Lahden yliopistokeskus Yleisöluento 3.5. 2011 Antti Karisto: Kolmas ikä kun työ on takana, mutta vanhuus edessä
Tuhannet suomalaiset viettävät talviaan Espanjan Aurinkorannikolla. Keitä he ovat, millaisin odotuksin he ovat muuttaneet, miten odotukset ovat toteutuneet? Kutkuttavasti kirjoitettu Satumaa kuvaa etelän elämää valoineen ja varjoineen. Samalla se laajenee yleisemmäksi puheenvuoroksi eläkeläiselämän muodonmuutoksista ja suomalaisuudesta. Kirja tukeutuu monipuoliseen tutkimuskirjallisuuteen, haastatteluihin, havainnointiin, kyselytutkimukseen, Espanjan kokemuksia kuvaaviin kirjoituksiin, päiväkirjoihin, kaunokirjallisuuteenkin. Satumaa sisältää myös havainnollisen kuvauksen siitä, miten tällaista tutkimusta tehdään.
Ikihyvä Päijät-Häme Seurantatutkimus kolmen syntymäkohortin (s. 1926 30, 1936 40 ja 1946 50) terveyskäyttäytymisestä, terveydestä, vanhenemisen kokemuksista ja elämäntyylistä. Aineistojen keruu alkoi vuonna 2002 ja jatkuu vuoteen 2012.
Tutkimusvuosi 2002 2005 2008 2012 Ikihyvä-tutkimuksen asetelma 82 86 v 78 82 y. 489 (44,7 %) 75 79 y. 689 (53,8 %) 72 76 v (kohortti 1926 30) 884 (62,1 %) 68 72 y. 796 (63,5 %) 65 69 y. 886 (66,1 %) 62 66 v (kohortti 1936 40) 1023 (71,8 %) 58 62 y. 717 (54,1 %) 55 59 y. 840 (61,0 %) 52 56 v (kohortti 1946 50) 908 (63,8 %)
Taakkatulkinta kuvitelma, että väestön vanheneminen on vain ja ainoastaan suuri yhteiskun-nallinen onnettomuus
Kolmas ikä on työiän ja varsinaisen vanhuuden välissä oleva ikävaihe. Peter Laslettin mukaan se on omalle hyvinvoinnille omistettua aikaa.
Kolmas ikä syntyy kolmesta asiasta: i) eläkkeelläoloaika pitenee, koska syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria
Elinajanodote Elinajanodotteen kehitys vuosina 1885-2007: 0-, 65- ja 80-vuotiaat miehet 80 70 60 50 40 30 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat 20 10 0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Vuosi Lähde: Tilastokeskus
Maailman terveysjärjestö WHO: Lisää vuosia elämään Lisää elämää vuosiin
Elinajan piteneminen ja toimintakyky? Odotettavissa olevat elinvuodet terveet, toimintakykyiset elinvuodet sairaat, toimintakyvyttömät elinvuodet
Elinajan piteneminen ja toimintakyky Odotettavissa olevat elinvuodet terveet, toimintakykyiset elinvuodet sairaat, toimintakyvyttömät elinvuodet
Kompressioteoria: eliniän pidentyessäkin sairastavuus pakkautuu viimeisiin elinvuosiin
Kolmas ikä syntyy kolmesta asiasta: i) eläkkeelläoloaika pitenee, koska syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria
% Perustoimintojen rajoite, NAISET 60 50 40 30 20 v. 1980 v. 2000 10 0 30 40 50 60 70 80 90 100 Ikäryhmä
Kolmas ikä syntyy kolmesta asiasta: i) eläkkeelläoloaika pitenee, koska syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria
Figure 2. The occurred and predictable changes in absolute sizes of different age groups in 1900 2050 (in millions) P e kka.p arkkine n@ vat t.f i 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1900 19151930 19451960 19751990 20052020 20352050 0-19 y 20-34 y 35-49 y 50-64 y 2003 65-79 y 80 + y 1900 19151930 19451960 19751990 20052020 20352050 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0
Kolmas ikä syntyy kolmesta asiasta: i) eläkkeelläoloaika pitenee, koska syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria
Talcott Parsons (1940-luvulla): Eläkeläisen rooli on työn kautta määrittynyt ja itsessään tyhjä. Olla eläkkeellä on sitä, että ei olla enää työssä. Eläkkeelle jäätäessä pudotaan tyhjän päälle.
Vanhenemista tulkittiin ennen irtaantumisteorian valossa. Ajateltiin että vanheneminen on irtaantumista työstä ja yhteiskunnallisen elämän keskeisiltä näyttämöiltä.
