NUORISO JA LIIKUNTAPALVELUJEN

Nuoriso- ja liikuntaltk. 28.3.2012 LIITE 1 Uudenkaupungin kaupungin NUORISO JA LIIKUNTAPALVELUJEN Strategia 2012-2016 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 28.3.2012

Strategia 2012-1016 2 (29) JOHDANTO...5 1. UUDENKAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI...6 1.1. ARVOT, ASENTEET JA ILMAPIIRI...7 1.2 HENKILÖSTÖ...7 1.2.1. Hallinto...7 1.2.2. Tehtävänkuvat ja palkkaus...7 1.2.3. Koulutus...7 1.2.4. Kehityskeskustelut...8 1.2.5. Henkilöstöpalaverit...8 1.2.6. Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen...8 1.3. ASIAKASPALVELU...8 1.3.1. Palvelupiste ja uimahallin lipunmyynti / kahvio...8 1.3.2. Tiedottaminen ja markkinointi...8 1.3.3. Hinnoittelu...9 1.3.4. Tilavarausjärjestelmä...9 1.3.5. Verkkopalvelu...9 1.3.6. Palvelupakettien tarjoaminen ja markkinointi...9 1.3.7. Leiritoiminta...9 1.3.8. Matkat, retket ja tapahtumat...9 1.4. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA SEKÄ VANHEMMUUDEN TUKEMINEN...10 1.4.1. Yhteistyö kotien kanssa...10 1.4.2. Vanhemmuuden tukeminen...10 1.5. YHTEISTYÖ JÄRJESTÖJEN KANSSA...10 1.5.1. Urheiluseurat, nuorisojärjestöt ja raittiusyhdistys...10 1.5.2. Muita paikallisia yhteistyöyhdistyksiä mm:...11 1.6. VIRANOMAISYHTEISTYÖ...11 1.6.1. Sosiaali- ja terveystoimi...11 1.6.2. Opetustoimi...11 1.6.3. Poliisi...12 1.6.4. Seurakunta...12 1.6.5. Seutukunnallinen yhteistyö...12 1.6.6. Maakunnallinen yhteistyö...12 1.6.7. Kansallinen yhteistyö...12 1.7. YHTEISTYÖ YKSITYISTEN LIIKUNTAPALVELUTARJOAJIEN KANSSA...12 1.8. YHTEISTYÖ MEDIAN KANSSA...12 2. NUORISOTILOJEN JA LIIKUNTAPAIKKOJEN YLLÄPITO SEKÄ HARRASTEOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN...13 2.1. NUORISOTILAT...13 2.1.1. Kalannin Nuokkari...13 2.1.2.Lokalahden Nuortentupa...13 2.1.3. Nuorisotalo Vantti...13 2.1.4. Bänditila...13 2.2. UIMAHALLI...14 2.2.1. Aukiolo...14 2.2.2. Toiminnot ja kävijämäärä...14 2.2.3. Kiinteistö...14 2.2.4. Peruskorjaus ja laajennus 2015-2016...14 2.3. JÄÄHALLI...15 2.3.1. Toimintakausi ja vuorovaraukset...15 2.3.2. Toiminnot...15 2.3.3. Kiinteistö...15

Strategia 2012-1016 3 (29) 2.4. SISÄLIIKUNTAPAIKAT...15 2.4.1. Liikuntasalit...15 2.4.2. Judosali...16 2.4.3. Painisali...16 2.4.4. Isojen salien lisätarve...16 2.4.5. Kuntosalit...16 2.5. ULKOLIIKUNTAPAIKAT...17 2.5.1. Urheilukentät...17 2.5.2. Hiekkakentät...17 2.5.3. Nurmikentät...17 2.5.4. Jalkapallon keinonurmi...17 2.5.5. Frisbeegolf...18 2.5.6. Beachvolley...18 2.5.7. Beach-Koris...18 2.5.8. Ulkotenniskentät...18 2.5.9. Ulkolentopallokentät...18 2.5.10. Ulkoskeittipaikka Kivi...18 2.5.11. Pururadat...18 2.5.12. Laavut...18 2.5.13. Ladut (yli 50 km)...19 2.5.14. Ulkojääkaukalot ja -alueet...19 2.5.15. Lasamäen laskettelurinne...19 2.5.16. Kevyen liikenteen väylät...19 2.5.17. Uimarannat...19 2.5.18. Avantouinti...20 3. NUORISOTYÖN PALVELUTUOTANTO...20 3.1. TILATOIMINTA...20 3.2. NUORTEN TUKI- JA NEUVONTAPISTE AVIS...20 3.3. ETSIVÄ NUORISOTYÖ...21 3.3.1.Etsivän nuorisotyön prosessointi...21 3.3.2. Time out! Aikalisä! toimintamallin käyttöönotto...21 3.3.3. Etsivän nuorisotyön yhteistyötahot...21 3.4. ENNALTAEHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ...22 3.5. ERITYISNUORISOTYÖ...22 3.6. NUORTEN KUULEMINEN...22 3.5.1. Nuorisovaltuusto...22 3.5.2. Vakka-Suomen nuorisofoorumi...22 3.5.3. Aloitekanava.fi palvelu...22 4. LIIKUNTATOIMINNAN PALVELUTUOTANTO...23 4.1. LIIKUNTANEUVOLA...23 4.1.1. Asiakaspalvelu...23 4.1.2. Liikuntaresepti...23 4.1.3. Luennot...23 4.1.4. Yhteistyötahot...23 4.2. ERITYISLIIKUNTA...24 4.2.1. Eläkeläisten liikunta...24 4.2.2. Kevennetyt liikuntaryhmät...24 4.2.3. Lasten erityisliikunta ja kehitysvammaisten liikuntaryhmät...24 4.2.4. Erityisuimakortti...24 4.2.5. Markkinointi...24 4.3. TERVEYSLIIKUNTA...25 4.3.1. Vesiliikunta...25

Strategia 2012-1016 4 (29) 4.3.2. Kuntosaliliikunta...25 4.3.3. Kampanja liikunta...25 4.3.4. Puulaaki- ja harrastesarjat...25 4.4. KILPAURHEILU...26 4.4.1. Menestyksen elementit...26 4.5. LIIKKUVAT KOULUT...26 4.5.1. Yhteistyötahot...26 4.5.2. Toimintamallit...27 4.5.3. Jatkosuunnitelmat...27 5. LOPPUSANAT...28 6. TAVOITTEET, MITTARIT JA TAVOITETASO...29 INFORMAATIO-OHJAUKSEN TEHOSTAMINEN...29 POIKKIHALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLIEN TOTEUTTAMINEN...29 TEHOKKAAT PROSESSIT...29 ETSIVÄ NUORISOTYÖ...29

