Vuores - Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushanke OSALLISTUMISOHJE 22.3.2012 Dno: 2480/2012 Tampereen kaupunki Vuores-hanke Kiinteistötoimi
1 Johdanto Tässä ohjelmassa käsiteltävä kaavoitus- ja toteutuskumppaneiden valintaprosessi koskee Vuoreksen Isokuusen aluetta. Kyseessä on keskeisen alueen ensimmäiseksi toteutettavat asuntopainotteiset puukerrostalorakentamisen korttelit. Tavoitteena on toteuttaa Suomen suurin puusta rakennettu asuinalue. Alueen yleissuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Osallistumisohjeessa kuvattavan valintamenettelyn tarkoituksena on löytää yritysryhmiä, jotka pystyvät laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen ja joiden kanssa kaupunki jatkaa alustavan yleissuunnitelman kehittämistä asemakaavaksi kumppanuuskaavoituksena. Yritysryhmällä tarkoitetaan yhteenliittymää, jossa on mukana ainakin rakennuttaja ja/tai rakennusliike, arkkitehtitoimisto ja puutuotealan toimija. Kaavoitus- ja toteutuskumppaneiden valinta perustuu Isokuusen keskustan kortteliin laadittavaan ideasuunnitelmaan. Jokainen hyväksytty yritysryhmä laatii ideasuunnitelman yhteen kortteliin (sama kaikilla) osallistumisohjeen mukaisesti. Tavoitteena on löytää kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja asuinympäristön kannalta laadukkaita, talo- ja asuntotyypiltään monipuolisia ja innovatiivisia, ekologisen asumisen ratkaisuja kumppanuuskaavoituksen pohjaksi. Tonttien luovuttaminen valituille rakentajille voi tapahtua asemakaavan ja tonttijakojen tultua voimaan. Vuoreksen tämänhetkisen alustavan toteutusaikataulun mukaan Isokuusen keskeisten osien toteutusajaksi on arvioitu 2013 2017. 2 Tausta Vuoreksen osayleiskaava sai lainvoiman 27.9.2006. Isokuusen yleissuunnitelman laatiminen osayleiskaavan linjausten mukaan alkoi syksyllä 2011. Isokuusen asemakaavoitus aloitetaan elosyyskuussa 2012. Vuoreksen Isokuusi on Särkijärven eteläpuolelle rakennettava yli 4000 asukkaan uusi asuinalue. Suunnittelun keskeisiä tavoitteita kuvaa Vuoreksen visio Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa. Tavoitteena on, että Isokuusi tunnetaan monimuotoisesta puurakentamisesta, yhteisöllisyydestä sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä elämäntavasta. Tärkeää on asumisen ja palveluiden sekoittuminen, asumisen monipuolisuus, tilojen muunneltavuus, inhimillinen mittakaava, energiatehokkuus ja luonnonläheisyys. 2
Isokuusen alue Vuoreksessa. Suomessa on rakennettu jonkin verran puukerrostaloja ja puisia asuinalueita. Isokuusen alueen suunnittelussa painotetaan sekä puurakentamiseen että ekotehokkaaseen rakentamiseen leimallisesti perustuvien kokonaisten kaupunginosien systemaattista kehittämistä ja aluesuunnittelua. Valitulla toimintamallilla pyritään vähentämään toteutumiseen liittyviä riskejä muun muassa tavanomaista tiiviimmällä yhteistyöllä alan tutkijoiden, toimijoiden ja kaupunkisuunnittelun ammattilaisten kesken. Tampereen kaupungin ja tutkimus- ja kehitysyhtiö Finnish Wood Research Oy:n yhteinen kehityshanke vastaa tähän tarpeeseen. Alueen eko- ja energiatehokkuuden toteutumiseksi yhteistyössä on mukana Tampereen kaupungin ECO2-hanke. Isokuusen ekotehokkaan puukaupungin kehitysprojekti saa rahoitusta Tekesiltä (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus). Lisätietoja Vuores-hankkeesta saa internetistä, osoitteesta www.vuores.fi. 3 Osallistumiskutsu Osallistumisohje julkistetaan 22.3.2012, jolloin se on saatavilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/vuores/alueensuunnittelu/suunnittelukilpailut 3.1 Valinnan järjestäjä Kaavoitus- ja toteutuskumppanien valinnan valmistelevat Tampereen kaupungin Vuores-hanke ja kiinteistötoimi. Käytännön järjestelyissä ovat mukana myös Tampereen kaupungin asuntotoimi, kaupunkiympäristön kehittäminen ja rakennusvalvonta sekä Finnish Wood Research Oy (FWR). 3.2 Osanotto-oikeus Kumppanuushankkeeseen voi ilmoittautua yritysryhmä, jossa on mukana ainakin rakennuttaja ja/tai rakennusliike, arkkitehtitoimisto ja puutuotealan toimija. Yritysryhmässä toimivilla yrityk- 3
