KV 29.9.2005 122 VIREÄ IKÄÄNTYMINEN

KV 29.9.2005 122 VIREÄ IKÄÄNTYMINEN Kirkkonummen ikäihmisten palvelujen strategia ja kehittämissuunnitelma vuoteen 2012

2 Sitten kun en enää muista nimeäni, sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen. Sitten kun enää en ole tuottava yksilö kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa - eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan - mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus. Tuntematon ajattelija Teksti: Marja Laamanen Ulkoasu: Tarja Pakarinen Kuvat: Päivi Mäkinen, Tony Häggblom, Leena Raunetsalo

3 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen Ikäihmisten palvelujen strategia- ja kehittämisohjelma perustuu Kirkkonummen kunnan strategiaan ja siinä esitettyihin arvoihin, visioon ja ikääntyvää väestöä koskevaan päämäärään: Ikääntyvien kuntalaisten kaikinpuolista turvallisuutta, asumisvaihtoehtoja ja palveluita kehitetään. Raportin taustalla ovat Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuositus (2001), Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004 2007, Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektia (2003) ja Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (2002). Strategian ja kehittämissuunnitelman peruslähtökohtana on ikäihmisen arvostaminen, tasavertainen ja oikeudenmukainen kohteleminen, omatoimisuuden edistäminen sekä eheän elämänlaadun luominen turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Ikääntyvän kokona asuminen on aina ensisijainen vaihtoehto toimintakyvyssä tapahtuvasta heikkenemisestä huolimatta. Tämä toteutuu parhaiten tuottamalla sellaisia monipuolisia palveluita, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä myös kodin ulkopuolella elin- ja asuinympäristössä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana on ikääntyvän omien voimavarojen säilyttäminen mahdollisimman pitkään. Palveluita tuottavat kunnan lisäksi yksityiset hoivayrittäjät ja muutamat yhdistykset. Palvelujen saaminen omalla äidinkielellä on erityisen tärkeää ikääntyville henkilöille. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan muun muassa ehkäisevien kotikäyntien ja ikäihmisten oman aktiviteetin lisäämisen muodossa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä huomioidaan vertaistoiminta ja ikäihmisten osaamisen hyödyntäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisohjelma painottaa entistä tarkoituksenmukaisempia palveluita ikäihmisille niin, että he saavat palveluita oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Palvelujen järjestämisessä tarvitaan lisäksi riittävä, osaava, työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta. Vaihtoehtoisten asumismuotojen kehittäminen on Kirkkonummella suuri haaste jatkuvasti kasvavan ikäihmisten määrän tarpeita vastaavaksi. Tavallisen vuokra- ja omistusasuntokannan lisäksi tarvitaan riittävästi hoiva- ja palveluasuntoja silloin, kun kotona asuminen ei ole enää turvallista ja tarkoituksenmukaista. Tärkeä tekijä ikäihmisen elämän laadun eheyden säilyttämisessä on mahdollisuus osallistua erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisestikin aktivoiviin toimintoihin. Näitä voidaan edistää huomioimalla ikäihmisten erityistarpeet muun muassa kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjonnassa myös niille ikääntyville, jotka eivät pääse tapahtuma- ja toimintapaikkoihin tai asuvat hoiva- ja palveluasunnoissa. Ikäihmisten palvelujen strategian ja keittämisohjelman linjaukset toteutuvat toimialojen toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Myös vanhus- ja vammaisneuvostojen roolit ovat ohjelman toteutumisen edistämisessä ja seurannassa merkittäviä.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...5 2. KIRKKONUMMI 2003-2004...7 2.1 Väestö...7 2.2 Asuin- ja elinympäristö...8 2.3 Ikäihmisille suunnatut palvelut...8 2.3.1 Ennaltaehkäisevät palvelut...11 2.3.2 Kotiin tuotettavat palvelut...12 2.3.3 Palvelu- ja laitosasuminen...13 2.3.4 Terveyspalvelut...15 3. KEHITTÄMISTYÖ KIRKKONUMMEN IKÄIHMISTEN PALVELUISSA...16 4. STRATEGINEN OSA...18 4.1 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET...20 4.2 STRATEGIA JA TOIMENPITEET...21 4.2.1 ASIAKASNÄKÖKULMA JA PALVELUTARJONTA...22 4.2.2 TALOUDEN HALLINTA...25 4.2.3 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY...25 4.2.4 PROSESSIT JA RAKENTEET...27 5 TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA JA MERKITTÄVIMPIÄ INVESTOINTIHANKKEITA...28 6. LOPUKSI...33 7 LÄHTEET...34 LIITE 1. Esitys kirkkonummen ikäihmisten tulevaisuuden palveluportaikoksi v. 2012...36