Johdanto Strategia 2012-1016 5 (29) Uudenkaupungin kaupungin nuorisoja liikuntapalveluilla on ollut oma strategia vuodesta 2004. Haastava ja tulevaisuuteen suuntaava hyvä strategia on tärkeä työkalu mm. nuorisoja liikuntatoimen henkilöstölle. Nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä siirrytään varhaisen tuen toteuttamiseen. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa nuorisopalvelu. Uuden strategian myötä tullaan tehostamaan nuorten sosiaalista vahvistamista tarjoamalla nykyistä parempaa varhaista tukea heidän elämänkulkunsa ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Tulevaisuudessa on tärkeä suunnitella ja tehostaa yhteisiä toimintamalleja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymisessä. Edistää tulee myös nuorisopalvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä toimintatapoja viranomaisten kesken. Strategisesti oleellista on, että palvelun tarve lähtee nuoren eikä organisaatioiden tarpeesta. Ydin on nuorista välittäminen. Liikuntapalveluissa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat suurin huolen aihe. Riittävä liikunta on lapsen ja nuoren kehityksen kannalta erittäin tärkeää (vähintään 2 h / pv). Liikunta voi koostua pitkin päivää tapahtuvasta toiminnasta. Mukaan luetaan kaikenlainen aktiivinen toiminta: varsinaisen urheilun lisäksi lapselle ja nuorelle hyödyllistä ja hauskaa liikuntaa ovat pelit ja leikit, koulumatkat tai vaikkapa vanhempien auttaminen kotiaskareissa. Toinen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä asia on ruutuajan ääressä vietetyn ajan rajoittaminen korkeintaan kahteen tuntiin päivässä. Tämän hetken uusin UKK-instituutin terveysliikunnan suositus aikuisilla on parantaa kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 h 30 min tai 1 h 15 min rasittavasti sekä kohentaa lihaskuntoa ja kehittää liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Vuonna 2011 tehdyn liikuntatutkimuksen mukaan Uusikaupunki saa kirkkaasti arvosanakseen hyvä / kiitettävä tämänhetkisistä liikuntamahdollisuuksista. Liikuntamahdollisuuksien valikoimaa pidetään runsaana ja palveluita löytyy joka maulle, myös joka kukkarolle. Sekä nuoriso- että liikuntapalvelujen kehittämissuunnista tärkeä on informaatio-ohjaus; palveluista tiedottaminen ja markkinointi. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen strategiaan vuosille 2012-2016 vaikuttavia asiakirjoja ovat nuorisolaki, liikuntalaki, Uudenkaupungin strategia 2009-2016 / Uusikaupunki uutta energiaa, nuorisoja liikuntapalvelujen strategia 2006-2012, hallintosääntö (kvalt. 15.6.2009 108), nuorisoja liikuntapalvelujen talousarvio ja taloussuunnitelma, Uudenkaupungin liikuntatutkimus (nuorisoja liikuntaltk. 15.11.2011 45), avustusten jakoperusteet (nuorisoja liikuntaltk. 9.2.2011 4), voimassaoleva hinnoittelu, liikuntaharrastuksen lisääminen työryhmän tulokset (nuorisoja liikuntaltk. 20.12.2010 48) ja kouluterveystutkimus (koulutusltk. 15.12.2011). Strategiaa on valmisteltu kahdessa nuorisoja liikuntalautakunnan iltakoulussa, lautakunnan asettaman työryhmän kokouksissa (liikuntaharrastuksen lisääminen) ja henkilöstökokouksissa. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen strategian 2012-2016 valmistelusta on vastannut nuorisoja liikuntatoimenjohtaja. Täytyy vain muistaa laittaa ensin isot pallot kulhoon. Jos laitamme ensimmäiseksi pikku pallot ja olemattoman pienet pallot, täytämme strategiamme pikkuseikoilla, eikä meillä jää enää aikaa todella tärkeille asioille. Älkäämme siis unohtako kysyä, mitkä ovat nuorisoja liikuntapalvelujen suuret pallot. Ja laittaa ne ensin purkkiin. - Tuija

1. Uudenkaupungin nuorisoja liikuntatoimi Strategia 2012-1016 6 (29) Uudenkaupungin nuorisoja liikuntatoimi on nuorisoja liikuntalautakunnan alainen hallintokunta. Kaupungin organisaatiossa hallinnonala kuuluu sivistyspalvelukeskukseen. Nuoriso- ja liikuntatoimi sijaitsee uimahallikiinteistössä Koulupolku 5:ssä. Uudenkaupungin nuorisoja liikuntatoimen tavoitteena on tuottaa uusikaupunkilaisille mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia nuorisoja liikuntapalveluja. Nuoriso- ja liikuntapalveluissa uusikaupunkilaisista nuorista välitetään eri elämäntilanteissa. Nuoria ohjataan suotuisaan kehitykseen vahvistamalla itseluottamusta, ylläpitämällä toimivaa auttamisjärjestelmää, tehostamalla nuorten palveluihin ohjautumista sekä kannustamalla kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan. Laadukkaita liikuntapalveluja tuottamalla sekä tehokkaasti niistä tiedottamalla lisätään liikunnan harrastamista siten, että uusikaupunkilaiset harrastavat liikuntaa haluamallaan tavalla ja tasolla. Nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja kokonaisvastuu Palvelupiste / palvelusihteeri INFORMAATIO-OHJAUSPAIKAT Uimahallin lipunmyynti / kahvio kahvionhoitaja + 1.8 kahviotyöntekijää Liikuntaneuvola Nuorten tukija neuvontapiste AVIS NUORISO-OHJAUS JA LIIKUNNANOHJAUS Nuorisokuraattori 2 Nuoriso-ohjaajaa Etsivä nuorisotyöntekijä Erityis- ja terveysliikunnanohjaaja Liikkuvien Koulujen liikunnanohjaaja 2 Uimaopettaja-uinninvalvojaa 2.5 Uinninvalvojaa Urheiluseuratoiminta Nuorisojärjestötyö Raittiusseuratyö Ostopalvelut Kiinteistöjen isännöitsijä TUKIPALVELUT (ostetaan hallinto- ja kehittämiskeskukselta) Rakennuttajainsinööri Tietohallintopäällikkö Henkilöstöpäällikkö Talousjohtaja Kiinteistönhoito 8 kiinteistönhoitajaa (osuudet tilojen mukaan) Puhtaanapito Siivoustyönjohtaja Siivoustyönohjaaja 5 siivoojaa Ulkoliikuntapaikkojen hoito 0.4 Vihertyönjohtaja 4 Ulkoliikuntapaikkojen hoitajaa Tietohallintopalvelut Henkilöstö- ja talousosaston palvelut Kaavio: Nuoriso- ja liikuntatoimen sekä tukipalvelujen henkilöstö tuottavat palveluja ilman sektoriajattelua. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen budjetista nuorisoja liikuntapalvelujen toimintakate on n. 350 000 euroa ja tukipalvelujen n. 2 miljoonaa euroa.

1.1. Arvot, asenteet ja ilmapiiri Strategia 2012-1016 7 (29) Nuoriso- ja liikuntatoimen toiminta on luonteeltaan avointa, asiakaslähtöistä, matalalla kynnyksellä toimivaa, ennaltaehkäisevää, aktivoivaa ja kannustavaa, neuvovaa ja ohjaavaa, yksilöä kunnioittavaa sekä ylläpitävää ja korjaavaa yksilö- ja ryhmätyötä. Toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys ja ulkopuolisuuden vähentäminen, varhaisen tuen toteuttaminen, poikkihallinnollisuus ja monialaisuus, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, kuuleminen ja palautteen antoon kannustaminen, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, eri toimijoiden päällekkäisen toiminnan minimoiminen, terveet elämäntavat, ilmiöiden ja trendien tunnistaminen sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Työnteossa ja asiakaspalvelussa kiinnitetään huomiota ilmapiiriin. Asiakaskunnan, henkilöstön ja eri yhteistyötahojen viihtyisyyttä lisää positiivinen ja ahkera työnteon ilmapiiri. 1.2 Henkilöstö Nuoriso- ja liikuntatoimessa tavoitteena on, että henkilöstö kokee työskentelevänsä hyvässä työpaikassa ja he luottavat organisaationsa johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työtovereidensa kanssa työskentelystä. Luottamus on hyvän työpaikan tärkein tekijä. Rakentaakseen luottamusta organisaation johdon toiminnan on oltava uskottavaa ja työntekijöiden on koettava, että heitä kunnioitetaan ja kohdellaan oikeudenmukaisesti. Muita tärkeitä seikkoja ovat työntekijöiden tuntema ylpeys (omasta työstään, työryhmänsä saavutuksista ja organisaation imagosta) sekä työkaverien välinen yhteishenki. 1.2.1. Hallinto o Nuoriso- ja liikuntapalvelujen asiat nuorisoja liikuntalautakuntaan valmistelee lautakunnan sihteeri nuorisoja liikuntatoimenjohtaja. o Nuoriso- ja liikuntapalveluasioiden viemisestä johtoryhmään, kaupungin-hallitukseen ja kaupunginvaltuustoon vastaa lautakunnan esittelijä opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja. o Nuoriso- ja liikuntatoimenjohtajan varahenkilö on nuorisokuraattori. o Nuoriso- ja liikuntatoimi valmistelee arkistointisuunnitelman sekä saattaa arkistonhoidon ajan tasalle. 1.2.2. Tehtävänkuvat ja palkkaus o Jokaisella työsuhteessa olevalla on ajantasainen tehtävänkuva. o Henkilöstön palkkarakenteet vastaavat tehtävänkuvaa ja työn vaativuutta. o Työssään jokainen puuttuu välittömästi kiusaamiseen ja rasismiin. 1.2.3. Koulutus o Henkilöstöä motivoidaan ja kannustetaan osaamisen kehittämiseen. o Osaamista ja kokemusta siirretään työpaikan sisällä suunnitelmallisesti.