sillä yhdessä tulee olla edellytykset puurakentamisen korttelialueen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Rakentamisen tulee tukea puurunkojärjestelmien (RunkoPES) kehitystyötä. Osallistumisoikeutta ei ole, mikäli yritysryhmän yhdelläkin yrityksellä on hoitamattomia lainsäädännöllisiä velvoitteita tai mikäli yritys tai sen johtohenkilö on syyllistynyt ammattitoiminnassaan rikokseen. Yritysryhmän kaikilla yrityksillä on oltava hankkeen laajuuteen ja omaan tehtäväänsä nähden riittävä rahoituksellinen ja taloudellinen asema, riittävä tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys. 3.3 Ilmoittautuminen Yritysryhmien tulee ilmoittautua valintaprosessiin 28.5.2012 mennessä. Yritysryhmillä on mahdollisuus esittää osallistumisohjelmaa koskevia tarkentavia kysymyksiä. Kysymykset on osoitettava sähköpostitse arviointiryhmän ulkopuoliselle henkilölle (Pekka Ranta), etunimi.sukunimi@tampere.fi 11.5.2012 mennessä. Kaikki kysymykset ja arviointiryhmän vastaukset julkaistaan Vuoreksen www-sivuilla (www.vuores.fi) viimeistään 18.5.2012. 3.4 Arviointiryhmä Ideasuunnitelmat arvostelee arviointiryhmä, johon kuuluvat: Pertti Tamminen, projektijohtaja, Tampereen kaupunki, Vuores-hanke, pj. Kimmo Järvinen, toimitusjohtaja, Finnish Wood Research Oy (FWR) Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / TEM Pekka Heikkinen, professori, AALTO Kari Salonen, professori, TTY Reino Pulkkinen, tonttipäällikkö, Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Taru Hurme, suunnittelujohtaja, Tampereen kaupunki Eija Muttonen-Mattila, rakennustarkastaja, Tampereen kaupunki Auli Heinävä, asuntojohtaja, Tampereen kaupunki Kirsti Toivonen, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki, Vuores-hanke Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, Tampereen kaupungin ECO2 Anna Hyyppä, arkkitehti, Tampereen kaupunki, sihteeri. Arviointiryhmä kuulee tarvittaessa muita tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita. 4 Valintaprosessi 4.1 Osallistumisoikeutta koskeva talouden ja yhteiskuntavelvoitteiden selvitys Ilmoittautumisasiakirjaan merkitään yritysryhmän kaikkien yritysten yhteystiedot sekä Y- tunnus. Järjestäjä selvittää tietopalveluja hyödyntäen, että yritysryhmän kaikki yritykset ovat talouden ja yhteiskuntavelvoitteiden osalta kelpoisia. Tarvittaessa järjestäjä pyytää toimittamaan yrityskohtaisesti esimerkiksi: selvityksen siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisävelvollisten rekisteriin todistuksen verojen maksamisesta tai verovelkatodistuksen todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta kaupparekisteriotteen 4
viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöstiedot selvitys hankkeen rahoituksesta 4.2 Osallistumisoikeutta koskeva sekä vertailtava teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden selvitys Yritysryhmän ilmoittautumisasiakirjaan liitetään vapaamuotoinen aineisto, jonka perusteella järjestäjän asiantuntijaryhmä voi arvioida yritysryhmien osaamista, edellytyksiä ja kelpoisuutta kyseessä olevien korttelialueiden toteuttajiksi. Asiakirjoista on käytävä ilmi ainakin: puurunkojärjestelmien (RunkoPES) käyttö rakentamisessa tässä kohteessa yritysryhmän yritysten tärkeimmät referenssit puurakentamisesta/suunnittelusta tai niiden puuttuessa muusta rakentamisesta/suunnittelusta yritysryhmän yritysten laadunvarmennuksen taso yritysryhmän omaama ammatillinen pätevyys 4.3 Ideasuunnitelmien laadinta Ideasuunnitelmat laaditaan 17.9.2012 klo 15.00 mennessä. Tavoitteet ja suunnitteluohjeet on kuvattu kappaleessa 5. 4.4 Ideasuunnitelmien arviointi Luonnokset arvioidaan 30.10.2012 mennessä. Nimimerkein esitettävät suunnitelmat arvioidaan tässä ohjelmassa esitetyillä kriteereillä. Arviointiryhmä asettaa suunnitelmat paremmuusjärjestykseen. Yritysryhmien tiedot sisältävät kuoret avataan vasta ehdotusten arvioinnin jälkeen. 4.5 Ehdokkaiden kuuleminen Yritysryhmät kutsutaan tarvittaessa yritysryhmäkohtaisiin kuulemistilaisuuksiin, jotka pidetään lokakuun alkupuolella. Kuuleminen sisältää ehdotuksen esittelyn, jossa yritysryhmän edustajilla on mahdollisuus tuoda esiin ideoidensa vahvuuksia vain jättämänsä ehdotusmateriaalin puitteissa. Samalla varmistetaan, että arviointiryhmälle välittyy oikea tulkinta ehdotuksen sisällöstä. 4.6 Valinnan tulokset ja niiden julkaiseminen Arviointiprosessi pyritään saamaan arviointiryhmän työn osalta päätökseen heti kuulemisten jälkeen. Kaavoitus- ja toteutuskumppanit valitaan arvioidun paremmuusjärjestyksen mukaan siten, että yritysryhmien ilmoittamat prioriteetit tavoitelluista kortteleista otetaan huomioon. Voittajalla on ensimmäisenä oikeus valita korttelikokonaisuus Isokuusen keskusta-alueelta (kerrostalokortteli). Paremmuusjärjestys vaikuttaa siihen, että arvioinnissa menestyneillä on paremmat edellytykset päästä toteuttamaan niitä kortteleita, jotka yritysryhmää eniten kiinnostavat. Valinnasta laaditaan arviointipöytäkirja, joka on yleisluontoinen yhteenveto eikä siinä esitetä yritysryhmäkohtaisia luottamuksellisia tietoja tai yksityiskohtaisia arviointeja. Arviointipöytäkirja toimitetaan kaikille ilmoittautuneille. Valintapäätöksestä ja valinnan tuloksesta järjestetään julkistamistilaisuus tiedotusvälineille ja kaikille osallistuneille yritysryhmille. Tilaisuuden ajankohdasta tiedotetaan asianosaisille. 5
4.7 Toimenpiteet valinnan jälkeen - kumppanuuskaavoitus Tampereen kaupungin Vuores-hanke ja kumppaneiksi valitut yritysryhmät jatkavat suunnitelmien kehittämistä yhteistyössä nk. kumppanuuskaavoitusprosessina. Työssä yhdistyy kaavoittajan näkemys sekä toteuttajien markkinatuntemus ja tuotanto-osaaminen. Valittavat yritysryhmät sitoutuvat toteuttamaan ehdotukseensa perustuvan suunnitelman ja suunnittelemaan yhteistyössä kaupungin kanssa kohteiden asemakaavan kumppanuuskaavoituksena. Valittavien yritysryhmien on varauduttava sovittamaan suunnitelmiaan yhteen alueen muiden toteuttajien kanssa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tässä ohjelmassa esitetyt tavoitteet ja suunnitteluohjeet ohjaavat myös jatkosuunnittelua. Tonttien luovuttaminen valituille yritysryhmille tapahtuu asemakaavan ja tonttijakojen tultua voimaan. Kiinteistötoimi valmistelee luovutuspäätökset siten, että luovutusehtoihin sisältyy ehto alkuperäisen ehdotuksen hengessä kehitettyjen ja kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesta rakentamisesta. Muuten tontit luovutetaan kaupungilla luovutushetkellä käytössä olevin tavanomaisin ehdoin. 