SASKin kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti 2016

SASKin kehitysyhteistyöohjelman 2015 2017 vuosiraportti 2016

Tiivistelmä Vuosi 2016 oli SASKin kehitysyhteistyöohjelman 2015 2017 toinen toteutusvuosi. Sen kehitystavoite on, että ammattiliitot pystyvät vaikuttamaan työntekijöiden ihmisarvoisten työ- ja elinolosuhteiden toteutumiseen. Ohjelmassa on kolme tavoitetta: (1) liitot ovat vahvoja, (2) liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja, (3) kumppanit edistävät työtätekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia. Lisäksi SASK huomioi ohjelmassaan erityisesti seuraavat työmarkkinoita muokkaavat trendit: (1) prekaarit (eli lyhytkestoiset, ulkoistetut, heikosti turvatut) työsuhteet, (2) siirtotyöläisyys ja (3) monikansallisten yhtiöiden kasvanut osuus työmarkkinoista sekä niiden toimintaympäristöä ohjaava rooli. Kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavat teemat ovat: (1) naiset osallistuvat vapaasti ja aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan sekä liittojen johto- ja päätöksentekoelimiin, ja (2) nuorten asema työelämässä ja ay-liikkeessä vahvistuu. Vuonna 2016 suunniteltiin toteutettavaksi 62 hanketta. Niistä 48 toteutettiin vuosien 2015 2017 ohjelmatuella ja 14 käyttämättä jääneellä ohjelmatuella vuosilta 2012 2014 (näistä raportissa oma osio, luku 13). Ohjelman kesäkuussa päivitetty kokonaisbudjetti oli 5 035 368 euroa ja toteutuneet kulut 4 650 446 euroa eli 92 % päivitetystä suunnitelmasta. Alkuperäiseen vuoden 2015 lopulla vahvistettuun ohjelmabudjettiin (4 651 031 euroa) verrattuna toteutusaste oli 100 %. Muutamien hankkeiden (5005, 6501, 7350) raportointi lykkääntyi vuodelle 2017. Vuonna 2016 kuluvan rahoituskauden tuella toteutetusta toiminnasta 64 % kohdentui yhdeksään pääkohdemaahan (vuonna 2015 pääkohdemaita oli 15). Ohjelman toimialat suuruusjärjestyksessä olivat teollisuus, julkiset palvelut, yksityiset palvelut, rakennus- ja puutoimiala, kotitalousala sekä kuljetusalat. Lisäksi omaksi toimialakseen lasketaan ei-toimialakohtainen työ eli keskusjärjestöjen kanssa tehty työ sekä erilaiset koulutus- ja tutkimushankkeet, jotka hyödyttävät eri alojen ammattiliittoja. Vuonna 2016 SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa toteutettiin yhteensä 2 210 toimintoa 33 maassa. Niihin osallistui yli 146 200 henkilöä, joista 38 % oli naisia (vuonna 2015 naisia oli 36 %). Toimintojen toteuma-aste on 102 % suunnitellusta, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tasona ja osoituksena kumppaneiden kustannustehokkaasta toimintatavasta. Hankkeissa raportoitiin seuraavia tuloksia: SASKin tukemien liittojen jäsenmäärät kasvoivat: Kumppaniliitot hankkivat yli 142 700 uutta jäsentä (tavoite oli 101 870). Merkittävintä jäsenmäärien kasvu oli teollisuudessa (yli 36 400), rakennus- ja puualalla (yli 24 200) sekä yksityisissä palveluissa (yli 12 150). Liittojen edustuksellisuus vahvistui etenkin yksityisillä palvelualoilla, missä kotitaloustyöntekijät perustivat viisi uutta kansallisen tason liittoa ja kykenivät hankkimaan 2 000 uutta jäsentä. Niiden jäsenistö koostuu pääasiassa naisista, jotka työskentelevät epävirallisilla työmarkkinoilla vailla oikeuksia. Kotitaloustyöntekijöiden saaminen merkittävissä määrin mukaan ay-toimintaan ja lainsäädännön piiriin olisi suuri edistysaskel näille erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Uusia ammattiliittoja perustettiin tai työpaikkoja järjestettiin yhteensä 300, joista 119 oli yksityisten palvelujen toimialalla. Liittojen osaaminen kasvoi: Yli 146 000 työntekijää ja liittoaktiivia osallistui SASKin hankeliittojen järjestämiin koulutuksiin tai tiedotuskampanjoihin ja kasvatti tietoisuuttaan omista oikeuksistaan. Ammattiliittojen osaaminen vahvistui: hankkeiden tuloksena saatiin yli 1000 koulutettua toimitsijaa, 240 koulutettua ay-johtajaa ja yli 3 800 koulutettua ruohonjuuritason jäsentä. Hanketyön tuloksena yli 420 ihmistä kykeni aloittamaan pienyritystoiminnan, liittymään osuuskuntiin ja parantamaan toimeentuloaan uusien tulonlähteiden myötä. Yli 660 uutta ihmistä sai mahdollisuuden käyttää liittojen tarjoamia sosiaalisia palveluita. Heistä esimerkkinä lapset, jotka olivat vaarassa joutua työhön, mutta pääsivät SASKin hankkeen ansiosta kouluun.

Liittojen edunvalvontakapasiteetti vahvistui. Sitä vahvistettiin muun muassa työelämän oikeuksista kertovilla tiedotuskampanjoilla, edistämällä työlainsäädännön muutosprosesseja ja työntekijöiden oikeuksia tukevaa politiikkaa sekä tukemalla liittojen työehtosopimusneuvottelu- ja fuusioprosesseja. Positiivista oli naisten aktiivinen osallistuminen johtajuuskoulutuksiin. Niihin osallistujista 44 % oli naisia (39 % vuonna 2015). Myös ay-oikeuskoulutuksissa naisten osuus oli merkittävä: 56 % osallistujista oli naisia. SASKin tukemat liitot solmivat 59 uutta työehtosopimusta ja onnistuivat parantamaan 37:n olemassa olevan työehtosopimuksen sisältöjä. Yksityisillä palvelualoilla kumppaniliitot neuvottelivat peräti 46 uutta työehtosopimusta. Niistä hyötyvät kymmenet tuhannet alan työntekijät. Myös julkisella sektorilla liitot onnistuivat parantamaan olemassa olevia työehtosopimuksia etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Nämä muutokset tuovat konkreettisia parannuksia tuhansien työntekijöiden elämään parempien mm. palkkojen, ylityökorvausten, äitiysvapaiden myötä. Afrikassa rakennusalan ammattiliitot jatkoivat onnistuneesti neuvotteluja kiinalaisten ylikansallisten rakennusyritysten kanssa uusista työehtosopimuksista. Ne parantavat työmaiden työturvallisuutta sekä takaavat työntekijöille järjestäytymisvapauden, neuvotteluoikeudet ja sosiaaliturvan. Ammattiliittojen tekemä yhteistyö tehostui kolmen uuden liittofuusioprosessin ja liittojen välisen yhteistoiminnan (22) lisääntymisen myötä. Liitot osallistuivat yhdeksään lainvalmisteluprosessiin ay-liikkeen kannalta tärkeissä asioissa ja saivat aikaan useita työntekijän asemaa ja toimeentuloa parantavia muutoksia kansalliseen työlainsäädäntöön. Nepalissa ay-liike onnistui tehokkaan vaikuttamistyön ansiosta sisällyttämään uuteen lainsäädäntöön useita työntekijöiden sosiaaliturvaa parantavia asioita. Liitot tekivät hankkeiden tuella merkittävää vaikuttamistyötä myös kolmikantaisissa työryhmissä, monikansallisten yritysten liittoverkostoissa ja kansallisen tason päättäjien suuntaan, erityisesti yksityisellä palvelusektorilla. Nepalissa ja Intiassa liitot onnistuivat entistä syvemmällä yhteistyöllä jatkamaan siirtotyöläisten oikeuksien parantamista. Lapsityö väheni: SASKin hanketoiminnan tuloksena 433 lasta, jotka muuten olisivat joutuneet töihin, aloitti koulunkäynnin ja 545 lasta siirtyi normaalin peruskoulun piiriin. Intian kivilouhinta-alueilla kumppaniliitot tekivät myös vaikuttamistyötä lapsityövapaiden vyöhykkeiden puolesta. Näillä lapsityövapailla vyöhykkeillä on positiivinen vaikutus tuhansien lasten elämään. Erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä tehtiin yhteensä 79. Niiden aiheita olivat muun muassa työehtosopimukset, työntekijöiden oikeuksien toteutuminen monikansallisissa yhtiöissä sekä eri toimialojen järjestäytymistilanne. Liitot hyödynsivät selvitysten tuloksia omissa työehtosopimusneuvotteluissaan, yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön strategisoimisessa ja hanketoiminnan painotusten täsmentämisessä. SASKin viestinnän painopisteitä olivat vapaaehtoistoiminnan laajentaminen ja syventäminen edelleen sekä näkyvyyden lisääminen sosiaalisessa mediassa. Niissä onnistuttiin. Lisäksi viestinnän ja ohjelmatoiminnan välistä yhteistyötä syvennettiin ja toimintaprosesseja parannettiin. Näin on saatu aikaan entistä laadukkaampaa ja relevantimpaa viestittävää SASKin työstä ja tuloksista.

Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Ohjelma ja sen komponentit... 2 3. Arvio ohjelman toteutumisesta... 4 4. Toiminnot... 10 5. Saavutetut tulokset... 11 5.1. Tavoitekohtaisia tuloksia... 11 5.1.1. Tavoite 1: Liitot ovat vahvoja... 11 5.1.2. Tavoite 2: Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja... 12 5.1.3. Tavoite 3: Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtätekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia... 12 5.2. Toimialakohtaisia tuloksia... 12 5.2.1. Teollisuus... 12 5.2.2. Rakennusala... 13 5.2.3. Kuljetus... 13 5.2.4. Julkiset palvelut... 14 5.2.5. Yksityiset palvelut... 14 5.2.6. Ei-toimialakohtainen työ: keskusjärjestöt ja tutkimustyö... 15 6. Suomen kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat tavoitteet... 16 7. Tuloksellisuuden ja tulosten kestävyyden arviointia... 17 8. Viestintä ja globaalikasvatus... 17 8.1 Julkaisut ja aineistotuotanto... 18 8.2 Globaalikasvatus ja vapaaehtoistoiminta... 19 8.3 Tapahtumat ja kampanjointi... 19 8.4 Ohjelmasta tiedottaminen... 19 8.5 Viestinnän tuloksellisuus ja vaikuttavuus... 20 9. Mahdolliset ongelmat ja viivästykset... 20 10. Kohdatut haasteet ja opitut asiat... 21 11. Hallinto, seuranta- ja arviointijärjestelmät ja niiden kehitys... 22 11.1 Hallinto ja henkilöstö... 22 11.2 Toiminnan tarkastukset ja sisäinen valvonta... 22 11.3 Toiminta verkostoissa... 23 11.4 Ohjelma- ja hankehallinto... 23 12. Talous... 24 13. Tuenkäyttömuutoksella ohjelmakaudelta 2012 2014 toteutettavan suunnitelman toiminnan tulokset ja talous... 25

Liitteet Liite 1: Tilinpäätös 2016 Liite 2: Tilintarkastuskertomus 2016 Liite 3: Ohjelman talousraportti 2016 Liite 4: Ohjelman tarkastuskertomus 2016 Liite 5: Tarkastusmuistio 2016 Liite 6: Erittelyt SASKin ohjelmasta ja sen toteutumisesta Liite 7: Hankkeiden tuloksia ja tuotoksia toimialoittain Liite 8: Mediaseurantaraportti 2016 Liite 9: Organisaatiokaavio

Vuosiraportti 2016 1 (27) 1. Johdanto Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö, johon kuuluu kaksi keskusjärjestöä sekä yhteensä 37 akavalaista, SAK:laista ja STTK:laista ammattiliittoa. Osana suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä SASK pyrkii pitkäjänteisellä toiminnallaan vahvistamaan ammattiliittojen edunvalvontaosaamista ja toimintakykyä globaalissa etelässä, jotta niiden kyky valvoa työntekijöiden oikeuksia ja etuja paranisi. Näin toimiessaan ammattiliitot edistävät oikeudenmukaisempaa yhteiskuntakehitystä. SASKin näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta maailmassa on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Ihmisarvoisen työn valvojiksi globaaliin etelään tarvitaan ammattiliittoja, jotka pystyvät vaikuttamaan työntekijöiden oloihin. Työtä tekevien ihmisten köyhyyttä vähennetään kestävästi työehtosopimuksilla ja yhteiskuntapolitiikalla, jonka tuloksena työtä tekevät saavat osuutensa kansakunnan kehityksestä, talouskasvusta ja vauraudesta. Tähän tarvitaan toimivia työelämäsuhteita sekä järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä, joka pystyy osallistumaan työelämän neuvotteluprosesseihin ja mm. vastuullista yritystoimintaa koskevien linjausten valmisteluun. Köyhyys ja eriarvoisuus vähenevät myös osallisuutta edistämällä, yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia lisäämällä. SASK pystyy tuomaan kumppanijärjestöilleen asiantuntemusta pitkäjänteisestä neuvottelutoiminnasta ja yhdessä sopimisen kulttuurista, joissa suomalainen ja pohjoismainen osaaminen ovat maailman parasta. SASK hyödyntää suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen syvää osaamista neuvottelutoiminnassa ja työntekijöille tärkeiden kysymysten edistämisessä, ja tukee siten globaalin etelän työntekijöiden voimaantumista. SASKin toiminta vahvistaa ammattiliittoja globaalin etelän kansalaisyhteiskuntien toimijoina. Toimiva yhteistyö perustuu kumppanuuteen ja osapuolten keskinäiseen kunnioitukseen. Kehittyvien maiden kumppaneille suomalaisen ja pohjoismaisen työelämän yhdessä sovitut pelisäännöt antavat tärkeän vertailukohdan. Työmarkkinajärjestelmämme oleellinen osa ovat järjestäytymis- ja sopimusoikeudet sekä luottamushenkilöjärjestelmä, joita myös työnantajat kunnioittavat. Näiden pohjalle rakentuvat neuvotteluihin perustuva sopimuskulttuuri ja työelämän konfliktien ratkaisu. Suomalaisilla ammattiliitoilla on myös runsaasti kokemusta järjestörajat ja erilaiset taustat ylittävästä keskinäisestä yhteistyöstä, jonka ansiosta ay-liike on pystynyt osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen ja merkittävienkin yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun. Vuonna 2016 SASK juhli 30-vuotista taivaltaan marraskuussa järjestettyjen Solidaarisuuspäivien yhteydessä. Vuosi oli meneillään olevan ohjelmakauden 2015 2017 keskimmäinen toteutusvuosi, joka kuitenkin sisällöltään oli hyvin poikkeuksellinen. Vuonna 2015 ilmoitetut leikkaukset ulkoasiainministeriön myöntämään valtionapuun pantiin pääosin toimeen vuonna 2016. SASKin kokonaisrahoituksesta leikkautui noin 40 %, mikä johti voimakkaisiin muutoksiin kansainvälisessä toiminnassa, viestinnässä ja hallinnossa. Lisäksi yt-neuvottelujen yhteydessä päätetyt henkilöstövähennykset ja lomautukset toteutettiin päätösten mukaisesti vuoden 2016 aikana. Kehitysyhteistyöohjelman suurimmat leikkaukset kohdistettiin Länsi-Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, myös muilla alueilla päätettiin hanketoimintoja erityisesti muissa kuin pääohjelmamaissa. Viestinnän osalta toimintaa fokusoitiin toteuttamalla osa toiminnoista aiempaa pienemmällä volyymilla ja luopumalla osasta. Hallinnon osalta merkittävimmät säästöt syntyivät muutosta pienempiin ja edullisempiin toimitiloihin sekä organisaatiomuutoksen myötä uudelleen järjestellyistä työtehtävistä. Muuttunut toimintaympäristö huomioitiin myös vuosien 2017 2020 strategiassa, joka keskittyy muutokseen ja kykyyn vastata tunnistettuihin muutostarpeisiin. Ulkoasiainministeriön seuraavaan, vuosille 2018 2021 suunniteltuun, rahoituskauteen valmistautuminen aloitettiin syksyllä 2016, mutta pääosa valmistelusta jäi keväälle 2017.