Strategia 2012-1016 8 (29) 1.2.4. Kehityskeskustelut o Henkilöstö osallistuu tiimiluonteisiin kehityskeskusteluihin toimintakausien suunnittelussa. o Esimiehen ja työntekijän kahdenkeskiset kehityskeskustelut käydään vuosittain maalis-huhtikuussa. o Työntekijällä on mahdollisuus henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun niin halutessaan. 1.2.5. Henkilöstöpalaverit o Nuorisopalvelujen henkilöstöpalaveri järjestetään viikoittain (ma klo 8-9). o Liikuntapalvelujen henkilöstöpalaveri järjestetään viikoittain (ke 9-10). o Henkilöstöä kuullaan ja kaikkia mielipiteitä arvostetaan. 1.2.6. Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen o Työnantaja ymmärtää työn, perheen ja muun elämän onnistuneen yhteen sovittamisen merkityksen (onnistunut yhteensovittaminen edistää työntekijän motivoituneisuutta, hyvinvointia ja sitoutuneisuutta työhön sekä työorganisaatioon). 1.3. Asiakaspalvelu Kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa panostetaan ystävällisyyteen sekä hyvään käytökseen ja palveluun. 1.3.1. Palvelupiste ja uimahallin lipunmyynti / kahvio o Nuoriso- ja liikuntatoimen asiakaspalvelupiste on uimahallin kahviotiloissa Koulupolku 5:ssä. o Palvelupisteen asiakaspalvelusta vastaa palvelusihteeri. o Palvelupisteestä mm. tilavaraukset ja laskutuksen hoito. o Latu- ja ulkojäätilanteesta, varaustilanteista tiedottaminen netissä. o Uimahallin lipunmyynti / kahvio vastaa uimahallitoiminnan asiakaspalvelusta. o Iltaisin ja viikonloppuisin palvelupisteen palveluja voidaan siirtää uimahallin lipunmyyntiin / kahvioon. 1.3.2. Tiedottaminen ja markkinointi o Nuoriso- ja liikuntatoimen tiedottamista ja markkinointia tehostetaan tuntuvasti. o Uusi säännöllinen ilmoitustyylinen markkinointimenetelmä kilpailutetaan paikallisten sanomalehtien välillä. o Nuoriso- ja liikuntapalvelujen ajankohtaislehti julkaistaan kolme kertaa vuodessa (kevät-, kesä- ja syys-/talvinumero / kilpailutus). o Parannetaan yleistä tietoutta palvelupisteen, liikuntaneuvolan sekä nuorten tukija neuvontapiste Aviksen palveluista.

Strategia 2012-1016 9 (29) 1.3.3. Hinnoittelu o Hinnoittelussa taksat ovat inhimillisiä. Kustannusvastaavaan hintaan ei päästä, sillä palvelumaksut eivät saa vähentää käyttöastetta. o Hinnoittelussa huomioidaan lapset ja nuoret. o Hinnoittelu tarkistetaan nuorisoja liikuntalautakunnassa joka toinen vuosi. o Nuoriso- ja liikuntatoimen taksat kootaan yhteen asiakirjaan. 1.3.4. Tilavarausjärjestelmä o Tilavarausjärjestelmä uusitaan yhteistyössä hallinto- ja kehittämiskeskuksen tukipalveluiden (puhtaanapito, kiinteistönhoito) kanssa. o Järjestelmää kehitetään asiakasystävällisemmäksi koordinoimalla koko palvelu nuorisoja liikuntatoimen palvelupisteen kautta. o Hankitaan sähköinen varausohjelma, jonka avulla asiakkaat voivat tehdä varauksia myös netistä. 1.3.5. Verkkopalvelu o Nuoriso- ja liikuntatoimi selkeyttää omia sivujaan kaupungin nettisivuilla. o Nuorisopalveluissa ovat käytössä www.pointti.info -sivustot ja aloitekavanava.fi -verkkodemokratiapalvelu. o Nuoriso- ja liikuntapalvelujen tila- ja paikkavaraukset nettiin. 1.3.6. Palvelupakettien tarjoaminen ja markkinointi o Nuoriso- ja liikuntatoimessa laaditaan teema - / toimintapaketteja, joita voi tilata palvelupisteestä: lasten synttärit (uimahallissa, jäähallissa, ulkoja sisäliikuntapaikoilla), yritysten ja eri tahojen virkistyspäivät jne. 1.3.7. Leiritoiminta o Osallistutaan Vakka-Suomen vapaa-aikajaoston Vakka-Suomen Suurleirin järjestämiseen. Leiri on tarkoitettu 10-12 vuotiaille seutukunnan lapsille. o Vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille järjestetään oma liikuntaleiri. 1.3.8. Matkat, retket ja tapahtumat o Kysynnän mukaan tarjotaan matkoja ja retkiä eri kohteisiin sekä järjestetään tapahtumia ja tilaisuuksia. o Laskettelumatkat o Huvipuistomatkat o Erityislasten Puuhamaa retki o Lanit (Local area network) o Tilatoimintatapahtumat o Loma-ajan erityisohjelma (yönuokkari, jäädisco) o Vesiliikuntatapahtumat o Värikuulasodat o Ikäihmisten kevätretki (liikuntaan kaudella osallistuneille) o Terveysliikuntaluennot

Strategia 2012-1016 10 (29) 1.4. Yhteistyö kotien kanssa sekä vanhemmuuden tukeminen Nuorisopalveluissa tärkein yhteistyötaho on nuoren vanhemmat / huoltajat sekä lähiverkosto. 1.4.1. Yhteistyö kotien kanssa o Nuoriso- ja liikuntatoimessa ollaan aktiivisesti aina tarvittaessa yhteydessä nuoren kotiväkeen. o Yhteydenotto kotiin on luonnollinen menettelytapa välitettäessä nuoresta. o Kotiin olla yhteydessä, kun herää huoli nuoresta tai vanhempien / huoltajien on syytä tietää tapahtuneesta ja tilanne vaatii ehkä myös jatkoselvittelyä. o Positiivisen ja eteenpäin kannustavan palautteen antoa nuoren kotiväelle ja lähiverkostolle myös lisätään. 1.4.2. Vanhemmuuden tukeminen o Vanhemmuutta tuetaan rohkaisemalla vanhempia toimimaan nuorelle auktoriteettina ja huoltajana. o Nuorisopalveluissa keskeinen osa-alue on vanhemman ja nuoren välinen vuorovaikutus. o Nuoriso- ja liikuntatoimi järjestää asiantuntijaesityksiä nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista sekä nuorille että vanhemmille / huoltajille. 1.5. Yhteistyö järjestöjen kanssa Nuoriso- ja liikuntatoimen tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät toimintaolo suhteet paikallisille urheiluseuroille, nuorisojärjestöille ja raittiusyhdistykselle. Paikallisia, toimivia urheiluseuroja Uudessakaupungissa on n. 40, nuorisojärjestöjä n. 12 sekä yksi raittiusyhdistys. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös useat yhdistykset, joiden pääasiallinen toiminnan tarkoitus on muu kuin liikuntatoiminta, nuoriso- tai raittiustyö. 1.5.1. Urheiluseurat, nuorisojärjestöt ja raittiusyhdistys o Nuoriso- ja liikuntatoimi tekee vahvasti töitä yhdessä paikallisten urheiluseurojen, nuorisojärjestöjen ja raittiusyhdistyksen kanssa. o Seurojen ja järjestöjen välistä yhteistyötä suositaan ja siihen kannustetaan. o Järjestöjä kuullaan aktiivisesti kunkin järjestön toimialaan liittyvissä asioissa. o Paikallisilla urheiluseuroilla on vuosittain mahdollisuus anoa perusavustusta toimintaansa sekä kohdeavustuksina valmentajaavustusta, kunto- ja terveysliikunta-avustusta sekä kartantekoavustusta. o Paikallisilla nuorisojärjestöillä ja raittiusyhdistyksellä on vuosittain mahdollisuus anoa perusavustusta toimintaansa sekä kohdeavustusta kertaluonteiseen toimintaan. o Avustusten jakoperusteet nuorisoja liikuntalautakunta päivittää joka toinen vuosi. Erityisliikunnan osalta avustuksen hakumahdollisuutta tarkennetaan. Lisäksi tullaan painottamaan järjestöjen välistä yhteistoimintaa.

