Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Saa puhua - Seksuaaliterveyden valtakunnallinen kongressi, Jkl 21-22.10.2017 Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL SELI-terveys/ Reija Klemetti 1 Sisältö Käsitteiden määrittelyä SELI-terveys Suomessa THL:n tilastojen, rekistereiden ja tiedonkeruiden valossa SELI-toimintaohjelman sisältö, tavoitteet ja toimenpiteet SELI-toimintaohjelman painopistealueet Yhteenveto Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2 1
Seksuaalisuus on Erottamaton osa ihmisyyttä ja siksi seksuaali- ja lisääntymisterveys on keskeinen osa hyvinvointia ja terveyttä Asiakkaan tai potilaan seksuaalisuus on erottamaton osa jokaista kohtaamista hoitotyössä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 3 Seksuaali- ja lisääntymisterveys on jokaisella ihmisellä olennainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia ja siten merkittävä osa kansanterveyttä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 4 2
Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymis-terveys Seksuaaliterveys Lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 5 Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet Keskeinen sisältö on, että jokaisella yksilöllä tai parilla on oikeus tietoisesti ja vastuullisesti päättää omaan elämäänsä liittyvistä asioista, kuten Läheisen ihmissuhteen solmimisesta Avioitumisesta Lasten hankkimisesta Ehkäisystä jne Kansainväliset ihmisoikeussopimukset luovat perustan, jolle kansallisten oikeusjärjestelmien ja toimintaohjelmien tulisi rakentua. Suomessa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista ja palveluista on säädetty useissa laeissa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 6 3
Jokaisen oikeus on saada tietoa ja apua seksuaali- ja lisääntymisterveytensä tueksi ja hoitamiseksi saada seksuaaliohjausta, -neuvontaa, - terapiaa sekä kliinisiä palveluja tarvittaessa saada seksuaalikasvatusta koko elämänsä ajan aina sikiöajasta alkaen Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 7 Puheeksi ottaminen on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä arjen työssä: Pohdi omia arvojasi ja käsityksiä ihmisyydestä ja seksuaalisuudesta Hanki tietoa siitä, miten juuri sinun asiakkaidesi elämäntilanne vaikuttaa seksuaalisuuteen Mieti, millaisia kysymyksiä seksuaalisuudesta sinun olisi luonteva esittää Kerro, miten asiakkaan elämäntilanne tai muutokset kehossa yleensä vaikuttavat seksuaalisuuteen, seksiin ja parisuhteeseen Kunnioita asiakkaasi itsemääräämisoikeutta ja kehon koskemattomuutta, ole kuunteleva mutta älä tunkeileva Kirjaa 8 4
SELI-terveys Suomessa Pääosin ja kv-vertailuissa hyvällä tasolla Osaa asioista - kuten synnyttäjien ja vastasyntyneiden terveys - monitoroitu jo 200 vuotta osa edelleen huonosti tiedetty kuten monien erityisryhmien seliterveys Saadaan tietoa rekistereistä, väestökyselyistä ja laadullisista tutkimuksista 21.4.2016 SELI-terveys/ Reija Klemetti 9 Väestön tiedot seksuaali- ja lisääntymisterveydestä Aikuisväestön tiedon tasosta ei juuri tietoa Nuorilla aikuisilla puutteita hedelmällisyystietämyksessä Nuorten tiedontasosta saatu tietoa KT-kyselystä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 10 5
8. Ja 9.-luokkalaisten seli-tietämys Kouluterveyskyselyn 2015 mukaan, % SELI-terveys/ Reija Klemetti 11 Lukiolaisten seli-tietämys, Kouluterveyskysely 2015, % SELI-terveys/ Reija Klemetti 12 6
Ammattioppilaitosten opiskelijoiden selitietämys, Kouluterveyskysely 2015, % SELI-terveys/ Reija Klemetti 13 Nuorten SELI-tietämys ulkomaalaistaustan mukaan 2015 KT-kyselyssä (oikea vastaus kaikkiin 12 väittämään, N=120 400, ulkomaalaistaustaisia 12%) 35 30 25 20 15 10 Suomalaistaustainen Monikulttuurinen perhe 2. polven maahanmuuttaja 1. polven maahanmuuttaja 5 0 Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Peruskoulu Lukio AOL Kaikki Klemetti ym, 2017 SELI-terveys/ Reija Klemetti 14 7