Vuosiraportti 2016 2 (27) 2. Ohjelma ja sen komponentit Vuosi 2016 oli SASKin viisivuotisen strategian viimeinen toteutusvuosi ja siihen perustuvan kolmivuotisohjelman (2015 2017) toinen toteutusvuosi. Ohjelma hyväksyttiin ulkoasiainministeriössä 19.12.2014, jolloin voimassa olivat seuraavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ohjaavat asiakirjat: Kehityspoliittinen ohjelma (2012) ja Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus (2010). SASKin strategiassa 2012 2016 linjattu järjestön toiminnan pitkän aikavälin tavoite on vahvistaa kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikettä ja parantaa sen toimintakykyä niin, että se kykenee tarjoamaan jäsenilleen toimivan vaikutuskanavan omien työolojensa parantamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Yhdessä kotimaisen ja kansainvälisen kumppaniverkostonsa kanssa SASK pyrkii vaikuttamaan siihen, että kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämän perusoikeudet otetaan käyttöön työpaikkojen vähimmäisstandardeina kaikkialla maailmassa. SASKin ohjelmallinen kehitystavoite ohjelmakaudella 2015 2017 on, että ammattiliitot kykenevät vaikuttamaan työntekijöiden ihmisarvoisten työ- ja elinolosuhteiden toteutumiseen. Tämän tavoitteen toteutumisen kannalta ammatillisen järjestäytymisoikeuden toteutuminen, joka on samalla SASKin toiminnan kulmakivi, on perusedellytys. Kehitystavoitteeseen pyritään kolmen toisiinsa tiiviisti liittyvän toiminnallisen ohjelmatavoitteen ja niiden alatavoitteiden kautta: Kuvio 1. SASKin kehitysyhteistyöohjelman 2015 2017 tavoitteet ja vaikutusketju

Vuosiraportti 2016 3 (27) Lisäksi SASK huomioi ohjelmassaan erityisesti seuraavat työmarkkinoita muokkaavat trendit: A) Prekaari työ Virallisen talouden pitkät ja ulkoistetut tuotantoketjut sekä vuokratyöjärjestelmät hämärtävät työsuhteen vastuita sekä vaikeuttavat oikeuksien valvomista ja heikentävät työsuhdeturvaa. Ne myös lisäävät tuloköyhyyttä ja heikentävät oikeuksien toteutumista. Siksi järjestäytyminen ja edunvalvonta vaikeutuvat. Ilmiö vaikuttaa erityisesti naisten ja nuorten työelämään. Ihmisarvoisten työ- ja elinolojen takaaminen näissä olosuhteissa saa erityishuomiota ohjelmakauden aikana. B) Siirtotyöläisyys Globalisaatioon liittyvä tuotannon ja työn lisääntynyt liikkuvuus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta vaikuttaa monilla tavoin kielteisesti työntekijöiden työ- ja elinolosuhteisiin sekä oikeuksien toteutumiseen. YK:n mukaan noin miljardi ihmistä eli 20 30 % maailman työväestöstä on joutunut muuttamaan työn perässä joko kotimaansa sisällä tai maasta toiseen. Siirtotyöläisten työehdot ovat usein kansallista tasoa heikommat, heidän järjestäytymisoikeuttaan rajoitetaan ja oikeuksien valvominen on vaikeaa. Siirtotyöläisten työoikeuksien toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmakauden aikana. C) Monikansalliset yhtiöt työehtojen määrittäjinä Monikansalliset yhtiöt hallitsevat yhä suurempaa osaa monien teollisuudenalojen työstä. Ne määrittävät usein kokonsa ja strategisen asemansa kautta myös yleistä työmarkkina- ja työehtotilannetta kansallisesti ja ohjaavat palkkatasokehitystä. Lisäksi ne hyödyntävät alihankintaketjuja ja vuokratyömarkkinoita ja käytännössä vaikuttavat työelämän valta- ja vastuusuhteiden muutoksiin. Tämän dynamiikan ymmärtäminen on tärkeää toimivan edunvalvonnan kehittämisen kannalta. SASKin kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavat teemat ovat: 1) Naiset osallistuvat vapaasti ja aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan sekä liittojen johto- ja päätöksentekoelimiin. 2) Nuorten asema työelämässä ja ay-liikkeessä vahvistuu. Tavoitteet ja niiden sisältö on tarkemmin esitelty SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa, ja ohjelmatason indikaattorit käyvät ilmi tulosten esittelyssä luvussa 5. SASKin lähestymistapa asioihin on toimijaperustainen muutosteoria. SASK hakee muutosta ja tuloksia ensisijaisesti niiden ammattiliittojen ja muiden järjestöjen toiminnassa ja toimintakyvyssä, jotka ovat mukana ohjelmatoiminnassamme. SASKin kehitysyhteistyöohjelman päätösvallan alue kattaa sopimukselliset kumppanuussuhteet, yhteistyön toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti sekä toiminnasta syntyvät suorat tuotokset. Vastaavasti SASKin kehitysyhteistyöohjelman vaikutusvallan alue on ensisijaisesti järjestön kumppaneiden toimialaa. Kumppanijärjestöissä syntyvät ohjelman tulokset. Tuloksiin vaikuttavat paitsi toimintojen tuotokset myös hankkeissa mukana olevien järjestöjen päätökset siitä, miten he tuotoksia hyödyntävät. Erityistä huomioita SASK kiinnittää ohjelmansa seurannassa toimintaympäristön muutoksiin, rajoituksiin tai poliittisen tilan laajentumiseen tai supistumiseen. Ne muokkaavat kumppaniliittojen toimintamahdollisuuksia suuresti ja vaikuttavat näin joko positiivisesti tai negatiivisesti tulosten syntymiseen. SASKin rooli on tukea ja vahvistaa tulosten syntyä, mutta päävastuu niiden saavuttamisesta on hyödynsaajilla. Kehitysyhteistyöohjelman intressialue on suorien ja epäsuorien vaikutusten alue, jossa hankkeiden tulokset eri maissa vaikuttavat pitkäkestoisempiin prosesseihin ja myötävaikuttavat yhteiskunnallisten muutosten syntyyn SASKin toimintamaissa. Toimintaympäristön vaikutus on tällä tasolla erittäin suuri, ja kehitysyhteistyöohjelman osuuden osoittaminen muutoksen syntyyn on kontekstista riippuen usein hyvin haastavaa.

Vuosiraportti 2016 4 (27) Kuvio 2. Toimijapohjainen muutosteoria SASKin ohjelman perustana 3. Arvio ohjelman toteutumisesta Vuosi 2016 oli meneillään olevan ohjelmakauden 2015 2017 keskimmäinen toteutusvuosi. Sisällöltään se oli hyvin poikkeuksellinen. Edellisenä vuonna ilmoitetut leikkaukset ulkoasiainministeriön myöntämään valtionapuun pantiin pääosin toimeen vuonna 2016, ja SASKin kokonaisrahoituksesta leikkautui noin 40 %. Se johti voimakkaisiin muutoksiin etenkin kansainvälisessä toiminnassa. Kehitysyhteistyöohjelman suurimmat leikkaukset kohdistettiin Länsi-Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, mutta myös muilla alueilla päätettiin hanketoimintoja erityisesti muissa kuin pääkohdemaissa. Yt-neuvottelujen yhteydessä päätetyt henkilöstövähennykset ja lomautukset toteutettiin päätösten mukaisesti vuoden 2016 aikana, millä oli negatiivisia vaikutuksia kehitysyhteistyöohjelman toteuttamiseen. Lomautusten seurauksena käytettävissä oleva työaika lyheni kuukaudella, mikä aiheutti viivästyksiä etenkin hankeseurannassa, eikä kaikille kumppaneille pystytty tarjoamaan riittävää tukea suunniteltujen toimintojen toteuttamiseen. Ulkoasiainministeriölle 30.11.2015 toimitetun täsmennetyn tuenkäyttösuunnitelman mukaisesti kehitysyhteistyöohjelmassa oli tarkoitus toteuttaa 37 hanketta, arviointia tai selvitystä. Hanketoteutukseen oli suunniteltu käytettävän yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Kesäkuussa päivitetyn vuosisuunnitelman mukainen hankesuunnitelma oli yhteensä 2 478 972 euroa, sisältäen 48 hanketta, arviointia ja selvitystä (liitteenä 3 oleva ohjelman talousraportti on laadittu verrattuna päivitettyyn budjettiin). Lisäksi ulkoasiainministeriö hyväksyi SASKin 17.6.2015 toimittaman tuenkäyttömuutoshakemuksen, jossa anottiin mahdollisuutta käyttää ohjelmakaudelta 2012 2014 käyttämättä jäänyttä valtionapua vuosina 2015 2016 suunnitelman mukaan (luku 13) 14 hankkeeseen. Suunnitelmassa huomioitiin uuden hallituksen linjauksia muun muassa siten, että yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön lisättiin resursseja. Tuenkäyttösuunnitelman mukaisia toteutuneita, asianmukaisesti raportoituja ja tilintarkastettuja hankkeita, selvityksiä tai arviointeja oli 47. Tutkimushanke 5005 ei toteutunut ajallaan vuonna 2016 vaan lykkääntyi vuodelle 2017. Tuenkäyttömuutoksella toteutettiin 12 hanketta. Kaksi hanketta (6501 ja 7350) ei valmistunut

Vuosiraportti 2016 5 (27) vuoden loppuun mennessä (näistä on raportissa oma osionsa, luku 13). Yhteensä toteutettuja ja raportoituja hankkeita vuonna 2016 oli siis 59. Hankebudjetti (ns. suorat hankemaksatukset eli hankekumppanien toteuttama toiminta) oli 2 407 087 euroa ja toteutuneet kulut 2 234 587 euroa eli 93 % suunnitellusta, ilman tuenkäyttösuunnitelman muutoksella toteutettua toimintaa. Kuviosta 3 nähdään, että SASKin kehitysyhteistyöohjelman kolmesta tavoitteesta selvästi suurimmaksi oli suunniteltu tavoite 1 Liitot ovat vahvoja (36 hanketta, yli 1,5 milj. euroa). Tavoite 2 Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja (6 hanketta ja yli 373 000 euroa) sekä tavoite 3 Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtä tekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia (5 hanketta, lähes 329 000 euroa) olivat selvästi pienempiä hankemäärän ja rahoituksen suhteen. Ohjelmarahoitukseen kohdistuneiden leikkausten seurauksena SASKin toiminta muuttui alueellisesti. Länsi-Afrikan toiminnot ajettiin alas kahta hanketta lukuun ottamatta ja aluetoimisto Ghanassa suljettiin. Myös Latinalaisessa Amerikassa toimintaa supistettiin rajusti. Toiminta-alueista Aasia oli suurin (875 431, 39 % hankerahoituksesta), Latinalainen Amerikka toiseksi suurin (729 325, 33 % hankerahoituksesta) ja Afrikka pienin (606 538, 27 %) (kuvio 4). 2 500 000 48 hanketta; 2 407 087 47 hanketta; 2 234 587 2 000 000 1 500 000 37 hanketta; 1 650 403 36 hanketta; 1 532 624 1 000 000 500 000 6 hanketta; 413 337 6 hanketta; 373 050 5 hanketta; 343 347 5 hanketta; 328 913 0 1. Liitot ovat vahvoja 2. Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja Suunniteltu 3. Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtä tekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia Toteutunut Yhteensä Kuvio 3. Tavoitteiden mukainen toteutuma verrattuna suunnitelmaan (suorat hankemaksatukset)

Vuosiraportti 2016 6 (27) 1 000 000 800 000 600 000 965 621 875 431 782 669 729 325 633 797 606 538 400 000 200 000 0 25 000 23 293 Aasia Afrikka Latinalainen Amerikka Globaali Suunniteltu Toteutunut Kuvio 4. Alueellinen toteutuma verrattuna suunnitelmaan, suorat hankemaksatukset SASK on määrätietoisesti kohdentanut toimintaansa entistä harvempiin maihin lisätäkseen tehokkuutta ja parantaakseen vaikuttavuutta. Strategian mukaisesti noin 80 prosenttia hankerahoituksesta oli tarkoitus suunnata pariin kymmeneen pääkohdemaahan, joissa toimittiin usean kumppanin kanssa, tarjottiin hankerahoituksen lisäksi muita yhteistyömahdollisuuksia sekä kumppaneiden kapasiteettia vahvistavaa mentorointi- ja asiantuntijatukea. Lisäksi haettiin vahvempaa vaikutusta kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Valtionavun leikkaukset pakottivat SASKin vähentämään edelleen pääkohdemaiden määrää kesken ohjelmakauden 2015 2017: vuonna 2015 SASKilla oli 15 nimettyä pääkohdemaata, mutta vuonna 2016 tärkeimmät toimintamaat supistuivat yhdeksään (taulukko 1). Taulukko 1. Tärkeimmät toimintamaat 2016 (suorat hankemaksatukset, ilman tks-muutoksella toteutettua toimintaa) Hankemäärä (maakohtaiset ja Maa EUR alueelliset) Filippiinit 195 180 8 Indonesia 197 362 5 Intia 188 966 4 Kolumbia 310 594 9 Malawi 0 0 Mosambik 315 026 6 Myanmar 0 0 Namibia 86 821 3 Nepal 135 716 4 Pääkohdemaat yht. 1 429 665 64 % Muut maat 804 922 36 % Yhteensä 2 234 587 100 % Muut maat (24 maata): Argentiina, Bangladesh, Bolivia, Brasilia, Chile, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Ghana, Guatemala, Haiti, Honduras, Kambodzha, Kiina, Meksiko, Nicaragua, Niger, Norsunluurannikko, Peru, Sambia, Sri Lanka, Thaimaa, Togo, Uruguay.