Strategia 2012-1016 11 (29) o Kaikkia järjestöjä koskevia yhteiskoulutuksia tullaan järjestämään Uudessakaupungissa paikallistason tarpeiden mukaan. o Yhteistyö koulujen ja urheiluseurojen kanssa järjestettäessä kaupungin mestaruuskilpailut uinnissa, hiihdossa, maastojuoksussa ja yleisurheilussa. o Vuosittain joulukuussa järjestetään Vuosijuhla, johon kutsutaan ko. järjestöjen aktiivitoimijoita ja vähintään SM-tasolla menestyneitä urheilijoita. 1.5.2. Muita paikallisia yhteistyöyhdistyksiä mm: o Uudenkaupungin Yrittäjät ry o Uudenkaupungin Seudun Työttömät ry o A-kilta ry o Vanhempainyhdistykset o Vakka-Suomen mielenterveysseura ry o Paikalliset Lions Clubit o Paikalliset poliittiset järjestöt 1.6. Viranomaisyhteistyö Poikkihallinnollisia yhteistyön toimintamalleja kehitetään nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi sekä liikunnan että hyvinvoinnin lisäämiseksi. 1.6.1. Sosiaali- ja terveystoimi o Varhaisen puuttumisen toimintamalli ja sen toteuttaminen. o Edustus paikallisen terveyden ja hyvinvoinnin työryhmässä. o Virtuaali työpaja ja pajaryhmät. o Päivähoitoikäisten uinninopetus (lähinnä eskarit). o Päivähoitopalvelun välinepankin käyttömahdollisuus. o Edustus vammaisneuvostossa. o Tavoitteena edustus Ikäihmisten neuvostossa. o Käytännön yhteistyötaho Nuorisoasunnot Stoppi. o Sähköisen liikuntareseptin käyttöönotto. o Liikuntaneuvolatoiminnan yhteistyö ravitsemus- ja fysioterapian sekä työterveyshuollon kanssa. o Yhteistyö eri hankkeissa. 1.6.2. Opetustoimi o Joustava perusopetus (JOPO). o Koululaisten uinninopetus. o Koulujen välinepankin käyttömahdollisuus. o Liikuntavastaavien kanssa järjestettävät yhteispalaverit. o Liikkuvien Koulujen liikunnanohjaajan tehtävän saaminen vakiintuneeksi palveluksi (alkanut valtionavustuksen turvin 2010). o Mahdollistetaan kohdennettu nuorisotyö; esim. MinustaKii! tyttöryhmät. o Edustukset seutukunnan koulutusjaoston organisoimassa monialaisessa Vanukas- verkostotyöryhmässä. o Ryhmäytykset. o Edustus laajennetuissa oppilashuoltoryhmissä. o Yhteistyö eri hankkeissa.

Strategia 2012-1016 12 (29) 1.6.3. Poliisi o Käytännön yhteistyö. o Valistusluonteiset tapahtumat esim. Se on Selvä! tapahtuma. o Poliisin jalkautuminen nuorisotiloille. 1.6.4. Seurakunta o Lukuvuoden alussa 7. luokkien ryhmäytykset. o Kansainvälisyyskasvatus KV -klubitoiminnassa. o Yksittäiset tapahtumat. 1.6.5. Seutukunnallinen yhteistyö o Uudenkaupungin nuorisoja liikuntatoimi tekee aktiivista seutukunnallista yhteistyötä muiden kuntien kanssa Vakka-Suomen vapaa-aikajaostossa. o Vakka-Suomen nuorisofoorumi. o Uudenkaupungin nuorisoja liikuntatoimi hakee tarvittaessa valtionavustusta seutukunnalliseen palveluun. o Edustus lapsiasianneuvostossa. o Etsivä nuorisotyö. 1.6.6. Maakunnallinen yhteistyö o Nuoriso- ja liikuntatoimi sekä seutukunnan vapaa-aikajaosto tekee työtä myös maakunnallisella tasolla. o www.pointti.info palvelu (28:ssa Varsinais-Suomen kunnassa). o Maakunnallinen nuorisotoimialan verkostotyö. o Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry o Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ELYkeskus. 1.6.7. Kansallinen yhteistyö o Nuorten tietoja neuvontapalveluiden kansallinen kehittämiskeskus Koordinaatti (Oulu). o Aloitekanava.fi palvelu. o Etsivä nuorisotyö. o Valtakunnalliset liikunta-, terveys- ja nuorisojärjestöt. o Liikunnan arvokilpailujen järjestäminen, SM-kilpailut. o Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1.7. Yhteistyö yksityisten liikuntapalvelutarjoajien kanssa Uudessakaupungissa on useita yksityisiä elinkeinonharjoittajia liikuntapalvelujen tuottajina. Nuoriso- ja liikuntatoimi tekee tasapuolista yhteistyötä yksityisen liikuntasektorin kanssa. o Aktiivinen rooli seutukunnallisessa Vipinä hankkeessa (yhteistyö Ukipolis Oy:n kanssa). 1.8. Yhteistyö median kanssa Paikallislehdistön, -median ja TV:n kanssa tehtyä luontevaa ja mutkatonta yhdessä tekemistä vaalitaan ja jatkokehitetään.

Strategia 2012-1016 13 (29) 2. Nuorisotilojen ja liikuntapaikkojen ylläpito sekä harrasteolosuhteiden kehittäminen Liikuntalailla on säädetty kuntien tehtävästä edellytysten luomiseksi liikunnalle ja vapaaajantoiminnalle. Nuoriso- ja liikuntatoimi hallinnoi sellaisia liikuntatiloja ja alueita, joiden osalla on liittymäkohtia ilmastonmuutoksen hillintään, hiilineutraalikunta-ajatteluun. Erityisesti energiakulutuksen hillitsemisessä ovat nuorisoja liikuntatoimen hallinnoimat tilat keskeisessä asemassa (taloudellisuus). Hyvä nuorisotilojen ja liikuntapaikkojen hallinnointi luo liikunnan ja harrastamisen mahdollistavan elinympäristön. Kiinteistönhoidon, puhtaanapidon ja ulkoliikuntapaikkojen hoidon nuorisoja liikuntatoimi ostaa hallinto- ja kehittämiskeskuksen tukipalveluilta. Tukipalvelujen osuus nuorisoja liikuntatoimen budjetista on vuosittain n. 2 miljoonaa euroa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat terveystarkastaja ja pelastusviranomaiset. 2.1. Nuorisotilat Strategiakaudella nuorisotilojen välineistöä ja kalustoa tullaan modernisoimaan. Lisäksi tilojen peruskuntoa ylläpidetään hyvällä kiinteistönhoidolla. 2.1.1. Kalannin Nuokkari o Sijaitsee Kalannin yläkoulun yhteydessä Urheilutie 2:ssa. o Nuorisotilatoimintaa maanantaisin klo 13.30-16.00, tiistaisin ja torstaisin 17.00-20.30 sekä joka toinen perjantai Café klo 18.00-23.00. o Pinta-ala on 124 m 2. 2.1.2.Lokalahden Nuortentupa o Sijaitsee osoitteessa Ahjolantie 13. o Nuorisotilatoimintaa torstaisin klo 13.30-20.00. o Kiinteistön kohtalosta pitää tehdä päätös yhdessä lokalahtelaisten, hallinto- ja kehittämiskeskuksen sekä nuorisoja liikuntatoimen kanssa. o Puurakenteinen, öljylämmitteinen yleinen kokoontumistila. o Pinta-ala on 404 m 2. o Vuokrattavissa myös erilaisiin tapahtumiin (häät, syntymäpäivät jne.) o Salista voi varata liikuntavuoron. o Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain. 2.1.3. Nuorisotalo Vantti o Sijaitsee kaupungin keskustassa osoitteessa Vuorikatu 11. o Ennen 1900-lukua rakennettu puurakennus (ent. Seikowin koulu). o Nuorisotilatoimintaa tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 16.30-20.30, torstaisin klo 16.30-19.00 sekä joka toinen perjantai Café klo 18.00-23.00. o Nuorten tukija neuvontapiste AVIS toimii Vantin tiloissa maanantaisin ja tiistaisin klo 14.00-16.00. Joka toinen perjantai P-PAIKKA klo 13.00-15.00. o Vantin tilaan kuuluu nuorisotilan lisäksi liikuntasali, pukuhuone ja välinevarasto, jotka ovat iltaisin vakiovuorokäytössä. o Pelastussuunnitelma tehdään ja päivitetään vuosittain. 2.1.4. Bänditila o Saarniston koulun yhteydessä. o Alle 29 vuotiailla mahdollisuus vuokrata tilaa.

