Kirjallisuuspaneeli: Tartu klassikkoon!

Transkriptio

1 Kirjallisuuspaneeli: Tartu klassikkoon! Savonlinnan lyseon lukion äidinkielen opetus 6.kurssi: Kieli, kirjallisuus, identiteetti ikäryhmä: 3.vuosiasteen opiskelijat (20-30 opiskelijaa) lehtori Anu Partanen Opiskeltava asia: suomalaisen klassikon lukeminen ja kirjallisuuden tuntemuksen lisääminen Tavoitteet: kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitojen syventäminen, aikakauteen sidottujen piirteiden tunnistaminen, esiintymiskokemuksen ja -varmuuden lisääntyminen, itseilmaisun ja itsetunnon vahvistaminen, sosiaalisten ryhmätyötaitojen vahvistaminen (roolitus), tutustuminen paneelikeskusteluun työmuotona Ongelma: Kuinka tehdä klassikon lukemisesta kiinnostavaa nykynuoren kannalta? Kuinka aktivoida ja motivoida opiskelija suulliseen ryhmätyömuotoon häntä kiinnostavalla tavalla? Mitä tehtiin: 1. opiskelijat jaettiin ryhmiin jokaisen oman kirjavalintansa perusteella -> kirja määritteli kirjallisuudenhistorian periodin (esim. Minna Canthin valinnut opiskelija määräytyi realismia käsittelevien ryhmään) 2. Jokaisen piti tutustua opettajan antamiin kirjallisuutta koskeviin kysymyksiin (ks. liite 1) lukemisen aikana ja pitää lukupäiväkirjaa.tämä vaihe oli tietenkin haastava, ettei lukeminen keskeytynyt ja siksi teetettiin kotitehtävien kaltaisia yleisiä kysymyksiä (verkossa tai Wilman kautta). Esim. Mistä olet nauttinut/et ole nauttinut kirjaa lukiessasi? Perustele. TAI Suosittele kirjaa itsellesi. Opettajalle lähetetyt vastaukset motivoivat yleensä opiskelijaa jatkamaan lukemista. 3. Sovitun ajan päästä (lukuaikaa 3-4 viikkoa) ryhmä kokoontui valmistelemaan paneelikeskustelua erillisen kysymyslistan avulla. Ryhmä sopi, kuka ryhtyi puheenjohtajaksi (tästä sai plussaa). Listalla oli myös ns. taustoittavia kysymyksiä kirjailijasta, aikalaisvastaanotosta, julkaisuajankohdasta (ks. liite 2). 4. Keskustelua harjoiteltiin ja opettaja kierteli ryhmissä antaen vinkkejä. Katsottiin erilaisia paneelikeskusteluja netistä ja todettiin, että ne voivat olla luonteeltaan hyvinkin erityyppisiä, asiallisia mutta rentoja. Mallit auttoivat keskustelijoita luomaan oman intensiivisen ilmapiirin.

2 5. Paneelikeskustelu oli mahdollista joko nauhoittaa padille tai pitää suorana 15 minuutin mittaisena keskusteluna. Nauhoittaminen helpotti heitä, joilla esiintymisjännitys on kova. 6. Yleisön rooli oli esittää lopuksi kysymyksiä. Yleisön kysymykset tekivät esiintyjistä asiantuntijoita (roolitus). 7. Jokainen teki itsearvioinnin opettajalle suoraan Google Docs-pohjalle. Samassa yhteydessä jokainen voi tehdä myös pienen Tartu klassikkoon! -julisteen lukijan nimen kera tai ajanpuutteen vuoksi ottaa värillinen valokopio kirjan kannesta ja laittaa juliste luokan seinälle vinkkaamaan toisia ryhmiä tarttumaan klassikkoon. Käytänteen arviointi: Käytänne ohjasi ajattelun kypsyyttä ja rohkaisi itseilmaisuun. Puheenjohtajat pystyivät toimimaan luontevasti luottamuksellisessa tehtävässään valmiin kysymystukipaperin ansiosta. Keskustelu syntyi ja syveni spontaanistikin ennalta tehdyn harjoittelun pohjalta. Keskustelu kertasi aiemmin kurssilla läpikäytyjä aikakausien keskeisiä piirteitä ja antoi opiskelijoille itseluottamusta, koska tehtävät olivat sopivan haasteellisia. Arvostus kirjallisuutta kohtaan kasvoi. Samalla myös paneelissa esitellyt kirjat herättivät laajempaa lukuinnostusta ja vinkkasivat yleisöä eli muuta luokkaa lukemaan. Itsearvioinnissa korostui myönteinen ja motivoitunut kokemus.