5 1 JOHDANTO Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (Stakes oppaita 2001:4) on laadittu yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliittoon, Stakesin, alan järjestöjen sekä vanhustyön asiantuntijoista koostuneen ryhmän kanssa. Suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen, ikääntyneiden sosiaaliset edut turvaava ja kunnan poliittisen johdon virallisesti vahvistama vanhuspoliittinen strategia. Laatusuosituksen mukaan vanhuspoliittisessa strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. Laatusuositus esittää tavoitteeksi, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi asua itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Lisäksi kotona asumista tuetaan nopeasti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Hoidon tulee olla myös asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Kirkkonummen vanhustenhuollon kehittämistyöryhmä julkaisi helmikuussa 1998 raportin Ikääntyvä Kirkkonummi, jossa oli konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ikäihmisten palvelujen parantamiseksi sekä laadullisesti että määrällisesti vuosille 2000 2005. Varsinainen strategia ikäihmisten palveluille kuitenkin puuttui. Kirkkonummella sosiaalilautakunta päätti kokouksessaan 10.09.2002 87 perustaa työryhmän Ikäihmisten palveluiden strategian ja kehittämisohjelman laatimiseksi pyytäen samalla terveyslautakuntaa nimeämään työryhmän luottamushenkilö- ja virkamiesedustajansa. Työryhmän jäsenet: Antti Lavanti, sosiaalilautakunnan ja työryhmän puh.johtaja Raimo Suominen, sosiaalilautakunnan jäsen Merja Etholén-Rönnberg, sosiaalipalvelupäällikkö Saija Vanhanen, kotihoidon alue-esimies Stephan Rantala, terveyslautakunnan jäsen Kielo Leimi, terveyslautakunnan jäsen Anja Orama-Lindqvist, ylilääkäri Leila Forsman, ylihoitaja Ulf Kjerin, kunnanhallituksen edustaja Marja Laamanen, kotihoidon alue-esimies, projektityöntekijä Sirpa Roos, talouspäällikkö, työryhmän sihteeri Keväällä 2004 osa Kirkkonummen kunnanhallituksen -, sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenistä sekä virkamiehiä teki opintomatkan Tanskaan, jonka opintomatkan teemana oli avopalvelujen kehittäminen Tanskan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ennen matkaa em. työryhmä järjesti kunnanhallituksen iltakoulun asiasta sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenille. Iltakoulun tarkoituksena oli evästää matkaan lähtijät. Matkan jälkeen samalla kokoonpanolla arvioitiin matkan antia. Tanskasta saadut hyvät kokemukset suuntaavat ikäihmisten palveluiden strategiaa ja kehittämissuunnitelmaa Kirkkonummella. VIREÄ IKÄÄNTYMINEN raportti antaa suuntaviivat poliittisille päättäjille ja ikäihmisten palveluita kehittäville virkamiehille toimintasuunnitelman ja talousarvion laadin nassa. Tavoitteiden toteutumista seurataan, ja tulokset julkaistaan vuosittain sosiaali- ja terveystoimien toimintakertomuksissa.

6 Työryhmä kiittää Marja Laamasta ja muita virkamiehiä ja luottamushenkilöitä aktiivisesta otteesta tämän palvelu- ja kehittämissuunnitelman valmiiksi saattamisesta. Samaten työryhmä kiittää Sanna Lauslahtea, joka on toiminut työryhmän konsulttina koko prosessin ajan. Leena mummonsa kanssa

7 2. KIRKKONUMMI 2003-2004 Kirkkonummi on yli 32 000 asukkaan kunta 30 km:n päässä Helsingistä länteen. Kunta kuuluu Suomen muuttovoittoisempiin kuntiin. Koko Suomea tarkastellessa Kirkkonummi sijoittuu kasvuprosentteja vertailtaessa 7. sijalle. Kirkkonummelle muuttaa lähinnä lapsiperheitä. (Laukkanen HS 2004.) 2.1 Väestö Kirkkonummen kunnan elokuun 2004 väestötietojen mukaan koko väestö oli jakautunut iän mukaan seuraavasti: Ikä 0-6 v 7-15v 16-64 v 65-74 v - 75-84 85+ yht. hlö 3540 4422 21440 1752 806 177 32 137 % 11 13,8 66,7 5,5 2,5 0,5 100 (Santaholma, Terveystoimen väestötiedot, 2004) Kirkkonummella 31.12.2003 demografinen huoltosuhde oli 2,2 työikäistä yhtä huollettavaa kohti. 2012 ennusteiden mukaan huoltosuhde Kirkkonummella olisi keskimäärin 2,07. Demografisella huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisen väestön lukumäärän suhdetta alaikäisten ja yli 65 vuotiaiden lukumäärään. (Ikääntyvä Päijät-Häme, kuntien hyvinvointiraportti 2003, 21 & Oulun vanhustenhuollon strategian ja toimintaohjelman tarkastus vuoteen 2007.2003, 25.) Yli 75 vuotiaista ruotsinkielisten osuus kieli kpl % kaikki kieliryhmät yht. 987 100 ruotsi 523 53 (Santaholma, Terveystoimen väestötiedot, 10/2004) Maahanmuuttajia oli 31.12.2003 yhteensä 575 henkilöä eli 1.9% kunnan väestöstä. Vain 19 henkilöä oli yli 75-vuotiaita. Suurimmat kieliryhmät maahanmuuttajien kohdalla olivat venäjä, albania, viro ja englanti. (Tilastokeskus, väestötilasto 2003). Kirkkonummi kuuluu niihin 8:an Suomen kuntaan, joissa vuoden 2002 päättyessä väestöstä oli vanhuuseläkkeellä alle 10 %. Etelä-Suomen läänissä muita kuntia olivat Espoo, Vantaa, Helsinki sekä Järvenpää. (Eläketurvakeskuksen tilastoraportti 2004, 14.) Työikäisten (17-64 v) kirkkonummelaisten valtionverotuksessa verotettava tulo vuonna 2000 oli keskimääräinen 26.455 euroa. Yli 65-vuotiaiden osuus kaikista tulonsaajista Kirkkonummella vuonna 2000 oli 10 % (vrt. koko maa: 19 %). Vastaavasti 65 vuotta täyttäneiden kirkkonummelaisten verotettava tulo oli keskimääräinen 18.904 euroa. Pienimmässä tuloryhmässä (alle 5.000 euroa/v.) olevien yli 65-vuotaiden osuus kaikista tuloa saaneista yli 65-vuotiaista oli 5 % (koko maa: 7 %). (Lindström 2004.)