2.2. Uimahalli Strategia 2012-1016 14 (29) Uudenkaupungin Uimahallin suunnittelu aloitettiin vuonna 1984 ja ensimmäinen uintipäivä oli 5. lokakuuta 1987. Uimahallin pääsuunnittelun teki kaupungin teknisen viraston arkkitehtuuriosasto kaupunginarkkitehti Hannu Luotosen johdolla. Työtä hoiti rakennusarkkitehti Kaarina Toivio. 2.2.1. Aukiolo o Uimahalli on avoinna maanantaina ja perjantaina 8.00 21.30, tiistaina ja torstaina 6.00 21.30. Huoltoaamuna keskiviikkona klo 11.00 21.30 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12.00 17.30. Uintiaika päättyy puolta tuntia ennen sulkemisaikaa. o Kesätauko n. 10 viikkoa. o Kesäkuun viikonvaihteet suljettu. 2.2.2. Toiminnot ja kävijämäärä o Uima-allaskerroksessa kahvio / lipunmyynti, palvelusihteerin palvelupiste, liikuntaneuvola ja kuntosali. o Pohjakerroksessa ovat hierojan ja kosmetologin vastaanottotilat sekä judosali. o Toisessa kerroksessa ovat nuorisoja liikuntatoimen henkilöstön toimisto- ja sosiaalitilat sekä kokoushuone. o Allasosastolla on kolme allasta: iso allas 25 x 12.5 m (6 rataa) syvyys 1.2 2.0 m, hyppyallas 10.8. x 11.8 m syvyys 4 m vesiliukumäki ja hyppytorni sekä opetusallas 11 x 5 m syvyys 60 90 cm yhteydessä kahluuallas. o Vuonna 2011 kävijämäärä oli 83 899. Uimareita kävi 66 652 ja kuntosaliliikunnan harrastajia kävi 12 247. Muu käyttö koski judosalin käyttöä (5 000 käyntikertaa) sekä solariumia (palvelu lopetettiin 2011). 2.2.3. Kiinteistö o Uimahalli sijaitsee osoitteessa Koulupolku 5. o Bruttoala on 3 570 m 2 ja tilavuus 19 874 m 3. o Vuosittain esitetään investointimäärärahaa (35 000 ), joka käytetään uima-allasveden käyttöjärjestelmän kunnostukseen sekä muuhun hallin kesätauon aikaiseen peruskorjaukseen. 2.2.4. Peruskorjaus ja laajennus 2015-2016 o Rakennustekninen käyttöikä uimahallissa vaatii lähitulevaisuudessa peruskorjauksen. o Suunniteltu uimahallitoiminnan laajentamista monitoimialtaalla, jolloin terveyttä edistävän liikunnan määrää saadaan lisättyä ja palvelutuotantoa kehitettyä. o Uimahallin kuntoarvio on tehty vuonna 2009. o Hallin laajentamisesta on kuultu käyttäjäryhmiä ja asiakkaita syksyllä 2010. o Hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään nuorten nettikahvilan sijoitusmahdollisuutta uimahallikiinteistöön sekä palvelukokonaisuuden toimivuutta Vakka-Suomen Kuntoputki Oy:n kanssa. o Uimahallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta vastaa kaupungin oma rakennuttamis- ja suunnitteluyksikkö. Hankesuunnitelman teon tulee saada alulle pikimmiten.

2.3. Jäähalli Strategia 2012-1016 15 (29) Jäähalli on perustettu Uuteenkaupunkiin 1977. Vakka-Suomen Tekojäärataryhdistys 1975 ry:n omistuksesta halli siirtyi Uudenkaupungin kaupungin omistukseen 1.8.1999. Vuonna 1999 kaupunki teki Jää-Kotkat ry:n kanssa jäähallin käyttösopimuksen. Hallinnointi siirtyi nuorisoja liikuntatoimelle 1.1.2007. Jäähallia on saneerattu vuosina 2006 ja 2007. Hallin kuntoon ja kunnostukseen on panostettava säännöllisesti, vuosittain. 2.3.1. Toimintakausi ja vuorovaraukset o Jääurheilukausi on elokuusta huhtikuuhun. o Aamuisin ja päivisin hallia käyttävät päivähoitolapset, koululaiset ja opiskelijat sekä iltaisin pääkäyttäjäryhmä on Jää-Kotkat ry. o Hallia eniten käyttävät lapset ja nuoret. o Nuoriso- ja liikuntatoimi myöntää Jää-Kotkat ry:lle kauden alussa vakiovuoroajat sekä päättää myös muiden harrastajaryhmien vuoroista. o Jää-Kotkat ry jakaa myönnetyn kokonaisjääajan omien joukkueidensa kesken. 2.3.2. Toiminnot o Jäähallissa harrastetaan jääkiekkoa, ringetteä ja taitoluistelua. o Yleisöluistelut, luistelukoulut, jäädiscot sekä työpaikka- ja perheliikuntatapahtumat. o Kesäkaudella jäähallissa on mahdollista pelata rullakiekkoa ja järjestää eri tapahtumia. 2.3.3. Kiinteistö o Siporex -rakennus liimapuukaarin. o Pinta-ala on 4 000m 2. o Hallin kylmäaine vaihdetaan vuonna 2012. o Vuosittain esitetään investointimäärärahaa (10 000-20 000 ), joka käytetään hallin peruskunnostukseen. o Kunnostustöiden tarpeesta kuullaan myös pääkäyttäjäryhmää, Jää- Kotkat ry:tä. 2.4. Sisäliikuntapaikat Sisäliikuntapaikkojen varaussysteemiä kehitetään yhdessä tukipalvelujen kanssa asiakaslähtöisemmäksi verkkopalveluksi. Käyttöaste on suurimpien salien osalta lähes 100 %. Salibandyn osalta lisäresurssia saadaan vuokraamalla Liikuntakeskus Salus Oy:n kaukaloa. Saleissa voi harrastaa muutakin liikuntaa kuin palloilua. Kunkin salin kohdalla on mainittuna palloilulajit, jotka ovat mahdollisia ko. salissa. 2.4.1. Liikuntasalit o Pohitullin Palloiluhalli (40 x 25 m / 1 000 m 2 / puulattia / koripallo, käsipallo, lentopallo, sulkapallo, futsal, salibandy). Lisäksi kamppailu- ja ryhmäliikuntasali. o Männäinen (19 x 9.5 m / 180 m 2 / puulattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly)

