Skenaarioiden heijastuminen eri suunnittelutasoille

Samankaltaiset tiedostot
MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Kirkonkylän osayleiskaava

Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson yhdyskunta- ja taajamarakenteen vaihtoehdot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

Ihmisen paras ympäristö Häme

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

KUUMA-johtokunta Liite 20c

ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO.

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN PYHÄLÖSSÄ TILALLA 4:69 LEHTOSALO

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Rakennesuunnitelma 2040

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Täydennysrakentaminen onnistuu

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Suurt eollisu usalue P ä i v i K o r k e a l a a k s o

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS VAALANKURKUN ETELÄPUO- LELLE

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Laukaan kunnan Rakennemalli

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, KORTTELIA JA 84 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUETTA.

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Peltosen asemakaavan osittainen kumoaminen. Kaavan kumoaminen koskee osaa VL-alueesta. Kaavaselostus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Satakunnan vaihemaakuntakaava

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 18 Jurvakk. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

12:30 Orientoituminen aiheeseen: Kymenlaakson aluerakenne ja toiminnalliset alueet Ville Helminen (SYKE, yhdyskuntarakenteen tutkimus ja analysointi)

IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Korttelin 4001 asemakaava

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA YVA-työpaja TERVETULOA!

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Kymenlaakson maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

Strategiapeli Yhteenveto

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KESKISEN JA ITÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KUORSALON KYLÄN TILOILLA 1:471, 1:27, 1:472 JA 1:473 PIKKU-VASKON SAARESSA

KAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio:

Skenaarioiden heijastuminen eri suunnittelutasoille Yhteenveto ryhmäkeskusteluista EVALUATE-työpaja 6.3.2017 2.6.2017 Page 1

BAU-skenaario Yhdyskuntarakenne BAU ei aiheuta suuria muutoksia Kouvolan seudun yleiskaavoitukseen verrattuna siihen, mitä tällä hetkellä on tekeillä MRL 44 : osayleiskaava rakennusluvan pohjana Sopii sovellettavaksi joissakin kylissä BAU-skenaarion kylien määrä tuntui isolta Strategista suunnittelua tarvitaan välittämään maakuntakaavoituksen näkemyksiä kuntien suunnitteluun Palvelut ja elinkeinoelämä Kotka-Haminan seudun yhteyden pk-seudulle tulisi olla esillä Kaavoja laaditaan meneillään oleville hankkeille. Tulee varautua siihen, että tulevaisuudessa tulee kaupan ja teollisuuden hankkeita. Niiden suunnittelu tulee toteuttaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa jtv 2.6.2017 Page 2

BAU-skenaario Liikenne Kotka-Kouvola akselin kehittämistä (vt 15) tulisi tukea, samoin E 18 ja Kouvola-Lahti -yhteyttä Suunnitelmavalmiuden ylläpito, erityisesti vt15 Alemman tieverkon kehittäminen (metsäteollisuuden investoinnit, raskaan liikenteen lisääntyminen, metsien käytön aiheuttaman liikenteen vuoksi) Liikenteen osalta ei merkittäviä yleiskaavan tarkistuksen tarpeita Tulee harkita, halutaanko lentokenttää Kymenlaaksoon 2.6.2017 Page 3

VISIO-skenaario Yhdyskuntarakenne Edellyttää strategista yleiskaavoitusta laajemmin kuin BAUmallissa: strateginen yleiskaava Kotka-Kouvola akselilla Kenties myös strategiselle maakuntakaavalle on tarvetta. Skenaario sisältää paljon kysymyksiä! Kymijoen hyödyntäminen edellyttää strategista suunnittelua Kyläyleiskaavoitukselle on tarvetta (kehitettävät kylät) Asemakaavojen muutostarpeita Kotkassa Yhteystarve Kotka-Kouvola tulisi jatkaa niin että ulottuu myös Kouvolan pohjoispuolelle Tarvitaan maakunnan strateginen maapoliittinen ohjelma, jotta saadaan edellytykset vision mukaiselle yhdyskuntarakenteelle 2.6.2017 Page 4

