusarvio on tehty käyttämällä muilta laskeutusaltaallisilta soilta mitattuja keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Kesäajan kuormituksen vaikutuksia on arvioitu laskemalla ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa vesistössä. Arviossa on ilmeisesti käytetty nettopäästöjä. Kapustasuon turvetuotanto nostaa laskelmien mukaan Herukkapuron typpipitoisuutta kesäaikaan 130 µg/l, fosforipitoisuutta 6 µg/l ja kiintoainepitoisuutta alle 1 mg/l. Yli-Kuoliojärvessä vaikutus on arvioitu ilmenevän lievänä veden raviteiden nousuna Herukkapuron laskukohdassa. Kapustasuolla on oma tarkkailuohjelma. Kapustasuolla tarkkaillaan lähtevän veden laatua laskeutusaltaiden alapuolelta laskuojasta kolme kertaa vuodessa; touko-, heinä- ja elokuussa. Tarkkailun analyysivalikoima on suppea lukuun ottamatta heinäkuun näytettä, josta määritetään myös liukoiset ravinteet ja rautapitoisuus. Veden määrää ei mitata jatkuvatoimisella mittarilla, vaan näytteenoton yhteydessä luetaan mittapadolta vedenpinnan korkeus. Yli-Kuoliojärven vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain heinäelokuussa otettavalla vesinäytteellä. Päästötarkkailun tulokset raportoidaan ohjelman mukaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailun raportissa ja vesistötarkkailun tulokset Iijoen yhteistarkkailuraportissa. Kyseiset tarkkailuohjelmat eivät enää ole voimassa. Lupa tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää. Sen sijaan lisäalueelle lupaa ei voida myöntää, sillä alueen vesienpuhdistustekniikkaa ei ole esitetty. Lähiasutus tulee ottaa toiminnassa huomioon siten, että asutukseen päin olevilla tuulilla pölyäviä toimintoja vältetään. Alueelle tulee asentaa tuulipussi, ellei sitä jo ole. Mahdollisista massansiirroista ja matalakenttäojituksista on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle ja ne on merkittävä myös päiväkirjaan. Mikäli kenttien mataluuden vuoksi sarkaojiin ei saada kaivettua koossa-
17 pysyviä lietesyvennyksiä, tulee niitä korvaamaan suunnitella muu vähintään kiintoainetta pidättävä rakenne. Tuotannosta poistuvien alueiden vedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta niin kauan kunnes alueille on aloitettu uusi maankäyttö, tai kunnes alueet ovat luontaisesti kasvittuneet siten, että eroosioriski on poistunut ja ainakin vähintään kaksi vuotta. Altaat on pidettävä myös tänä aikana kunnossa. Tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Kapustasuon päästötarkkailuun on lisättävä jatkuvatoiminen veden määrän mittaus. Päästötarkkailua ei tarvitse tehdä joka vuosi, vaan riittävä tarkkailu on kaksi tarkkailuvuotta seuraavan lupajakson aikana. Voidaan luopua vuosittaisesta vesistötarkkailusta. Yli-Kuoliojärven vesinäytteet otetaan samoina vuosina kuin Kapustasuo on päästötarkkailussa. Yli-Kuoliojärven näytteenottokertoja on lisättävä yhdellä kevättalvella otettavalla vesinäytteellä, jotta voidaan arvioida mahdollinen talviaikainen hapen puute. Kesällä järvestä on määritettävä myös veden a-klorofyllipitoisuus. Koska Kapustasuo on yksittäinen turvetuotantoalue valuma-alueella, voidaan tarkkailun tulokset raportoida tarkemmin vasta lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Analyysitulokset on kuitenkin toimitettava heti niiden valmistuttua ympäristökeskukseen. Kapustasuon bruttovuosipäästöt on ilmoitettava ohjeiden mukaisesti ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. Vuosikuormituksen laskemista varten kannattaa osallistua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen turvetuottajien yhteiseen vuosikuormitusohjelmaan. 2. Kuusamon kaupunki, maankäyttö Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on lupahakemusta koskevalle alueelle merkitty pohjakarttaan tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Alueella ei ole yleiskaavaa, eikä tiedossa ole yksityiskohtaisempia maankäytön suunnitelmia. Kuusamon kaupungilla ei ole maankäyttöön liittyvää huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Vedenlaatu Yli-Kuoliojärvessä on heikentynyt viimeisten 30 vuoden aikana ja alueella on ilmennyt tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä haittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Osasyynä kehitykseen on valuma-alueella aloitettu turvetuotanto. Aiheutuvasta kalataloudellisesta haitasta on sovittu osakaskunnan kanssa, eikä kompensaation määräämiselle ole yleisen edun näkökulmasta tarvetta. Kapustasuon turvetuotantoalueen vedet käsitellään laskeutusaltailla, ja vesiensuojelua on ilmenneiden haittojen vuoksi pyrittävä tehostamaan. Hakijan on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitettävä mahdollisuudet virtaamansäädön tai muun vesienkäsittelyä tehostavan menetelmän toteuttamiseksi ja otettava sellainen mahdollisuuksien mukaan käyttöön.