Vuosiraportti 2016 7 (27) Vuoden mittaan ohjelmatoiminnan painopiste siirtyi entisestään Aasian pääkohdemaihin. Aasiassa toimintaa keskitettiin etenkin Indonesiaan, Filippiineille, Myanmariin, Nepaliin ja Intiaan. Afrikassa SASKin toiminnan painopiste siirtyi Länsi-Afrikan toiminnan lopettamisen myötä eteläisen Afrikan pääkohdemaihin Mosambikiin, Malawiin ja Namibiaan. Myös muissa eteläisen Afrikan maissa toiminta päättyi vuoden 2016 loppuun mennessä. Samalla toimintaa Latinalaisessa Amerikassa supistettiin merkittävästi mutta hallitusti keskittyen vuoden 2016 päättyessä pääasiassa Kolumbiaan. Taulukosta 1 näkyy, että vuonna 2016 toiminnasta 64 % kohdentui tärkeimpiin toimintamaihin. Malawin ja Myanmarin hanketoiminnassa käytettiin ohjelmakaudelta 2012 2014 käyttämättä jäänyttä valtionapua, jonka käyttö on raportoitu luvussa 13. Toiminnasta 36 % kohdentui muihin kuin pääkohdemaihin. Suurin osa näistä toiminnoista johtui siitä, että maa oli mukana alueellisessa hankkeessa tai siellä suoritettiin päättyneiden hankkeiden arviointia vuoden 2016 aikana. Maantieteellinen keskittyminen siis eteni erittäin paljon vuoden 2016 aikana. Vuonna 2017 SASKin kehitysyhteistyöohjelma käsittää huomattavasti vähemmän maita kuin vuonna 2016. Kuviosta 5 nähdään, että Mosambik, Kolumbia, Filippiinit ja Indonesia olivat vuonna 2016 SASKin toiminnan neljä suurinta pääkohdemaata. Toiminnan ja kohdemaiden on ay-liikkeen kannalta mielekästä keskittyä LDC-maiden lisäksi etenkin niihin LMIC- ja UMIC-maihin, joissa vallitsee eriarvoisuutta mittaavan gini-indeksin mukaan erityisen suuri taloudellinen epätasa-arvoisuus (esim. Kolumbia ja Indonesia). Niissä vahvalle ammattiyhdistysliikkeelle on erityisen suuri tarve, ja toisaalta ammattiliitoilla on niissä kuitenkin realistiset toimintamahdollisuudet. Liitot pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin prosesseihin sekä edistämään tasaisempaa tulonjakoa ja työelämän oikeuksien toteutumista. 9 %; 195 180 9 %; 197 362 36 %; 804 922 8 %; 188 966 14 %; 310 594 6 %; 135 716 4 %; 86 821 0 %; 0 14 %; 315 026 0 %; 0 Filippiinit Indonesia Intia Kolumbia Malawi Mosambik Myanmar Namibia Nepal Muut maat Kuvio 5. Toiminnan jakautuminen suurimpiin pääkohdemaihin

Vuosiraportti 2016 8 (27) Toimialoittain tarkasteltuna SASKin kehitysyhteistyöohjelma kattoi vuonna 2016 lähes kaikki tärkeimmät toimialat globaalia taloutta ajatellen (kuvio 6). Toiminnan painottuminen eri toimialoille riippuu paitsi kehittyvien maiden kumppaniliittojen tarpeista myös SASKin suomalaisten jäsenliittojen kiinnostuksesta, resursseista ja osallistumiskyvystä ohjelmatoimintaan. Kuviosta 6 nähdään, että ohjelman selvästi suurin toimiala oli laaja teollisuustoimiala, joka pitää sisällään metalli-, kone-, elektroniikka-, paperi-, metsä- ja elintarviketeollisuuden sekä maatalouden (11 hanketta, lähes 615 000 ). Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat toimialat olivat julkiset ja yksityiset palvelut. Hankemäärällä mitattuna julkiset palvelut ja yksityiset palvelut olivat lähes yhtä suuria, mutta hankemaksatuksilla mitattuna julkisen sektorin toimiala oli hieman suurempi. Ei-toimialakohtainen työ sisälsi kehitysmaiden keskusjärjestöjen kanssa tehdyn työn, joka usein liittyy lainsäädäntöön ja kansalliseen päätöksentekoon vaikuttamiseen. Lisäksi siihen kuului keskusjärjestöjen jäsenliittojen tukemiseen keskittyvä työ sekä erilaiset koulutus- ja tutkimushankkeet, jotka hyödyttävät monipuolisesti eri alojen ammattiliittoja. 2 hanketta; 43 631 6 hanketta; 384 414 6 hanketta; 206 913 7 hanketta; 436 467 11 hanketta; 614 901 6 hanketta; 184 569 5 hanketta; 251 408 4 hanketta; 112 284 Ei toimialakohtainen Julkiset palvelut Kotiapulaiset Kuljetusalat Rakennus- ja puualat Teollisuusalat Yksityiset palvelut Muu Kuvio 6. Toiminnan jakautuminen toimialoittain Ei-toimialakohtainen työ on hankemääräisesti suurempaa, mutta rahallisesti pienempää kuin rakennus- ja puutoimiala, jolla työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen vaikeuttaa järjestäytymistä ja edunvalvontaa. Kotiapulaisten ammatilliseen järjestäytymiseen tähtäävä hanketoiminta lähti hyvin käyntiin vuonna 2016 ja nousi ohi kuljetusalojen hanketoiminnan. Monissa SASKin toimintamaissa kotiapulaisten järjestäytyminen

Vuosiraportti 2016 9 (27) on voimistunut ohjelmakauden aikana, ja myös kotiapulaisten globaali ammattiliitto IDWF (International Domestic Workers Federation) on hiljalleen rakentamassa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kuten SASKin kanssa. Kotiapulaiset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla, usein vailla oikeuksia ja täysin työnantajiensa armoilla. Maantieteellisesti tarkasteltuna teollisuustoimiala on suurin Aasiassa (kuvio 7) ja toiseksi suurin Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Talouskasvu on ollut Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa nopeaa viime vuosina, joten toimialan ammattiliitot ovat kyenneet vahvistumaan, ja niillä on halua kansainväliseen yhteistyöhön. Monissa Aasian kehittyvissä maissa kuten Filippiineillä, Indonesiassa ja Mosambikissa SASKilla on hankekumppaneina aktiivisia teollisuustoimialan ammattiliittoja. Latinalaisessa Amerikassa julkiset palvelut ovat suurin toimiala, koska julkinen sektori on monissa alueen maissa suurin virallisen talouden työllistäjä. Toisaalta julkisen sektorin järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksia on usein rajoitettu lainsäädännöllä. Monissa alueen maissa SASKin hankkeilla pyritään saamaan julkisen puolen ammattiliitoille neuvottelu- ja työntekijöille järjestäytymisoikeus. Lisäksi julkisten palveluiden yksityistäminen uhkaa työntekijöiden työsuhdeturvaa ja ammattiliittoja monissa SASKin pääkohdemaissa. Afrikassa yksityiset palvelut ovat suurin toimiala. Monikansalliset yritykset ovat usein merkittävin työllistäjä toimialalla, ja sen vuoksi palvelualalla monet esimerkiksi turva-alan, vähittäiskaupan ja logistiikan alan hankkeet keskittyivät niiden työehtojen parantamiseen. 25 542 Ei toimialakohtainen 110 577 70 794 75 742 Julkiset palvelut 102 407 263 035 59 693 28 805 Kotiapulaiset 96 071 38 941 12 579 Kuljetusalat 60 764 Rakennus- ja puualat 129 717 119 895 1 796 Teollisuusalat 337 676 141 093 112 839 Yksityiset palvelut Muu 23 293 127 802 151 217 105 395 0 18 631 25 000 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 Aasia Afrikka Latinalainen Amerikka Globaali Kuvio 7. Toimialojen kohdentuminen alueittain

Vuosiraportti 2016 10 (27) 4. Toiminnot SASKin kehitysyhteistyöohjelmaan sisältyvien hankkeiden toiminnot on jaoteltu neljään kategoriaan: liittojen vahvistaminen (Building union strength), edunvalvonnan vahvistaminen (Strengthening interest representation), tutkimus (Research and study) ja hankehallinto (Project management). Vuonna 2016 SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa toteutettiin 33 maassa 2 210 aktiviteettia, joihin osallistui yhteensä 146 223 henkilöä. Heistä 38 % oli naisia. Toimintojen toteuma-aste on 102 % suunnitellusta, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tasona, kun otetaan huomioon ammattiliittojen usein erittäin vaikea toimintaympäristö. Lisäksi toteutettiin suunnitelmiin kuulumattomia aktiviteetteja. Alla olevassa taulukossa 2 eritellään tärkeimmät toiminnot kategorioittain ja niiden toteutumaprosentit sekä naisten osuus osallistujista. Kehittyvien maiden ammattiliittojen omassa koulutusosaamisessa on puutteita, joten ylimääräiset resurssit kuten ulkopuolinen hankerahoitus halutaan useimmiten kohdentaa jäsenistön koulutuksiin. Selkeästi tärkeimpiä toimintoja olivat ammattiliittojen jäsenhankintakampanjat, ay-oikeuksiin, strategiseen suunnittelun ja johtamiseen keskittyvät koulutukset (liite 6, taulukko 1). SASKin kumppaneiden kannalta tämä on ymmärrettävää, sillä ay-toiminta perustuu jäsenmaksunsa maksavaan laajaan jäsenistöön, joka on tietoinen oikeuksistaan. Jäseniään edustava liitto tekee töitä työpaikkatasolla lisätäkseen jäsenmääräänsä ja siten vaikutusvaltaansa ja neuvotteluvoimaansa työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Osallistuminen SASKin tukemiin koulutuksiin oli erittäin aktiivista ja ylitti usein kumppanijärjestöjen asettamat odotukset (osallistumisprosentti yli sata kaikissa koulutuskategorioissa). Erityisen positiivista oli naisten aktiivinen osallistuminen johtajuuskoulutuksiin. Osallistujista 44 % oli naisia (vuonna 2015 39 %). Tämä kertoo naisten roolin vahvistumisesta perinteisesti miesvaltaisen ammattiyhdistysliikkeen sisällä. Liittojen edunvalvontakapasiteettia vahvistettiin mm. tiedotuskampanjoilla, edistämällä työlainsäädännön muutosprosesseja ja työtekijöiden oikeuksia tukevaa politiikkaa sekä tukemalla liittojen työehtosopimusneuvottelu- ja fuusioprosesseja. Erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä tehtiin yhteensä 73. Niiden aiheita olivat mm. työehtosopimukset, työntekijöiden oikeuksien toteutuminen monikansallisissa yhtiöissä sekä eri toimialojen järjestäytymistilanne. Liitot hyödynsivät selvitysten tuloksia omissa työehtosopimusneuvotteluissaan, yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön strategisoimisessa ja hanketoiminnan painotusten täsmentämisessä. Hankehallintotoimintoja olivat suunnittelu-, koordinaatio-, monitorointi- ja arviointikokoukset. Niiden avulla hanketoiminta on pyritty pitämään läpinäkyvänä eli liittojen jäsenet tietävät, mihin ulkopuolinen rahoitus käytetään. Lisäksi ne vahvistavat hankkeiden suunnittelua ja seurantaa sekä SASKin jäsenliittojen omistajuutta näissä prosesseissa. Taulukko 2. Tärkeimmät aktiviteettiryhmät ja toteuma-aste 2016 Aktiviteettikategoria/ aktiviteetti Aktiviteetit, lkm Osallistujat, lkm Tot. %, aktiviteetit Tot. %, osallistujat Naisten osuus (%) 1 Liittojen vahvistaminen 1 657 78 175 101 % 90 % 39 % 2. Edunvalvonnan vahvistaminen 261 65 154 96 % 120 % 38 % 3. Tutkimukset ja selvitykset 73 1 009 92 % 49 % 31 % 4. Hankehallinto 219 1 895 117 % 100 % 41 % YHTEENSÄ 2 210 146 233 102 % 102 % 38 % Aktiviteetteihin osallistuneista oli naisia 38 % (vuonna 2014 35 %), mitä voidaan pitää kohtuullisena muttei vielä riittävänä tasona. SASK on yhdessä hankeliittojen kanssa pyrkinyt aktiivisesti kasvattamaan naisten osallistumista hanketoimintoihin ja erityisesti laajentamaan naisten vaikutusvallan aluetta liittojen sisällä.