VISIO-skenaario Palvelut ja elinkeinoelämä Kokonaisuuden hallinta on tärkeää. Maakuntakaavoitustasolla tulee varautua tulevaisuuteen ja olla joustava, jotta voidaan varautua muutoksiin. Tonttivarannon riittävyys on tärkeää. On mietittävä, mikä on kaupungin rooli maanhankinnassa (esim. Repoveden alue). Merialueen yhteyksillä on kehittämistarpeita, kun teollisuus ja matkailu lisääntyvät. Vt 26 kehittämisen voisi ottaa pois visiosta. Sen sijaan Vaalimaan ja sieltä lähtevän Lappeenrannan-yhteyden merkitys kasvavat. Liikenne Alemman tieverkoston ylläpidon tärkeys korostuu, jotta profiloituvien kylien kehittäminen on mahdollista. Myös metsäteollisuuden investointien aiheuttama liikenteen lisäys lisää ylläpitotarvetta alempiarvoisella tieverkolla Vt 15 parantaminen on tärkeää (tiesuunnitelma on valmistumassa), vt 18 on valmis, Kouvola-Lahti -yhteys vaatii kehittämistä Rantarata ja Kerava-rata tulevat otettavaksi huomioon maakuntakaavassa; joka tapauksessa rautateiden merkitys tulee kasvamaan sekä tavara- että henkilöliikenteessä kaikissa skenaarioissa 2.6.2017 Page 5

TWIN CITY-skenaario Yhdyskuntarakenne Strategisen yleiskaavoituksen tarve kuten VISIOssa. SOTE-mallin nimen tulisi olla twin city-malli Yhteisen hyvän strategisen maapolitiikan tarve korostuu Vt 15 parantaminen mahdollistaa twin cityn Palvelut ja elinkeinoelämä Tyhjää tilaa on enemmän kuin tarpeeksi, jolloin syntyy brown field -alueita kehitettäväksi Keskittäminen tuo tietynlaista elinkeinoelämän potentiaalia Kaavoitetaan siellä missä tapahtuu, mutta sen hallinta on tärkeää Tämä malli on yhdenmukaisin Kotka-Haminan-seudun strategisen yleiskaavan kanssa 2.6.2017 Page 6

Liikenne TWIN CITY-skenaario Korostuu Kotka-Kouvola välin raideliikenteen kehittäminen Asiakkaiden näkökulmasta raideliikenteen hinnoittelun tulee olla sopivalla tasolla suhteessa palvelutasoon; raideliikenteen yksityistäminen voi tuoda mahdollisuuksia henkilöliikenteen kehittämiselle Kotka-Kouvola -välillä. Asemapaikat parempiin paikkoihin ja asemien ympäristöjen kehittäminen Kotka-Kouvola välillä, liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, tulee huomioida yleiskaavatasolla (ei maakuntatason asia). Raideliikenteen yhteystarpeet tulee varata maakuntakaavassa Älyliikenne tuo mahdollisuuksia liityntäliikenteelle (erit. raideliikenteen) 2.6.2017 Page 7

BAU-SKENAARION VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Palveluiden saanti paranee, kun väestö keskittyy Maaseudulla asuvien palvelut loppuneet / huonommin saavutettavissa Elinolot heikkenevät palveluiden keskittyessä Keskustojen palveluelinkeinojen edellytykset paranevat Etätyö mahdollistaa asumisen maakunnassa, vaikka työ löytyisi maakunnan ulkopuolelta Loma-asuminen lisääntyy / pitenee. Miten vaikuttaa? maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Liikenteen päästöt vähenevät -> positiiviset vaikutukset ilmastoon Yhteiskäyttökutsutaksin käyttö lisääntyy Yksityisautoilun lisääntyminen huonontaa ilmanlaatua kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Paine luonnon arvoalueiden käyttöön vähenee etenkin kaupunkien reuna-alueilla Väestö keskittyy -> paine lähialueilla kasvaa alue- ja yhdyskuntarakente eseen, yhdyskuntaja energiatalouteen sekä liikenteeseen Inkeroisen ja Myllykosken merkitys vähenee Kouvolan ja Kotkan yhteispeli ei kehity, vaikka yhteispeliä tarvittaisiin kaakonkulman kilpaillessa muita vastaan Kouvola-Kotka joukkoliikenneyhteys heikkenee Tämä malli edistää joukkoliikennettä eniten (nopeat reitit kaupunkien välillä sekä keskittyminen sisäisiin reitteihin) Palveluiden keskittyminen heikentää saavutettavuutta ja lisää liikennettä Asuntojen arvojen hintaerot kasvavat (maaseutu / kaupunki) Kakkosasuntoja maakunnan ulkopuolisille (HKI) Tietoliikenteen yhteydet paranevat Maaseudulla teiden kunto heikkenee Maaseutukeskusten kehittäminen / Infra heikkenee / ylläpitokustannukset kasvavat Yhdyskuntarakenteen hajauttaminen uhkana kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Jalankulkuystävällinen ympäristö kehittyy, samoin kaupunkirakenne Kaupunkien keskustojen positiivinen kehitys Maaseutuympäristö ja rakennettu kulttuuriympäristö heikkenee syvällä maaseudulla