18 Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Muistutukset ja mielipiteet 4. Kuusamon kalastusalue Uusi lohko tulee kuntoonpanna kesän alivirtaaman aikana, jolloin alapuoliseen vesistöön joutuu mahdollisimman vähän liukoisia ravinteita ja kiintoainetta. Saostusaltaat tulee tyhjentää sellaiseen aikaan, että niissä on mahdollisimman suuri kiintoaineen pidätysvolyymi tulva-aikoina. 5. Kuolionkylän kalastuskunta Herukkapuro purkaa Kapustasuon turvetuotantoalueelta laskevat vedet Yli- Kuoliojärveen. Puro on tuonut turvelietettä Yli-Kuoliojärveen, joka on huomattavasti mataloitunut varsinkin puron suun alueelta leviten siitä laajemminkin. Ennen turvetuotantotoimintaa Yli-Kuoliojärven vesi oli hyvä ja kirkas, minkä myös luvanhakija hakemuksessaan mainitsee. Yli-Kuoliojärven vedenlaatu on selvästi huonontunut turvetuotantotoiminnan seurauksena. Veden ravinnepitoisuudet (mm. typpi ja fosfori) ovat huomattavasti kohonneet, kiintoaine on lisääntynyt ja veden väri muuttunut huomattavasti tummemmaksi. Pilaantumisen seurauksena kalastusvälineet mm. verkot likaantuvat ja kaloissa on varsinkin lämpimän veden aikana selviä makuhaittoja. Kuolionkylän kalastuskunta viittaa hakemuksen sivulle 7, taulukkoon 1 Yli- Kuoliojärven ja Kovajärven tarkkailutulokset ennen turvetuotantoa sekä muistutuksen liitteenä olevaan Kuusamon kaupungin ympäristötoimen 15.9.2005 otetun vesinäytteen tutkimusselosteeseen 29.9.2005 Hakemuksessa mainittu turvepölyn laskeutumismatka 100 metriä on virheellinen. Kuivan sään ja sopivan tuulen aikana turpeennoston aiheuttama pölyhaitta ulottuu kahden kilometrin päässä olevalle Yli-Kuoliojärvelle aiheuttaen veden pintaan selvästi havaittavan pölykerroksen. Yli- Kuoliojärven ympärillä on kiinteän asutuksen lisäksi runsaasti vapaaajanasuntoja. Voimassa olevan ympäristöluvan vesiensuojelua säätelevät laitteet ja rakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuutta on tarkkailtava ja tehostettava. Lisäksi lupamääräyksiä tulee tarkistaa seuraavasti: Nykyiselle tuotantoalueelle lupa tulee myöntää määräaikaiseksi ja korkeintaan viideksi vuodeksi. Liian lyhyt laskeutusmisaltaissa oleva veden viipymäaika tulee saada pidemmäksi. Altaiden tilavuutta on lisättävä tai jollakin muulla tehokkaalla tavalla on estettävä kiintoaineen huuhtoutuminen Yli-Kuoliojärveen ja sen alla olevaan vesistöön. Yli-Kuoliojärveen laskevan Herukkapuron suualue tulee puhdistaa turvetuotantoalueelta tulevasta lietteestä vuoden sisällä lupapäätöksen voimaantulosta.