8 2.2 Asuin- ja elinympäristö Kirkkonummen kunnassa on kolme suurta taajamaa: keskustan, Masalan ja Veikkolan asumiskeskukset. Niiden lisäksi on useita pienempiä kyliä ja haja-asutusalueita. Suunnittelussa korostuu erityisesti mahdollisimman suuri esteettömyys sekä asuntoalueilla että asuinrakentamisessa. Vuokratuotannosta varsinaisesti ikäihmisille suunnattuja asuntoja on yhteensä 57. Ne sijaitsevat Kirkkonummen keskustassa palvelukeskuksen ja talon välittömässä läheisyydessä sekä Pohjois-Kirkkonummella. Lisäksi kunnassa on ruotsinkielisille vanhusten vuokrataloyhtiön 22 asuntoa sekä VVO:n seniorivuokra-asuntoja 60. Kirkkonummen Palvelukeskussäätiöllä on 42 asuntoa sekä välittömässä läheisyydessä vapaarahoitteisia omistusasuntoja 23. Suurin osa ikäihmisille suunnatuista asunnoista on myös liikuntarajoitteisille ja vammaisille sopivia. (Kirkkonummen huolto, Talonkirja 2004). Lisäksi kunnassa asuu niin taajamissa kuin haja-asutusalueillakin ikääntyviä omakotiasujia, joiden kotona asuminen tulisi turvata mahdollisimman pitkään. Kunnan kaikista vanhusasuntokunnista n. 30% oli yhden hengen kotitalouksia. Nykyinen kaupunkimainen elämäntapa näkyy myös yksinäisyytenä. Eliniän piteneminen tulee varmasti vaikuttamaan myös yksinasuvien lisääntymiseen. Erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa (puuttuu vesijohto) kirkkonummelaisista ikäihmisistä (75+) asui 31.12.2003 12 asuntokuntaa. (Forstén E. 2004.) 2.3 Ikäihmisille suunnatut palvelut Kirkkonummi on jaettu neljään eri alueeseen (Itä-, Etelä-, Länsi- ja Pohjois-alueeseen), joissa palveluita tuotetaan ikäihmisille sosiaali- ja terveystoimessa alueellisesti. Kirkkonummen ikäihmiset vuonna 2003 ja 2004 ja ennusteet vuosille 2007 ja 2012 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2004 2007 2012 75+ 871 958 1034 1186 75+ (Rakentamisohjelma vuosille 2003-2012 2003, 59.) Jos ennustetta katsotaan vuodesta 2004 vuoteen 2012, kirkkonummelaisten ikäihmisten määrä (+75-vuotiaat) kasvuprosentti on lähes ½ suurempi (14,7%) verrattuna nykypäivään (9.9%).

9 Vuonna 2004 Kirkkonummen eri alueilla asuvat 75 vuotta täyttäneet. Alue Määrä Pohjoinen 186 Länsi 350 Etelä 296 Itä 155 Yhteensä 987 (Santaholma, Terveystoimen väestötiedot 10/2004)

10 KIRKKONUMMI STRATEGIA 2000+ Ikääntyvien kuntalaisten kaikinpuolista turvallisuutta, asumisvaihtoehtoja ja palveluita kehitetään Ennaltaehkäisevät palvelut Kotiin tuotettavat palvelut Palvelu- ja laitosasuminen Terveyspalvelut Ehkäisevät kotikäynnit Kodin muutostyöt Kutsutaksi Kuljetuspalvelut Palvelukeskus Kerhotoiminta Seurakunta Eri uskontokunnat Yhdistykset, järjestöt Liikunta Kotihoito tilapäinen säännöllinen Tukipalvelut ateriapalvelu vaatehuolto saunapalvelu turvapalvelu päiväkeskustoiminta Palveluseteli Omaishoidon tuki Palveluasuminen Palvelutalo Tammikartano Tammikoti Laitosasuminen Volskoti Metsäpirtti Terveyskeskussairaala Perusterveydenhuollon palvelut Terveyskeskuksen avopalvelut Omalääkäri Avosairaanhoidon tukipalvelut Terveyskeskuksen sairaala Päivystys Kuntoutus Pitkäaikaishoito Erikoissairaanhoidon palvelut sekä poliklinikka että vuodeosastolla Kansalaisopisto Kulttuuritoimi Yksityiset terveyspalvelut Kirjasto

11 2.3.1 Ennaltaehkäisevät palvelut Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto toimintakyvyssä tapahtuvasta heikkenemisestä huolimatta. Sosiaalihuollon palveluissa ja sosiaalialan työssä tavoitteena on ihmisen hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus. (Aho 1999, 318-319.). Samaa ajattelua edustavat myös Terveys 2015 (2004) ja Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (2002). Ehkäisevät kotikäynnit on ikäihmisille suunnattu toimintamalli. Käynneillä arvioidaan ikäihmisen selviytymistä jokapäiväisistä toimista, kannustetaan omien voimavarojen aktivoimiseen sekä annetaan tietoa kunnan harrastusmahdollisuuksista ja palveluista. Kotikäynneillä saatujen tietojen avulla voidaan ennakoida, suunnitella ja kehittää palveluja ikäihmisten tarpeita vastaaviksi. Kodin muutostöiden avulla voidaan mahdollistaa ikääntyvän kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja turvallisesti poistamalla esim. amme pesutilasta tai asentamalla esim. tarvittavia kahvoja, kaiteita tai luiska turvallisemman liikkumisen tueksi. Kunnan vanhusten ja vammaisten neuvojat ovat tässä asiassa avainasemassa koordinoimaan niin sosiaalihuoltolain kuin vammaispalvelulainkin mukaisten muutostöiden toteutumista ja apuvälineiden hankintaa. Kutsutaksipalvelua järjestetään sosiaalitoimesta ikäihmisille. Kutsutaksin palvelulinja liikennöi kaksi kertaa viikossa ovelta ovelle -periaatteella, tilaus tehdään kunnan infopisteeseen. Tilataksi hakee tarvitsijat keskustaan palvelujen äärelle, ja vie heidät sovitun aikataulussa takaisin kotiin Kuljetuspalvelua voivat hakea sellaiset henkilöt, jotka eivät voi kulkea yleisillä kulkuneuvoilla. Palvelu on tarkoitettu virkistysmatkoja varten. Vammaispalvelulain nojalla myönnettyjä matkoja ei ole tarkoitettu matkoihin, joita Kela korvaa. Kirkkonummen palvelukeskussäätiö ylläpitää palvelukeskusta ja taloa sekä harjoittaa tiloissaan palvelutoimintaa omana tuotantona ja vuokraamalla tiloja. Tiloja vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, kokouksiin, liikuntaan, askarteluun jne. Omaa palvelutuotantoa ovat ateria- ja kahvila- sekä ravintolapalvelut, päiväkeskustoiminta, eläkeläisten liikuntaryhmät ja seniorinetti. Talossa toimii mm. jalkojenhoitajan vastaanotto sekä muita yksityisiä yrittäjiä. Ikäihmisille on tarjolla eri puolilla Kirkkonummea kotihoidon järjestämää kerhotoimintaa, jossa ikäihmiset voivat yhdessä esim. askarrella, pelata pelejä tai muuten vain viettää aikaansa yhdessä. Kirkkonummen suomalainen ja ruotsalainen seurakunta järjestävät muiden palveluidensa lisäksi ikäihmisille suunnattuja leirejä, retkiä ja eri puolilla kuntaa kokoontuvia kerhoja. Toiminta tapahtuu päiväsaikaan ja tarvittaessa pyritään järjestämään kuljetus. Diakoniatyöntekijät ja papit tekevät kotikäyntejä pyydettäessä. Papilta voi saada myös ehtoollisen omassa kodissaan. Aktiivisille eläkeläisille Kirkkonummella on tarjolla toimintaa kuudessa eläkeläisjärjestössä. Kunnassa on lisäksi lukuisia määriä erilaisia vammais-, potilas- ja muita vertaistukijärjestöjä, joissa jäseninä on ikäihmisiä. Järjestöjen toiminta perustuu vapaaehtoiseen työpanokseen.