TWIN CITY-SKENAARION VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Twin City on yhdessä vahvempi Ulospäin yhdessä uusia YT-malleja Soten myötä uusia esim. terveyspalveluja Palvelut keskittyvät ja kehittyvät keskustoissa Paremmat mahdollisuudet uusiin palveluihin Palveluelinkeinojen kehittämisen edellytykset paranevat (keskustat kehittyvät, asiakaspotentiaali kasvaa) Virkistysalueiden ja kohteiden määrä ja taso nousevat Erilaisia asumisen muotoja ja paikkoja esim. historiallisessa ympäristössä tai pienet paikkakunnat Twin Cityn välillä Matkailuun liittyvien työpaikkojen kehittyminen Palvelut etääntyvät ihmisistä uusiin paikkoihin Maaseudulla asuttaessa palvelut ovat kaukana Paine kaupunkien virkistysalueille kasvaa maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Liikenne keskustoissa lisää päästöjä Joukkoliikenne ja kevyt liikenne kasvavat Uusi teknologia vähentää päästöjä kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Maatalouden supistuminen aiheuttaa muutoksia eliölajien ja kasvien kantoihin Pusikoituminen Kulttuuriympäristöt Liito-orava Lepakot Vähentää painetta löytää luonnon arvokkaita alueita alue- ja yhdyskuntarakente eseen, yhdyskuntaja energiatalouteen sekä liikenteeseen Taajamien sisäiset yhteydet lyhenevät, jolloin liikkuminen vähenee Kotkan ja Kouvolan välinen liikenne lisääntyy Kouvola-kotka liikenteen nopeus kasvaa, jolloin saavutettavuus paranee Keskittyminen parantaa kevyen liikenteen edellytyksiä ja osuutta Infrakustannusten väheneminen / asukas Kaupunkien sisäisen joukkoliikenteen edellytykset paranevat (keskittyvä malli) Osa taajamista lähiöistyy Liikenne lisääntyy kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Maaseudun ja kylien autioituminen johtaa maisemakuvan muuttumiseen -> hoitamatonta ympäristöä Hoitamaton vanha viljelymaisema lisääntyy Javakin kehittyy, mutta mavalla heikkenee Asumisen mallien / vaihtoehtojen monipuolistuminen

VISIO-SKENAARION VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakente eseen, yhdyskuntaja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Nuoria houkutteleva urbaani ympäristö Työmahdollisuuksia lisää, erilaisia työpaikkoja, auttaa maahanmuuttajia työllistymään ja kotiutumaan Hajauttava etätyö vähentää ihmisten kohtaamista / yhteistyötä Onko realiteettia vahvaan kasvuun Maahanmuuttajat Houkuttelevuus paranee -> helpompi saada osaajia Vaihtoehtoja asuinympäristöksi Etätyö Lähiruoka Matkailu -> maaseututyöpaikkoja Palvelujen ylläpito Toimiiko maanviljelys (kasvu) Jos kasvu painottuu keskuksiin vahvasti -> positiivinen vaikutus (palvelut lähellä, palveluelinkeinojen kehittyminen) Yliopisto Herkät alueet rakentamisessa Meriliikenteen kasvu, riskit ym. Liikenteessä jo uusia ratkaisuja Päästöt lisääntyvät (teollisuus) Teknologia ja uudet polttoaineet toisaalta hillitsevät Luontoresurssit biotalouteen vai matkailuun? Toisen jäte on toisen raaka-aine Energiaomavaraisuus / vaikutus energiatuotantoon Joukkoliikenteen kehityksen edellytykset heikkenevät (hajautuva rakenne) Ilmastopakolaisuus Maa-ainesten käyttö lisääntyy rakennettaessa Luonnonvarojen käyttö lisääntyy Teollisuuden kasvu Yhteensovittamisen tarve eri luonnon käyttömuotojen välillä kasvaa (virkistys, luonnonvarat, metsästys ym.) Biotalous, kierotalous Resurssitehokkuus Metsien käytön vaikutukset Vihreä matkailu Liikennemuotoja kehitetään aktiivisesti Liikenne lisääntyy Ranta-asumisen paine kasvaa Lisää maksajia infralle -> kustannustehokkuus kasvaa Viheralueiden ja virkistysalueiden säilyminen ja huomioiminen Lisääntyykö liikenne välttämättä paljon, kun palveluja ympärillä KVL -> ITÄ (NUT) eniten suomalaista tavaraliikennettä rautateitse Kaukojäähdytys voi mahdollistua keskustassa Viherrakenne kuormittuu Paineet kaupunkikuvalle grynderivetoisuus Myös varaa suojella rakennettua ympäristöä Kulttuurielämään lisää vetovoimaa Urbaanien alueiden + keskustojen nousu Uusia erilaisia ihmisiä -> uusia kohtaamisia -> uusia töitä Tyhjät talot käyttöön hyvä asia kaupunkikuvalle ja rakennetulle ympäristölle