Irtaantumisteorian on sivuuttanut aktiivisuusteoria ja sen nykymuunnelmat, esim. ajatus tuottavasta ikääntymisestä.
Eläkeläisen rooli on saamassa uutta sisältöä. Se ei määrity enää yksin siitä, mistä siirrytään (työstä) vaan sille antaa sisältöä myös se, mihin siirrytään.
Vanhenemisen muodonmuutoksista puhutaan paljon, mutta tutkimustietoa on vähän. Villejä spekulaatioita esim. siitä, mitä suuret ikäluokat tekevät eläkkeellä ollessaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kolmasosa suurista ikäluokista muuttaa Espanjan Aurinkorannikolle eläkkeelle jäätyäään. Toisissa tutkimuksissa on ennustettu, että heistä 100 000 muuttaakin maalle.
Vaikka valtavia elämäntapojen mullistuksia ei tapahtuisikaan, pienetkin käyttäytymismuutokset voivat merkitä suuria, kun muistetaan muutoksentekijöiden suuri määrä.
Kolmas ikä syntyy nyt, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään (tai ei koskaan). Tungostumisteoria tosin väittää, että suuret ikäluokat saavat aina kärsiä suuruudestaan: syntyy mahdollisuuksien kapeikkoja. Mutta ne myös hyötyvät suuruudestaan, saavat äänensä kuuluville.
Analogia: Varhaisvanhuudessa tapahtuu nyt jotakin samanlaista kuin tapahtui silloin, kun nuoruus nykymuodossaan syntyi tai muuttui lyhyestä lapsuuden ja aikuisuuden välissä olevasta ajasta pitkäksi ja omaleimaiseksi elämänvaiheeksi.
Nuoret eläkeläiset ovat merkittävä ryhmä esimerkiksi kulttuurin kuluttajina, matkailijoina ja ylipäätään kuluttajina.
Markkinat eivät vieläkään ole täysin haistaneet kolmannessa iässä olevien kulutusvoimaa. Koko kulttuurissamme vallitsee kollektiivinen harha: väestö vanhenee, mutta se kuvittelee pikemmin nuortuvansa.
Taloustieteilijät ovat huomanneet, että eläkkeelle siirryttäessä kulutusaste pienenee, vaikka sen pitäisi kasvaa. Toistaiseksi eläkeikään tulleet ovat sisäistäneet säästeliäisyyden.
Moniko 72 76 -vuotiaista käyttää kunnallisia kotipalveluja? % Moniko on käynyt vuoden aikana ulkomailla? % (Ikihyvä Päijät-Häme 2002)
Moniko 72 76 -vuotiaista käyttää kunnallisia kotipalveluja? 1 2 % Moniko on käynyt vuoden aikana ulkomailla? 39 % (Ikihyvä Päijät-Häme 2002)
Uusien harrastusten omaksumisen (0-linjan yläpuolella olevat pylväät) ja vanhoista harrastuksista luopumisen (0-linjan yläpuolella olevat pylväät) yleisyys eri ikäryhmissä (Ikihyvä Päijät-Häme 2008) Löytänyt uuden mielenkiinnon kohteen tai harrastuksen Joutunut luopumaan tärkeästä mielenkiinnon kohteesta tai harrastuksesta 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % 1946-50 1936-40 1926-30
Poimintoja päijäthämäläisille tärkeistä harrastuksista: akryylimaalaus avantouinti haulikkoammunta hiljainen kävely itsetuntemus jousisoitinten rakentaminen kalligrafia karaoke käsityöt ja bailatino kiinalainen aamuvoimistelu taichi kirjoittaminen jälkipolville kullankaivuu kylän miesten aamukahvit linja-autoliikenteen historia lähetysompeluseura mehiläishoito moottoripyöräily murtomaahiihto päivittäinen avanto puutyöt puutarhanhoito tiffanytyöt tikanheitto vertaisryhmätoiminta
Benson Konlaan: kulttuurinen aktiivisuus vähentää sairastavuutta ja pidentää elinikää. Markku T. Hyyppä: erot Pohjanmaan ruotsinkielisten ja suomenkielisten terveydessä selittyvät kulttuuriharrastuksilla ja kansalaistoiminnalla.