12 Vanhusneuvoston päätehtävänä on seurata vanhustenhuollon kehitystä ja vanhusväestöä koskevia yhteiskunnallisia toimintoja ja vaikuttaa niihin. Se valvoo muun muassa, että vanhusväestölle tärkeät kysymykset otetaan huomioon kunnan eri elimissä ja että päättäjille välittyy vanhusväestön asiantuntemus esillä olevista kysymyksistä. Vammaisneuvoston tehtävänä on valvoa vammaisten kirkkonummelaisten etuja sekä edistää heidän tasa-arvoaan, osallistumistaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Vammaisneuvosto seuraa yleisiin oloihin vaikuttavaa suunnittelua ja päätöksentekoa vammaisten kannalta. Se antaa lausuntoja kaavoitussuunnitelmista ja erilaisista hankkeista, tutkii uudis- ja korjausrakentamisen piirustukset ja muut suunnitelmat ja ottaa niihin kantaa. Samalla se seuraa yksittäisille vammaisille tarkoitettujen palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kehitystä. Järjestöt ovat löytäneet yhteistyön voiman ja mahdollisuudet yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi perustamalla yhteistyöjärjestön. Kirkkonummen yhteistyöjärjestö on jo vuodesta 1990 lähtien ollut kunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteinen foorumi. Lähes 3000 hengen yhteisjäsenmäärä on merkittävä tekijä mm. erilaisessa yhteydenpidossa kuntaan päin ja päinvastoin. Veteraaniasian neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien palvelutilannetta ja avustaa palvelujen kehittämisessä yhteistyössä eri veteraanijärjestöjen kesken sekä tekee aloitteita ja esityksiä kunnanhallitukselle sekä muille toimielimille. Liikunnan avulla voidaan ylläpitää ja kohottaa fyysistä kuntoa sekä lisätä henkisiä voimavaroja. Liikuntatoimi järjestää erityisryhmille mm. tuoli-, sali-, vesi-, syvävesijumppaa ja kuntosaliharjoittelua, joita toimintoja toteutetaan esim. uimahallilla, Gestebyn nuorisotalolla, Masalan monitoimitalossa, Palvelukeskuksessa ja Mikaeligårdenissa (ruotsinkielisille vanhusten vuokrataloyhtiö). Liikuntatoimen lisäksi kansalaisopisto tarjoaa ikäihmisille liikuntaa ja muita kulttuurimahdollisuuksia. Avustajan kanssa uimassa Humaljärvellä Kirkkonummella kulttuuripalvelut tarjoavat Ikääntyneille erilaisia tilaisuuksia, kuten Veteraanipäivä, Itsenäisyyspäivä ja Kirkkonummi-päivät. Lisäksi kulttuurijärjestöillä on mahdollisuus anoa kunnalta avustusta eri toimintoihinsa. Kirjaston ja kotihoito tekevät yhteistyötä niin, että kotihoidon asiakkaat saavat halutessaan kirjastopalvelut kotiinsa. Tarjontaa lisätään tulevaisuudessa myös sähköisen viestinnän uusien mahdollisuuksien myötä. Kirjasto palvelee myös palvelutalossa ja laitoksissa asuvia. 2.3.2 Kotiin tuotettavat palvelut Kotihoito Kirkkonummen kunnassa kotihoidolla tarkoitetaan kotiin tuotavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kunnassa asuville toimintarajoitteisille vanhuksille, vammaisille, pitkäaikaissairaille, saattohoitoasiakkaille sekä muille lyhytaikaista apua tarvitseville henki-