Seksuaali- ja lisääntymisterveyskäyttäytyminen Jonkun verran saadaan tietoa rekistereistä, kyselyistä ja laadullisista tutkimuksista Seksuaali- ja lisääntymisterveysongelmat kasautuvat usein niille, joilla muitakin terveyttä vaarantavia riskitekijöitä. Sukupuolten välillä eroja jo varhaisnuoruudessa Esim. tytöillä poikia useammin aikuinen jonka kanssa voi keskustella murrosikään liittyvistä asioista 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 15 Nuorten seksuaalikäyttäytyminen, vaikeus käydä lääkärillä tai TH:lla SELI-asioissa tai hankkia kondomeja sekä seksuaalisen väkivallan kokemus Kouluterveyskysely 2017, % 80 70 60 50 Yhdynnässä olleet Ei ehkäisyä 40 30 20 10 Vaikea käydä lääkärillä tai th:lla Vaikeaa hankkia kondomeja Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 0 pojat tytöt pojat tytöt pojat tytöt Peruskoulu Lukio AOL SELI-terveys/ Reija Klemetti 16 8
Nuorten seksuaalinen suuntautuminen KTkyselyssä 2017 (N=64 900) Sukupuoli ja koulutyyppi Yhteensä Lukion Lukion pojat tytöt Aol pojat Aol tytöt Hetero 93,5% 86,3% 92,8% 85,3% 89,4% Bi 2,9% 9,0% 2,1% 8,3% 5,7% Homo tai lesbo 1,6% 1,2% 1,3% 1,6% 1,4% Ei mikään 2,0% 3,6% 3,8% 4,9% 3,6% SELI-terveys/ Reija Klemetti 17 Sateenkaarinuorten hyvinvointi Kiusaamis-, uhkailu- ja väkivaltakokemukset yleisempiä kuin heteronuorilla, esim. seksuaalinen väkivalta (2-10% vrt 15-17%) ja fyysinen uhka (6-14 % vrt 10-27%) Sateenkaarinuoret kokevat terveydentilansa heikommaksi (14-27% vrt 34-45%) ja he ovat ahdistuneempia kuin heteronuoret (4-17% vrt 18-33%) Monet sateenkaarinuoret ovat yksinäisiä (5-13% vrt 20-27%) Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä kuin heteronuorilla (4-7%vrt 15-19%) Sateenkaarinuorten vuorovaikutus opettajien kanssa ei poikkea heteronuorista Suurin osa sateenkaarinuorista kokee, että oppilaitoksessa voi olla oma itsensä (72-75%) Enemmistö kokee kuitenkin saavansa tarvittaessa tukea ja apua SELI-terveys/ Reija Klemetti 18 9
Seksitaudit vuonna 2016 Klamydia yleisin - Uusia tapauksia: 14 311 (262/100 000) - Eniten nuorten aikuisten keskuudessa (20 24-vuotiaat): 1750/100 000 Muut harvinaisempia mutta tippuri ja kuppa lisääntyneet - Uusia tippuritapauksia: 416 (5,3/100 000) - korkein luku nuorilla miehillä (25 29-vuotiailla): 25,2/100 000 - Kuppa: 232 (4,3/100 000) - Uusia hiv-infektioita: 183 (3,4/100 000) - 27 Aids-tapausta (ei kuolemia) SELI-terveys/ Reija Klemetti 19 Seksuaalisuutta loukkaava häirintä ja väkivalta Monimuotoista: häirintää, nimittelyä, ei-toivottua koskettelua, raiskaus nykyään usein myös online Väkivalta kansallinen häpeä viidennes kokee joskus elämänsä aikana väkivaltaa tai uhkaa Naisiin kohdistuva väkivalta kansanterveysongelma Suomessa - 47% suomalaisnaisista (keskiarvo Euroopassa 22 %) Seksuaalinen häirintä yleinen ongelma jo nuorten, erityisesti tyttöjen ja ulkomaalaistaustaisten poikien keskuudessa (KTkysely) 20 10
Raskaudenkeskeytykset 21.4.2016 SELI-terveys/ Reija Klemetti 21 Raskaudenkeskeytykset alueittain tuhatta hedelmällisyysikäistä (15 49-v.) naista kohti, 2000 2014 Lähde: THL, Raskaudenkeskeyttämisrekisteri SELI-terveys/ Reija Klemetti 22 11
Raskaudenkeskeytykset 1000 samanikäistä kohti, 2016 (ennakkotieto) 25 Abortions/1000 women of same age 20 15 10 15-19 year olds 15-49 year olds 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2016* Raskaudenkeskeytysrekisteri, THL SELI-terveys/ Reija Klemetti 23 Nuorten raskaudenkeskeytykset 1000 samanikäistä kohti, 2016 (ennakkotieto) 20 Abortions/1 000 women of same age 18 16 14 12 10 8 60 2000 2005 2010 2015 15 19 20 24 25 29 Raskaudenkeskeytysrekisteri, THL SELI-terveys/ Reija Klemetti 24 12
