Rakennus- ja ympäristölautakunta 23 15.03.2017 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 269/10.03.01/2017 RAKYMPLK 15.03.2017 23 Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää Joensuun kaupungilta lausuntoa luon nokses ta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (LVM/2302/03/2015). Yksityistielain kokonaisuudistuksen tavoitteena on nykyaikainen ja selkeä yk sityis tie la ki, joka antaisi hyvät edellytykset yksityistieverkoston kehittämiselle ja yl lä pi dol le. Lakiuudistuksella pyritään mahdollistamaan uudenlaista elin kei no toimin taa lisäämällä ammattimaisuutta yksityisteiden tienpitoon. Samalla tur vattai siin elinkeinoelämän kuljetusten ja yksityisteiden varrella sijaitsevan asu tuksen edel lyt tä mä liikkuminen varmistamalla tienpidon tarpeeksi korkea taso. Uu si yk si tyis tie la ki korvaisi vuonna 1963 voimaan tulleen lain yksityisistä teistä (358/1962). Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää arvioimaan erityisesti esitettyjen muu tosten taloudellisia ja muita vaikutuksia sekä lausumaan hallituksen esityksestä ja sään te ly tar pees ta ottaen huomioon hallitusohjelman tavoite normien pur ka mises ta ja sääntelyn sujuvoittamisesta. Lausunto pyydetään toimittamaan lii ken neja viestintäministeriön kirjaamoon (kirjaamo@lvm.fi) viimeistään 21.3.2017. Lausun to pyydetään toimittamaan myös sähköisenä Word-tiedostona osoit tei siin eeva.ovaska@lvm.fi ja kai sa.kuukasjärvi@lvm.fi. Uuden yksityistielain keskeiset muutokset Lupamenettelyn keventämiseksi ja selkeyttämiseksi tieoikeuden määritelmää laa jen net tai siin, niin että tieoikeus perustettaisiin jatkossa kulkuoikeuden lisäksi myös sähkö- ja viestintäjohtojen ja muiden tien vaikutuspiirin kiinteistöjen käyttöä palvelevien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista varten. Jatkos sa tiekunta voisi antaa luvan johtojen sijoittamiseen yksityistien tiealueelle. Kuntien tielautakuntia koskevista säännöksistä luovuttaisiin, ja niille aiemmin kuu lu neet tehtävät siirrettäisiin muille viranomaisille. Yksityistietoimituksessa kä si tel tä viä asioita (toimitusasiat) on selvitetty siirrettävän pääosin Maan mittaus lai tok sel le (MML) lukuun ottamatta asemakaava-alueella kokonaan olevaa toi mi tus ta. Tällöin toimitus suoritettaisiin kunnan kiinteistörekisterinpitäjän toimes ta. Muu tok sen ha ku asiat siirrettäisiin puolestaan hoidettaviksi kä rä jä oi keuksis sa tai maa oi keuk sis sa. Yleiset hallintotehtävät (tiekunnan hallintoon ja osakkai den se kä muiden oikeusturvaan liittyvät asiat) voitaisiin siirtää maa kun ta uudis tuk sen myö tä perustettavaan uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon. Yksityistietoimituksessa käsiteltäviä asioita on ed. liittyen suunniteltu vä hen nettä vän. Tiekunnan perustaminen, jakaminen, yhdistäminen ja lakkauttaminen olisi ehdotuksen mukaan mahdollista tehdä jatkossa ilman yksityistietoimitusta.