Vuosiraportti 2016 11 (27) Perinteisesti naiset ovat olleet enemmistössä vain tasa-arvoon ja gender-kysymyksiin liittyvissä toiminnoissa, ja siksi onkin positiivista huomata, että naisosallistujien määrä on ollut kasvusuunnassa etenkin yksityisten palvelualojen toiminnoissa Latinalaisessa Amerikassa. 5. Saavutetut tulokset Saavutettuja tuloksia seurataan SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja niille asetettujen ohjelmatason indikaattorien avulla. Hankkeiden tavoitteenasetteluun on kiinnitetty huomiota ohjelmakauden aikana, ja hankkeiden tavoitteet ovat olleet hyvin linjassa ohjelmatason tavoitteiden kanssa. Useimmissa SASKin hankkeissa on määritelty sekä ensisijainen että toissijainen tavoite, sillä useimmiten kohdemaiden ammattiliitoissa järjestöllinen vahvistuminen ja edunvalvonta kulkevat käsi kädessä. Pelkät ohjelmatason indikaattorit eivät kuitenkaan anna riittävän kattavaa kuvaa SASKin työn tuloksellisuudesta, joten tuloksia tarkastellaan alempana myös toimialakohtaisesti. Pyrimme tässä raportissa peilaamaan tuloksia paitsi uuden ohjelman tavoitteisiin, myös kertomaan niistä toimialoittain. On kuitenkin hyvä huomioida, että suurin osa hankkeista onkin alkanut jo edellisen ohjelmakauden aikana, ennen SASKin sisäistä, toimialoja painottavaa organisaatiomuutosta. Ohjelmatoiminnan laajempia vaikutuksia analysoidaan enemmän seuraavina vuosina, kun ohjelmakautta on takana enemmän kuin yksi vuosi. Yksityiskohtaiset taulukot ja tilastot ohjelmatoiminnan tuloksista löytyvät liitteestä 7. 5.1. Tavoitekohtaisia tuloksia Seuraavissa alaluvuissa esitetään tiivistetysti hankkeiden tuloksia SASKin ohjelmatoiminnan tavoitteiden mukaisesti. 5.1.1. Tavoite 1: Liitot ovat vahvoja Liitteessä 6 taulukossa 2 on listattu ulottuvuudet tavoitteelle 1: Liitot ovat vahvoja. Määrällisten indikaattorien perusteella liittojen edustavuus on kasvanut. Etenkin jäsenmäärien kasvu (142 759 uutta jäsentä) SAS- Kin tukemissa liitoissa ylitti suunnitelmat (101 870 jäsentä), mikä osoittaa SASKin kumppanien suunnittelutyön olevan realistista ja jäsenhankintatyön tehokasta työpaikoilla. Uusia liittoja perustettiin 300, kun suunnitellessa tavoitteena oli 238 uutta liittoa. Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä ottaen huomioon kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kaventumisen, työnantajien vastatoimet sekä ammattiliiton rekisteröimisprosessin hitauden monissa SASKin ohjelmamaissa. Uuden liiton perustaminen SASKin toimintamaiden työpaikoille on erittäin vaikeaa ja paikoitellen jopa hengenvaarallista. Liittojen osaaminen kasvoi huomattavasti: yli 1 000 koulutettua toimitsijaa, 240 koulutettua ay-johtajaa ja 3 875 koulutettua ruohonjuuritason jäsentä. Kaikkiaan koulutuksiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistui 59 800 ihmistä. Tämä vahvistaa suoraan SASKin kumppanien jokapäiväistä edunvalvontaa ja liittojen toimintakykyä. Tulokset ylittivät odotukset määrällisesti, ja osallistujien sitoutumisesta liittojensa kehittämiseen kertoo paljon se, että he usein käyttävät koulutuksiin arki-iltojaan ja viikonloppujaan. Uuden ammattiliiton perustamisen ohella yksi vaikeimmista tehtävistä kehitysmaiden ammattiliitoille on neuvotteluoikeuden saaminen. Siitä huolimatta tuloksia saatiin aikaan viidessä tapauksessa. Etenkin liiton tunnustaminen sopijaosapuoleksi on usein erittäin pitkä, työläs ja moniulotteinen prosessi, johon vaikuttaa paitsi liiton jäsenmäärä, sen edustavuus työpaikalla ja/tai toimialalla sekä kansallinen lainsäädäntö. Neuvotteluoikeuden saaminen mahdollistaa työehtosopimusten syntymisen. Myös kansallisen tason vaikuttamistyössä saatiin tuloksia aikaan, sillä erilaisiin poliittisiin prosesseihin osallistui kasvava määrä liittoja. Liitot osallistuivat 14 eri lainvalmisteluprosessiin ay-liikkeen kannalta tärkeissä asioissa ylittäen tavoitteen (12 prosessia). Ammattiliittojen tekemä yhteistyö tehostui kolmen uuden liittofuusioprosessin ja liittojen välisen yhteistoiminnan (19 prosessia) lisääntymisen myötä. Yhteistyöllä liitot

Vuosiraportti 2016 12 (27) pystyvät kasvattamaan asemaansa ja vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa ja parantamaan näin työntekijöiden toimeentuloa ja työolosuhteita. Yhteistyön lisääminen on kuitenkin usein pitkä prosessi, joka vaatii luottamuksen kasvattamista. Yhteistyöprosesseissa yksi vuosi on poikkeuksetta liian lyhyt aika mitata tuloksia. 5.1.2. Tavoite 2: Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja Indikaattorien perusteella liittojen edunvalvonta on vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta vahvistunut. Liitot solmivat 59 uutta työehtosopimusta, mikä on erittäin hyvä tulos ja ylitti tavoitteen (45 työehtosopimusta). Työehtosopimusten piiriin saatiin arviolta yli 4 500 uutta työntekijää. Kumppaniliitot siis kykenevät entistä tehokkaampaan edunvalvontaan, huolimatta usein erittäin ay-vastaisista työnantajista ja yrityselämälle myönteisestä lainsäädännöstä. Liitot saivat aikaan myös useita (17 kpl) työntekijän asemaa ja toimeentuloa parantavia muutoksia kansalliseen työlainsäädäntöön ja onnistuivat saamaan työsuojeluvastaavia työpaikoilleen. Liitteessä 6 olevassa taulukossa 2 on listattu tavoitteen 2 ulottuvuudet, joiden perusteella seurataan edunvalvonnan toteutumista. 5.1.3. Tavoite 3: Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtätekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia Hanketyön tuloksena yli 250 ihmistä kykeni parantamaan toimeentuloaan uusien tulonlähteiden myötä. Yli 660 uutta ihmistä sai SASKin hankkeiden kautta mahdollisuuden käyttää liittojen tarjoamia sosiaalisia palveluita. Liitteessä 6 olevassa taulukossa 2 on listattu tavoitteen 3 ulottuvuudet ja sitä mittaavat indikaattorit, joiden perusteella toteutumista seurataan. 5.2. Toimialakohtaisia tuloksia 5.2.1. Teollisuus Teollisuusalan 11 hanketta keskittyivät vahvasti liittojen järjestölliseen vahvistamiseen ja sitä kautta edunvalvonnan tehostamiseen (liite 6, taulukko 3). Hankeliittojen jäsenmäärä kasvoi noin 37 100 uudella jäsenellä. Vahvempi jäsenpohja (enemmän jäseniä ja paremmin koulutettuja jäseniä) nostaa liittojen painoarvoa neuvottelupöydissä ja parantaa mahdollisuuksia neuvotella työntekijöille edullisempia työehtosopimuksia. Uusia työehtosopimuksia solmittiin kahdeksan. Työehtosopimusneuvottelut ovat kehittyvissä maissa usein pitkiä ja hitaita prosesseja. Liittojen välinen yhteistyö ja verkostointi oli merkittävä osa hanketuloksia monissa hankkeissa. Malawissa, Mosambikissa, Indonesiassa vahvistui eri teollisuudenalan liittojen välinen yhteistyö, mikä parantaa niiden neuvotteluasemaa. Liitot jakoivat kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjä mm. neuvottelutoiminnasta ja jäsenhankintastrategioista sekä hahmottelivat yhteisiä neuvottelutavoitteita. Latinalaisessa Amerikassa kahteen monikansalliseen kaivosalan yritykseen Glencoreen ja AngloAmericaniin luodut liittoverkostot vahvistuivat entisestään. Monikansallisten yritysten kohdalla työntekijöiden rajat ylittävä yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta yrityksiä voidaan painostaa kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia kaikissa toimintamaissaan. Lisäksi voidaan suunnitella yhteisiä neuvottelutavoitteita eri maissa käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin sekä vastustaa yritysten siirtymistä aina vaan halvemman työvoiman perässä.

Vuosiraportti 2016 13 (27) Suurimpia haasteita tuloksien saavuttamiselle olivat joidenkin maiden vaikeat ja ay-vihamieliset toimintaympäristöt. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa hanketoiminta vaikeutui kansalaisyhteiskunnan toimintavapauksien kaventuessa. Filippiineillä maan ihmisoikeustilanne on huonontunut nopeasti presidentti Duterten kaudella, ja myös ay-aktiivit kokevat entistä enemmän uhkailua. 5.2.2. Rakennusala Rakennusalan viisi hanketta keskittyivät liittojen järjestölliseen vahvistamiseen ja työehtoneuvotteluun. Liitot rekrytoivat yli 24 200 uutta jäsentä kuudessa hankemaassa. Toimialan miesvaltaisuudesta huolimatta hanketoimintoihin osallistuneista naisia oli kuitenkin 29 %, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. Rakennusalan hankkeissa parannettiin työterveyttä ja -turvallisuutta, edistettiin työntekijöiden oikeuksia vahvistavia lainsäädäntöprosesseja ja ratkottiin työkiistoja työpaikka- ja yritystasolla. Kumppaniliitoissa koulutettiin yli 1 000 ay-aktiivia, ja joukkokoulutuksiin osallistui jopa 17 210 ihmistä. Koulutusaiheina olivat muun muassa ay-oikeudet, työturvallisuus, neuvottelu- ja johtamistaidot sekä sukupuolten tasa-arvo. Rakennusalan kumppaniliittojen kapasiteetti vaihtelee suuresti SASKin toiminta-alueilla. Afrikassa rakennusalan ammattiliitot ovat vahvoja toimijoita ja onnistuivat neuvottelemaan parannuksia työehtosopimuksiin erittäin neuvotteluhaluttomien kiinalaisten monikansallisten yhtiöiden kanssa. Parannukset koskivat työturvallisuutta, työaikaa ja palkankorotuksia. Toisessa ääripäässä on SASKin kumppaniliitto Myanmarissa, jossa vapaa ay-toiminta on sallittu vasta muutaman vuoden. Kumppaniliitto BWFM keskittyi perustason järjestölliseen vahvistumiseen ja ay-tietoisuuden nostattamiseen. Järjestöllisen vahvistumisen ansioista se onnistui kuitenkin neuvottelemaan kuusi uutta työehtosopimusta, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Nepalissa ja Intiassa ammattiliitot onnistuivat yhteistyöllä vastaamaan hyvin haastaviin kansainvälisen tason kysymyksiin siirtotyöläisten oikeuksista sekä parantamaan etenkin maasta lähtevien siirtotyöntekijöiden asemaa. Näissä maissa liittojen tavoitteena hanketyössä oli myös lapsityön kitkeminen. Intian kivilouhintaalueilla tehtiin vaikuttamistyötä lapsityövapaiden kylien puolesta. Liitot loivat verkostoja ja yhteistyökanavia viranomaisten sekä ihmisoikeusjärjestöjen kanssa ja ylläpitivät niitä. Toiminnan tuloksena koulunkäynnin valmistavissa kouluissa aloitti 433 lasta, jotka muuten olisivat joutuneet töihin. Suoraan normaalin peruskoulun piiriin siirtyi 545 lasta. 5.2.3. Kuljetus Kuljetusalalla käynnissä oli neljä hanketta: kaksi Aasiassa, yksi Afrikassa ja yksi Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeissa toteutettiin 50 yksittäistä toimintoa, joihin osallistui yhteensä 2 298 ihmistä. Naisten osuus osallistujista oli 22 %, mikä on hyvä määrä erittäin miesvaltaisella toimialalla. Kaikki hankkeet tähtäsivät liittojen vahvistamiseen ja niiden neuvotteluaseman kasvattamiseen, eivät esimerkiksi työlainsäädännön muutoksiin tai sosiaalijärjestelmiin. Liittojen jäsenmäärä kasvoi yli 5 300 uudella jäsenellä, kumppanit onnistuivat perustamaan kuusi uutta liittoa ja neuvottelemaan neljä uutta työehtosopimusta. Työehtosopimusten piiriin tuli yli 2 500 uutta työntekijää. Työehtosopimukset toivat konkreettisia parannuksia työntekijöiden arkeen parempien palkkojen ja muiden etujen (kuten lomat, lounasedut, työterveyspalvelut) muodossa. Myös ay-johtajien kokema uhkailu ja häirintä vähenivät vuoden aikana. Liittojen antamien tietojen mukaan uusista tai parantuneista työehtosopimuksista hyötyy jopa 70 000 100 000 alan työntekijää. Hanketoimintojen avulla liitot vahvistuivat: jäsenmäärät nousivat, resurssit paranivat ja jäsenistön ja johdon kapasiteetti kasvoi. Indonesiassa SPKA-liitto onnistui neuvottelemaan historiansa toisen työehtosopimuksen, mikä paransi 28 000 jäsenen työehtoja. Työantaja hyväksyi peräti 75 % SPKA:n neuvottelutavoitteista. Kaikki jäsenet maksavat liiton jäsenmaksun säännöllisesti. Työehtosopimusten uudelleen neuvottelemisesta voidaan päätellä, että liitot myös tunnustetaan laillisiksi neuvottelukumppaneiksi.