Tahaton lapsettomuus ja hedelmöityshoidot SELI-terveys/ Reija Klemetti 25 Tahaton lapsettomuus Viidennes 30-44-vuotiaista suomalaisnaisista ja 14% miehistä raportoi kokeneensa jossain elämänsä vaiheessa 26 13
Hedelmöityshoidot 2005 2016 9 000 8 000 Hoitojen lukumäärä 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Koeputkihedelmöitys, omat sukusolut Inseminaatio, omat sukusolut Koeputkihedelmöitys, luovutetut sukusolut Inseminaatio, luovutetut sukusolut * Ennakkotieto Sperman- ja alkionluovutukset 2001 alkaen, inseminaatiot 2006 alkaen 27 Luovutetuilla sukusoluilla tehdyt hedelmöityshoidot 1992 2016 1 400 1 200 1 000 Hoitojen lukumäärä 800 600 400 200 0 1992 1995 2000 2005 2010 2016* Munasolu Siittiö (koeputkihedelmöitys) Alkio Siittiö (inseminaatio) * Ennakkotieto Sperman- ja alkionluovutukset 2001 alkaen, inseminaatiot luovutetulla spermalla 2006 alkaen Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilastot 28 14
Hedelmöityshoidoista syntyneet lapset 2001 2015 (5,6% syntyneistä lapsista v. 2016) 3 000 2 500 2 000 Lasten lukumäärä 1 500 1 000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 IVF ICSI FET Koeputki, luovutushoidot IUI IUI, luovutushoidot Hedelmöitysvuoden mukaan. Tiedot sperman- ja alkionluovutuksesta 2001 alkaen, inseminaatioista 2006 alkaen Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilastot 29 Keinoalkuisten raskauksien osuus kaikista synnytyksistä 2004 2014, % Lähde: THL, Syntyneiden lasten rekisteri SELI-terveys/ Reija Klemetti 30 15
Monisikiöisten raskauksien osuus koeputkihedelmöityshoitoja seuranneista raskauksista, 1992 2015, % Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilastot 31 Synnyttäjät ja synnytykset SELI-terveys/ Reija Klemetti 32 16
Synnytysten määrä (N=53 619 vuonna 2016) ja kokonaishedelmällisyys, 1,65 vuonna 2016 ennuste vuodelle 2017 vain 1,49 33 Korkeakouluopiskelijoiden lastenhankintaaikeet, KOTT 2016 (N = 3026) 34 17
Kaikkien synnyttäjien ja ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa 1960-2015 Syntyneiden lasten rekisteri, THL 35 Yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus noussut 1996-2016*, % 30 25 20 % 15 10 5 0 Uudelleensynnyttäjät Ensisynnyttäjät Lähde. THL/ Syntymärekisteri * ennakkotieto 36 18
Suomessa ensimmäistä kertaa isäksi yhä vanhempana (keski-ikä v.1987-2009, N=344 529) 32 31 30 29 28 1987 1989 Ikä (vuosia) 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Vuosi Pääkaupunkiseutu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Kaikki Paavilainen ym. 2015 37 Synnyttäjien painoindeksi 25 tai yli, osuus kaikista synnyttäjistä (BMI ennen raskautta) 2007 2014 Lähde: THL, Syntyneiden lasten rekisteri SELI-terveys/ Reija Klemetti 38 19
Keisarileikkausten osuus synnytyksistä, % - 16,4 % vuonna 2016 Lähde: THL, Syntyneiden lasten rekisteri SELI-terveys/ Reija Klemetti 39 Raskausdiabetes (sokerirasitus patologinen) ulkomaalaistaustaisuuden mukaan 2001 2014, % 25.09.2017 40 20
Vähän raskaudenaikaisia tarkistuskäyntejä syntymämaan mukaan 2001 2014, % kaikista synnyttäjistä Heino ym. 2017 25.09.2017 41 Raskaana olevien seulottavat infektiot SELI-terveys/ Reija Klemetti 42 21
Positiiviset hiv-, hepatiitti B- ja kuppalöydökset / 1000 synnytystä alueittain 2010-2014 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 HIV/1000 synnyttäjää HBV/1000 synnyttäjää Syfilis/1000 synnyttäjää 0 SELI-terveys/ Reija Klemetti 43 HCV (hepatiitti C) raskaudet / 1000 raskautta alueittain vuosina 2005-2009 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 SELI-terveys/ Reija Klemetti 44 22