19 Kalataloudelle aiheutuvien haittojen korvaukseksi luvan hakija on velvoitettava istuttamaan 2000 kesän vanhaa plankton-siian poikasta vuosittain. Rasepi Oy:n ja Kuolionkylän kalastuskunnan välinen korvaus- ja yhteistoimintasopimus (7.12.1995) on pidettävä voimassa edelleen korvaussummaa indeksillä tarkistettuna. Uudelle tuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa lainkaan. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, kuivattaminen on tehtävä kuivana vuoden aikana siten, että turve ei laskeudu alavirranpuoleiseen vesistöön. Kapustasuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien laatua ja vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kuolionkylän kalastuskunnalle niiden määrääminä aikoina. Kuolionkylän kalastuskunta pidättää oikeuden hakea korvauksia hankkeesta myöhemminkin aiheutuvista vahingoista, koska vahinkojen laatua ja määrää ei vielä tässä vaiheessa voida ennalta arvioida. Muistuttaja on 20.4.2006 päivätyllä kirjeellään toimittanut lisäselvitystä muistutukseensa. Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt 2.9.1998 Rasepi Oy:lle luvan Kapustasuon turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Kapustapuroon. Lupaehtojen kohdan 6 mukaan luvan saaja on vesilain säännösten mukaan korvausvastuussa vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä vahingon kärsineelle. Kuolionkylän kalastuskunnan ja Rasepi Oy:n välinen korvaus- ja yhteistoimintasopimus on tehty sen ajankohdan mukaisesti, jolloin turvetuotantoalueen alapuoliset vedet olivat luonnontilassa ja kalataloudellisesti hyvät eikä osattu arvioida syntyviä vahinkoja riittävän suureksi. Tuolloin sovittiin syntyvistä vahingoista vuosittaiseksi korvaukseksi tuhat markkaa. Siitä lähtien vedenlaatu on jatkuvasti huonontunut, kalastus on vaikeutunut ja saaliit pienentyneet, mistä johtuu kalastajien vähentyminenkin. Kalastuskunnan lupatulot ovat pienentyneet. Myös viihtyvyys on huomattavasti heikentynyt. Kaiken kaikkiaan vahingot ovat olleet huomattavasti korvauksia suuremmat ja nousseet kohtuuttomiksi. Kuolionkylän kalastuskunta vaatii Rasepi Oy:ltä tähän mennessä syntyneistä vahingoista ja edunmenetyksestä lisäkorvausta 170 euroa kultakin kalenterivuodelta alkaen vuodesta 1996 vuoden 2005 loppuun eli kymmeneltä vuodelta laillisine korkoineen. Perusteluna Kuolionkylän kalastuskunta viittaa 3.4.2006 päiväämäänsä muistutukseen koskien Kapustasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemusta ja valokopioon, joka on otettu Kuolionkylän kalastuskunnan 9.4.2006 pidetyn yleisen kokouksen pöytäkirjasta. Esitettyihin perusteluihin vedoten Kuolionkylän kalastuskunta vaatii Rasepi Oy:ltä tähän mennessä syntyneistä vahingoista ja edunmenetyksistä lisäkorvausta 170 euroa kultakin kalenterivuodelta alkaen vuodesta 1996 vuoden 2005 loppuun eli kymmeneltä vuodelta laillisella korolla lisättynä.
20 Korvaus tulee maksaa kuukauden kuluttua siitä, kun nyt haettu lupapäätös saa lainvoiman. Kuoliokylän kalastuskunta pidättää oikeuden hakea korvauksia hankkeesta myös taannehtivasti sekä myöhemminkin aiheutuvista vahingoista, koska vahinkojen laatua ja määrää ei aina voida ennalta arvioida, sillä vahingot voivat nousta huomattavasti korvauksia suuremmiksi ja kohtuuttomiksi. 6. AA, Puistola RN:o 38:8 Muistuttajan vapaa-ajan asunto sijaitsee Yli-Kuoliojärven pohjoisrannalla, noin kilometri järveen laskevan Herukkapuron suulta länteen. Rakentamisvuonna 1991 Yli-Kuoliojärven vesi oli normaalia järvivettä käyttövedeksi. Kalanpyynti oli mielekästä, kalaa sai hyvin ja siikaakin sai riittävästi. Kalastusvälineet eivät likaantuneet tavanomaista enemmän. Turvetuottajan esittämien asiakirjojen ja vakuuttelujen mukaan vedenlaadun ei pitänyt huonontua. Turpeen nostomäärät ovat lisääntyneet vuosien saatossa, ja alue on laajentunut. Alueelta laskevien vesien puhdistustoimenpiteet ovat riittämättömät ja vesiä ei nähtävästi voida puhdistaa riittävästi. Nykyinen tilanne mökkiläisenä ja kalastajana järvellä on surkea. Vedenlaatu ja väri on kaikilta osin muistutuksen liitteen mukaisesti huonontunut. Pahimpana aikana vesi on jopa uimakelvotonta. Kalastus on vaikeutunut, pyydykset likaantuvat ja kaloissa on sivumaku. Viihtyvyys kiinteistöllä on huonontunut. Myös kiinteistön ja rakennusten arvo on laskenut. Yli- Kuoliojärven ympärillä on 16 vapaa-ajan asuntoa. Muistuttaja vaatii, että Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ei myönnä ympäristölupaa Rasepi Oy:lle turvetuotannon jatkamiseen Kapustasuon turvetuotantoalueella. Jos lupa myönnetään, ehdot on määriteltävä niin tiukoiksi, että alavirranpuolisten vesien pilaantuminen ei jatku. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on 26.4.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Vastineessaan 18.5.2006 hakija on lausunut seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kapustasuon nykyisen tuotantoalan tuleva arvioitu kehitys on seuraava: Vuosi Tuotannossa ha Poistunut tuotannosta ha 2005 70,5 19 2010 50 39,5 2015 0 89,5 Kapustasuon tuotantoalueelta on poistunut tuotannosta 19 ha alue ja seuraavan viiden vuoden kuluessa tuotannosta poistuu samaa suuruusluokkaa oleva alue. Tuotannosta poistuneita alueita korvaamaan hakija on suunnitellut kuntoonpantavaksi 2,5 ha lisäalueen. Sen kuntoonpano jo tuotannossa olevan alueen kupeessa on perusteltavissa maakuntakaavan
21 yleisellä suunnittelumääräyksellä eli turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita. Tuotantoon suunnitellun lisäalueen vesiensuojelutekniikka on Kapustasuon nykyisen tuotantoalueen mukainen ja siihen kytkeytyvä eli sarkaojien lietealtaat sarkaojien päisteputkitus sarkaojien lietteenpidättimet suojakaista saran reunassa (0,5 m leveä suotoalue) laskeutusaltaat Lisäalueella toteutetaan samanlaiset sarkaojarakenteet kuin nykyisellä tuotantoalueella. Lisäalueen vedet johdetaan nykyisen tuotantoalueen ojaston kautta laskeutusaltaille. Hakija rakentaa yhden lisäaltaan Kapustasuon vesiensuojelurakenteiden toiminnan tehostamiseksi. Allas kaivetaan talven 2006/2007 aikana. Hakijalla on Kapustasuolla käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Samoin hakija pitää tuotantoalueen toiminnasta päiväkirjaa. Hakija pitää ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämää Kapustasuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun näytteenottojen keskittämistä kahteen tarkkailuvuoteen virtaamamittauksineen hyvänä. Hakija on ilmoittanut Kapustasuon bruttovuosipäästöt ympäristöhallinnon Vahtijärjestelmään. 2. Kuusamon kaupunki, maankäyttö Hakija toteaa, että Kuusamon kaupunki on ilmoittanut lausunnossaan, ettei sillä ole maankäyttöön liittyvää huomautettavaa Kapustasuon ympäristölupahakemuksen johdosta. 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Hakija toteuttaa Kapustasuon vesiensuojelurakenteet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kapustasuolle rakennetaan lisälaskeutusallas vesiensuojelurakenteiden toiminnan tehostamiseksi talven 2006/2007 aikana. 4. Kuusamon kalastusalue Kuusamon kalastusalue ei vastusta luvan myöntämistä. Kalastusalue edellyttää uuden lohkon kuntoonpanon ajoitusta kesän alivirtaama aikaa sekä saostusaltaiden tyhjentämistä sellaiseen aikaan, että altailla on mahdollisimman suuri kiintoaineen pidätystilavuus tulva-aikoina. Hakija toteaa, että kunntoonpano ja altaiden tyhjennys voidaan tehdä kalastusalueen esittämällä tavalla. 5. Kuolionkylän kalastuskunta Hakija rakentaa Kapustasuolle talven 2006/2007 aikana laskeutusaltaan nykyisten laskeutusaltaiden alapuolelle Kapustasuon vesiensuojelurakenteiden toiminnan tehostamiseksi. Vaatimukseen siianpoikasistutuksista hakija toteaa suorittaneensa kalastuskunnalle sovitun korvauksen vuosittain. Maksun perusteena on ollut korvaus Kapustasuon turvetuotantotoiminnan kalataloushaitoista. Korvauksen käyttö esim. kalaistutuksiin on ollut kalastuskunnan omassa harkinnassa. Tarkkailun osalta hakija toteaa toteutta-