13 löille. Palveluiden avulla pyritään mahdollistamaan kotona asuminen noudattaen palveluja hoitosuunnitelmaa niin, että se on tavoitteellista, joustavaa ja vastaa asiakkaan tarpeita. Kotihoito voi olla tilapäistä tai jatkuvampaa, säännöllistä viikoittain tapahtuvaa hoitoa ja palvelua. Kotihoidon tavoitteena on ylläpitää mahdollisuuksien mukaan vanhuksen tai vammaisen terveyttä ja toimintakykyä, turvata asiakkaille ihmisarvoinen elämä hänen omaa arvomaailmaansa ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen sekä tukea asiakkaan omatoimisuutta kotona selviytymisessä niin pitkään kuin mahdollista. Kirkkonummen kotihoidossa asiakkaat saavat yksilöllisen palvelun ja hoidon, josta vastaa asiakkaalle määritelty omahoitaja ja hänen tiiminsä. Vuonna 2004 kotihoidon henkilökunta koostuu kotiavustajista, kodinhoitajista, lähihoitajista, perushoitajista ja sairaanhoitajista sekä palvelusihteeristä, ja 4 alueella alueesimiehestä. Yhteensä henkilökuntaa Kirkkonummen kotihoidossa on 61 henkilöä. Kotihoito toimii maanantaista - sunnuntaihin klo 8-21 välillä. Öisin palvelu ostetaan paikalliselta sairaankuljetukselta. (Kirkkonummen kotihoito 2004.) Kirkkonummen kotihoidon tukipalveluita ovat kotiin kuljetettavat ateriat, hygieniapalveluista saunotus ja vaatehuolto, turvapalveluista turvapuhelimet ja päivätoiminta Kirkkonummen palvelukeskuksessa sekä siivouspalvelu. Pääasiassa siivous tuotetaan palvelusetelillä. (Kirkkonummen kotihoito 2004.) Palveluseteli kunnissa perustuu sosiaalihuoltolakiin (SHL710/1982) ja sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992). Palvelusetelin tavoite ja tarkoitus on tarjota asiakkaalle valinnan mahdollisuus kunnan oman toiminnan lisäksi hankkia palvelu yksityiseltä palvelun tuottajalta. Tämä parantaa palvelujen saatavuutta sekä vahvistaa asiakkaan asemaa. Asiakas ei saa esim. seteliä tai lipuketta vaan viranomaispäätöksen. Sosiaalilautakunta vahvistaa maksut vuosittain. Omaishoidon tuki on tarkoitettu vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi. Harkittaessa tukea myönnetään silloin, kun se korvaa laitoshoidon tai palveluasumisen ja on ympärivuorokautista tai jatkuvaa. Sosiaalilautakunta on porrastanut tuen neljään eri luokkaan perustuen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen. Tukea maksetaan kalenterivuosi kerrallaan. 2.3.3 Palvelu- ja laitosasuminen Silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, ikääntyneille kuntalaiselle pyritään tarjoamaan heidän sairautensa, toimintakykynsä ja elämäntilanteensa perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukainen paikka joko palvelu- tai laitosasumisena. Sosiaali- ja terveystoimen yhteinen SAS-työryhmä (= Selvitä, Arvioi, Sijoita) käsittelee kaikki palvelutaloon ja laitosasumiseen odottavien asukkaiden hakemukset ja tekee ehdotuksen tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta Kirkkonummen palvelukeskussäätiön palvelutalo oikealla Palveluasuminen voidaan järjestää laitoksen yhteydessä, asuntola- tai palvelutaloluonteisena, normaalina vuokra-asumisena tai asiakkaan omistamassa asunnossa. Vanhain-

14 koti määritellään Kelan mukaan avopalveluksi. Kaikki kunnan alueella sijaitsevat yksityiset palveluasumisyksiköt tarjoavat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Henkilöstömiehitys on yli 0,4 hoitajaa asukasta kohti, jolloin puhutaan tehostetusta palveluasumisesta. Kaikki palveluasuminen on tarkoitus siirtää sosiaalitoimen alaisuuteen vuoden 2005 alusta lukien. Kirkkonummen palvelukeskussäätiö omistaa Kirkkonummen palvelutalon ja valitsee vuokralaiset asuntoihin: 26 palveluasuntoa, joista 4 yksiötä, 16 avokeittiökaksiota ja 6 varsinaista kaksiota sekä kaksi ryhmäkotia, joista toinen on 6 ja toinen 9 paikkainen. Palvelutalon hoivapalvelut on kilpailutettu, ja Suomen hoitotiimi Oy tuottaa ne kilpailutuksen tuloksena. Kunta ostaa palvelut hoitotiimiltä, ja asukas maksaa palveluista kunnan vahvistaman taksan palvelutarpeen perusteella. Vuonna 2004 henkilöstömitoitus palvelutalossa on 0.54 hoitajaa/ hoidettava. Pohjois-Kirkkonummella Hakami Oy ylläpitää kahdessa yksikössä kodinomaisissa tiloissa tehostettua palveluasumista vanhuksille. Tammikodissa on 9 vakituista ja yksi tilapäinen paikka. Vuonna 2004 kunta on ostanut kaikki 9 paikkaa. Tammikartanossa on 22 paikkaa, joista kunta ostaa 19 paikkaa. Lisäksi kunta on ostanut tilapäishoitoa omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseksi. Henkilöstömitoitus näissä paikoissa on yli 0,56 hoitajaa/ hoidettava. Tammikartano Veikkolassa Turuntien varrella Tammikoti Kirkkonummen ja Vihdin rajalla Laitosasuminen Kunnassa sairaala- ja laitospalvelut on keskitetty terveystoimen alaisuuteen. Pysyvää laitosasumista järjestetään kunnan hoivakodissa Volskodissa, jossa on 41 paikkaa kodinomaisissa pienyksiköissä. Metsäpirtti on erillinen Volsin pihapiirissä sijaitseva 8 paikkainen dementiayksikkö. Henkilöstömiehitys Volsissa on 0, 67 hoitajaa / asukas. Myös terveyskeskuksen sairaala tarjoaa laitosasumista. Vuonna 2004 sairaalan 60 sairaansijasta keskimäärin 20 on ollut pysyväispotilaiden käytössä. Terveyskeskuksen sairaalan henkilöstömitoitus on 0.65 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Sairaala ei kuiten-