Tavoitteet (yhteensä 100): Toimintaohjelman tavoitteet Parantaa väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä Vähentää terveyseroja Vähentää eriarvoisuutta Nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksiä esille Saada seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen luontevaksi osaksi kaikkea sosiaali-, terveydenhuolto- ja opetustyötä 10.10.2014 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 45 Toimintaohjelman toimenpiteet ja toimijat Toimenpiteet (yhteensä 200) tavoitteiden saavuttamiseksi Lisäämällä tietoa Kehittämällä palveluja Vahvistamalla seksuaalikasvatusta Tavoite on, että keskeiset toimijat sitoutuvat ohjelman tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin ja, että ohjelmaa käytetään seuraavaa hallitusohjelmaa tehtäessä, kuntien palvelurakenteen ja ehkäisevien palvelujen kehittämisessä ja osana kuntien hyvinvointikertomuksia. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 46 23
Toimintaohjelman sisältö Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet Väestön seli-tietämys Seksuaalikasvatus Monikulttuurisuus Lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja hoito Tahaton lapsettomuus Raskausaika Synnytys ja syntymän jälkeinen aika Raskauden ehkäisy Raskaudenkeskeytys Seksitaudit Seli-terveys ja mielenterveys Seli-tutkimus Ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen ja tukeminen Tilastointi- ja seuranjärjestelmät ja niiden kehittäminen Työnjaon, yhteistoiminnan ja koordinaation kehittäminen SELI-terveys/ Reija Klemetti 47 1) Lapset ja nuoret Lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa - kustannusvaikuttavinta Seksuaalikasvatus Päivkodit, koulut ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto avainasemassa Järjestöillä merkittävä rooli tyttöjen talot, poikien puhelimet jne 48 24
2) Pojat ja miehet Perinteisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys tyttöjen ja naisten asia Vähän tietoa miesten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, tiedontasosta, palvelujen käytöstä ja odotuksista Tavoitteet: - palvelut on järjestetty niin, että myös miehet ja pojat osaavat ja voivat niihin hakeutua - räätälöityjä palveluja miehillä, joilla tarve suurin (esim miehet joilla seksiä miesten kanssa) 49 3) Hyvä syntymä Tavoitteet - edistää äidin, syntyvän lapsen ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia - tukea naisen ja hänen kumppaninsa omia voimavaroja, vähentää tarpeetonta puuttumista synnytykseen ja edistää varhaista vuorovaikutusta Syntymän hoidon päämäärä - mahdollistaa kokonaisvaltainen ja voimaannuttava synnytyskokemus perheelle - tukea äitiä imetyksen onnistumisessa 50 25
4) Monikulttuurisuus Suomi muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi Vuonna 2015 Suomessa asui 340 000 ulkomaalaistaustaista ja maahan muutti ennätysmäärä noin 35 000 Ulkomaalaistaustaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen enemmän tietoa ja kulttuurisensitiivistä neuvontaa ja ohjausta sekä palveluja eri kielillä Tyttöjen ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma (vuodet 2012-2016) Turvapaikanhakijat oikeus seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin julkisella puolella Paperittomat pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin? 51 Yhteenveto SELI-terveys monilla mittareilla mitattuna hyvä Toisaalta - SELI-tietämys vielä puutteellinen tai siitä ei tiedetä, sateenkaarinuorten hyvinvointi, väkivallan kokemukset, kuppa- ja tippuritartunnat, tahaton lapsettomuus, synnyttäjien ikääntyminen, ulkomaalaistaustaisten seliterveys jne. Toimintaohjelman painopisteet ajankohtaisia Seksuaalikasvatus punainen lanka Toimintaohjelman jalkautuminen? 52 26
Kiitos! Tietoa tuottivat THL:sta Nina Halme, Anna Heino, Kirsi Liitsola, Pauliina Luopa, Eija Vuori ja Heljä-Marja Surcel THL:sta saatavilla tietokantaraportteja eli tiiviisteitä ja kuutiota http://www.thl.fi/tietokantaraportit 53 27