Strategia 2012-1016 16 (29) o Hakametsä (25 x 14 m / 356 m 2 / muovilattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly) o Lokalahti (23 x 12 m / 276 m 2 / puulattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly) o Pyhämaa (22 x 11 m / 242 m 2 / muovilattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly) o Kalannin yläkoulu (35 x 19 m / 665 m 2 / puulattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, salibandy, tennis, futsal, käsipallo) o Viikainen (19 x 20 m / 380 m 2 / puulattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly) o Seikow (14 x 10 m / 140 m 2 / puulattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly) o Saarnisto (22 x 11 m / 242 m 2 / puulattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, ei sählyä). o Haapaniemi (22 x 11 m / 242 m 2 / muovilattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly) o Pohjoiskulma (21 x 11 m / 231 m 2 / muovilattia / koripallo, lentopallo, sulkapallo, sähly). 2.4.2. Judosali o Uimahallin alakerrassa. o Tatami. 2.4.3. Painisali o Saarniston koulun yhteydessä. o Painimatto. 2.4.4. Isojen salien lisätarve o Isoja liikuntasaleja ovat Pohitullin Palloiluhalli ja Kalannin koulun (yläkoulun) liikuntasali. o Nuoriso- ja liikuntatoimen hallinnoimista saleista ei ole osoittaa riittävästi harrastevuoroja salibandylle. o Nuoriso- ja liikuntatoimi tulee neuvottelemaan Uudenkaupungin Liikuntakeskus Salus Oy:n kanssa vuokrasopimuksen salibandykaukalon käytöstä. Salus sijaitsee osoitteessa Mältintie 10. o Strategiakaudella kartoitetaan perusteita, tarvetta ja ratkaisuja uuden monitoimihallin saamiseksi Uuteenkaupunkiin. 2.4.5. Kuntosalit o Uimahallin kuntosali on maksullinen ja avoinna uimahallin aukiolojen mukaan. Vuodesta 2010 käyttöaste noussut 2 %. Ruuhkaisimpina aikoina tilan puute. o Kalannin kuntosali sijaitsee Kalannin yläkoulun tiloissa ja on avoinna arkisin klo 17.00-21.00. Viikonloppuisin sali on suljettu. Osa laitteistosta ei täytä tämän hetken tuoteturvallisuuslain vaatimuksia, joten saliin uusitaan laitteistoa ja kunnostetaan pintoja kesäkaudella 2012. Välineistön hankinnassa kuullaan keväällä 2012 kalantilaisia käyttäjiä. o Lokalahden kuntosalin käytöstä on sovittava nuorisoja liikuntatoimen kanssa erikseen, ei valvontaa. o Pohitullin voimailusalin käytöstä on sovittava nuorisoja liikuntatoimen kanssa erikseen, ei valvontaa.

2.5. Ulkoliikuntapaikat Strategia 2012-1016 17 (29) Uusikaupunkilaiset ovat aktiivisia ulkona liikkujia. On tärkeätä, että ulkoliikuntapaikat ovat hyvin hoidettuja, opastettuja ja turvallisia. Liikuntapaikka on myös houkutteleva, kun se sopii ympäristönsä ja on helposti saavutettavissa. Ylläpidettäviä uimarantoja on 13. Ulkoliikuntapaikkojen hoitoa myös ostetaan ostopalveluna urheiluseuroilta ja yhdistyksiltä sekä yksityisiltä henkilöiltä. Ulkoliikuntapaikkojen omat henkilöstöresurssit ovat tiukoilla liikuntapaikkojen määrään nähden. 2.5.1. Urheilukentät o Sorvakon urheilukenttä valmistui vuonna 2001. Kahdeksan novotan - pintaista rataa, hyvätasoinen yleisurheilun kilpailuvälineistö ja kalustus. Kenttä kiitettävässä kunnossa. Kenttä on käytössä toukokuusta -syyskuuhun ja on avoinna arkisin klo 8.00-20.00 sekä lauantaisin klo 10.00-16.00 ja sunnuntaisin klo 14.00-20.00. Sorvakon urheilukentällä yleisurheilun lisäksi harrastetaan jalkapalloa. Investointiohjelman mukaan urheilukentän juoksurata pintaruiskutetaan vuonna 2014. o Kalannin urheilukenttä on hiilimurskekenttä, joka vaatii kunnostusta. Kunnostustyöt tehdään investointisuunnitelman mukaan vuosina 2013-2014. Tavoitteena on, että kenttä on turvallinen harjoituskenttänä. o Lokalahden urheilukenttä on huonokuntoinen ja sen käyttö on vähäistä. Suunnitelmakaudella on tarkoituksenmukaista tehdä tarvekartoitus ja suunnitelma kentän kunnon ylläpidettävästä tasosta. 2.5.2. Hiekkakentät o Männäisten kenttä o Kivimäen kenttä o Uimahallin-jäähallin välinen Pohitullin kenttä o Viikaisten kenttä 2.5.3. Nurmikentät o Hippos, jalkapallon harjoittelukenttänä o Ruokola, olosuhteita tulee kehittää mm. osittain nurmen osalta sekä sosiaaliolosuhteet ovat heikot (pukusuojat / vesipiste) o Pietolan pallokenttä (huoltorakennuksen maalaus) o Sorvakon urheilukenttä, jalkapalloilijoiden käyttö lisääntyy (Hippoksen huonojen olosuhteiden vuoksi laji siirtyy osittain Sorvakkoon) 2.5.4. Jalkapallon keinonurmi o Nuoriso- ja liikuntalautakunta on useassa käsittelyssään hyväksynyt jalkapallon keinonurmen perustamisen. o Uudenkaupungin Pallokerho ry on myös sitoutunut keinonurmihankkeeseen lajin pääkäyttäjäryhmänä. o Hankkeen jatkokäsittelyissä keinonurmi on aina pudonnut investoinneista. o Nuoriso- ja liikuntalautakunta on edelleen perustellusti hankkeen takana.

Strategia 2012-1016 18 (29) 2.5.5. Frisbeegolf o Frisbeegolfradan, Nuvan Frisbeegolf Parkin on perustanut nuorisovaltuusto vuonna 2009. o Nuvan Frisbeegolf Park on uimahallin ja kuntoputken välisessä maastossa, lähtö uimahallin sisääntulopäädyn nurmialueelta. o Rata on yhdeksän väyläinen. o Radan par (ihannetulos) on 27 heittoa ja radan kokonaispituus on 574 metriä. o Kiekkoja voi vuokrata uimahallin lipunmyynnistä ja yhteispalvelupiste Passarista. o Laji on erittäin suosittu, kaiken ikäisten harraste. o Koululiikunta. o Viikkokisat ja tapahtumat. o Lajin harrastajat ovat esittäneet täysimittaisen radan perustamista. 2.5.6. Beachvolley o Hiu, uimaranta-alueella kolme kenttää o Sorvakko, Crusell -puisto o Kalannin koulu, alapiha 2.5.7. Beach-Koris o Sorvakko, Crusell puisto 2.5.8. Ulkotenniskentät o Sorvakko, 2 kpl asfalttipintaisia kenttiä Crusell puistossa / vuokrauksen hoitaa Aquarius o Erittäin huonokuntoiset asfalttipinnoitetut kentät ovat Pietolassa, Kalannin koululla ja Lokalahden urheilukentän vieressä. 2.5.9. Ulkolentopallokentät o Ulkolentopalloa voi harrastaa keskusta-alueella Tiiratorilla ja Pietolassa, Kalannin koulun yläkoulun yläkentällä, Lokalahden keskustassa ja Pyhämaan telakan rannassa. 2.5.10. Ulkoskeittipaikka Kivi o Kivimäen alueella, kuntoputken sisällä. o Huonokuntoinen, kesäksi 2012 pitää kunnostaa turvalliseen kuntoon. o Skeittaajien suurena toiveena saada parempaan paikkaan lukitulle alueelle ulkoskeittipuisto, Skeitti Park. 2.5.11. Pururadat o Hallun pururata (Kalanti) 800 m, valaistu o Hakametsän pururata 1 km, valaistu o Männäisten pururata (Kalanti kk), 1.3 km, valaistu o Kivimäen pururata, 1.3 km, valaistu o Lokalahden pururata (kk) 1 km, valaistu o Pyhämaan pururata (kk) 1.8 km, valaistu o Sorvakon pururata, 3.6 km ja 4.6 km, valaistu 2.5.12. Laavut o Hiujärvi, eteläranta o Oinassaari, Ruotsinveden rannalla o Iso-Haidus, saaren pohjoisrannalla (60 0 47 * 30 ** P ja 21 o 16 * 54 ** I) o Kasarminlahti, reitti laavulle Sorvakon urheilukentän paikoitusalueelta

