Montako kieltä mahtuu Eurooppaan? Euroopan kielipolitiikka ja kielitilanteen muutos Riho Grünthal (Helsingin yliopisto) Esityksen nimi 1 Prologi In America We have room for but one language in this country, and that is the English language, for we intend to see that the crucible turns our people out as Americans, of American nationality, and not as dwellers in a polyglot boarding house. Theodore Roosevelt (26th president of USA, 1901 1909) Danny Hieber. Language and the Socialist-Calculation Problem. Mises 7.9.2010. http:// mises.org/daily/4687#note1 Esityksen nimi 2 1
Euroopan kielikartta Vanhat eurooppalaiset kielikunnat Vanhat eurooppalaiset kielirajat Eurooppalainen kielikonsepti: valtakunnanrajat ovat kielirajoja 4 2
Onko Euroopan poliittisella ja kielikartalla eroa? Poliittisten ja kielirajojen hakauksia Ranskan ja Saksan raja Habsburgien Itävalta, Jugoslavia, Unkari, Slovakia, Etelä-Saksa Balkan Eteläinen Itämeren alue, Saksan (Preussin) ja Puolan rajat Itä- ja länsislaavin raja: Puola, Valkovenäjä, Ukraina, Venäjä Venäjän luoteisraja: Suomi, Inkerinmaa, Viro, Latvia 3
Ranskan vallankumous 1789 Vapaus Veljeys Tasa-arvo Missä eurooppalaisissa maissa oli kielilaki 1990-luvun alussa? Belgia Grönlanti Neuvostoliitto Suomi Sveitsi Jugoslavia 8 4
Kulkuneuvot Esityksen nimi 9 Ihmisten liikkuvuus 10 5
Poliittinen kiinnostus kielenopetukseen siirtolaisille, integroimiskeino nykyeurooppalaisiin yhteiskuntiin Kielten historia ja kielipoliittiset tavoitteet ovat olleet kaukana demokratian ihanteista ja humanististista arvoista Euroopassa on useammin vierastettu monikielisyyttä ja yritetty kitkeä se kuin että olisi arvostettu ja edistetty monikielisyyden ilmentämää kulttuuridiversiteettiä 1900-luvun Euroopassa monikielisyys levisi nopeasti erityisesti vähemmistöasemaan joutuneissa kieliyhteisöissä Eurooppa ja kielet Kieli ja kieliyhteisöt ovat olleet jatkuvan manipuloinnin kohteina erilaisissa poliittisissa tilanteissa Suuret imperiumit Rooma, Neuvostoliitto Kielet, joilla globaali vaikutus: englanti, espanja, ranska, portugali, venäjä, saksa (italia, hollanti) Kielillä on perinteisesti ollut maantieteellinen ydinalue, ja kielellistä identiteettiä kantava kieliyhteisö 6
Syyt liikkuvuus migraatio (pakolaisuus, kolonisaatiot) yksilöiden liikkuvuus (kielitilanteiden monimuotoisuus) poliittiset ja rajojen muutokset, kielitilanteiden vaihtelu kielitilanteen manipulointi poliittisten pyrkimysten ehdoilla Monikielisyyden muutos Euroopassa: nationalismista globalisaatioon Seuraukset EU:n integraatiopolitiikka EU:n kollektiiviset tavoitteet EU-maiden tapauskohtaiset ongelmat Maailmansotien jälkeiset tilanteet Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen aika (1989 ) Vanhan Euroopan kielitilanne ja poliittiset ratkaisut edelleen kielellisten konventioiden perustana 13 Miksi monikielisyys kuuluu Euroopassa poliittiselle agendalle Monikulttuurisuutta ja multikulturalismia ei osata käsitellä Siirtolaisuuteen liittyvät sosiaaliset murrokset sosiaalisten rakenteiden muutos ryhmien ja ryhmäytymisen muutos syrjäytyminen, lähiöslummit Yksilön kielelliset oikeudet ja yhteiskuntien sitoutuminen Kielivähemmistöjen oikeudet, uusien äidinkielisten vähemmistöjen lisääntyminen 14 7
Eurooppa ja nykyeurooppalaiset Esityksen nimi 15 Eurooppa ja monikielisyys (Seoul 2011) Monikielisyyden uudet syyt: hallitustason päätökset globalisaatio, maantieteellisten kielialueiden murros (liikkuvuus); aikaisempien yksikielisten yhteisöjen sopeutuminen EU:n integraatiopolitiikka moraalinen oikeus ja yhteiskuntajuridiikka taloudellinen hyöty kulttuurinen pääoma monikielisyyden kontekstualisointi: EUkonseptin mukainen monikielisyys magna charta of regional and minority lgs (1992) 16 8
Nyky-Euroopassa monikielisyys on tavallista yhteiskunnallisella tasolla ja koulutuksessa, mutta kaksi- ja monikielisyys on suppeammassa merkityksessään kommunikaation muotona ja kulttuurin ilmentäjänä paljon harvinaisempaa suurissa kuin pienissä maissa Enemmistökielen puhujista tulee paljon harvemmin vähemmistökielen puhujia kuin päinvastoin Enemmistökielen hallintaan liittyy sosiaalisia etuoikeuksia, vähemmistökielen oppiminen tarvitsee järjestelmällistä tukea Alueellinen yksikielisyys on tyypillisempää Euroopan kielimaisemalle kuin monikielisyys 9
Kritiikkiä EU:n monikielisyyskonseptia vastaan EU:ssa vallitsee suppea käsitys monikielisyydestä EU:n kieli- ja monikielisyyspolitiikka on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa alistettu muille poliittisille päämäärille (kilpailukyky, Euroopan talous) Käytännön toimet jätetään jäsenvaltioille ja -yhteisöille riippumatta siitä, onko niillä ajantasaista ja rakentavassa päätöksenteossa tarvittavaa tietoa vallitsvasta tilanteesta Monikielisyyden sisällöllinen määrittely on puutteellista myös ruohonjuuritasolla EU:n rahoittamia tutkimushankkeita (1) LINEE (Languages in a Network of European Excellence; 2006 2009) (2) DYLAN (Language Dynamics and the Management of Diversity; Kielen muutosvoimat ja moninaisuuden hallinta 2006 2011) (3) ELDIA (European Language Diversity for All; 2010 2013) Esityksen nimi 20 10
LINEE päätelmiä Jotkut kielet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset Yhdentyvässä Euroopassa ei vallitse täydellinen harmonia Monikielisyyden termi ymmärretään tai sitä käytetään helposti väärin Kielipolitiikan olisi katettava myös muut kuin valtakielet Vähemmistökielet tarvitsevat suojelua Kielipolitiikka ignoroi maahanmuuttajien kieliä Tehokas kielipolitiikka perustuu bottom-up -lähestymistapaan Luokkahuoneissa vallitsee tyypillisesti yksikielinen näkökulma monikielisyyteen Esityksen nimi 21 11