22 neensa/toteuttavansa tarkkailun Kapustasuon ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Kalastuskunta on esittänyt muistutuksen jättämisen jälkeen lisäselvityksen ja lisäkorvausvaatimuksen. Hakija pitää kalastuskunnan lisäkorvausvaatimusta perusteettomana. Vuonna 1995 laaditun korvaussopimuksen aikaan Yli-Kuoliojärven valuma-alueella oleva turvetuotantotoiminta oli jo vakiintunutta. Tarkkailutulosten mukaan Kapustasuolta purkautuvan vedenlaatu on ollut turvetuotantoalueeksi hyvä ja vesimäärät pieniä. Herukkapuron havaintopaikalla veden ravinnetaso ja kiintoainepitoisuudet eivät ole otettujen näytteiden perusteella olleet korkeita. Herukkapuron kautta laskevat Kapustasuon tuotantoalueen vesien lisäksi myös laajan suovaltaisen valumaalueen vedet sekä peltoalueiden vedet (15 ha). Herukkapurossa fosforipitoisuus on ollut ajoittain korkeammalla tasolla kuin Kapustasuolta purkautuvan veden fosforipitoisuus. Peltoalueita (4 ha) on myös Kapustasuon tuotantoalueen sisällä ja ko. lannoitettujen (karjanlanta) peltoalueiden vedet tulevat Kapustason laskeutusaltaiden kautta ja ovat siten Kapustasuon vesien vesinäytteissä mukana. Vesistötarkkailun tulosten (1999 2001) mukaan Yli-Kuoliojärvi on suhteellisen kirkasvetinen ja ravinteisuudelta karu-lievästi rehevä vesistö. Yli-Kuoliojärven alapuolisen Kovajäven korkeampi ravinnetaso johtuu Yli-Kuoliojärven alapuoliselta Kovajärven valumaalueelta tulevasta kuormituksesta. 6. AA Muistutuksen jättäjä kokee Yli-Kuoliojärven vedenlaadun ja käyttökelpoisuuden heikentyneen ja tästä syystä kalastuksen vaikeutuneen vapaa-ajan asunnollaan, joka on sijainnut Yli-Kuoliojärven rannalla vuodesta 1991 saakka. Hakija toteaa, ettei tehdyn vesistötarkkailun mukaan vedenlaatu ole heikentynyt. Vedenlaadusta ja kuormituksesta hakija viittaa kohdassa 5 esille tuotuihin seikkoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Rasepi Oy:lle ympäristöluvan Kuusamon kaupungissa sijaitsevan Kapustasuon turvetuotantoon, lisäalueen kuntoonpanoon sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden kautta Kapustapuroon ja edelleen Herukkapuron kautta Yli- Kuoliojärveen. Tuotannossa oleva suoala on auma-alueineen noin 70,5 ha ja lisäalue noin 2,5 ha. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET 23 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Kapustasuon tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan 15.12.2005 piirustuksen "Tuotantosuunnitelmakartta" MK 1:10 000 mukaisesti lasketusaltaiden kautta sekä muutoin hakemuksesta ilmenevästi vesistöön. Myös tuotannosta poistuvan alueen vedet on johdettava edellä mainitun mukaisesti. Vesiensuojelun tehostamiseksi nykyisten laskeutusaltaiden lisäksi on rakennettava yksi uusi laskeutusallas. Tuotannossa olevan ja kunnostettavan alueen sarkojen reunaan on jätettävä 0,5 m leveä suojakaista suotoalueeksi. Alueella olevien laskeutusaltaiden ja rakennettavan uuden laskeutusaltaan tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste nro 117) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Uuden laskeutusaltaan rakentaminen ja alueella oleviin altaisiin mahdollisesti tarvittavat muutokset on toteutettava vuoden 2007 loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Uuden tuotantoalueen saattaminen tuotantokuntoon on aloitettava eristysojien kaivulla ja laskeutusaltaan rakentamisella, jonka jälkeen kaivetaan reuna- ja kokoojaojat sekä viimeksi sarkaojat. Sarat jyrsitään ja muotoillaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakkoon Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Auma-alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Massansiirtoalueita on käytettävä mahdollisuuksien mukaan virtaamansäätöön. 3. Vesiensuojelurakenteisiin ja kuntoonpanosuunnitelmaan saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjamaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4. Tuotantotoiminta ja lisäalueen kuntoonpano on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuotantoalueelta ja tuotannosta poisjääviltä alueilta tulevat vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin tuotantoaikana, ellei Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa poikkeustilanteissa toisin sovita.