5 Ideasuunnitelman sisältö 5.1 Tehtävän luonne Isokuusen alueelle ollaan parhaillaan laatimassa yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitteluvaiheen tavoitteena on tutkia osayleiskaavan pohjalta koko Isokuusen alueen aluerakennetta osaalueittain etenevän asemakaavoituksen pohjaksi. Kumppanuushankkeen käynnistämistä varten Isokuusen keskeiseltä alueelta on valittu muutamia kortteleita, joita on tutkittu tarkemmin maankäyttökaavioilla. Isokuusen ensimmäisen asemakaavoitettavan osa-alueen asemakaavoitus tehdään yhteistyössä tässä suunnitteluohjeessa kuvatun valintaprosessin mukaan valittujen kumppaneiden kanssa. Koko Isokuusen alueen alustava yleissuunnitelmaluonnos 15.3.2012. (Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy) 6
Suunniteltava kortteli sijoittuu aivan Isokuusen tulevan keskusta-alueen ytimeen ja se muodostaa osan autoilta rauhoitettavaksi suunniteltua kävelykeskustaa. Tehtävä painottuu puukerrostalorakentamiseen, kaupunkikuvaan ja korttelin kokonaisratkaisuun. Talojen kehittelyn rinnalla myös pihamiljöö on tärkeä. Tavoitteena on arkkitehtonisesti korkeatasoinen puurakenteinen kortteli, joka muodostaa kaupunkimaista ympäristöä. Jokainen yritysryhmä laatii ideasuunnitelman yhteen maankäyttökaaviossa osoitettuun kortteliin (sama kaikilla) jäljempänä esitettyjen tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti. Ideasuunnitelmassa on esitettävä koko kortteli. Suunnitelmassa on esitettävä rakennusten lisäksi keskeiset pihan viherrakenteet, pysäköinti-, kevyen liikenteen, huoltoajo- yms. ratkaisut koko korttelin osalta. Alustava maankäyttökaavio 15.3.2012 (Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy). Lopullinen kumppanuushankkeen kohdekorttelin kaavallinen suunnitelma, jonka perusteella yritysryhmät laativat ideasuunnitelmansa, toimitetaan 1.6. hankkeeseen ilmoittautuville. Maankäyttökaaviossa esitetyt kerrosluvut, rakennusmassoittelut ja rakennusoikeudet ovat ohjeellisia. Valintaprosessin yksi tarkoitus on nimenomaan kartoittaa erilaisia ratkaisuja ja ideoita, joita voidaan hyödyntää jatkosuunnittelussa. Koska kyse on ideatasoisista luonnoksista, ohjeet on pidetty mahdollisimman väljinä. Lopullinen suunnitelmaratkaisujen ja toteutettavien ideoiden valinta tehdään yhteistyössä vasta asemakaavan laadintavaiheessa. Kortteli edustaa perustyyppiä, jota voidaan varioida muissa kortteleissa. 5.2 Suunnitteluohjeet Isokuusen aluekokonaisuus tulee olemaan yli 4000 asukkaan asuinalue. Isokuusen kokonaisrakennusoikeus tulee olemaan yhteensä n. 200 000 k-m², josta suurin osa on asuinrakentamista. Alueelle tulee myös päiväkoti ja pienten lasten koulu. Suunniteltava alue sijoittuu alueen tehokkaimmin rakennettavaan osaan. Pääosa rakentamisesta keskittyy Vuoreksen puistokadun varteen, joukkoliikennepysäkin läheisyyteen. 7
Puurakentaminen Rakentamisen tulee tukea puurunkojärjestelmien (RunkoPES) kehitystyötä. Rakennusten kantavan rungon ja julkisivujen tulee olla pääsääntöisesti puuta (pois lukien kellarirakenteet, maanvastaiset rakenteet, väestönsuojat ja tarkoituksenmukaiset jäykistävät rakenteet, kuten hissikuilut). Korttelirakenne Rakennusten sijoittelussa on huomioitava alueen topografia ja asunnoista avautuvat näkymät. Kortteliin on sijoitettava asuinrakentamisen lisäksi liike-, toimisto-, palvelu-, yhteis- ja/tai työtiloja. Myös yhdisteltäviä asunto- ja työtilaratkaisuja voi esittää. Rakennusten sijoittelun ja muodon tulee tukea aurinkoenergian hyödyntämistä. Rakennuksissa on oltava taitekatto tai viherkatto. Maankäyttökaaviossa esitetyistä korttelin rajoista saa perustellusta syystä poiketa. Energiatehokkuus Alueen pääasiallisena lämmitysenergianlähteenä on kaukolämpö. Jäähdytys pyritään ensisijaisesti järjestämään passiivisena. Mikäli aktiivijäähdytykselle