Vuosiraportti 2016 14 (27) Kolumbiassa kuljetusalan kumppaniliitot neuvottelivat parannuksia kahdeksaan olemassa olevaan työehtosopimukseen ja onnistuivat neuvottelemaan myös neljä uutta työehtosopimusta. Thaimaassa uudet liitot WWU ja SEETU ovat saaneet jäsenikseen myös ulkoistettuja työntekijöitä ja vuokratyöntekijöitä sekä onnistuneet neuvottelemaan jo kolmannen työehtosopimuksen. Hankkeen tuloksena vuokratyöntekijät ovat ensimmäistä kertaa Thaimaan historiassa onnistuneet järjestäytymään ja neuvottelemaan työnantajien kanssa. Toinen merkittävä edistysaskel oli uusien aktiivisten liittojen perustaminen uusilla kuljetusaloilla (lento ja rautatiet). Ay-liikkeen vahvistuminen Thaimaassa voi haastaa prekaarin työvoiman hyväksikäyttöön perustuvaa järjestelmää Thaimaan kuljetusalalla. 5.2.4. Julkiset palvelut Julkisen alan seitsemässä hankkeessa toteutettiin 139 yksittäistä toimintoa, joihin osallistui yhteensä lähes 19 100 ihmistä. Naisten osuus osallistujista oli 46 % (41 % vuonna 2015). Julkisen alan hankkeet painottuivat kapasiteetin kasvattamiseen ja vaikuttamistyöhön, sillä monissa SASKin toimintamaissa julkisen sektorin järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksia on rajoitettu huomattavasti. Suuri osa hankkeista pyrki takaamaan ay-oikeuksien toteutumisen julkisen alan työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi tavoiteltiin laadukkaiden julkisten peruspalveluiden pysymistä julkisissa käsissä ja siten kaikkien saatavilla, tulotasosta riippumatta. Monissa kehittyvissä maissa on nähty julkisten palvelujen yksityistämisen huonot seuraukset köyhille ja keskituloisille, ja siksi myös SASK tukee paikallisten kumppaniensa tavoitteita säilyttää tietyt peruspalvelut julkisina. Hankkeissa pyrittiin tavoitteisiin edistämällä lakimuutoksia sekä sosiaalisia ja taloudellisia reformeja (sairaanhoitajalaki Filippiineillä, sähköpalvelulaki Intiassa), tukemalla ILOn perusoikeuksien (sopimukset 87, 151 ja154) ratifiointia. Esimerkiksi ILOn sopimus 151:n ratifiointi vahvistaisi julkisen alan työntekijöiden mahdollisuutta neuvotella työehdoistaan, sovitella työkiistoja ja lakkoilla tarpeen niin vaatiessa. Julkisen sektorin hankkeissa ei usein erikseen tavoitella uusia jäseniä, mutta siitä huolimatta kumppaniliitot raportoivat yli 1 600 uuden jäsenen liittyneen liittoon. Uusia ammattiliittoja perustettiin 19. Hankkeet ovat vahvistaneet liittojen kapasiteettia tehdä hyvin suunniteltua, strategista ja tehokasta vaikuttamistyötä hallitusten ja Aasian kehityspankki ADB:n suuntaan. Keski-Amerikassa liitot onnistuivat myös parantamaan 40 työehtosopimusta, jotka kattavat 85 000 työntekijää. Nämä muutokset tuovat konkreettisia parannuksia työntekijöille esimerkiksi parempien palkkojen ja ylityökorvausten myötä. Hankkeissa on myös onnistuttu laatimaan ja tuomaan esiin vaihtoehtoisia malleja julkisten palveluiden yksityistämiselle, esimerkiksi korvaamaan julkisen ja yksityisen toimijan välinen kumppanuus kahden julkisen toimijan välisellä kumppanuudella. On onnistuttu jopa pysäyttämään vesipalveluiden yksityistämisprosesseja Filippiineillä ja kuudessa Latinalaisen Amerikan maassa sekä ortopedisen sairaalan yksityistäminen Filippiineillä. Monet SASKin tukemat julkisen alan hankkeet ovat alkaneet vastikään, ja usein vaikuttamistavoitteet on asetettu hyvin korkealle. Siksi varsinaisia hanketuloksia (lakimuutoksia, ILOn sopimusten ratifiointeja, yksityistämisprosessien lopettamisia) voidaan odottaa ehkä vasta joidenkin vuosien kuluttua hanketyön loputtua, vaikka liittojen kannat ja vaikuttamisprosessit on suunniteltu huolella ja toiminnot toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Monet hankkeet ovat kohdanneet voimakasta vastustusta tai häirintää työnantajan tai valtion suunnalta. Esimerkiksi Mosambikissa julkisen alan SINAFP-liiton rekisteröintiprosessi on vaikeuksissa viranomaisten vastustuksen takia. Liitto kuitenkin jatkaa sinnikkäästi työtä rekisteröinnin onnistumiseksi. 5.2.5. Yksityiset palvelut Yksityisillä palvelualoilla toteutui kuusi hanketta. SASKin toiminnassa yksityiset palvelualat käsittävät kaupan alan, yksityisen turva-alan, finanssialan, tietotekniikka-alan sekä hotelli- ja ravintola-alan. Hankkeissa toteutettiin 555 erillistä toimintoa (117 % suunnitellusta). Niihin osallistui 24 494 ihmistä, joista 54 oli naisia

Vuosiraportti 2016 15 (27) (46 % vuonna 2015). Hankkeet keskittyivät pääasiassa liittojen vahvistamiseen. Ammattiyhdistystoiminnan näkökulmasta palvelualojen erityispiirre on työntekijöiden suuri vaihtuvuus, mikä johtuu paljolti sen luonteesta ensimmäisenä työpaikkana nuorten keskuudessa. Tämä vaikeuttaa työntekijöiden järjestäytymistä ammattiliittoihin, etenkin kun nuorten tietoisuus työntekijöiden oikeuksista on vähäinen ja suhtautuminen ammattiliittotoimintaan on usein negatiivisesti värittynyttä. Suuri vaihtuvuus pakottaa liitot jatkuvasti pitämään yllä aktiivista jäsenhankintaa ja perustason ay-koulutusta sekä kehittelemään nuoria houkuttelevia tapoja osallistua ay-toimintaan. Hanketyössä merkittäviä tuloksia saatiinkin juuri jäsenhankinnassa: kumppaniliittoihin saatiin yli 12 500 uutta jäsentä. Ennestään järjestäytymättömille työpaikoille perustettiin 119 uutta ammattiliittoa, ja työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin huomattavia tuloksia. Kumppaniliitot neuvottelivat 46 uutta työehtosopimusta, jotka toivat konkreettisia parannuksia työntekijöiden toimeentuloon muun muassa parempien palkkojen, ylityökorvausten, äitiysvapaiden ja vuosilomien muodossa. Lisäksi liitot tekivät merkittävää vaikuttamistyötä kolmikantaisissa työryhmissä, monikansallisten yritysten liittoverkostoissa ja kansallisen tason päättäjien suuntaan. Oman erityisen ryhmänsä yksityisten palvelualojen sisällä muodostavat kuusi kotitaloustyöntekijöiden oikeuksiin keskittyvää hanketta. Kotitaloustyössä liittojen rooli keskittyy jäsenten yksittäisten riitatapausten selvittelyyn ja toisaalta laajempaan vaikuttamistyöhön kansallisella tasolla, jotta kotitaloustyö saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi lainsäädännön tasolla. Työnantajien ollessa yksityisiä ihmisiä tai esimerkiksi kuntia, liittojen rooli työehtosopimusneuvotteluissa on vähäinen ja vaikea. Kotitaloustyöntekijöiden liitot ovat vielä melko heikkoja, mutta ne ovat onnistuneet hienosti hyödyntämään alan saamaa kansainvälistä huomiota ILOn laadittua vuonna 2011 kotitaloustyötä säätelevän sopimuksen nro 189. Kotitaloustyöntekijöiden pääsy sosiaaliturvan piiriin ei ole itsestäänselvyys hankemaissa, ja sitä vahvistetaan vaikuttamalla viranomaisiin ja sosiaaliturvasta vastaaviin toimielimiin kansallisella ja kuntatasolla. Vasta kun kotitaloustyö tunnustetaan työksi, eikä sitä pidetä jonkinlaisena vapaaehtoistyönä tai hyväntekeväisyytenä, voidaan kotitaloustyöntekijöille saada heille kuuluvat oikeudet. SASKin kumppaneista ATRH-liitto Ecuadorissa onnistui rekisteröitymään kansallisen tason ammattiliitoksi, mikä mahdollisti vaikuttamistyön aloittamisen lainsäätäjien suuntaan esimerkiksi minimipalkkakysymyksessä. Kolumbiassa UTRASD-liitto puolestaan onnistui neuvottelemaan kotiapulaisille lomarahan (ns. 13. kuun palkka). Lisäksi kotitaloustyöntekijöiden kumppaniliitot onnistuivat hankkimaan 1 966 uutta jäsentä. 5.2.6. Ei-toimialakohtainen työ: keskusjärjestöt ja tutkimustyö Keskusjärjestöjen ja/tai tutkimuslaitosten kanssa työstettiin kuutta hanketta ja tehtiin kaksi tutkimusta. Hankkeissa toteutettiin 123 toimintoa, joihin osallistui 65 576 ihmistä. Osallistujien suuri määrä selittyy sillä, että suuri osa aktiviteeteista oli massatapahtumia kuten tiedotus- ja jäsenhankintakampanjoita. Keskusjärjestöjen rooli yhteiskunnallisissa vaikuttamisprosesseissa on monin paikoin ratkaiseva. Niillä on usein mahdollisuus päästä mukaan kansallisen tason päätöksentekoprosesseihin, ja ne ovat tärkeitä tiedonlähteitä ja tukijoita eri sektoreiden ammattiliitoille. Lähes kaikissa keskusjärjestöjen kanssa toteutetuissa hankkeissa päätoimintoja olivat koulutus ja kapasiteetin kasvattaminen. Vuoden aikana järjestettiin 133 koulutustapahtumaa, joissa koulutettiin 5 166 ihmistä. Heistä naisia oli 30 %. Eri keskusjärjestöjen tekemä yhteistyö on usein äärimmäisen tärkeää, jotta ne saavat viestinsä läpi yhteiskunnassa. Esimerkiksi Nepalissa eri keskusjärjestöt ovat yhdessä laatineet selvityksiä muun muassa minimipalkka- ja työehtosopimuskysymyksissä. Vuonna 2016 ne käyttivät selvitysten tietoja hyväkseen onnistuneessa kampanjassa, jonka seurauksena maassa nostettiin minimipalkkaa peräti 21 %. Vaikutus ulottuu yli 550 000 työntekijään.

Vuosiraportti 2016 16 (27) Filippiineillä SENTRO-keskusjärjestön jäsenmäärät ja sen painoarvo yhteiskunnassa ovat kasvaneet laajojen koulutusohjelmien seurauksena. Ne käyttivät kasvanutta neuvotteluvaltaansa vaikuttaakseen kansallisen tason poliittisiin prosesseihin, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin ja työehtosopimuksiin. Kolumbiassa rauhanprosessin eteneminen seurauksena ammattiyhdistysliikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ENS ja keskusjärjestö CUT ovat aktiivisesti pyrkineet vahvistamaan ay-liikkeen roolia rauhansopimuksen jälkeisessä yhteiskunnassa luomalla ay-liikkeen sisälle rauhankoulu -konseptin ja sisällyttämällä rauhanprosessiin kuuluvia kysymyksiä työehtosopimuksiin. 6. Suomen kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat tavoitteet SASKin kehitysyhteistyöohjelman hyväksymishetkellä syksyllä 2014 voimassa oli Kehityspoliittinen toimenpideohjelma (2012), jossa läpileikkaavina tavoitteina on sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys. Sukupuolten välinen tasa-arvo on paitsi Suomen kehityspoliittisen ohjelman myös SASKin kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaava teema. Tasa-arvo ja naisten aktiivisuus kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikkeessä vaihtelee paljon eri alueiden ja toimialojen välillä. Tasa-arvon edistämisen haasteet ammattiliitoissa heijastelevat ympäröivän yhteiskunnan yleisiä tasa-arvohaasteita. Ammattiyhdistysliike on monissa maissa vielä miesvaltainen, ja naisten osuus liittojen johdossa on pieni jopa naisvaltaisilla aloilla. Sen lisäksi, että tasa-arvopyrkimykset pohjautuvat kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeuksiin, naisten ja miesten yhtäläiset osallistumisoikeudet vahvistavat ammattiyhdistysliikkeen demokratiaa sekä rikastuttavat ja monipuolistavat liittojen poliittista agendaa. Kyse on pitkäjänteisestä työstä asenteiden ja toimintatapojen muuttamiseksi, mikä edellyttää riittävän yksityiskohtaista suunnittelua sekä yhteisten tavoitteiden kehittämistä kumppaneiden kanssa. Sosiaalisten muutosten aikaansaaminen vaatii pitkän aikavälin toimia sekä yhteistyötä eri kumppaneiden, paikallisten toimijoiden ja ohjelman eri hankkeiden välillä. Näin toimimalla on mahdollista muodostaa verkostoja, joita voidaan ylläpitää myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Monet kansainväliset ammattiliitot, joiden kanssa SASK työskentelee, ovat asettaneet sukupuolikiintiöt koulutuksiin ja muihin hanketoimintoihin. Näillä pyritään takaamaan naisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Joissakin hankkeissa on mietitty konkreettisia mekanismeja naisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi, esimerkiksi lastenhoitoapua ay-toimintaan osallistumisen aikana. Myös SASKin suunnittelu- ja raportointipohjissa kiinnitetään huomiota naisten määrään hanketoiminnoissa, ja tasa-arvokysymyksistä keskustellaan kumppanien kanssa hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Naisten aktiivisempi osallistuminen koulutuksiin mahdollistaa naisten nousun liittojen ydintehtäviin. Pääsy työehtosopimusneuvotteluryhmiin edistää naisille tärkeiden asioiden kuten äitiyslomien nostamista työehtosopimuksiin. Vuonna 2016 kaikista hanketoimintoihin osallistuneista oli 38 % naisia (36 % vuonna 2015). Naisten osallistuminen hanketoimintoihin oli erityisen vahvaa yksityisten palvelujen (54 %) ja julkisten palvelujen (46 %) toimialoilla, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena ja merkkinä sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistumisesta. Muutamissa SASKin kumppaniliitoissa naiset ovat edenneet ohjelmakauden aikana liiton johtotehtäviin (mm. Myanmarin keskusjärjestö CTUM, Indonesian palvelualojen liitto ASPEK, Kolumbian kaupan alan liitto UNION sekä kotiapulaisten ammattiliitot SINED Mosambikissa ja UNITED Filippiineillä). Filippiineillä julkisen alan liitot ovat ajaneet lakialoitetta, joka toteutuessaan parantaisi olennaisesti satojen tuhansien prekaareissa työsuhteissa työskentelevien sairaanhoitajien oikeuksia sekä työolosuhteita ja -etuja. Eriarvoisuuden vähentäminen on oleellinen osa SASKin kehitysyhteistyöohjelman tavoitteita. Korkea ja kasvava eriarvoisuus maiden sisällä ja niiden välillä on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. SASKin ohjelmalla edistetään sellaista yhteiskuntapolitiikkaa, joka tähtää eriarvoisuuden vähentämiseen ja ihmisarvoisen työn lisääntymiseen globaaleissa tuotantoketjuissa. Ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen rooli tasaisemman tulonjaon edistäjänä lähes kaikkialla maailmassa, ja SASKin hankekumppanit työskentelevät osana kansalaisyhteiskuntaa oikeudenmukaisuuden puolesta ja eriarvoistavia tendenssejä vastaan.