Strategia 2012-1016 19 (29) 2.5.13. Ladut (yli 50 km) o Hallun kuntorata (Kalanti) 800 m, valaistu o Hakametsän kuntorata 1 km, valaistu o Männäisten kuntorata (Kalanti kk), 1.3 km, valaistu o Kivimäen kuntorata 1.3 km, valaistu o Lokalahden kuntorata (kk) 1 km, valaistu o Pyhämaan kuntorata (kk) 1.8 km, valaistu o Pyhämaan Velhoveden jäälatu 5 km o Santtion kuntorata 2 km, valaistu (yhteys Kivimäen kuntorataan; yhteispituus 4.2 km) o Ykskoivun kuntorata (Sorvakko) 3.6 km ja 4.6 km, valaistu o Lasamäen kuntorata 2.0 km (vaativa, perinteinen ja luistelu), valaistu, parkkipaikka Lokalahdentien varrella, yhteys Kasarminlahdelle o Käätyjärven latu 1.3 km o Sautunjärven latu 8.2 km o Santtionlahden latu 5.7 km (kiertää Pähkinäisten saaren), 5 km (ilman saarikierrosta ) o Leirintäalueen rannalla 1.1 km o Kasarminlahden latu 3 km (luistelu ja perinteinen) ja Golf-kentän ympäri kiertävä latu 3 km (perinteinen) 2.5.14. Ulkojääkaukalot ja -alueet o Ulkojääkaukalot (11) ovat seuraavissa paikoissa: Kalanti, Lahti as, Hallu, Pohjoiskulma, Saarnisto, Pietola, Hakametsä, Pyhämaa, Kammela, Lokalahti ja Haapaniemi. o Ulkojääalueet (11) ovat Haapaniemessä, Hakametsässä, Lokalahden koululla, Männäisten kentällä Kalannissa, Pietolassa, Pohjoiskulmalla, Pyhämaassa, Ruokolassa, Saarnistossa, Salmella ja Sorvakossa. 2.5.15. Lasamäen laskettelurinne o Sorvakon ulkoilu- ja virkistysalueella olevaa Lasamäen laskettelu-rinnettä ylläpidetään talvisin lumiolosuhteiden sallimassa laajuudessa yhteistyössä Haapaniemien kyläyhdistyksen kanssa. 2.5.16. Kevyen liikenteen väylät o Puolet kaikista automatkoista ympäristöhaittoineen jäisi pois, jos kaikki alle viiden kilometrin automatkat käveltäisiin tai pyöräiltäisiin (Hinku). o Ekotehokkaita, käyttäjille ilmaisia, lähellä ihmistä, aina avoinna ja monien käyttäjäryhmien käytössä. o Hyvät kevyen liikenteen väylät. o Tehostetaan markkinointia ja liikuntaneuvontaa. 2.5.17. Uimarannat o Eräistenkari: meren rannalla Lokalahdella, Eräistenkarintie 31 o Haimio: makeanvedenaltaalla Kalannissa, Haimiontie 351 o Hiu: meren rannalla, Hiuntie 214 o Karhuluoto: makeanvedenaltaalla, Lepäistentie 271 o Karparanta: järven rannalla Lokalahdella, Karpankuja 27 o Kaukjärven uimaranta: järven rannalla Kalannissa, Kaukjärvenranta 8 o Lautveden uimaranta: meren rannalla, Paalamäentie 105 o Pyhämaan kk: meren rannalla, Pyhämaanranta 37 o Raulion uimaranta: makeanvedenaltaalla, Pyhämaanranta 37 o Rohijärven uimaranta: järven rannalla Kalannissa, Rohijärventie 212

Strategia 2012-1016 20 (29) o Santtioranta: meren rannalla, leirintäalueen yhteydessä, Kalalokkikuja 14. Santtion uimarantaan hankitaan nuorison käyttöön hyppypontooni. Vuonna 2012 uimarannan pohjaa vahvistetaan lujiteverkolla. o Taipaleenjärven ranta: järven rannalla Kalannissa, Saunapolku 8 o Vintrin uimaranta: makeanvedenaltaalla Pyhämaassa, Lyökintie 726 2.5.18. Avantouinti o Nuoriso- ja liikuntatoimi pyrkii edistämään avantouinnin harrastamismahdollisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa. 3. Nuorisotyön palvelutuotanto Nuorisopalvelujen ydinkohtia ovat sosiaalinen nuorisotyö, nuorten osallisuuden edistäminen ja yhteisöllinen nuorisokasvatus. Palvelutarjonta perustuu myös nuorten kuulemiseen ja käytössä oleviin resursseihin. 3.1. Tilatoiminta o Nuorisotilatoimintaa organisoidaan Nuorisotalo Vanttissa (Vuorikatu 11), Kalannin Nuokkarilla (Urheilutie 2), Lokalahden Nuortentuvalla (Ahjolantie 13) ja Pyhämaan nuorisoseurantalolla (Pyhämaantie 1076). o Käytössä Nuokkarikortti, joka helpottaa yhteydenottoa koteihin sekä tarjoaa nuorille alennusta tietyistä vapaa-ajan harrastuksista sekä tuotteista ja välineistä. o Toiminta on avointa alle 19 -vuotiaille. o Teemaillat. o Café toiminta yli 13 vuotiaille. o Ikärajat määräytyvät toiminnan laadun ja ajankohdan mukaan. o Jos nuorisotilatoiminnassa on nuoria kerrallaan yli 20, tulee ohjaustoiminnassa olla kaksi nuorisotyöntekijää lähinnä palvelun toimivuuden, mutta myös turvallisuuden vuoksi. Tällöin nuorisotyön luonne säilyy ja nuori pystytään kohtaamaan yksilönä. o Tiloja modernisoidaan uusimalla välineistöä. o Tiedottamiseen käytetään myös sosiaalista mediaa. o Ohjelmaa tilatoiminnoissa kehitetään järjestämällä harrastekokeiluja ja vierailuja nuorille mielenkiintoisissa kohteissa. o Harrastepassi otetaan käyttöön. 3.2. Nuorten tukija neuvontapiste AVIS o Vastaa nuorisotiedotuksesta. o Avoinna kahtena arki-iltapäivänä ja muutoin sopimuksen mukaan Nuorisotalo Vantin tiloissa Vuorikatu 11:sta. o Tiedotuspisteet ovat myös Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa. o Nuorisotiedotuksen ja teemojen jalkauttaminen paikallisiin oppilaitoksiin. o Vastaa verkkoperusteisesta nuorisotyöstä; www.pointti.info ja aloitekanava.fi verkkodemokratiapalvelu. o Kuntouttava työtoiminta ja pajayhteistyö.

Strategia 2012-1016 21 (29) o Varhaisen puuttumisen toimintamalli ja sen toteuttaminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. o P-PAIKKA -toiminta yhteistyössä A-klinikan päihdeterapeutin kanssa. P- PAIKKA palvelu tarjoaa nuorille ja heidän lähiverkostolleen matalakynnyksistä päihdeohjausta ja neuvontaa joka toinen perjantai. o Kalannissa P-PAIKKA palvelu kerran kuukaudessa. o Kansainvälisyyskasvatus, KV klubitoiminta. o 9 infot Aviksen toiminnasta ja kaupungin kesätyöpaikkojen hakuohjeistus. o Toiminnan selkeyttämiseksi laaditaan vuosikello. 3.3. Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivän nuorisotyön palvelu on nuorelle mahdollista, kun: 1) peruskoulun päättävä nuori ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja 2) nuori on alle 25 vuotiaana keskeyttänyt ammatillisen tai lukiokoulutuksen 3) nuori on vapautettu varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai nuori keskeyttää palveluksen. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on kulkea nuoren rinnalla. Etsivän nuorisotyöntekijän työparina toimii nuorten tukija neuvontapiste Aviksen nuoriso-ohjaaja. 3.3.1.Etsivän nuorisotyön prosessointi o Vahvan perustamisen ja vankan pohjan luomiseksi etsivä nuorisotyö uutena palveluna prosessoidaan eri toimijatahojen kanssa. 3.3.2. Time out! Aikalisä! toimintamallin käyttöönotto o Time out! toimintamalli on nuorisoja liikuntatoimen, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen välinen yhteistyömalli. o Mahdollistaa aktiivisen tarttumisen tukea tarvitseviin nuoriin miehiin kutsunnoissa. o Palveluun liitetään My Chance hankkeesta saadut hyvät kokemukset ja toimintatavat. 3.3.3. Etsivän nuorisotyön yhteistyötahot o Oppilaitokset (kuraattorit, oppilaanohjaajat, terveydenhoitajat) o TE -toimisto o Sosiaalitoimi o Työpaja o Puolustusvoimat o A-kilta ry o A-klinikka o Ammatti- ja aikuisopisto Novidan PestiKii! hanke

