Laajennusosa Tutkimusraportti Gammelbacka skola, Porvoo Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Projekti 308141 13.2.2017
Sisältö Sisältö... 2 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 3 Yleistiedot...3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus...3 Paine-eromittaukset... 4 Mittauspisteet...4 Mittaustulokset...5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 8 2/8 13.2.2017 Gammelbacka skola, Porvoo
Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 A 06100 Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Työn vastuuhenkilö: LVI-asiantuntija jouko.vaarala@wspgroup.fi puh. +358 50 320 4317 Kohde: Gammelbacka skola, Opintie 1, 06400 Porvoo Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää painesuhteet teknisen työn luokan ja vanhemman rakennusosan välillä. Painesuhteet määrittävät mahdollisen rakennusosien välisen vuotoilman suunnan osien välillä. Jatkuvatoimisia paine-eromittauksia suoritettiin 2 viikon seurantajaksolla yhteensä 3 kpl. Mittauspiste PE1 oli teknisen työn salin ja ulkoilman välillä. Mittauspiste PE2 oli teknisen työn maalaushuoneen ja vanhan rakennusosan välillä. Mittalaitteet vaikuttivat koskemattomilta, kun ne noudettiin. Tämän perusteella voidaan olettaa, että mittausta ei ole merkittävästi häiritty. 3/8 13.2.2017 Gammelbacka skola, Porvoo
Paine-eromittaukset Tiloihin tehtiin jatkuvatoimiset paine-eromittaukset 2 viikon seurantajaksolla. Ilmanvaihtona tiloissa toimii koneellinen tulo/poistojärjestelmä. Tiloissa oli jonkin verran käyttöä ja lisäksi koulun rehtori käytti teknisen työn tilan erillispoistoja (maalikaappi ja purunpoistolaitteisto) koeluonteisesti. Laitteistojen käyttö on nähtävissä paineeromittausten graafeissa. Mittauspisteet Paine-erojen mittauspisteet ovat merkitty alla olevaan pohjakuvaan. Nuoli ei ilmaise ilmavirran suuntaa, vaan painesuhteet on tulkittava seurantamittauksen graafista. Kuva 1. Mittauspisteet PE1, PE2 ja PE3 4/8 13.2.2017 Gammelbacka skola, Porvoo
Mittaustulokset Mittarit on asennettu niin, että graafinen positiivinen paine-ero kertoo sisäilman ylipaineisuudesta. Kuvissa on esitetty kuvien tulkintatapa. Paine-erot ulkoilman ja sisätilojen välillä vaihtelevat luonnostaankin voimakkaasti ilmasuunnan, tuulen ja sään mukaan. Mittari PE1 asennettiin tuuletusikkunaan siten, että paine-eroa mitattiin sisäilman ja ulkoilman välillä. Maalauskaappi ja/tai pölynpoistoimuri päällä Kuva 2. Jatkuvatoimisen paine-eromittauksen tulokset PE1. Tilan paine-ero ulkoilmaan nähden. Mittaus suoritettu rakennuksen ulkoseinärakenteen yli. Nollaviiva on korostettu punaisella merkillä kuvaajaan. Paine-eromittausten tulokset osoittavat tilan olevan mittausjaksolla yleensä alipaineinen 2-5 Pascalin verran. Maalauskaapin ja/tai pölynpoistolaitteiston käydessä tilasta tulee alipaineinen 50 Pascalin verran. Mittaustuloksissa on nähtävissä yksittäisiä ylipaineisuuden piikkejä, jotka oletettavasti johtuvat ovien aukomisesta tai tuloilmakoneen yrityksestä kompensoida maalauskaapin ja/tai pölynpoistoimurin aiheuttamaa alipaineisuutta. Käytännössä näillä ei ole suurta merkitystä. 5/8 13.2.2017 Gammelbacka skola, Porvoo