Vuosiraportti 2016 17 (27) Työpaikkatasolla ay-liikkeen neuvottelutoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat elämiseen riittävät palkat ja inhimilliset työehdot. SASKin pääkohdemaa- ja hankevalinnoissa yhtenä kriteerinä on tulojen ja hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen, jota arvioidaan tuloerojen indikaattoreiden kuten Gini-kertoimen avulla. SASKin ohjelmassa ilmastokestävyys huomioidaan aina kun se on kumppanijärjestöille tärkeä teema ja nousee esiin hankeyhteistyössä. SASKin kumppanijärjestöt Myanmarin ja Mosambikin metsäsektorilla edistävät metsäsertifiointia ja sitä kautta osaltaan kestävää metsätaloutta, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Kestävää metsätaloutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edistetään myös yhteistyöllä WWF Suomen kanssa Nepalissa. SASKin nepalilaiset metsäalan kumppanijärjestöt järjestävät yhteistyössä WWF Nepalin kanssa jäsenilleen koulutusta eri teemoista, kuten ilmastonmuutoksesta, työturvallisuudesta ja uhanalaisten lajien suojelusta. Nepalissa metsätyöläiset ovat tärkeässä roolissa metsien vastuullisen hoidon ja ympäristönsuojelun edistämisessä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 7. Tuloksellisuuden ja tulosten kestävyyden arviointia Vuosi 2016 oli kehitysyhteistyöohjelman toinen toteutusvuosi, ja poikkeuksellisten leikkausten jälkeen ohjelmatason tuloksellisuutta ei sen vuoksi vielä arvioida. Vuoden aikana ohjelmatoiminnan maantieteellistä painopistettä muutettiin nopealla aikataululla, ja monissa käynnissä olevissa hankkeissa valmistauduttiin huolellisesti suunnitellun toiminnan nopeaan lopettamiseen vuoden 2016 lopussa. Ohjelman tuloksellisuutta on siis järkevintä arvioida vasta kolmevuotisen ohjelmakauden lopussa, kun toiminta on leikkausten jälkeen saatu sopeutettua uudelle tasolle. Ohjelmatyössä tulosten kestävyyttä on usein vaikea arvioida. Tulosten kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi kohdemaan yhteiskunnallinen tilanne ja sen muutokset, jotka ovat SASKin vaikutusvallan ulkopuolella. Vuonna 2016 osassa SASKin toimintamaita (Bangladesh, Filippiinit, Intia, Kiina) jatkui ja kiihtyi jo vuonna 2015 alkanut kansalaisyhteiskunnan toimintavapauden ja -tilan kaventuminen, mikä vaikuttaa suoraan ammattiliittojen toimintamahdollisuuksiin. Toimintaympäristön muutokset otetaan huomioon vuosittaisissa riskiarvioinneissa ja niistä käydään kumppaneiden kanssa aktiivista keskustelua. Tulosten kestävyyden kannalta tärkeitä ovat luottamukselliset suhteet kumppaneihin, jotta vaikeistakin asioista pystytään puhumaan avoimesti. SASKin yhteistyökumppaneita ovat kansainväliset ammattiliitot, joiden jäseniä myös useimmat suomalaiset SASKin jäsenliitot ovat. Kahdenvälisistä kumppaneista tärkeimpiä ovat kohdemaiden kansalliset ammattiliitot, jotka niin ikään ovat kansainvälisten ammattiliittojen jäseniä. SASKin kumppaniammattiliitot globaalissa etelässä kehittyvät organisaatioina erittäin haastavissa toimintaympäristöissä usein hitaasti. Yksittäiset konkreettiset tulokset, kuten neuvottelutoiminta työnantajien kanssa, työntekijöille myönteisten lakimuutosten edistyminen vaikuttamistyön tuloksena tai pääsy neuvotteluihin kiinalaisten monikansallisten yritysten kanssa, kertovat kuitenkin liittojen toimintakapasiteetin, legitimiteetin ja relevanssin kehityksestä. Kumppaniliittojen taloudelliseen kestävyyteen ja omavaraisuuteen on syytä kiinnittää jatkuvasti huomiota, sillä tieto jäsenmaksutulojen kehityksestä ei aina ole helposti saatavilla. 8. Viestintä ja globaalikasvatus SASKin ohjelman toteutusta ja tavoitteita tuetaan Suomessa tapahtuvalla viestinnällä sekä globaalikasvatuksella (kehityskasvatus). Viestimällä aktiivisesti lisäämme ammattiyhdistysliikkeen päättäjien ja jäsenten sekä mahdollisuuksiemme mukaan myös ns. suuren yleisön tietämystä ihmisarvoisen työn tematiikasta sekä SASKin työn tuloksista kehittyvissä maissa. Viestinnän avulla SASKin ohjelman tavoitteet ja toiminnot taustoitetaan, tehdään ymmärrettäviksi ja linkitetään Suomen todellisuuteen.

Vuosiraportti 2016 18 (27) SASKin viestintästrategiassa 2013 2016 määritelty pääviesti on: Kestävin tapa vähentää köyhyyttä maailmassa on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tavoitteen toteuttajaksi kehittyviin maihin tarvitaan vahvoja ammattiliittoja. Ohjelmassa määritellyt viestinnän kaksi pitkän ajan päätavoitetta ovat: 1) Ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö ja kehityspoliittiset tavoitteet saavat taakseen ammattiliittojen päättäjien ja rivijäsenten aktiivisen tuen. 2) Ihmisarvoinen työ kestävänä tapana vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta on näkyvästi esillä kotimaan kehityspoliittisessa keskustelussa ja kehityspolitiikan agendalla. Ensimmäisen tavoitteen pyrimme saavuttamaan pitämällä SASKia ja työtämme esillä ay-liikkeen tapahtumissa ja mediassa. Tuotamme aineistoa omiin ja muiden julkaisuihin sekä järjestämme tapahtumia, kampanjoita ja koulutuksia. Lisäksi olemme soveltuvin osin mukana muiden järjestämissä tapahtumissa puhujina tai ständeillä. Toisen tavoitteen näkökulmasta vuoden tärkein toiminto oli Säällistä työtä osana kestävää kehitystä käsitellyt seminaari yhteistyössä presidentti Halosen säätiön kanssa. 8.1 Julkaisut ja aineistotuotanto SASKin Työmaana maailma -lehti ilmestyi kaksi kertaa 24-sivuisena, 4 000 kappaleen painoksina. Lehden ilmestymistiheyden vähenemistä paikkaamaan lehdelle perustettiin verkkoversio. Lehti postitettiin sen tilaajille sekä SASKin tukijoille, ay-liikkeen avainhenkilöille ja keskeisille medioille. Lisäksi sitä jaettiin tapahtumissa. Viestinnässä hyödynnettiin yhä enemmän sosiaalista mediaa eli Facebookia, Twitteriä, Instagramia ja You- Tubea. Sosiaalisen median yhteenlaskettu seuraaja-/tykkääjämäärä kasvoikin vuoden aikana 6 %. SASKin tärkeimmän some-kanavan Facebookin tykkääjien määrä kasvoi 15 prosenttia. Verkkosivujen kävijämäärä sen sijaan väheni viestinnän resurssien pienennyttyä huomattavasti järjestöjen kehitysyhteistyörahoitusten leikkausten vuoksi. Aineisto ei myöskään ole enää vertailukelpoinen edellisiin vuosiin, sillä osa aineistosta siirtyi verkkolehteen. Ammattiliitot ja keskusjärjestöt pitivät kiitettävästi esillä SASKin teemoja omissa medioissaan. Niiden painetuissa lehdissä julkaistiin yhteensä 42 SASKia käsittelevää artikkelia. Suurin osa SASKin medianäkyvyydestä kanavoituu juuri ay-järjestöjen kautta. SASK on tehnyt strategisen valinnan keskittyä niihin, sillä tavoitamme jäsenjärjestöjemme viestintäkanavien kautta noin 1,6 miljoonaa suomalaista ja viestimme läpimeno on niissä varmempaa. Valtakunnallisessa SASK näkyi ja kuului eniten lokakuisen Kunnon työn päivän aikaan sekä marraskuussa Nenäpäivänä. Näkyvyyttä toi myös presidentti Tarja Halosen haastattelun pohjalta julkaistu artikkeli sekä Halosen TH Kestävän kehityksen säätiön kanssa yhteistyössä järjestetty säällistä työtä käsittelevä seminaari. Yhteistyö yritysvastuujärjestö Finnwatchin kanssa jatkui. Vuonna 2016 järjestöstä tilattiin SASKin toiminnan tueksi kaksi selvitystä: (1) tutkimus ay-liikkeen ja kansainvälisten yritysten solmimien globaalien puitesopimusten vaikutuksesta työelämän oikeuksien toteutumiseen sekä (2) selvitys elämiseen riittävän palkan malleista SASKin toimintamaissa. Molemmat valmistuvat vuoden 2017 puolella.

Vuosiraportti 2016 19 (27) 8.2 Globaalikasvatus ja vapaaehtoistoiminta Globaalikasvatuksessa (kehityskasvatus) SASK keskittyi edelleen laajentamaan vapaaehtoisten Kunnon työn lähettiläiden joukkoa sekä syventämään heidän asiantuntemustaan. Muuta kehitysviestintää ja kasvatusta SASK tekee etupäässä seuraavassa kappaleessa käsiteltyjen kampanjoiden ja tapahtumien kautta, mutta myös julkaisujen. Kehitysviestintä limittyy tiukasti ohjelmasta tiedottamisen kanssa. Vapaaehtoistoimijoidemme eli Kunnon työn lähettiläiden kautta pystyimme tavoittamaan moninkertaisen yleisön ja laajentamaan näkyvyyttämme ja toimintaamme koko Suomessa. Keväällä koulutimme uusia lähettiläitä ja syksyllä jatkokoulutimme aiemmin mukaan tulleita. Kevään koulutukseen osallistui 39 ja syksyllä mukana oli 29 ihmistä. Kumpaakin koulutusta elävöitti kansainvälinen vieras kumppanijärjestöstämme. Vuoden lopussa SASKin vapaaehtoisjoukkoon kuului jo 166 aktiivia. Lähettiläät ovat perustaneet löyhiä maantieteellisiä ryhmittymiä ja järjestivät useita tapahtumia eri paikkakunnilla. Lisäksi he toimivat vapaaehtoisina SASKin järjestämissä tapahtumissa ja osallistuivat SASKin tilaisuuksiin kuten seminaareihin lisätäkseen asiantuntimustaan Toiminta on suunnattu SASKin tematiikasta kiinnostuneille ammattiliittojen jäsenille. Se on osoittautunut hyväksi tavaksi aktivoida jäsenjärjestöjemme jäseniä toimimaan SASKin viestinviejänä. 8.3 Tapahtumat ja kampanjointi SASK näkyi vuoden aikana lukuisissa tapahtumissa. Toukokuussa näkyvyyttä saatiin Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla, johon SASK osallistui kokoamalla 13 jäsenjärjestöään yhteisiin näyttelytelttoihin. Tapahtuman toteutukseen osallistui vapaaehtoisina kymmeniä ammattiliittojen ja SASKin aktiiveja ja kannatusjäseniä. Näyttelytelttojen lisäksi SASK osallistui myös festivaalin ohjelmatoimintaan. Kesäkuussa SASK ja presidentti Halosen TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö järjestivät yhdessä seminaarin, jossa käsiteltiin säällistä työtä globaalista näkökulmasta, kun se viimein oli saatu mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Pääpuhujana oli ILOn pääsihteeri Guy Ryder. Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta SASK järjesti yhdessä Eetti ry:n kanssa seminaarin tuotantoketjujen läpinäkyvyydestä. Vuoden päätapahtuma oli SASKin Solidaarisuuspäivät ja 30-vuotisjuhlat marraskuussa. Seminaari ja iltajuhla keräsivät noin 250 osallistujaa, ja monet hyödynsaajajärjestöt ympäri maailman huomioivat SASKin merkkipäivän. SASK tuotti ay-oikeuksia koskevaa sisältöä kansalaisaktivistien käynnistämälle Vaatevallankumous-kampanjalle, jonka kanssa yhteistyössä muistutettiin tekstiilityöntekijöiden asemasta ja oikeuksista vuonna 2013 romahtaneen bangladeshilaisen tekstiilitehtaan muistopäivänä huhtikuussa. Vuosittainen opintomatka suuntautui marras-joulukuussa Mosambikiin. Matkalla oli 16 osanottajaa eri ammattiliitoista. Ennen matkaa osallistujille järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus. Osallistujien itsensä rahoittaman opintomatkan tarkoitus on tarjota kiinnostuneille jäsenjärjestöjemme edustajille mahdollisuus tutustua henkilökohtaisesti SASKin työhön. 8.4 Ohjelmasta tiedottaminen SASKin viestinnän pitkäkestoinen tavoite on toteuttamamme kehitysyhteistyöohjelman tekeminen tunnetuksi ja hyväksytyksi suomalaisten keskuudessa. SASKin ohjelmasta tiedottamisessa pääasialliset kanavat olivat: (1) SASKin omat verkkosivut ja sosiaalinen media, (2) Työmaana maailma -lehti ja (3) jäsenliittojen