15 kaan voi olla kenenkään ikäihmisen tai vammaisen koti. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että mahdollisimman pian kuntaan rakennetaan hoivakoti, johon sairaalan pysyväispotilaat siirretään kodinomaisiin yksiköihin. 2.3.4 Terveyspalvelut Vuoteen 2030 mennessä miesten keskimääräinen elinajanodote nousee 79,5 vuoteen (74,1 vuonna 2000) ja naisten 84,6 vuoteen (81,0 vuonna 2000) (Tilastokeskus, väestöennusteet 2001-2030). Eliniän kasvu tuo mukanaan toimintakykyisiä vuosia, sairastuvuuden ei ennusteta lisääntyvän. Jokaiselle suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo kuinka tervettä tai sairasta väestö on suhteutettuna koko maan keskiarvoon (= 100). Kirkkonummella terveysindeksi on 61. Indeksiluku muodostuu kolmesta muuttujasta: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Indeksi kertoo, että HUS piirissä on koko maan kolme terveintä väestöä omaavaa kuntaa, Kirkkonummen lisäksi Espoon (57) ja Kauniaisten (63). (Kela 2004.) Perusterveydenhuollon palvelut Kunnan terveydenhuollon toimiala huolehtii kuntalaisten terveyspalveluista. Terveyskeskus järjestää perusterveydenhuollon palvelut. Jokaiselle kuntalaiselle määräytyy asuinosoitteensa perusteella omalääkäri, joka ensisijaisesti huolehtii oman väestönsä avohuollon palveluista. Omalääkärin lisäksi terveyskeskuksessa on sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanottoja, laboratorio, röntgen ja fysioterapiapalveluita sekä rajoitetusti sosiaalityöntekijän, puheterapeutin, toimintaterapian ja psykologin palveluita. Kirkkonummen terveyskeskus Suun terveydenhuolto edistää ja ylläpitää kirkkonummelaisten suunterveyttä ja toimintakykyä. Toiminta toteutuu alueellisesti. Ikäihmisten suun terveydenhoitoon on lähivuosina kiinnitetty erityisesti huomiota. Yli 65-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa terveyskeskus. Se toteutetaan joko yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena, avohoidossa tai laitoksessa. Terveyskeskuksen sairaala sekä päivystys-, kuntoutus- ja pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen sairaala (yhteensä 60 sairaansijaa) huolehtii kuntalaisten tarvitsemista perusterveydenhuollon sairaalapalveluista silloin, kun sairaus ei vaadi erikoislääkäritason hoitoa. Hoitoon potilaita tulee sekä päivystysluontoisesti, sovitusti kotoa tai muista sairaaloista kuntoutukseen sekä saattohoitoon kuoleman lähestyessä. Tärkeä haaste sairaalalle on järjestää jatkohoitopaikka tarvittaessa niille erikoissairaanhoidosta tuleville potilaille, joiden hoito ei vaadi enää erikoissairaanhoitoa. Kirkkonummi kuuluu HUS piiriin, joka piiri huolehtii kuntalaisten erikoissairaanhoidosta.

16 Kirkkonummella on useita yksityisiä terveyspalveluja tuottavia yrityksiä, joiden palveluja kuntalaiset käyttävät. Osa yksityisistä terveyspalveluista on erikoistunut tuottamaan palveluita laajasti yleislääkäripalvelujen lisäksi esim. erikoislääkäri - ja terveydenhoidon palveluja sekä suorittamaan mm. laboratoriotutkimuksia ja ultraäänitutkimuksia. Osa yksityisistä terveyspalvelujen tuottajista palvelee suppealla alueella kuten hammaslääkärit 3. KEHITTÄMISTYÖ KIRKKONUMMEN IKÄIHMISTEN PALVELUISSA Kirkkonummen kunnassa on tehty erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä ikääntyvien kuntalaisten hyväksi. Vanhustenhuollon asiantuntijoista koostunut työryhmä on tehnyt kehittämistyötä, ja se julkaisi raporttinsa vuonna 1998, joka raportti päivitettiin vuonna 2000. Raportin kehittämisehdotuksista esim. vuonna 2002 aloitti dementiayksikkö Metsäpirtti toimintansa, vuonna 2003 toteutui kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen ja samana vuonna laitoshoito siirtyi terveystoimeen. Myös vuonna 2003 rakennettiin palvelutalo keskustaan. (Ikääntyvä Kirkkonummi 2000). Vuonna 1998 kunnan 65-vuotiaille kohdennetusta palvelutarpeita käsittävästä tutkimuksesta ilmeni, että Kirkkonummen terveysaseman palveluista haastateltavat kokivat omalääkärijärjestelmän toimineen tyydyttävästi, kotipalvelusta oli vain vähän omakohtaista kokemusta ja enemmistö kannatti kotisairaalatoiminnan kehittämistä. Kunnan kauppapalveluihin oltiin melko tyytyväisiä, mutta ongelmatilanteeksi nähtiin kulkeminen hajaasutusalueella. Palvelulinjan tai taksiseteleiden kokeilua kaivattiin ja kodin turvateknologiaan suhtauduttiin myönteisesti. (Koskinen 1998.) Osa tästä tutkimuksesta esiin nousseista epäkohdista on korjattu ja osaa kehitetään. Vuonna 2002 omaishoidon kehittämisprojektin aikana uusina palvelumuotoina omaishoitoon tuli kotilomitus, palvelurahakäytäntö, Tammikodin lyhytaikaishoidon kompensoiminen (intervallipaikka) sekä mahdollisuus omaishoidon tukeen palveluna hoitopalkkion sijasta. Lisäksi palveluiden joustoa ja omaishoidon tuen hakijoiden tasa-arvoa parantamaan tehtiin kuntakohtaiset myöntämisperusteet ja ohjeet. (Ahlsten 2002.) Kehittämistyötä jatketaan olemassa olevilla resursseilla. Omahoitajasysteemi otettiin käyttöön Kirkkonummen kunnan kotihoidossa vuonna 2003. Yhteistoiminnallinen oppimisprosessi kesti koko vuoden 2002. Omahoitajuuden merkitys kotihoidolle on ollut tärkeä, sillä se on organisaation näkökulmasta selkeyttänyt rakenteita, ja asiakkaan näkökulmasta se on tuonut tavoitteellista ja laadukkaampaa palvelua ja hoitoa. Laatu syntyy siitä, että hoitaja tuntee asiakkaan hyvin sekä omaisilla ja muilla hoitotahoilla on tieto kenen puoleen kääntyy asiakaan asioissa. Kirkkonummella vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ollaan kokeiltu pienimuotoisesti. Vuonna 2003 toteutettiin vapaaehtoisille sosiaali- ja terveystoimien sekä seurakunnan ja SPR:n järjestämä koulutus Arjen Sankarit. Myös vapaaehtoistoiminnan kehittämisedellytysten kartoittamista kotihoitoon tehtiin kesällä 2003. Tutkimustuloksista ilmeni vapaaehtoistyölle olevan tarvetta saattopalveluun, seuran pitoon ja pieniin kodin askareisiin. Vapaaehtoisen tulisi olla muun muassa luotettava, iloinen ja keskustelutaitoinen. Iällä ja sukupuolella ei ollut niinkään väliä, kunhan yhteinen jutun aihe löytyisi. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä on tarkoitus jatkaa onnistuneen kokeilun ja kyselyissä saatujen tulosten perusteella. (Laamanen 2004.)

