Kaksi jaksoa (KIRP131 ja KIRP132) muodostavat yhdessä 5 op:n laajuisen kokonaisuuden. KIRP131 Länsimaisen kirjallisuuden historia Kirjallisuushistoria on sisällöllisesti erittäin laaja kurssikokonaisuus. Oppimistehtävä sisältää 4 osatehtävää, jotka koskevat vain rajattua osaa kurssin osaamistavoitteista. Itsenäinen lisäopiskelu on siis suositeltavaa. Kirjallisuushistoriallisen taustan tunteminen on hyödyllistä muiden opintojen kohdalla, esimerkiksi kaunokirjallisuuden tenteissä. Ota tehtävää kirjoittaessasi huomioon lähteiden tiivistämisen ja omasanaisen esittämisen vaatimukset. Huomaa, että vastauksia et välttämättä löydä suoraan tietystä kohdasta lähdeteoksesta, vaan sinun tulee pystyä itsenäisesti päättelemään ja yhdistelemään asioita. Oppimistehtävää varten tutustutaan kurssikirjallisuuteen VARTIAINEN: Länsimaisen kirjallisuuden historia SHAKESPEARE: Hamlet ja William Shakespearen sonetit ("Nautintojen ajan aarre") GOETHE: Nuoren Wertherin kärsimykset Myös seuraavia Jyväskylän yliopiston verkkomateriaaleja voi hyödyntää: Kirjallisuuden aikajana Euroopan kirjallisuushistoria Lisälähteitä voi etsiä itsenäisesti. Suositeltavia painettuja lähteitä ovat esimerkiksi: Heiskanen-Mäkelä 1989: Euroopan kirjallisuuden valtavirtauksia keskiajalta esiromantiikkaan (tehtävän osat 2 ja 3) Saariluoma 1989: Muuttuva romaani (tehtävän osa 3, erityisesti Wertheriä käsittelevä luku) Katajamäki & Veivo (toim.) 2007: Kirjallisuuden kokeellisuus ja avantgarde (osa 4, modernismi)
1. Länsimaisen kulttuuriperinteemme ja myös kirjoitetun kirjallisuuden alku on antiikissa. Kirjallisuuden lajit (proosa, lyriikka, draama) olemme saaneet kreikkalaisilta. Roomalaiset välittivät ne myöhemmille kausille. (Vartiainen 2009, 19.) Esittele lyhyesti ja tiiviisti antiikin ja keskiajan aikana syntyneitä lajeja. Millaisena niiden olemus ja kulttuurinen merkitys ymmärrettiin? Millaiset aiheet ja tyyli olivat niille tyypillisiä? Älä keskity yksilöllisiin kirjailijanimiin vaan lajien yleispiirteisiin. Esimerkiksi Petrarcan elämän ja kirjailijakuvan sijaan kirjoita sonetista runouden lajina. Vaikka joidenkin kirjallisuushistoriallisesti tunnetuimpien tekijöiden tunteminen kuuluu yleissivistykseen, on suositeltavaa välttää nimien listaamista. Tuo vastauksessasi esille kaikkein keskeisimmät historialliset alalajit (esim. draamakirjallisuus tragedia / komedia). Valikointi on tärkeää, sillä ihan jokaista lähdekirjoissa mainittua alalajia epinikionia, cabreiraa ja makaronilimerikkiä ei toki kannata lähteä luetteloimaan. Kurssin oheiskirjallisuutena luettavat, myöhemmin kirjoitetut kaunokirjalliset tekstit edustavat perinteistä lajijakoa: Hamlet draamaa, Shakespearen sonetit lyriikkaa ja Werther kertomakirjallisuutta (eli epiikkaa). Tehtävän 1 ohjepituus on noin 4 sivua. 2. Shakespeare: Valitse joko Hamlet tai Sonetit. Kirjoita kuvitteellinen kirje tai lehtikirjoitus, jossa jonkin seuraavan kahden vuosisadan periodin edustaja (klassismi / valistus / romantiikka / realismi) esittelee ja kommentoi teosta omalle aikalaisyleisölleen. Toinen tehtävä kirjoitetaan siis eräänlaisena rooliharjoituksena. Shakespearen maine ja kirjallinen arvostus ovat vaihdelleet kirjallisuushistorian aikana. Ennen kirjoittamaan ryhtymistä mieti lukemasi perusteella miten kyseisen periodin kirjallisuudenharrastaja
suhtautuisi Shakespearen draaman/runouden kieleen, esitystapaan ja aiheisiin (draaman kohdalla myös henkilöihin ja tarinaan). Missä hän voisi nähdä virheitä tai puutteita, millaiset piirteet kiinnostaisivat häntä erityisesti? Pitäisikö hän tekstien kirjoittajaa mahdollisesti lahjattomana sanansotkijana, viihdyttävänä kynäniekkana vai suurena nerona? Voit käyttää lyhyitä tekstinäytteitä kirjoituksen osana. Tehtävän ideana on ohjata huomioimaan miten kirjallisen tekstin tulkinta ja arvottaminen vaihtelee historiallisesti ja paikallisesti sekä pohtimaan millaisin perustein länsimaisen kirjallisuuden kaanon on muodostunut. Hamletista on useita suomennoksia, jotka kaikki sopivat tehtävään. Soneteista suositellaan erityisesti Kirsti Simonsuuren käännöstä Nautintojen ajan aarre William Shakespearen sonetit, jossa on hyödylliset selitykset. Kuitenkin myös Aale Tynnin varhaisempi käännös käy. Ohjepituus 2-3 sivua. 