Vuosiraportti 2016 20 (27) lehdet ja verkkosivustot. Niissä kaikissa pyrittiin vuoden aikana lisäämään nimenomaan ohjelmasta ja sen tuloksista tiedottamista. Infografiikkaa hyödyntävä SASKtulokset-verkkosivusto julkaistiin helmikuussa. Vuonna 2016 kehitettiin erityisesti myös sisäisiä prosesseja, jotta SASKin laajasta ohjelmasta saataisiin laadukkaampaa ja relevantimpaa tietoa viestinnän käyttöön mahdollisimman reaaliaikaisesti. Monet SASKin hankematkoille ja opintomatkalle osallistuneet liittojen asiantuntijat ja jäsenet kirjoittivat SAS- Kin työstä liittojensa lehtiin ja tuottivat myös audiovisuaalista materiaalia. Vuoden aikana kävi ilmi, että Filippiineillä ja Indonesiassa aiemmin toteutettujen videokoulutusten antia on ollut vaikea hyödyntää Suomen viestinnässä. Kouluttaminen jäi kesken kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi ja painottui tekniikkaan. Järjestöjen on hyvin vaikea tuottaa sellaista materiaalia, joka palvelisi sisällöllisesti Suomen viestinnässä, etenkin kun käännättäminen ja editointi vaatisi resursseja. Sen sijaan kouluttamamme järjestöt ovat pystyneet nostamaan näkyvyyttään omassa maassaan koulutusten myötä. 8.5 Viestinnän tuloksellisuus ja vaikuttavuus SASKin viestinnän tavoittamien ihmisten kokonaismäärää on mahdoton arvioida. Sosiaalisen median kautta SASK tavoittaa vuosi vuodelta enemmän ihmisiä, mutta omien verkkosivujen ja lehden tuotantoa jouduttiin supistamaan merkittävästi kehitysyhteistyörahoitusten leikkausten takia. Toisaalta vapaaehtoistoimintaan haluttiin panostaa entiseen malliin, ja kasvava joukko kunnon työn lähettiläitä vie SASKin viestiä erittäin tehokkaasti eteenpäin eri puolilla Suomea. Viestinnän vaikuttavuutta arvioidaan SASKissa seuraavilla tavoilla: seuraamalla SASKin näkyvyyttä eri viestintäkanavissa (liite 8, mediaseurantaraportti 2016) seuraamalla ns. omien medioiden (verkko, some, lehti) levikkiä ja katselukertoja mielipidemittauksilla ja lehden lukijakyselyillä. Vuonna 2016 toteutettiin Työmaana-maailma lehden lukijakysely. 9. Mahdolliset ongelmat ja viivästykset SASKin toimintaympäristössä tapahtui vuonna 2016 suuria muutoksia. Ohjelmatukeen tehdyt leikkaukset keskeyttivät uusien hankkeiden suunnittelun ja kumppanuuksien rakentamisen sekä siirsivät huomion ohjelmatoiminnassa tulevien leikkausten läpiviemiseen. SASKin toiminta pieneni huomattavasti. Lisäksi kumppanit kohtasivat toiminta-alueillaan monenlaisia ongelmia ja viivästyksiä. Vakavimmat niistä liittyivät kansalaisyhteiskunnan kaventuneeseen toimintatilaan kuten Intiassa ja Filippiineillä. Intiassa maan nykyinen hallitus pyrkii rajoittamaan ruohonjuuritason kansalaisaktivismia ja etenkin ulkomaisella tuella tehtävää järjestötyötä. Filippiineillä presidentti Duterten sota rikollisuutta vastaan on romahduttanut maan ihmisoikeustilanteen, mikä on vaikuttanut myös ay-aktiivien toimintamahdollisuuksiin negatiivisesti. Filippiiniläiset työnantajat ovat pääosin vihamielisiä ay-toiminnalle, ja yrityskohtainen liittorakenne on muutenkin haastava. Hanketyö (hankkeet 4020, 4021, 4611) sujui kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin, mutta liittojen toiminta vaatii entistä enemmän rohkeutta ja riskienottoa. Kiinassa kumppaneiden toiminta kävi mahdottomaksi kiristyvän ihmisoikeustilanteen takia (hankkeet 4022, 4023). Indonesiassa (4357) National Vital Objects -laki hankaloittaa edelleen liittotoimintaa "elintärkeiksi" julistetuissa yrityksissä ja NVO-luokituksen mielivaltaisuus vaikeuttaa ennakointia sen suhteen, missä voidaan toimia ja missä ei. Myanmarissa hanketoteuma jäi hieman alakanttiin, mikä johtuu yleisesti vaikeasta toimintaympäristöstä ja paikallisten kumppanien kokemattomuudesta tehdä systemaattista ja suunnitelmallista hanketyötä, joka vaatii erityisosaamista.

Vuosiraportti 2016 21 (27) Työelämän oikeudet Wärtsilän arvoketjussa Intiassa -seurantatutkimuksen (hanke 5005) toteutus viivästyi, koska yhteistyö yrityksen kanssa ei sujunut odotusten mukaan. Haasteista huolimatta seurantatutkimus valmistuu vuonna 2017. 10. Kohdatut haasteet ja opitut asiat Kehitysyhteistyössä on tapahtumassa suuria muutoksia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kehitysyhteistyön resurssien leikkaukset ja siirrot yksityisen sektorin käyttöön muuttavat merkittävästi kehitysyhteistyötä. Yksityiselle sektorille tarjotaan mahdollisuus ottaa monin paikoin johtava rooli kehitysyhteistyön toteuttamisessa osana omaa liiketoimintaansa. Positiivista tilanteessa on se, että työ ja toimeentulo näyttävät olevan nousemassa yhä tärkeämmiksi kehityskysymyksiksi. SASKille tämä voi tarjota uusia mahdollisuuksia, kuten Hollannissa ja muissa Pohjoismaissa on SASKin sisarjärjestöjen kohdalla tapahtunut. Toisaalta suomalaisessa keskustelussa on jo nyt nähtävissä halua rajata nykyisen kaltaisen kehitysyhteistyön fokusta kaikkein köyhimpiin ja hauraisiin valtioihin, jossa SASKin nykyisten valintojen mukaiset toimintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Edellä mainitut trendit ovat osa pitkäaikaista muutosta, jossa SASKille voi aueta uusia mielekkäitä toimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta jotkut nykyiset rahoitusmallit voivat sulkeutua. Mahdolliset muutokset SASKin jäsenjärjestöjen toiminnassa ja SASKille ilmaistavassa tahtotilassa voivat myös vaikuttaa SASKin toimintaan. Äkkinäisiä muutoksia ei näyttäisi olevan tiedossa, mutta työmarkkinoiden trendit tulevat pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan myös SASKin toimintakenttään, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Siksi suomalaisen ja globaalin työmarkkinatilanteen seuraaminen on entistäkin tärkeämpää SASKin tulevaisuuden kannalta. SASKilla on jo vuosien ajalta kokemusta toimimisesta suomalaisten tai yhteispohjoismaisten yritysten kanssa. Vuonna 2016 SASK tiivisti yhteistyötään suomalaisten yritysten kanssa, sillä SASKilla on laajojen ay-verkostojensa kautta mahdollisuus auttaa suomalaisia yrityksiä varmistamaan, että uudet työpaikat kehittyvissä maissa täyttävät ihmisarvoisen työn ehdot ja että ILOn määrittämät työelämän perusoikeudet toteutuvat suomalaisissa investoinneissa kehittyviin maihin. Suomalaisiin investointeihin kehittyvissä maissa liittyy oletus työllistämisestä ja siten taloudellisen vaurauden lisäämisestä. Vuoden 2016 aikana panostettiin menneestä oppimiseen ulkoisten arviointien avulla. SASK teetti evaluoinnin ohjelmatyöstään vuosilta 2009 2015, mikä valmistui keväällä 2016. Arviointiraportin mukaan SASKin ohjelmatoiminnan relevanssi on korkea, sillä ammattiyhdistysliikkeellä on erityinen rooli osana kansalaisyhteiskuntaa, hankekumppanien omistajuus hankkeissa on vahva ja tarve tämän kaltaiselle työlle työelämän oikeuksien puolesta on suuri. Raportissa tuotiin esille useat ohjelmatoimintaa koskevat haasteet, kuten ohjelmatason tehokkuuden ja vaikuttavuuden osoittamisen vaikeus. Nykyään SASKin seuranta keskittyy enemmän hanketason toteutuksen monitorointiin kuin hankkeista seuranneiden pidemmän aikavälin muutosten todistamiseen. Haasteeseen on vastattu parantamalla SASKin kehitysyhteistyöohjelman tulosseurantajärjestelmää etenkin uudessa ohjelmassa 2018 2021. Evaluaatioraportin pääsuositukset liittyvät SASKin mandaatin ja mission terävöittämiseen, ohjelman suorempaan linkittämiseen köyhyyden vähentämiseen ja vaikuttamistyön osuuden vahvistamiseen koko ohjelman tasolla. Ohjelmatyössä suositellaan analysoimaan kokemuksia erilaisten kumppanien kanssa ja käyttämään tuloksia kumppanien strategisempaan valintaan, ja tehostamaan hankkeiden tuloksellisuutta suurempien hankkeiden, korirahoitusmallien ja järjestön kapasiteetin kasvattamisen kautta. Raportissa suositellaan myös verkostoitumaan enemmän horisontaalisesti eri tahojen kanssa ja panostamaan aiempaa enemmän sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Päähuomion tulee kuitenkin jatkossakin olla globaalissa solidaarisuudessa niin, etteivät hanketyön käytänteet ja vaatimukset lähde viemään toimintaa. Arviointiraportin tuloksia hyödynnettiin vuoden 2016 aikana SASKin uuden strategian valmistelussa, nykyisen ohjelman toteutuksessa ja uuden kehitysyhteistyöohjelman 2018 2021 suunnittelussa.

Vuosiraportti 2016 22 (27) 11. Hallinto, seuranta- ja arviointijärjestelmät ja niiden kehitys 11.1 Hallinto ja henkilöstö Vuoden 2016 lopussa SASKin varsinaisina jäseninä oli kaksi keskusjärjestöä ja 36 ammattiliittoa. Vuoden aikana SASKiin liittyi yksi uusi jäsenjärjestö: Kirkon akateemiset AKI. SASKin hallitus kokoontui vuoden 2016 aikana kahdeksan kertaa ja piti yhden sähköpostikokouksen. Sääntömääräiset vuosikokoukset pidettiin 13.6.2016 ja 8.12.2016. Vuoden 2016 henkilöstöasioiden fokus oli syksyllä 2015 päätettyjen irtisanomisten ja toimenkuvien päivitysten läpiviemisessä. Osana säästötoimia toteutettiin kokoaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöstöä koskeva yhden kuukauden lomautus. Päätetyt irtisanomiset toteutuivat vaiheittain vuoden 2016 loppuun mennessä. Toimintaympäristön voimakkaiden muutosten vuoksi SASKin organisaation ja päätöksenteon rakenteita katsottiin tarpeelliseksi arvioida ja muuttaa vastaamaan uutta tilannetta. Taloudellisten- ja henkilöresurssien väheneminen, yhdessä uudessa strategiassa määriteltyjen painopisteiden kanssa, johti tarpeeseen muuttaa organisaation rakennetta (liite 9) ja tarkistaa toimenkuvia. Uuden organisaation mukaiset tehtävät ja niihin päivitetyt toimenkuvat tulivat voimaan 1.6.2016 organisaatiomuutoksen yhteydessä ja muutosten käytännön läpivieminen jatkui koko vuoden. Organisaatiomuutoksen seurauksena kansainvälisen toiminnan yksikkö (ent. ohjelmatiimi) vastaa paitsi ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöohjelmarahoituksella myös muulla mahdollisella rahoituksella kehitysmaissa tapahtuvasta ammattiyhdistysliikkeen vahvistamisesta. Hallintoyksikköön koottiin taloushallinto, varainhankinta ja henkilöstöhallinnon tehtäviä. Viestinnän toiminnot taas organisoitiin suoraan toiminnanjohtajan alaisuuteen tukemaan yhdeksi uuden strategian painopisteeksikin nostettua Suomessa tapahtuvaa vaikuttamistoimintaa. Syksyllä 2016 jatkettiin keväällä 2015 keskeytynyttä osaamisen kehittämisen prosessia. Syksyn kuluessa kartoitettiin organisaation tärkeimmät osaamisalueet ja niissä tarvittava osaaminen. Prosessi jatkuu vuonna 2017 laatujärjestelmän osana. SASKin nelivuotisen henkilöstöstrategian voimassaoloaika päättyi vuoden 2016 lopussa. Tätä korvaamaan valmisteltiin vuosittain päivitettävä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Syksyllä 2016 SASKissa toteutettiin työsuojelutarkastus, jossa havaittiin työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen lisääntyneen. Joulukuussa 2016 päätettiin aloittaa psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimet, joiden toteuttaminen siirtyi vuoden 2017 puolelle. SASKin toiminnan kehittämistä jatkettiin valitsemalla EFQM-malli, jonka pohjalta pyritään luomaan SASKin tarpeisiin sopiva laatujärjestelmä. Vuonna 2014 alkanut osaamisen kehittäminen päätettiin myös integroida osaksi laatujärjestelmää. Vuonna 2016 aloitettiin myös laaja asiakirjahallinnon kehittämisprojekti arkistonmuodostussuunnitelman luomisesta arkistointikäytäntöjen vakiinnuttamiseen. 11.2 Toiminnan tarkastukset ja sisäinen valvonta Sisäisen tarkastuksen arviointikohteeksi vuodelle 2016 oli valittu SASKin tulosohjausjärjestelmä. Kohdetarkastuksesta kuitenkin päätettiin luopua, kun kävi ilmi, että ulkoasiainministeriö teettää SASKissa evaluoinnin samasta aiheesta. Sen sijaan sisäisen tarkastuksen ohjausryhmä teetti arvion sisäisestä tarkastustoimesta SASKissa ja valmisteli siltä pohjalta esityksen sisäisen tarkastuksen jatkosta SASKin hallitukselle.