3.4. Ennaltaehkäisevä päihdetyö Strategia 2012-1016 22 (29) Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja. o Nuoriso- ja liikuntatoimen kaikki toiminta on päihteetöntä. o Se on Selvä! tapahtuma yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. o Ehkäisevän päihdetyöviikon ohjelman toteuttaminen yhdessä paikallisen päihdetyöryhmän kanssa. o Mahdollisuus 5-6 luokkalaisten valistukseen. o Nuorisotiloilla Café toiminnassa alkometripuhallutukset ja muutoin tarvittaessa. o Edustus paikallisessa päihdetyöryhmässä. 3.5. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja tukea nuorta arjen ongelmallisissa tilanteissa. o Erityisnuorisotyö sisältyy nuorisokuraattorin tehtävään. o Monialainen yhteistyö koulujen sekä ammatti- ja aikuisopisto Novidan kanssa. o Sosiaalinen nuorisotyö; yksilötyö ja kohdennettu ryhmätyö. o Etsivän nuorisotyön toimeenpano. o JOPO, joustava perusopetus. o Laajennettu oppilashuoltotyö. o Edustus nuorisotyön sidosryhmissä. 3.6. Nuorten kuuleminen Uudessakaupungissa on toiminut nuorisovaltuusto vuodesta 2001. Seutukunnallinen Vakka-Suomen nuorisofoorumi aloitti toimintansa vuonna 2009. Seutukunnallisena palveluna Vakka-Suomen vapaa-aikajaosto otti vuonna 2010 käyttöön nuorten verkkodemokratiapalveluun liittyvän aloitekanava.fi palvelun. 3.5.1. Nuorisovaltuusto o Nuorisovaltuustotoimintaa jatketaan vahvana hyväksytyn työjärjestyksen mukaisena nuorisopalvelumuotona. o Nuorisovaltuuston nimissä nuorisoja liikuntatoimi hakee valtionavustusta paikalliseen nuorten harrastustoimintaan. 3.5.2. Vakka-Suomen nuorisofoorumi o Vakka-Suomen nuorisofoorumitoiminta pyritään vakinaistamaan osaksi seutukunnallisia nuorisopalveluja. o Palvelu toteutetaan kuntien omarahoitteisena (vuosina 2009-2012 toimintaan saatu valtionavustusta). 3.5.3. Aloitekanava.fi palvelu o Aloitekanava.fi palvelun käyttömahdollisuuksista annetaan tarkemmin tietoa myös muille hallinnonaloille (mm. kunta kysyy osion osalta). o Aloitekanava.fi palvelua ylläpidetään siten, että asioiden käsittely etenee viivytyksettä.

4. Liikuntatoiminnan palvelutuotanto Strategia 2012-1016 23 (29) Nuoriso- ja liikuntatoimen tarjoamat palvelut kohdentuvat kaikille väestöryhmille lapsista ikääntyneisiin huomioiden myös erityisryhmät. Nuoriso- ja liikuntatoimi kehittää hyvinvointia ja liikuntaa edistäviä palveluja ja toimintamalleja yhteistyössä eri hallintokuntien, urheiluseurojen, yritysten ja muiden tahojen kanssa. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että Uudessakaupungissa on länsirannikon innostavimmat ja asiakaslähtöisimmät liikuntapalvelut. Nuoriso- ja liikuntatoimen keskeisimmät liikuntapalvelut ovat seuraavat: 4.1. Liikuntaneuvola Liikuntaneuvolasta saa ilmaista opastusta ja neuvontaa liikuntaan ja terveyteen liittyvissä asioissa sekä tietoja Uudenkaupungin liikuntamahdollisuuksista. Erityisja terveysliikunnanohjaaja neuvoo liikunnan aloittamiseen ja oikean liikuntamuodon valintaan liittyvissä kysymyksissä. 4.1.1. Asiakaspalvelu o Avoinna keskiviikkoisin klo 12-15 uimahallikiinteistössä osoitteessa Koulupolku 5. Sovittaessa myös muina aikoina. o Palvelua voivat käyttää kaikki uusikaupunkilaiset vauvasta vaariin. o Maksutonta. o Liikuntaneuvolan nimestä järjestetään nimikilpailu. o Markkinointia tehostetaan. 4.1.2. Liikuntaresepti o Laaditaan sähköinen liikuntaresepti terveydenhuollon viranomaisia varten (lääkärit, terveydenhoitajat). o Liikuntareseptiä ja sen käytännöllisyyttä markkinoidaan terveysviranomaisille. o Liikuntareseptillä asiakas saa tarvitsemansa liikuntaneuvolapalvelun liikunnan lisäämiseksi. o Mahdollista seurannasta ja jatkotoimenpiteistä sopiminen asiakkaan kanssa. o Asiakkaan liikunnanharrastamiselle asetetaan tavoite / tavoitteet. 4.1.3. Luennot o Tilauksesta liikuntaan, ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja. o Esityksiä Uudenkaupungin liikuntamahdollisuuksista. 4.1.4. Yhteistyötahot o Lääkärit ja terveydenhoitajat o Ravitsemusterapeutti o Toimintaterapia o Kuntoutus / fysioterapia o Työterveyshuolto o Koulut / oppilaitokset o Paikalliset urheiluseurat o Soveltavan liikunnan paikalliset ja valtakunnalliset järjestöt o Yksityiset liikuntapalveluyrittäjät o Avustajakeskus o Vammaispalvelu

4.2. Erityisliikunta Strategia 2012-1016 24 (29) Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava liikunta) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmien liikunnan määritelmä tarkoittaa erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65- vuotiaita henkilöitä. Osa iäkkäistä henkilöistä on varsin toimintakykyisiä, joten heidän kohdallaan erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Näin ollen ikä sinänsä ei ole peruste liikunnalliselle erityispalvelulle. Nuoriso- ja liikuntatoimen lisäksi paikallisia erityisliikuntapalveluja tarjoavat Vakkaopisto, Zachunkulma, vammais- ja eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat sekä yksityiset liikuntapalveluyrittäjät. 4.2.1. Eläkeläisten liikunta o Vesivoimisteluryhmiä 4 / vko o Ikäihmisten Kuntoklubi, Kalanti o Väestökehityksen seurauksena kartoitetaan ikäihmisten liikuntapalvelutarjonnan lisätarve yhdessä eri toimijoiden kanssa. o Tavoitteena, että ikääntyvät selviytyvät kotona mahdollisimman pitkään riittävien palvelujen turvin. 4.2.2. Kevennetyt liikuntaryhmät o Kevyt kimppajumppa o Tasapainojumppa, Lokalahti o Kevennetty vesivoimistelu o Naisten kuntosali o Naisten / miesten kuntosali o Erityiskuntosali, apuvälineitä tarvitseville 4.2.3. Lasten erityisliikunta ja kehitysvammaisten liikuntaryhmät o Saarniston koulun harjaantumisluokkien vesiliikunta (EHA I) o Hakametsän koulun harjaantumisluokan vesiliikunta (EHA II) o Erityislasten uintiryhmä o Erityislasten nuokkari / peuhukerho o Ketunkallion palvelukodin ja Pajalan toimintakeskuksen vesijumppa o Pajalan toimintakeskuksen tuolijumppa 4.2.4. Erityisuimakortti o Tuetaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaa myöntämällä erityisuimakortti seuraavin perustein: invalidiprosentti 70 tai yli, päätös pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä tai lasten korotetusta vammaistukipäätöksestä. o Hinta aikuisilta 45 / koko kausi, 20 syyskausi ja 25 kevätkausi sekä lapsilta 25 / koko kausi, 10 / syyskausi. o Erityisuimakortin myöntämisperusteet tarkistetaan strategiakaudella. 4.2.5. Markkinointi o Kauden alussa julkaistaan opas erityisryhmien liikunnasta.