on tarvetta, pyritään se järjestämään mahdollisimman energiatehokkaasti (matala e-luku, eli matala primaarienergiakerroin ja pieni jäähdytystarve, sekä pieni hiilijälki). Rakennukset on rakennettava vähintään A-energialuokkaan tämän hetkisen energiatodistusasetuksen mukaisesti. Rakennuksen energiatehokkuutta arvioidaan kuitenkin ensisijaisesti uuden 2012 rakentamismääräyskokoelman kokonaisenergiatarkastelun mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakennuksen energiajärjestelmän kokonaistoimivuuteen (kaukolämmön, jäähdytyksen ja mahdolliseen aurinkolämmön ja sähkön hyödyntämiseen), luonnonvalon hyödyntämiseen, passiiviseen jäähdytykseen ja auringon ilmaisenergioiden hyödyntämiseen, sekä ilmanvaihdon järjestämiseen. Näiden lisäksi ideasuunnitelmaa arvioidaan seuraavien laskennallisten kriteereiden pohjalta: energiatehokkuus (e-luku), resurssitehokkuus (uusiutuvien ja/tai kierrätettyjen rakennusmateriaalien osuus kaikista materiaaleista), sekä kokonaishiilijälki (rakennusosien ja energiankulutuksen, kgco2/m2). Rakennusosien hiilijälki lasketaan SYKE:n synergia-työkalulla. Laskenta-aika 50 vuotta. Energiankulutuksen hiilijälki lasketaan ostosähköenergian suhteen Suomen keskimääräisellä sähkön tuotannon päästökertoimella ja ostokaukolämmön suhteen Tampereen Kaukolämpö Oy:n päästökertoimella. Oma uusiutuva tuotanto arvioidaan päästövapaaksi. Synergia-työkalu on ilmainen ja ladattavissa ympäristöministeriön www-sivuilta. Sivustolta löytyy myös työkalun käyttöohjeet sekä liitteenä listaus rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksista http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26134&lan=fi Pihat Tavoitteena on suunnitella korttelipihalle Vuoreksen ja Isokuusen henkeä vahvistava kokonaisidea, joka korostaa yhteisöllisyyttä, inhimillistä mittakaavaa ja luonnonläheisyyttä. Kumppanuushankkeessa etsitään uusia, innovatiivisia piharatkaisuja pikkukaupunkimaiselle kerrostalopihalle. Tavoitteena on käsitellä pihaa autottomana yhteispihana, jolloin mahdollisimman iso osa pihasta vapautuu oleskeluun. Pihasuunnittelussa tulee ottaa huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet. Tarpeellisia toimintoja ovat mm. leikkipaikka ja oleskelupaikka. Ideasuunnitelmassa tulee tutkia lisäksi esimerkiksi yhteisöllisyyttä edistävän piharakennuksen sovittamista kokonaisuuteen. Suunnittelussa tulee 8
kiinnittää huomiota julkisen ja puolijulkisen tilan jäsentelyyn. Toimintojen lisäksi pihasuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös pelastustiet ja lumitila. Pihan tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja muodostaa kokonaisuus rakennusten kanssa. Puuarkkitehtuurin tai energiatehokkuuden teemat voivat ilmentyä myös piharakenteissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sisäänkäynteihin ja pihojen liittymiseen rakennusten maantasokerrokseen. Pihan tulee olla luonteeltaan vihreä ja viihtyisä. Istutettua ja hulevesiä läpäisevää pintaa tulee olla mahdollisimman paljon. Ideasuunnitelmassa voidaan tutkia myös erilaisia kaupunkiviljelyn muotoja korttelipihalla. Maisemasuunnittelijan mukaan ottamista suunnittelutyöryhmään jo valintaprosessissa pidetään suotavana. Hulevedet Hulevesien hallinta on keskeisessä asemassa Vuoreksen kaupunginosan suunnittelussa ja toteutuksessa. Koko Vuoreksen alueella vallitsee yhdenmukaiset hulevesien hallinnan periaatteet ja tavoitteet. Niiden mukaisesti alueella pyritään säilyttämään purojen ja luonnollisten virtausreittien hulevesivirtaamat rakentamista edeltävällä tasolla, minkä lisäksi tavoitteena on parantaa