3 Liite 1. Kirjan lukemiseen apukysymyksiä lukupäiväkirjan pitoa varten Teoksen nimi 1. Millaisia mielikuvia ja ennakko-oletuksia romaanin nimi antaa sinulle? Oletko kuullut kirjasta aiemmin? Ottanut selvää sen taustoista (esim. kirjailijasta, kirjoitusajankohdasta, vastaanotosta, arvioinnista)? Miten taustatiedot ohjaavat lukemistasi? Henkilöt ja henkilöiden väliset suhteet Aihe ja juoni 1. Ketä teoksessa seurataan? Kenestä näyttää siis tulevan teoksen päähenkilö? Millainen hän on (ikä, perhetausta, ammatti, elämänkokemus, ulkonäkö, käyttäytyminen ja luonteenpiirteet)? 2. Ketkä sivuhenkilöistä nousevat keskeisiksi? Mikä suhde heillä on päähenkilöön? Entä onko heillä joitakin siteitä toisiinsa? Muuttuvatko suhteet romaanin aikana? Miten? Mitä se voi merkitä päähenkilön kannalta? 3. Miten päähenkilö muuttuu romaanin tapahtumien kulun mukana? Mitkä ovat päähenkilön tavoitteita eli mitä hän tavoittelee elämässään? Entä millaisia esteitä hänen matkansa varrelle siunaantuu? Selviääkö hän niistä hyvin vai huonosti? 1. Mistä romaani kertoo? 2. Millaisia tapahtumia juoneen sisältyy? 3. Onko aihe kiinnostava vai ei mielestäsi? 4. Onko juonessa asioita, joita jäit pohtimaan? Millaisia ja miksi? 5. Oliko juoni kerrottu tapahtumien ja ajanmukaisessa järjestyksessä vai oliko siinä ennakointeja/ takaumia? Mikä oli juonen kannalta käännekohta? Oliko sen jälkeen ratkaisu arvattavissa vai yllättikö lopputulos? Mitä pidit juonesta kaiken kaikkiaan? Miljöö (paikka ja aika) 1. Missä tapahtumat pääosin tapahtuvat? 2. Missä ajassa kirjassa eletään vai onko siinä useita aikatasoja (mennyt historiallinen aika ja kerronnallinen nykyaika)? Siirrytäänkö tapahtumissa jossain vaiheessa huomattavasti eteenpäin? Miksi? 3. Kuinka pitkän ajanjakson tapahtumat kestävät kirjassa? Onko aika olennainen esim. juonen kannalta (jokin merkittävä historiallinen aika Suomessa kuten sota) vai täysin yleispätevä ilman merkitystä? Teema (sanoma), intertekstuaalisuus ja vastaanotto 1. Mitä sanomaa kirjailija haluaa kyseisellä romaanillaan välittää? Miksi luulet, että kirja on kirjoitettu aikanaan? Mitä uutta se on tarjonnut omana aikanaan? Entä nyt? Luuletko, että tuo tulkinta on muuttunut? 2. Mitä yleispätevää ja inhimillistä ja ajatonta teos sisältää tulkinnan näkökulmasta? Mikä kirjassa voisi olla sellaista, että eri-ikäiset ja eri ajassa elävät lukijat voisivat löytää siitä, yhteistä ihmisyyteen sopivaa ajateltavaa? 3. Ota selvää myös aikalaistulkinnasta ja lukijoiden vastaanotosta: mitä kirja on ilmestymisaikanaan merkinnyt lukijoille? Millaisia mielipiteitä, ehkä voimakkaita tunteitakin, kirja on aikanaan herättänyt? Jos et löydä aiempia tulkintoja, mieti itse: pyri samastumaan julkaisuajankohdan aikaisiin ihmisiin ja miettimään, mitä he ovat kirjasta olleet mieltä. Onko ajankohdan tulkintaan vaikuttanut jokin merkittävä historiallinen ja kirjallisuushistoriallinen tapahtuma tai vaihe?