17 Vuonna 2003 yhteistyössä työvoimatoimiston, kotihoidon, kuntouttavan työtoiminnan ja Innofocuksen kanssa toteutettiin hoiva-apulaishanke, jonka tavoitteena oli saada kohtaamaan käyttämätön työvoimaresurssi ja hoiva-alan työvoimapula. Kohderyhmänä oli hoiva- ja huolenpitotyöstä kiinnostuneet pitkäaikaistyöttömät, joilla oli oikeus yhdistelmätukeen sekä työhön vaadittava terveys. Koulutus kesti 3kk. Hoiva-apulaiset työskentelevät avustavana työntekijänä vanhusten perushoidossa ja viriketoiminnassa. (Wollsten 2003.) Volskoti Palveluseteli on ollut Kirkkonummen kunnassa käytössä jo vuodesta 1995. Kaikki nämä vuodet 1995 2005 palveluseteliä on kehitetty siihen suuntaan, että se tarjoaisi vaihtoehtoisen palvelun kunnan omalle palvelulle. Vuonna 2004 alusta kaikki palveluyrittäjät ovat liittyneet Uudenmaan lääninhallituksen valvonnan alaiseksi. Samalla on saatu laki, joka koskee palvelusetelin käyttöä ja asiakasmaksuja. Lisäksi kunta on määritellyt kriteerit, joihin palveluyrittäjät ovat sitoutuneet. Palvelusetelin piiriin kuluu noin 15 yritystä, ja kaikkien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä pyrkimyksenä parantaa palvelun luotettavuutta. Kirkkonummella suuntauksena on eri ikäisten vuorovaikutuksen lisääminen. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2003 Pohjois-Kirkkonummella aloitettu Ikäihmisten ruokaryhmä, Sadatus -projekti ja syksyllä 2004 käynnistetty yhteinen liikuntatuokio ikinuorille ja päiväkotilapsille. Näillä tapaamisilla pyritään luonnolliseen kommunikaatioon eri sukupolvien välillä, ja samalla siirtämään se tieto ja taito, joka ikäihmisillä on. (Sjöwall 2004 & Baarman 2004.) Keväällä 2004 Tanskaan kohdistetusta opintomatkasta saatujen kehittämisideoiden hyödyntäminen Kirkkonummen ikäihmisten palvelutarjonnassa antaa suuntaviivoja poliittisille päättäjille ja kehittämistyötä tekeville virkamiehille. Merkittävimpinä huomioina Tanskasta voidaan mainita ikäihmisen kunnioittaminen tasavertaisena kansalaisena, heidän aktivoimisensa, palvelujen laajuus sekä henkilökunnan riittävyydestä huolehtiminen. (Laamanen 2004). Kesän 2004 aikana yhteistyötä on lujitettu Tanskan malliin vanhusneuvoston kanssa kuulemalla heitä strategiatyöskentelyssä niistä arvoista ja palveluista, jotka heille ovat tärkeitä. Samasta teemasta järjestettiin myös kuulemistilaisuuksia kuntalaisille syksyllä 2004. Ehkäisevät kotikäynnit ovat uusi asia Kirkkonummella, ja ne on tarkoitus tehdä yli 85- vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille vielä vuoden 2004 aikana. Kotikäyntejä lisätään asteittain vuositasolla 65- vuotta täyttäviin saakka. (Sjöwall 2004.)