hulevesien laatua. Näillä tavoitteilla pyritään turvaamaan valuma-alueiden sisäinen vesitasapaino sekä alapuolisten vesistöjen veden laatu. Tavoitteeseen pääsemiseksi hulevesien muodostumista pyritään ehkäisemään jo niiden syntypaikalla minimoimalla vettä läpäisemättömien pintojen määrä rakennetuilla alueilla sekä toteuttamalla korttelikohtaista ja alueellista hulevesien hallintaa. Korttelin piha-alueen jäsentelyssä tulee esittää tilavaraukset hulevesien pidätystä, puhdistamista ja viivytystä varten. Korttelikohtaisten hulevesien hallintajärjestelmien tulisi olla ensisijaisesti viherrakentamiseen perustuvia maanpäällisiä sadepuutarhoja, viivytyspainanteita ja altaita, mutta myös maanalaiset säiliöt ovat mahdollisia. Korttelikohtaiset hulevesikäsittelyratkaisut tutkitaan yksityiskohtaisemmin alueen asemakaavan laatimisen yhteydessä. Liikenne ja pysäköinti Isokuusen keskusta sijaitsee tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeellä ja tukeutuu Vuoreksen puistokadulle sijoitettavaan joukkoliikenteen laatukäytävään. Lähimmät pysäkit sijoittuvat aivan aloitusalueen viereen ja tulevien lähipalvelujen yhteyteen. Katu toimii liikenteen pääyhteytenä Tampereen keskustaan. Keskustan ympäristö on ilmeeltään kaupunkimaista. Keskustakortteleiden paikoitus järjestetään katujen varsille ja korttelien yhteyteen pääasiassa rakenteellisena pysäköintinä. Katujen varsille sijoitetaan ensisijaisesti asiointi- ja vieraspysäköintiä. Ratkaisuilla luodaan keskustamaista kaupunkitilaa ja laadukasta, viihtyisää kevytliikennepainotteista ympäristöä. Paikoituksen huomioiminen ideasuunnitelmissa esitetään suunnitteluaineiston julkaisun yhteydessä. Toteutustapa ja hallintamuoto ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Myös polkupyörien pysäköinti tulee huomioida suunnitelmissa. 9
Kaupunkitilat, yleissuunnitelmaluonnos 15.3.2012. (Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy). Kunnallistekniikka ja rakennettavuus Vesihuollon runkolinjoista on tehty alustava yleispiirteinen tarkastelu, joka on liitteenä. Niiden sijainti tarkentuu kaavoituksen edetessä. Alue tullaan liittämään jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Jätteitä varten tulee kiinteistökohtaisia ja yhteiskeräyspaikkoja, joissa on syöttöputket eri jätelajeille. Niistä jätteet kulkevat automaattisesti alipaineella maanalaisia putkia pitkin koonta-asemalle, josta ne kuljetetaan konteissa edelleen jätteiden vastaanottajille. Järjestelmä poistaa jäteautoliikenteen alueelta sekä vähentää energiantarvetta ja ympäristövaikutuksia jätteiden perinteiseen keräykseen ja kuljetukseen verrattuna. Jätelajien keräys- ja noutopalvelun toteuttaa Pirkan Putkikeräys Oy yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Alueella on tehty rakennettavuusselvitys. Taide Vuoreksessa on tavoitteena, että taide on osa kaupunkikuvallista teemaa. Taiteilijan mukaan ottamista suunnittelutyöryhmään jo valintaprosessissa pidetään suotavana. 5.3 Suunnittelun lähtöaineisto Ideasuunnitelmien laadintaa varten on käytettävissä osallistumisohjeen lisäksi seuraava lähtöaineisto: Vuoreksen yleiskartta Isokuusen yleissuunnitelma selostuksineen Suunnnittelualueen numeerinen pohjakartta-aineisto dwg- ja pdf-tiedostoina Suunnittelualueen maaperäkartta dwg- ja pdf-tiedostoina Ilma- ja viistokuvia 10