4 Kertoja Kieli ja kerronta 4. Intertekstuaalisuus: onko teoksessa viittauksia muihin teoksiin tai teksteihin, aiheisiin, juonikuvioihin, ilmaisuihin? Pyrkiikö se ottamaan kantaa johonkin aiempaan teokseen? Mitä se haluaa sanoa, miten viedä eteenpäin kotimaisen kirjallisuuden kaanonia eli perintöä? 1. Kuka teoksessa toimii kertojana? Onko se (päähenkilö) minä-kertoja, täysin neutraali ja kantaa ottamaton ulkopuolinen hän-kertoja vai tapahtumista perillä oleva kertoja, joka tuntuu tietävän enemmän kuin lukija? Saako lukija samastumisen kokemuksia kertojan avulla? 2. Näkökulma: vaihtuuko kertojan näkökulma vai pysytäänkö kerronnassa koko ajan saman henkilön nahkoissa? Ovatko näkökulman vaihdokset satunnaisia vai järjestelmällisiä (esim. luvuittain tarkastellaan kirjan tapahtumia eri henkilöiden näkökulmista?) Mitä näkökulman valinta kertoo? Miten se ohjaa lukijan samastumista kyseisen henkilön nahkoihin vai pyrkiikö kertoja pitämään henkilöihin samastumisen mahdottomana ja etäännyttää henkilönsä tietoisesti? 1. Millaista kieltä kirjassa käytetään? Tietyn alueen murretta (jos niin mitä?), yleisemmin puhekieltä, yleiskieltä, kirjakieltä? Näkyykö henkilöiden välillä esim. ikään tai ammattiin, persoonaan liittyvä puhetapa? Luodaanko kielen avulla henkilökuvia, ajankuvia? 2. Näkyykö kielessä se, että kirjoittamisesta on jo aikaa? Miten? 3. Miten teksti etenee? Onko tekstissä paljon kerrontaa? Jos on, niin mihin kerronta keskittyy? Kuvaillaanko teoksessa viipyilevästi esim. miljöötä? Vai käytetäänkö paljon dialogia ja sen avulla annetaan lukijalle tietoa kirjan maailmasta ja viedään tapahtumia eteenpäin? Kulttuuri 1. Millaista kulttuuria teos esittelee? Mistä sen voi huomata? Onko kulttuuri muuttunut mielestäsi jos vertaat sitä omaan aikaasi? Miten? 2. Mitä tuttua kulttuuriin liittyvää sinulle suomalaisena lukijana se tarjoaa? Entä mitä vierasta? 3. Millaisia suomalaisen identiteetin tekijöitä kirja tarjosi? Tuliko sinulle vahvistunut olo, että tunnistat hyvin suomalaisuuden teoksesta vai jättikö kirja siinä mielessä kylmäksi? Pyrkikö teos sanomaan jotain muuta suomalaisuudesta kuin mitä olet itse mieltä? Mitä yleispätevää ja inhimillistä ja ajatonta teos tarjosi?

5 Liite 2. Kirjailijapaneeliin valmentavia kysymyksiä Kirjailijapaneeliin pitää valita ensin puheenjohtaja. Hänen tehtävänään on ohjata keskustelua, esittää lisäkysymyksiä ja osallistua siihen aktiivisesti myös itse. Kurssivihossa s. 44 ohjeistusta paneeliin. Voitte pohtia johonkin kysymykseen liittyvää asiakokonaisuutta laajemmin tai voitte keskustella vastailemalla yhteisesti joihinkin kysymyksiin. Voitte esittää lisäkysymyksiä tai keskustella aiheesta joka alkoi kiinnostaa kun luitte kirjaa. Teoksen historiallinen konteksti 1. Ryhmänne valitsemat kirjat kuuluvat kaikki tiettyyn kirjallisuuden aikajaksoon. Mistä tietyn historiallisuuden saattoi huomata? Millaiset piirteet olivat tuolle aikakaudelle tyypillisiä? Oliko tämä teos tyypillinen aikakauden tyylinäyte? 2. Onko perusteltua liittää kirja omaan aikaansa, jolloin kirja on ilmestynyt? Perustele. 3. Onko perusteltua liittää kirja kirjailijan omaan elämäänsä? Perustele. 4. Voiko kirjan liittää kirjailijan muuhun tuotantoon tai muiden aikalaiskirjailijoiden teoksiin ja teksteihin, elokuviin, näytelmiin, kuvataiteeseen..? 5. Mitä yhteistä ryhmän teoksissa oli (muuta kuin aikakausi)? 6. Mikä kirjassa oli sellaista, mikä kertoi jotain suomalaisuudesta/ Suomesta? 7. Mikä voi saada romaanin kestämään aikaa? Kestääkö tämä kirja aikaa (eli sen kiinnostus säilyy seuraavillekin sukupolville)? Yleisiä kirjallisuuden käsittelykysymyksiä 8. Kuinka tärkeää kirjassa on juoni? 9. Mistä piirteistä lukija voi nauttia näiden lukemienne kirjojen kohdalla? 10. Nosta esiin jokin nerokkaasti toteutettu yksityiskohta, jossa näkyy hyvin kirjan kuuluvan laatukirjallisuuteen. Havainnollista lukunäytteellä. 11. Hyvä kirja jää vaivaamaan mieltä pitkäksikin aikaa: oliko tässä kirjasssa sellaista mieltä askarruttavaa, esim. teeman käsittely puhutteli? 12. Mitä vaaditte hyvältä kirjallisuudelta? 13. Oliko tämän kirjan lukemisessa hyvän kirjallisuuden tunnuspiirteitä? Mitä ne olivat? 14. Pitääkö kirjan olla menestynyt ja suosittu ollakseen klassikko? JOKAISEN LUKUPÄIVÄKIRJASTA TEHTÄVIÄ HUOMIOITA (jokaiselle ryhmälle pakolliset kysymykset) 15. Millaisia huomioita teitte lukemisen aikana? Kootkaa ryhmän yhteisiä piirteitä, joita kaikki ovat tehneet. 16. Vertailkaa lukukokemuksianne. Perustelkaa lukukokemuksiinne ja muihin kirjallisuushistorian tietoihin pohjautuvia mielipiteitänne ja näkemyksiänne. 17. Ottakaa kantaa perustellen, kannattaako lukiossa lukea suomalaisia klassikoita vai ei.