18 4. STRATEGINEN OSA Muutokset vuoteen 2012 Vanhusten hyvinvoinnin haasteet 2004-2012 ovat syrjäytymisen ennustettavuus ja ehkäisy, hyvinvointiin vaikuttavien elämäntapoihin vaikuttaminen, masentuneisuuden tunnistaminen, liikkumattomuuteen ja sairastuvuuteen vaikuttaminen sekä hoivan tarpeen tunnistaminen. (Matti Liukkosen esitelmä, Vanhusten hoidon laatusymposium 19.11.2003) Suomessa noin 4,2% 65 74-vuotiaista, 10,7% 75 84-vuotiaista ja 35% yli 85- vuotiaista kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. (Sulkava 2001). Kirkkonummella keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien lukumäärän kehitys yli 75-vuotiaiden osalta olisi vuoteen 2012 noin 50 uutta potilasta (vuonna 2003 n. 150 potilasta). Heistä n. 2,6 % on ruotsinkielisiä. Laskelmassa on oletettu, että dementian ilmaantuvuus säilyy samana. Taulukko 1. Koko Suomen väestön ikäryhmittäiset prosenttiosuudet ja ennuste vuoteen 2030 Vuosi 1950 1990 2000 2010 2020 2030 väkiluku, 4030 4998 5181 5268 5317 5291 tuhansia Ikäryhmät, % -osuus 0-14 15-64 65-30 63 7 19 68 14 (Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2002) 18 67 15 16 67 17 16 61 23 15 59 26 Kirkkonummen väestön ikärakenne-ennuste (kasvun mukainen maksimivaihtoehto) vuosille 2007 ja 2012: (vuosina 2007, 2012 lisäys edelliseen) Väkiluku 2007-12 Maksimiväestö Ikäryhmä 1.1.2003 ikäryhmä 2007 % 2012 % 0-6 v. 7-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75-84 v. yli 85v. 3 296 4 293 20 852 1 618 718 153 0 0-6 v. 7-15 v. 16-64 v. 65-74 v. yli 75v. 4 119 5 340 25 814 1 974 1 034 10,76 13,95 67,43 5,16 2,7 4 904 6 331 30 502 2 309 1 186 10,84 14,01 67,43 5,1 2,62 Yhteensä 30 930 38 281 100 45 232 100 ** Huom. Ikärakenne 2001-2003 poikkeaa suunnitelmavuosien ikärakenteesta. (Rakentamisohjelma vuosille 2003-2012 2003, 59.)

19 Kirkkonummen sosiaalitoimen strategian (2001) mukaan Kirkkonummi on Hyvä kunta ikäihmiselle. Ikäihmisille tarjotaan yksilölliset elämäntilanteet ja tarjotaan heille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja oman identiteetin säilyttämiseen. Visio VIREÄ IKÄÄNTYMINEN. Kirkkonummelainen ikäihminen asuu itsenäisesti ja turvallisesti kodissaan, jonne hänen on mahdollista saada tarvitsemansa kotona asumista tukevat palvelut ja hoito. Arvot, jotka ohjaavat ikäihmisten palvelutuotantoa KUNNIOITTAMINEN Kohtelemme jokaista ikäihmistä tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti hänen yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi kuulemme ikäihmisiä eri palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä sekä otamme huomioon heidän itsemääräämisoikeutensa. ARVOSTAMINEN Hyödynnämme ikäihmisen elämänsä varrella saadun tiedon ja taidon eri sukupolvien keskeiseksi voimavaraksi ja pidämme heitä tasavertaisina yhteisön jäseninä. OMATOIMISUUS Palveluiden lähtökohtana on ikäihmisten omien voimavarojen käyttö ja niitä tukemalla pyritään säilyttämään hänen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. ELÄMÄNLAATU Luomme ikäihmiselle eheän ja mahdollisimman laadukkaan loppuelämän hänelle turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä, jossa sosiaalinen verkosto on tavoitettavissa. Volskodin Juhannusjuhlat vuonna 2004

20 4.1 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET KOTI ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖNÄ Ikääntyvä asuu mahdollisimman pitkään kotona Elinkaariasuminen Asuin- ja elinympäristö tukevat kotona asumista. Koti on mahdollista muuntaa asujansa mukaan YHTEISÖ IKÄÄNTYVÄN TUKENA Ikäihminen ei ole yksin Ikäihmisen elämän tuomaa kokemusta ja taitoja siirretään eri sukupolvien käyttöön. Ikääntyvä otetaan voimavaraksi hänen kiinnostuksensa ja voimiensa mukaan. Ikäihmiselle järjestetään kohtaamis- ja vuorovaikutuspaikkoja yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyksi IKÄÄNTYVÄN TOIMIN- TAKYVYN SÄILYMINEN PALVELUT KUSTANNUKSET Kirkkonummella ikääntyvällä on mahdollisuus omatoimiseen, terveeseen ja aktiiviseen elämään Ikääntyvä kantaa ensisijaisesti itse vastuun omasta terveydestä (itse myös). Terveydenedistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, aktiviteettien lisääminen. Monipuoliset palvelut Ikääntyvä voi valita ja vaikuttaa palveluihinsa. Ehkäisevät kotikäynnit. 90 % yli 75-vuotiaista voi asua kodissaan ja heistä kotihoidon palveluita saa säännöllisesti noin 25 %, tarvittaessa myös ympärivuorokautisesti. Omaishoidontukea saa 8 % yli 75-vuotiaista. Tehostettu palveluasumisen piiriin kuuluu 8 % 75-vuotta täyttäneistä. Henkilöstömitoitus yli 0,4 hoitajaa/asukas. Laitosasumisen piiriin kuuluu 6,4 % 75-vuotta täyttäneistä. Henkilöstömitoitus yli 0,7 hoitajaa/asukas. Pitkäaikaishoidosta terveyskeskussairaalassa luovutaan, sairaala keskittyy akuuttihoitoon ja geriatriseen kuntoutukseen, sairaalapaikkoja on 4% 75-vuotta täyttäneille. Henkilöstömitoitus yli 0,8 hoitajaa/ss, lisäksi riittävästi kuntoutushenkilökuntaa. Kustannukset pysyvät hallinnassa Työntuottavuutta nostetaan henkilöstön osaamisen ja työtyytyväisyyden sekä hyvän johtamisen avulla. Työntekijöiden kustannustietoisuus auttaa jokaista tekemään valintoja ja oikeita päätöksiä. Ennaltaehkäisevien palveluiden avulla vähennetään kustannusten nousua laitos- ja palveluasumisessa. Ylimääräisiä kustannuksia vältetään huolehtimalla, että ikääntyvä on oikeassa paikassa oikeaan aikaa.