Vuosiraportti 2016 23 (27) Riskien arviointia ja hallintaa toteutettiin osana normaalia vuosisykliä. Prosessissa havaittuja merkittävyydeltään suurimpia riskejä olivat hankeseurantariski, valuuttakurssivaihtelut, heikko maksuvalmius ja liittorahoituksen pysyvä pienentyminen. Ulkoasiainministeriön rahoituksen väheneminen arvioitiin hiukan aikaisempaa pienemmäksi riskiksi. Kasvavana riskinä taas havaittiin kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien rajoittuminen kohdemaissa. Riskienhallintaprosessissa havaittiin, että järjestelmä tunnistaa ja luokittelee riskit erittäin hyvin, mutta riskeihin varautumista on syytä tehostaa. SASKin kansainvälistä toimintaa arvioitiin eri tavoin vuoden 2016 aikana: kehitysyhteistyöohjelman 2009 2015 evaluaation toteuttivat SASKin toimeksiannosta konsultit Maija Seppo ja Eija Mustonen helmi huhtikuussa. Ulkoasiainministeriö suoritti SASKin tulosohjausjärjestelmän arvioinnin tammi maaliskuussa. Lisäksi SASKin toimintaa arvioitiin ulkoasiainministeriön toimeenpaneman ohjelmatuki-instrumentin evaluaation kolmannessa ryhmässä. Evaluaatio alkoi vuoden lopulla ja valmistuu kesällä 2017. Arvioinnit antavat tärkeää tietoa SASKin kansainvälisen toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja kehittämistarpeista. 11.3 Toiminta verkostoissa Keskeisin verkosto SASKille on suomalaisten jäsenjärjestöjen, ammattiliittojen, verkosto, jonka ammatillista osaamista SASK hyödyntää kansainvälisen ohjelman toteutuksessa. Lisäksi jäsenjärjestöverkosto on keskeisessä osassa viestinnän kannalta. Viestimällä jäsenjärjestöittäin kohdennetusti niiden omien viestintäkanavien kautta SASK tavoittaa viestinnällään jopa 1,6 miljoonaa suomalaista ammattiyhdistysliikkeen jäsentä ja aktiivia. Yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa on syvennetty sekä ohjelman toteutuksessa, että viestinnässä vuonna 2016. Toinen SASKin kannalta tärkeä verkosto on kansainvälinen sisarorganisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden verkosto. Tässä ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöverkostossa toimimalla SASK on osallistunut sekä toiminnan parempaan koordinaatioon tähtäävään työhön, että hallinnollisten käytäntöjen parempaan harmonisointiin. Lisäksi toiminta ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöverkostossa on tuonut arvokasta kokemusta maista sekä Alankomaista että Tanskasta liittyen kehitysyhteistyövaroilla tehtävään yksityissektorin vahvistamiseen ja ammattiyhdistysliikkeen rooliin siinä. Toimiminen suomalaisessa kehitysyhteistyöjärjestöjen verkostossa mahdollistaa tehokkaamman osallistumisen kotimaan vaikuttamistoimintaan. Kotimaan vaikuttamisverkostoista tärkeimmät ovat ns. kumppanuusjärjestöyhteistyö, sekä toimiminen Finnwatchissa, Kepassa, Kehyksessä ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä, joiden kaikkien jäsen SASK on. SASK oli mukana myös ohjelmatuki-instrumentin kehittämistyöryhmässä koko syksyn 2016 ajan 11.4 Ohjelma- ja hankehallinto Organisaationa SASKilla on korkea asiantuntemus omalla alallaan ja se tuottaa lisäarvoa sekä omistajajäsenilleen Suomessa, että kumppanijärjestöilleen kehittyvissä maissa. Johtuen omistajakunnan erilaisista intresseistä ja näkökulmista SASKin mandaatti, missio ja strategia ovat melko yleisellä tasolla, eikä SASKin suurta potentiaalia täysin hyödynnetä. Kumppanijärjestöt arvostavat SASKia sen asiantuntijuuden, joustavuuden ja tiiviin kenttäläsnäolon vuoksi. Toisaalta tämä hankekumppanien vahvaa omistajuutta painottava lähestymistapa on osaltaan edistänyt SASKin ohjelman pirstaloitumista. Yksi positiivinen löydös oli SASKin kehitysviestinnän kehitys viime vuosina. Hankehallinnon tärkein työkalu SASKissa on sähköinen hanketietokanta Irma, joka luotiin 2009 ja josta tehtiin uusi versio 2012. Hanketason suunnittelu- ja seurantatiedon tarkkuus on parantunut Irman myötä ja samoin hankemaksatusten ja toteutuneiden kulujen seuranta on tehokkaampaa. Hankkeiden suunnitelmaja raporttiasiakirjat ohjeistuksineen ovat vuodelta 2013 ja ne päivitetään vuonna 2017 vastaamaan uuden ohjelman tarpeita. Hankesuunnitteluohjeissa korostetaan tarkkaa ongelma-analyysiä; tavoitteiden selkeyttä ja realistisuutta; tavoitellun muutoksen selvää määrittelyä; tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin liittyvän lähtötasokartoituksen tärkeyttä sekä suunnitteluprosessin osallistavuutta

Vuosiraportti 2016 24 (27) Lisäksi kaikkien SASKille esitettyjen hankkeiden ohjelmanmukaisuus, relevanssi, interventiologiikka, kustannusrakenne ja riskit arvioidaan käyttämällä esiarviointityökalua. Tämä on hyödyllistä hanke-esityksissä joskus ilmenevien heikkouksien toteamisessa ja korjaamisessa. Hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia seurataan ensisijaisesti kumppaneiden tuottamien raporttien avulla ja SASKin oman seurannan avulla. Hankehallintojärjestelmässä on erillinen seurantalomake. Lisäksi hankehallintajärjestelmään on sisällytetty lähtötasokartoitus, johon on kytketty hankkeiden tulosindikaattorit. Lähtötasokartoituksen ja indikaattorien on tarkoitus helpottaa toivotun muutoksen seurantaa ja todentamista. Hankkeiden päättyessä toteuttajakumppanit laativat koko yhteistyökaudesta loppuraportin, jossa arvioidaan erityisesti tuloksellisuutta. Niiden lisäksi SASKissa tehdään ulkopuolisia evaluaatioita sekä päättyvistä hankkeista että pitkäkestoisista hankkeista, jotka ovat muutosvaiheessa. Evaluaatioissa noudatetaan OECD:n mallia, joka kattaa hankkeiden relevanssin, tuloksellisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja kestävyyden. 12. Talous Ulkoasiainministeriön myöntämä valtionapu vuodelle 2016 oli 2 930 000 euroa ja vuodelta 2015 siirtynyttä saldoa 675 800 euroa. Lisäksi edelliseltä ohjelmakaudelta tuenkäyttömuutoksella siirrettyä valtionapua oli käytettävissä 724 905 euroa. Tästä, yhteensä 4 330 705 eurosta, käytettiin 3 811 307 euroa. Valtionavun osuus kehitysyhteistyöohjelman rahoituksesta oli 82 prosenttia. Kaikkien vuonna 2016 toteutettujen hankkeiden tilintarkastetut talousraportit sisältyvät vuosiraporttiin. Lisäksi edellisvuoden raportista myöhästyneen hankkeen 3014 toiminnot ja talous on raportoitu vuodelle 2016, samoin kuin projektin 2403 viimeiset toiminnot, jotka lykkääntyivät alkuvuodelle 2016. Kahden hankkeen (5005 ja 6501) toimintojen toteutus viivästyi ja ne tullaan sisällyttämään vuoden 2017 raporttiin. SASKin ohjelman muu rahoitus koostui pääasiassa jäsenjärjestöjen maksamista hankkeiden omarahoitusosuuksista, jäsenmaksutuotoista ja muista varainhankinnan tuotoista. Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiset SASKin kokonaiskulut olivat 4 962 537 euroa, josta kehitysyhteistyöohjelman osuus oli 4 650 446 euroa (94 %). Taulukossa 3 on yhteenveto kehitysyhteistyöohjelman toteutuksesta toiminnoittain, sisältäen myös tuenkäyttömuutoksella toteutetun osuuden. Tarkempi hankekohtainen erittely alueittain on ohjelman talousraportissa (liite 3). Taulukko 3. Ohjelman toteutus toiminnoittain 2016 Toiminto Suunniteltu Toteutunut Toteutunut, % Osuus ohjelmasta Hanketoiminta 3 349 368 3 018 177 90 % 65 % Ohjelman suunnittelu, seuranta ja kehittäminen 760 000 787 421 104 % 17 % Kansainvälinen toiminta yhteensä 4 109 368 3 805 598 93 % 82 % Viestintä ja globaalikasvatus 310 980 235 906 76 % 5 % Ohjelmasta tiedottaminen 115 020 143 941 125 % 3 % Viestintä yhteensä 426 000 379 848 89 % 8 % Hallinto 500 000 465 000 93 % 10 % Ohjelma yhteensä 5 035 368 4 650 446 92 % 100 %

Vuosiraportti 2016 25 (27) 13. Tuenkäyttömuutoksella ohjelmakaudelta 2012 2014 toteutettavan suunnitelman toiminnan tulokset ja talous SASKilta jäi käyttämättä ohjelmakaudelta 2012 2014 valtionapua, jonka käyttämisestä tehty tuenkäyttömuutossuunnitelma hyväksyttiin ministeriössä 19.8.2015. Suunnitelman keskiössä vuosille 2015-2016 olivat SASKin ja suomalaisten yritysten kanssa tehtävät yhteistyöhankkeet, naisten aseman ja demokratian vahvistaminen kaikkein köyhimmissä maissa ja laadun sekä vaikuttavuuden parantaminen ohjelmatyössä. Suunnitelman toteuttaminen jäi jälkeen alkuperäisestä aikataulusta ja suurin osa toiminnoista käynnistyi vasta vuonna 2016. Vuoden 2016 hankebudjettiin lisättiin edelliseltä vuodelta toteuttamatta jääneet suunnitelmat. Taulukossa 4 on listattu toimintamaajakauma ja taulukossa 5 aktiviteettiryhmät ja toteuma-aste. Taulukossa 6 on puolestaan listattu suunnitelman vuosien 2015 2016 hankkeet ja niiden toteuma-asteet. Taulukko 4. Tärkeimmät toimintamaat 2016, suorat hankemaksatukset Maa EUR Hankemäärä (maakohtaiset ja alueelliset) Filippiinit 7 000 1 Indonesia 0 0 Intia 58 938 2 Kolumbia 0 0 Malawi 72 756 1 Mosambik 95 200 2 Myanmar 58 065 1 Namibia 90 000 1 Nepal 80 357 2 Pääkohdemaat yht. 462 316 71 % Muut maat 188 044 29 % Yhteensä 650 360 100 % Taulukko 5. Tärkeimmät aktiviteettiryhmät ja toteuma-aste 2016 Aktiviteettikategoria/ aktiviteetti Aktiviteetit, lkm Osallistujat, lkm Tot. %, aktiviteetit Tot. %, osallistujat Naisten osuus (%) 1 Liittojen vahvistaminen 339 19 734 104 % 115 % 35 % 2. Edunvalvonnan vahvistaminen 73 3 115 120 % 197 % 34 % 3. Tutkimukset ja selvitykset 14 46 78 % 55 % 50 % 4. Hankehallinto 67 647 92 % 79 % 26 % YHTEENSÄ 493 23 542 103 % 120 % 35 % Toteuma-aste oli kokonaisuudessaan 79 %, mitä voidaan pitää kohtuullisena tuloksena. Yksittäisten hankkeiden osalta vaihtelu oli suurta (0 % 171 %), mutta heikkoihin toteumiin on löydettävissä selkeät syyt. Rahoitusleikkausten aiheuttamien aiheuttaminen henkilöstövähennysten seurauksena suunnitelman hankkeita ei pystytty käynnistämään suunnitellussa aikataulussa. Tämä koskee etenkin hankkeita 5012, 6501

Vuosiraportti 2016 26 (27) sekä 7350. Hanke 6501 toteutettiin pääasiassa vuonna 2016 (tutkimukset toteutettiin viinirypäleiden satokausien mukaan eri maissa), mutta loppuraportin viimeistely venyi vuoden 2017 puolelle. Hanke tullaan sisällyttämään vuoden 2017 raporttiin. Hanke 6402 puolestaan onnistuttiin toteuttamaan kustannustehokkaammin kuin oli suunniteltu. Hankkeen 2356 alhaisen taloustoteuman syynä oli paikallisvaluutan (Mosambikin metical) raju heikkeneminen. Nimi 6401 Lisääntyikö vastuullisuus Vietnamissa? -tutkimus 6402 Ihmisoikeusriskit ja ammattiliitot KESKO Oyj:n hankintaketjussa 6501 Ihmisarvoinen työ ja viinirypäleiden arvoketju 2028 Ammattiliiton osaamisen vahvistaminen eriarvoisuuden vähentämiseksi 2355 Ammattiliittojen strategisen yhteistyön lisääminen köyhyyden vähentämiseksi 2356 Ammattiliittojen strategisen yhteistyön lisääminen köyhyyden vähentämiseksi 4013 Yksinyrittäjänaisten ihmisoikeuksien parantaminen tekstiiliteollisuudessa 4018 Ihmisarvoinen työ ja kestävän kehityksen edistäminen metsäsektorilla 4108 Ihmisoikeudet ja ihmisarvoinen työ metsä- ja sahatavarateollisuudessa 4110 Siirtotyöläisten ihmisoikeustilanteen parantaminen Maa Taulukko 6. Tuenkäyttömuutoksella toteutettu SASKin kehitysyhteistyöohjelman lisäkomponentti (suorat hankemaksatukset) Hankenro YRITYSYHTEISTYÖ Suunnitelma Toteuma 2015 2015 Suunnitelma 2016 Toteuma 2016 Tot. % 2015-2016 Vietnam 30 000 0 20 000 50 000 100 % Bangladesh, Filippiinit, Intia, Kiina 25 000 0 30 000 42 490 77 % Intia, Namibia, 60 000 0 40 000 0 0 % Etelä-Afrikka, Brasilia Yhteensä 115 000 0 90 000 92 490 45 % HANKEYHTEISTYÖ Namibia 77 000 64 198 90 000 90 000 92 % Malawi 0 0 75 000 72 756 97 % Mosambik 0 0 120 000 80 495 67 % Pakistan 0 0 46 896 47 358 101 % Nepal 0 0 52 000 52 165 100 % Myanmar 0 0 60 000 58 065 97 % Intia, Nepal 60 500 56 233 80 000 80 640 97 % Yhteensä 137 500 120 431 523 896 481 479 91 %

Vuosiraportti 2016 27 (27) Nimi 2029 SASKin hankekumppaneiden gender- ja hankehallintokoulutus 5015 SASKin henkilökunnan ohjelma- ja hankehallintokoulutus sekä kumppanijärjestöjen osaamiskapasiteetin arviointityökalun kehittäminen 5012 SASKin kehitysyhteistyöohjelman 2012 2014 evaluaatio 7350 Tutkimus elämiseen riittävästä palkasta teoriassa ja käytännössä Maa Ghana, Mosambik KOULUTUKSET Hankenro Suunnitelma 2015 Toteuma 2015 Suunnitelma 2016 Toteuma 2016 Tot. % 0 0 30 000 31 492 105 % Suomi 10 000 5 952 0 11 160 171 % Yhteensä 10 000 5 952 30 000 42 652 122 % ARVIOINNIT JA TUTKIMUKSET Suomi ja SASKin pääkohdemaat Mosambik, Bangladesh, Indonesia, Filippiinit 40 000 0 10 000 33 739 67 % 15 000 0 8 000 0 0 % Yhteensä 55 000 0 18 000 33 739 46 % Yhteensä 317 500 126 383 661 896 650 360 79 % SASKin ohjelmatoiminnassa haettiin yhtymäkohtia myös YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskeviin periaatteisiin yritysyhteistyöllä Kesko Oyj:n kanssa kolmella erillisellä hankkeella, joista kaksi toteutettiin v. 2016 ja yksi saatetaan päätökseen keväällä 2017. Vuonna 2016 toteutetuissa hankkeissa tutkittiin Keskon alihankintaketjujen ihmisoikeusriskejä Filippiineillä, Kiinassa, Intiassa ja Bangladeshissa (6402) sekä Keskon käyttämän BSCI-auditointijärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä Vietnamissa (6401). Vuoden 2017 alkupuolella valmistui tutkimus viinirypäleiden arvoketjun työoloista Etelä-Afrikassa, Intiassa ja Brasiliassa (6501). Helsingissä, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Henri Lindholm hallituksen puheenjohtaja Janne Ronkainen toiminnanjohtaja