Maankäyttökaavio Pysäköinnin periaatetarkastelu Vesihuollon yleissuunnitelma, alustava tarkastelu Alustava hulevesisuunnitelma Rakennettavuusselvitys Putkikeräysjärjestelmäesite Puukerrostalomateriaalia Edellä mainittu materiaali lähetetään ilmoittautumisen perusteella yritysryhmille postitse 1.6.2012. 5.4 Vaadittavat suunnitelma-asiakirjat 1. Ideasuunnitelman selostus laajuustietoineen: kerrosala, asuntojakauma, yhteistilojen määrä ja laatu, liike-, palvelu- yms. tilojen määrä 2. Asemapiirros 1:500, jossa on esitettävä rakennukset kerroslukuineen, piha- ja pysäköintijärjestelyt sekä korkeustasot. 3. Huoneistokaaviot 1:500 kaikista kerroksista (huoneistojen väliset seinät, sisäänkäynti, ulkooleskelu, porrashuone), samanlaisina toistuvat kerrokset esitetään vain kerran 4. Kaksi alueleikkausta korkeustietoineen 1:300 5. Katujulkisivut 1:300 6. Julkisivuote 1:100 ratkaisua havainnollistavasta kohdasta 7. Havainnekuva 8. Ideasuunnitelman ekotehokkuusselvitys: rakennuksen energiaratkaisut ja materiaalivalinnat, energiaselvitys (energiankulutus, energianhankinta, e-luku), resurssitehokkuusselvitys (uusiutuvan ja/tai kierrätettyjen materiaalin osuus kokonaismateriaalintarpeesta), sekä hiilijälkiselvitys (materiaalit ja energia). Ekotehokkuusselvityksen pituus maksimissaan 4 sivua (A4). Lisäksi toimitetaan rakennusosien hiilijälkitarkastelun laskennassa käytetty exceltaulukko täytettynä (synergiatyökalu). 9. Nimikuori, jossa on yritysryhmän yhteystiedot. Asiakirjat on toimitettava suomenkielisinä ja ne on varustettava nimimerkillä. Muita kuin edellä vaadittuja asiakirjoja ei oteta arvostelussa huomioon. Ideasuunnitelma toimitetaan A3-vihkona ja yksi sarja suorina A3-kopioina, lisäksi dwg- ja pdf-muodoissa. Ekotehokkuusselvitys toimitetaan A4-sivuina ja excel-tiedostona. Tiedostot toimitetaan muistitikulle tai CD:lle talletettuina. 5.5 Arvostelukriteerit Arviointiryhmä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Ideasuunnitelman kaupunkikuvallinen kokonaisnäkemys ja alueen identiteettiä luovat ominaisuudet Korttelin liittyminen ympäristöönsä sekä alueen topografian hyödyntäminen Luonteva puun käyttö Innovatiiviset puukerrostaloratkaisut Asuntojakauman monipuolisuus Sisätilojen tilaratkaisut Energiatehokkuus ja hiilijälki Uusiutuvan ja kierrätetyn materiaalin osuus rakennusmateriaaleista 11
Pihajärjestelyt ja maantasokerroksen jäsentely Pihojen viihtyisyys, yhteisöllisyys ja toimivuus Pysäköintiratkaisut Innovatiiviset hulevesiratkaisut 5.6 Ideasuunnitelmien käyttöoikeus Tampereen kaupungilla ja FWR:llä on oikeus käyttää suunnitelmaluonnosten aineistoa tekijätietoineen esittely-, näyttely- ja julkaisutarkoituksiin. Kaupungilla on oikeus käyttää kaikkia valintaprosessiin ilmoittautuneiden yritysten suunnitelmaluonnosten ideoita korvauksetta hyväkseen tai muunnella niitä alueen jatkosuunnittelussa. Asiakirjoihin liittyvien tekijän- sekä käyttöja keksintöoikeuskysymysten osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kaupunki ei vakuuta eikä palauta toimitettua aineistoa. 6 Aineistojen toimitusohjeet 1. Ilmoittautuminen päättyy 28.5.2012. Ilmoittautumiset tulee toimittaa kirjaamoon viimeistään klo 15.00 osoitteella: Tampereen kaupunki Kirjaamo PL 487 33101 Tampere (käyntiosoite Puutarhakatu 6, 33100 Tampere) Lähetys tulee varustaa merkinnällä Isokuusi, Dno: 2480/2012. 2. Ideasuunnitelman sisäänjättö päättyy 17.9.2012. Asiakirjojen mukana lähetetään nimimerkillä varustettu läpinäkymätön kirjekuori, jonka sisällä on osallistuvan yritysryhmän yhteystiedot ja yhdyshenkilön nimi. Asiakirjat tulee toimittaa kirjaamoon viimeistään klo 15.00 osoitteella: Tampereen kaupunki Kirjaamo PL 487 33101 Tampere (käyntiosoite Puutarhakatu 6, 33100 Tampere) Lähetys tulee varustaa merkinnällä Isokuusi, Dno: 2480/2012. Tampereella 22.3.2012 Vuores-hanke Pertti Tamminen projektijohtaja 12