Mittari PE2 asennettiin maalaushuoneeseen siten, että paine-eroa mitattiin seinän läpi maalaushuoneen ja vanhan kouluosan luokan välillä. Seinän läpi porattiin reikä mittausta varten. Maalauskaappi ja/tai pölynpoistoimuri päällä Kuva 3. Jatkuvatoimisen paine-eromittauksen tulokset PE2. Tilan paine-ero vanhaan rakennusosaan nähden. Mittaus suoritettu uuden ja vanhan rakennusosan välisen seinärakenteen yli. Nollaviiva on korostettu punaisella merkillä kuvaajaan. Paine-eromittausten tulokset osoittavat maalaushuoneen olevan mittausjakson alussa 11.1. 13.1 hieman ylipaineinen noin 1-2 Pascalin verran. 14.1. alkaen, mittausjakson loppuun maalaushuone on ollut enimmäkseen lievästi alipaineinen noin 1-2 Pascalin verran. Maalauskaapin ja/tai pölynpoistolaitteiston käydessä tilasta tulee alipaineinen 50 Pascalin verran. Mittaustuloksissa on nähtävissä yksittäisiä ylipaineisuuden piikkejä, jotka oletettavasti johtuvat ovien aukomisesta tai tuloilmakoneen yrityksestä kompensoida maalauskaapin ja/tai pölynpoistoimurin aiheuttamaa alipaineisuutta. Käytännössä näillä ei ole suurta merkitystä. 6/8 13.2.2017 Gammelbacka skola, Porvoo
Mittari PE3 asennettiin teknisen työn saliin siten, että paine-eroa mitattiin seinän läpi salin ja vanhan kouluosan luokan välillä. Seinän läpi porattiin reikä mittausta varten. Maalauskaappi ja/tai pölynpoisto- imuri päällä Kuva 3. Jatkuvatoimisen paine-eromittauksen tulokset PE3. Tilan paine-ero vanhaan rakennusosaan nähden. Mittaus suoritettu uuden ja vanhan rakennusosan välisen seinärakenteen yli. Nollaviiva on korostettu punaisella merkillä kuvaajaan. Paine-eromittausten tulokset osoittavat maalaushuoneen olevan mittausjaksolla pääsääntöisesti hieman ylipaineinen noin 1-2 Pascalin verran. Maalauskaapin ja/tai pölynpoistolaitteiston käydessä tilasta tulee alipaineinen 40-50 Pascalin verran. Mittaustuloksissa on nähtävissä yksittäisiä ylipaineisuuden piikkejä, jotka oletettavasti johtuvat ovien aukomisesta tai tuloilmakoneen yrityksestä kompensoida maalauskaapin ja/tai pölynpoistoimurin aiheuttamaa alipaineisuutta. Käytännössä näillä ei ole suurta merkitystä. 7/8 13.2.2017 Gammelbacka skola, Porvoo
Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Teknisen työn tilojen yleisilmanvaihto on mittausten perusteella tasapainossa. Sisätila on ulkotilaan verrattuna vain hieman (2-5Pa) alipaineinen. Periaatteellinen tavoitearvo on 0-2 Pa, mutta tähän on käytännössä vaikea päästä tiiviissä rakennuksissa. Maalauskaapin ja/tai pölynpoistolaitteiston käydessä tilasta tulee voimakkaasti alipaineinen. Mikäli käyttö on lyhytaikaista ja rakenteet vanhan rakennusosan puolelle ovat tiiviitä, tästä ei pitäisi aiheutua merkittävää haittaa. Mittaustuloksista nähdään, että painesuhteet tasaantuvat nopeasti, kun maalauskaapin ja/tai pölynpoistolaitteisto laitetaan pois päältä. Alipaineisuudeen tasaaminen ei todennäköisesti onnistu tuloilmaa lisäämällä, sillä taajuusmuuttajan takana olevan tuloilmapuhaltimen ramppi on luultavasti niin hidas, että se ei ehdi maalauskaapin tai pölynpoiston nopeasti käynnistyvä puhaltimen mukaan. Suositeltava keino paine-eron tasaamiseen olisi korvausilmaventtiilien lisääminen kuumakäsittely ja maalaushuoneeseen. Korvausilman voisi ottamalla haara suoraan lämpökäsittelyhuoneessa olevasta raitisilmakammiosta. Lämmönhukan minimoimiseksi korvausilmakanavaan voisi asentaa yksisuuntaventtiilit. Helsingissä 13.2.2017 WSP Finland Oy Tekijä: Tarkastaja: Jouko Väärälä LVI-asiantuntija, LVI-Ins. (AMK) WSP Finland Oy Ilkka Piittisjärvi Yksikönpäällikkö, LVI-tekn. LVV-FISE WSP Finland Oy 8/8 13.2.2017 Gammelbacka skola, Porvoo