3. Goethen romaania Nuoren Wertherin kärsimykset pidetään uudenaikaisen romaanin prototyyppinä, joka vaikutti huomattavan paljon romaanilajin myöhempään kehitykseen. Miten 1700-luvulla kehittynyt romaanikerronta erosi aiemmasta kertomakirjallisuuden perinteestä (vrt. esim. klassinen epiikka, romanttiset eepokset, varhaiset romaanit)? Mieti esimerkiksi uudelle romaanimuodolle tyypillistä kieltä, tarinamaailmaa ja sen henkilöhahmoja. Huomaa, että sinun ei kannata kirjoittaa esille aiempien aikakausien yleispiirteitä; keskity nimenomaan annettuun aiheeseen. Lisäksi pohdi millä tavalla Wertherin hahmo ja hänen tarinansa liittyvät juuri kirjoitusaikaan, sen maailmankuvaan ja uudistuvaan kirjallisuuskäsitykseen? Mitä tarkoitetaan esimerkiksi puhuttaessa Goethen romaanin tunteellisuudesta ja individualismista? Voit tukea havaintojasi lyhyillä esimerkkinäytteillä. Ohjepituus 2-3 sivua. 4. Käsittele joko runouden, draaman tai kertomakirjallisuuden uudistumista realismin ja modernismin kausilla. Kiinnitä erityisesti huomiota uudistuviin kirjoitustapoihin, esittämisen keinoihin ja kerrontatekniikoihin, toisin sanoen kirjallisuuden kieleen, tyyliin ja muotoon. Yhteiskunnallisen
taustan esittämisen voit jättää vähemmälle. Voit valita lyhyitä esimerkkijaksoja. Keskity jälleen periodien yleispiirteisiin erillisten kirjailijoiden sijaan. Ohjepituus noin 4 sivua. Kaikkien neljän osan yhteispituus tulisi olla noin 12-15 sivua. Liitä loppuun vielä lyhyt itsearviointi: Mitä olet oppinut tehtävää tehdessäsi? Mikä oli erityisen haastavaa? Missä katsot onnistuneesi? Noudata yleisiä ohjeita oppimistehtävien kirjoittamisesta (ulkoasu, muoto, viittauskäytänteet, sisällölliset tavoitteet). Lähdeviitteet merkitään jokaiseen oppimistehtävän osaan. Palauta kaikki mielellään yhtenä tiedostona.
KIRP132 Kotimainen kirjallisuushistoria Tehtävässä perehdytään neljään eri kehitysvaiheeseen suomalaisen kirjallisuuden historiassa kaunokirjallisuuden ja kirjallisuushistorioiden avulla. Voit hyödyntää tehtävän teossa esimerkiksi kirjallisuudentuntemuksen kurssille tentittäviä teoksia. Vaikka kussakin tehtäväosiossa keskitytään yhteen kaunokirjalliseen teokseen, tehtävässä ei ole olennaista teoksen lähiluku. Olennaista on sen sijaan luoda laaja ja monipuolinen käsitys siitä kirjallisuushistoriallisesta aikakaudesta, jota teos edustaa. Kussakin osiossa on siis olennaista luonnehtia aikakautta myös yleisellä tasolla. Valittavat periodit/suuntaukset/kirjalliset ryhmittymät: 1600-luku, 1700-luku, Turun romantiikka, Helsingin romantiikka, vuosisadan vaihteen realismi, kansallinen uusromantiikka, Tulenkantajat, suomenruotsalainen modernismi ja suomenkielinen modernismi. Tehtävän osat 1-4 Tehtävä 1 Kirjoita kirjallisuusarvostelu (kritiikki) yhdestä kotimaisesta klassikkoteoksesta. Pelkkä juoniselostus ei riitä! Keskity ennen kaikkea teoksen asemaan suomalaisen kirjallisuuden historiassa: julkaisuajankohta, tyylisuunta, suhde edeltävään kirjallisuuteen, näkökulma tulevaan jne. Esittele teosta siis tietyn aikakauden ja tyylisuunnan edustajana. Voit liittää tehtävään myös vastineen teoksen kirjoittajalta. Käytä hyväksesi lähdekirjallisuutta. Tehtävä 2 Valitse keskeinen katkelma tai erityisen edustava runo jostain toisesta (ja toista periodia edustavasta) kotimaisesta klassikkoteoksesta. Esittele katkelma/runo ja perustele, miksi katkelma kuvaa edustavasti valitsemasi periodin kirjallisuutta. Mitä olennaista siinä tiivistyy ajan kirjallisuuden aihepiireistä, käsittelytavoista ja muodoista? Miten katkelma heijastaa aikakautensa kirjallisuuskäsitystä sekä arvo- ja aatemaailmaa? Tehtävä 3
Laadi kuvitteellinen kirje menneisyyden lukijalta, jossa tämä aikalaislukija käsittelee jotain kolmatta (ja jälleen eri aikakautta edustavaa) teosta. Hän kertoo kirjeessä ajatuksista, joita hänelle on teoksesta herännyt ja pohtii teoksen suhdetta muuhun ajan kirjallisuuteen. Jos innostusta riittää, voit laatia kirjeeseen myös kommentoivan vastauksen toiselta aikalaislukijalta! Tässäkin osiossa keskeistä on heijastaa kuvaa ajan kirjallisuuden yleispiirteistä. Tehtävä 4 Ulkomaalainen toimittaja on ollut tutustumassa suomalaiseen kirjallisuuteen. Laadi kuvitteellinen raportti/uutisjuttu, jossa hän esittelee yhtä (neljättä periodia edustavaa) kirjailijaa ja kuvaa hänen paikkaansa suomalaisen kirjallisuuden kehityksessä. Noudata tehtävässä yleisiä ohjeita oppimistehtävien kirjoittamisesta, myös lähdemerkintöjen suhteen. Tehtävien ohjeellinen yhteispituus on noin 10 sivua.