Toimintakyky on tärkeää, koska väestön vanhenemisen vaikutukset välittyvät sen kautta. Tavallisesti toimintakykyä yritetään edistää vaikuttamalla terveyteen liittyviin elintapoihin. Toimintakykyä tukee myös mielekäs toiminta ja tekeminen ( use it or lose it )
Mikä on mielekästä toimintaa? Se mikä mielekkäältä tuntuu. Mielekkyyskokemukset ovat subjektiivisia, tosin samalla kulttuurisia. Arkisen, pienen hyvinvoinnin merkitys.
Poimintoja viime vuoden kohokohdista * aitan korjaus hauskassa porukassa * luokkakokous, vuoden 1942 luokka * ensimmäinen konsertti Sibeliustalossa * 110 asteen pakkasessa Reumalla * ennätyshauki uistimella * huvipuistossa käynti lastenlasten kanssa * hyvän marjapaikan löytäminen * Imatran kosken kuohut musiikin soidessa * kultahäät * kumppanilta päättyi vaihdevuodet (äkäily loppui) * kun tuli parvekkeelle lasit * miehen raittius * miniän tohtorinväitös * oma ylioppilastutkinto * pojan kihlaus hienon ihmisen kanssa * savusaunan valmistuminen * tieto lapsen ja isänsä tekemästä sovinnosta * tietokoneen @-ajokortin suorittaminen * uusi hevonen * uusi ihmissuhde * ystävän halaus
Kolmas ikä elämänvaiheena, jossa tehdään uusia aloituksia. Siihen voi liittyä myös ikäleikittelyä, jolloin käyttäydytään ikäiseksi epäsovinnaisella tavalla.
Kolmas ikä sitku -elämänvaiheena
Aktiivisuusodotusten ylimitoitus? Puhutaan myös tuottavasta vanhenemisesta, jolloin vanhenemisen hyvyys nähdään hyötyodotusten näkökulmasta.
Kolmas ikä on vanhuuden kuvaa kiillottava käsite. Se muistuttaa siitä, että vanhakin ihminen on toimiva subjekti. Se kieltää laittamasta yhtäläisyysmerkkejä eläkeläisyyden ja vanhuuden välille. Se tarjoaa vaihtoehdon väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle. Mutta myönteistä ajattelua edustavilla käsitteillä voi olla kielteisiäkin seurauksia.
Varsinainen vanhuus voi piirtyä kolmannen iän käänteiskuvana. Mitä jännittävämpiä ovat kolmatta ikää koskevat kulttuuriset kuvat, sitä pahempaan paitsioon voivat joutua ne, jotka eivät pysty elämään näiden kuvien mukaisesti.
Jos vanheneminen on aikaisemmin nähty väistämättömyyksien kehyksessä, kolmas ikä nähdään (joskus vain) valintojen kehyksessä.
antti karisto
Ikä ei ole vain asenne. Mahdollisuudet elää aktiivista kolmatta ikää riippuvat myös taloudellisista ja terveydellisistä resursseista. Amartya Sen: Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti.
Tekeillä tutkimus siitä, millaisia ovat ihmisten omat arvostukset ja miten terveys ja talous kaksi keskeistä resurssia vaikuttavat hyvinvointiin. Terveys on vanhuudessa tärkeää, mutta se ei ole yhtä kuin hyvinvointi. Ikääntyvien elämää ei pidä katsella yksin terveyskeskeisesti. Vanhenevaa ihmistä pitää lähestyä elämäkerrallisena olentona, kokonaisena ihmisenä, ei vain tautitapauksena.
Katsokaa itseänne. Suihkunraikas. Älykäs. Tyynissä naimisissa. Terve. Valkoisissa puhtaissa vaatteissa. Jalka ei vispaa, mieli ei harhaile, katse poraa. Haluaisin tavata teidät kolmenkymmenen vuoden kuluttua kun ihonne on rapistunut, kun mielipiteillänne ei ole enää mitään merkitystä, kun alavatsassa on outoja tuntemuksia, kun virtsa karkailee, kun teeveessä ei ole yhtään tuttua ja lapsi, jolle vielä eilen vaihdoitte vaippoja, vaikuttaa enää hämärästi tutulta. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua te olette minä. Tittelit, ammattitaidot, elämänkokemus ja saavutetut meriitit valuvat pesuhuoneen klinkkeriä pitkin lattiakaivoon ja sotkeutuvat muiden potilaiden hiuksiin ja räkäklimppeihin. Sillä hetkellä te ette enää ole neurologi Seppänen, te olette kolmoshuoneen Seppänen. Avuton, tolkuton, kunnallisen sairaanhoidon ikävä kuluerä. (Kari Hotakainen: Iisakin kirkko, 61)
Kiitosta! antti.karisto(at)helsinki.fi