Tiekuntien toimintaa halutaan joustavoittaa ja sujuvoittaa (mm. ko kous käy tännön tehostaminen). Tiekunnille annettaisiin entistä enemmän vastuuta omista pää tök sis tään ja toimintatavoistaan. Uuteen lakiin esitetään lisättävän tie kun nan ko kouk ses sa noudatettavia esteellisyyssäädöksiä, joita nykyisessä ei ole. Nä mä ovat tarpeellisia esim. tilanteissa, joissa tieosakkaan yksityinen etu on ris ti rii dassa tie kun nan edun kanssa tai päätettäessä vastuuvapauden myöntämistä tieosak kaal le. Yksityisteiden tiepidon ja hallinnoinnin siirtäminen ulkopuoliselle taholle mahdol lis tet tai siin siten, että ulkopuolinen toimija voisi olla esimerkiksi tie osak kaiden pe rus ta ma osuuskunta tai ulkopuolinen yritys (tieisännöinti). Lain uudistuksen tavoitteena on laajentaa yksityisteiden tienpidon mak sa ja pohjaa. Yksityisteiden ulkopuolisten käyttö käännettäisiin lähtökohtaisesti lu van varai sek si. Maanomistajan omistamalleen alueelle asettamat puomit muutettaisiin lu van va rai sek si. Luvan voisi hankkia tiekunnalta tai yksityistietoimituksesta. Tiekun ta saisi edelleen rajoittaa ulkopuolista moottoriajoneuvoilla tapahtuvaa tienkäyt töä vapaasti, jos tietä ei yhteiskunnan toimesta avustettaisi. Jo ka mie hen oikeu den mukainen satunnainen liikkuminen yksityistiellä on kuitenkin otettu esityk ses sä huomioon. Tieoikeus voitaisiin jatkossa perustaa myös yhteiskunnan julkisille toimijoille (valtio, kunta, maakunta), jos ne toimillaan ohjaavat liikennettä yksityistielle. Jul kinen toimija voisi tällaisissa tilanteissa olla jatkossa velvollinen tieosakkaana osallis tu maan tienpitoon ja sen kustannusten jakamiseen. Yksityisteiden valtionavustuskriteerejä esitetään selkeytettävän ja karsittavan. Avus tus kri tee reik si jätettäisiin ainoastaan yksityistien järjestäytyneisyys sekä yksi tyis tie tä koskevan tiedon olemassaolo, ajantasaisuus ja avoimuus. Val tion avustus teh tä vää hoitaisivat jatkossa maakunnat. Avustuskriteerien karsimisella oli si tar koi tus antaa maakunnille mahdollisimman laaja valinnanvapaus päättää, miten avustamiseen käytettävissä oleva määräraha sen alueella käytetään. Kun tien avus ta mis mah dol li suu det säilyisivät vapaaehtoisina. Asemakaava-alueilla olevien yksityisteiden asemaa täsmennettäisiin. Kunnille sää det täi siin velvollisuus arvioimaan asemakaava-alueella sijaitsevan yk si tyis tien ti lan net ta viiden vuoden välein. Mikäli yksityistien liikenne huomattavasti li sääntyy asemakaavan toteuttamisen seurauksena, kunnan tulisi ottaa tie hoi toon sa. Uusi yksityistielaki ja siihen liittyvät lait tulisivat voimaan 1.1.2018. Kuntien tielau ta kun tien olisi tarkoitus toimia siirtymäajan vuoden 2018 loppuun. Lausuntoluonnos Joensuun kaupungin alueella on kaupungin rekisterissä olevia yksityisteitä noin 960 km. Rekisterissä olevia tiekuntia on noin 400. Kaupungin rekisteriä pidetään kun nos sa pi to avus tus ta hakeneista tiekunnista. Näin ollen Joensuun kaupungin alu eel la on yksityisteitä kokonaisuudessaan hieman em. enemmän. Voimassa olevan yksityistielain 6 a :n mukaan kunnassa tulee olla tielautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Joensuun kaupungin organisaatiossa tie lau takun ta na oleva tiejaosto toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan jaostona.
Tiejaosto on kokoontunut toimituksiin viimeisimpien kuntaliitosten jälkeen (Enon ja Pyhäselän kuntien liittyminen Joensuuhun) vuosina 2009-2016 vuo sittain 1-6 ker taa. Toimituksissa on käsitelty useimmiten tiekunnan perustamista se kä tie kun tien kokouspäätösten valituksia. Tiekuntien suureen määrään ver rattu na tie jaos tol le ei ole osoitettu kovinkaan runsaasti toimituspyyntöjä, mutta käsi tel lyt toi mi tuk set ovat monesti asiasisällöltään haasteellisia. Tiejaoston toi mesta on opas tet tu vuosien mittaan aktiivisesti tiekuntia esim. ko kous käy tän nöis sä ja tie yk si köi den laskennassa, mikä on osaltaan näkynyt tiejaoston toi mi tuk siin tul lei den asioiden vähäisessä määrässä. Tulevan lainmuutoksen myötä kuntien tielautakunnat lakkautuisivat. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, mikäli tilalle saadaan luotua toimiva menettely, jossa tie kun tien pääosin taloudelliselta intressiltään pienet erimielisyydet pystytään rat kai se maan yksinkertaisessa ja kustannuksiltaan edullisessa menettelyssä ilman me net te lyl li ses ti jäykkää ja kustannuksiltaan kallista maaoikeuskäsittelyä. Tie lau ta kun tien osalta hyvänä puolena on ollut yksinkertainen menettely, pai kallis tun te mus ja edulliset kustannukset. Vastaavasti ongelmana on ollut sekä esitte li jöil tä että lautakuntien jäseniltä puuttuva rutiini, koska käsiteltävien asioi den määrä on ollut varsinkin pienissä kunnissa vähäinen. Mikäli maaoikeus on ainoa ja ensimmäinen keino käsitellä tiekuntien päätöksiin tai toimintaan kohdistuvia erimielisyyksiä, on vaarana, että menettelystä ai heutu vat kustannukset muodostuvat suhteettomiksi verrattuna käsiteltävien asioiden ta lou del li seen intressiin. Kun useat tielautakuntien käsittelemät asiat ovat var sin yk sin ker tai sia, maaoikeustasoista menettelyä voidaan pitää tällaisten asioi den osal ta ylimitoitettuna. Lakiehdotuksen mukaan tiekunnan päätökseen tyytymättömän on tehtävä va litus maaoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Aikataulu ei käytän nös sä mahdollista minkäänlaisen neuvonta- tai sovitteluelimen käsittelyä tilan tees sa, jossa osakas on tyytymätön tiekunnan kokouksessa tehtyyn pää tökseen. Jo pel kän valituksen tekemisestä tulee aiheutumaan merkittäviä kus tannuk sia, jot ka omal ta osaltaan vaikeuttavat asiassa mahdollisesti myöhemmin teh tä vää so vit te lua. Jotta neuvonnan ja sovittelun avulla voitaisiin vähentää maaoikeuteen me nevien, ja sitä kautta asianosaisille ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia aiheut ta vien riitojen määrää, lakiin tulisi kirjata menettelytavat, joilla asiaan haettai siin en sin esimerkiksi oikaisuvaatimusmenettelyn ja/tai vapaaehtoisen rii danrat kai sun kaut ta ratkaisu ja vasta näiden epäonnistuttua asian voisi saattaa maaoi keu den rat kais ta vak si. Yksinkertaisimmillaan menettely voisi olla tieasioista vas taa van viranomaisen asianosaisen tai asianosaisten pyynnöstä määräämä asian tun te va sovittelija, joka tekisi osapuolille perustellun sovinto- tai me net te lyeh do tuk sen. Näiden maaoikeutta alempien menettelyjen tulisi olla sel lai sia, et tä vasta näiden epäonnistuttua, asianosainen voisi saattaa asian vi reil le maa oi keudes sa. Oikaisuvaatimusmenettelyn etuna olisi mm. se, että tie kun ta voisi täs sä vai hees sa käyttää neuvonta- ja sovittelupalveluja tai muuta asian tun ti ja-apua ja kä si tel lä näiden tietojen perusteella päätöksen uudelleen. Niin sanottujen nukkuvien tiekuntien aktivointiin tähtäävät toimet (esim. tie kunnan säännöt ja nykyaikainen kokouskäytäntö, yksityistien järjestäytyneisyys avus tus kri tee ri nä sekä tieisännöintikoulutus) ovat kannatettavia, koska monet
tie lau ta kun nan käsittelyyn tulleet asiat ovat peräisin tiekuntien epä sään nöl li sestä ja puutteellisesta asioiden hoidosta. Yksityisteiden tienpidon ja hallinnoinnin siir tä mi nen ulkopuoliselle taholle (esim. tieisännöintiyritys) antaisi tieosakkaille mah dol li suu den hoitaa tieasiat ammattitaitoisesti ja puolueettomasti. Uudessa yksityistielaissa esitetään säädettäväksi maakuntien ja kuntien mah dolli suus perustaa neuvonta- ja sovitteluelin, jonka avulla autettaisiin tieosakkaita rat kai se maan esim. riitatilanteita ennen muutoksenhakua maa- tai kä rä jä oi keuteen. Vaik ka uusi lainsäädäntö tulisi olemaan nykyistä selkeämpi, niin tiekuntien ja osak kai den opastamiselle tullee olemaan jatkossakin tarvetta. Täten uuden neu von ta- ja sovitteluelimen perustaminen voisi olla hyvä asia. Vapaaehtoisen toi mi eli men kokoonpano, toimintamalli ja toiminnan rahoitus vaatii kuitenkin lisä sel vi tys tä, jotta siihen voi ottaa tarkemmin kantaa kunnan näkökulmasta. Kokonaisuutena yksityistielainsäädännön uudistaminen on tervetullut sel keyt tämään nykyisen lain sisältöä. Myös lupamenettelyiden keventäminen on hyvä ja kan na tet ta va asia. Lain uudistus vastaa nykyistä yhteiskunnan kehitystilannetta ja turvaa yksityisteiden toimivuutta mm. yksityisteiden varrella sijaitsevan py syvän asutuksen sekä elinkeinoelämän kuljetusten suhteen. Uuden yksityistielain pykäliin lisäksi seuraavat kommentit: 3 Sähkö- ja viestintäjohtojen yms. sisällyttäminen tieoikeuteen selkeyttää ti lan net ta. 14 Onko toisen momentin ensimmäinen virke ( Kunnan ka dun pi to vel vol li suuden alettua sellaisen kadun osalta, jolle yksityisen tien tai sen osan liikenne on tar koi tet tu siirtyväksi, tai kunnan ryhdyttyä sellaista katua ra ken ta maan, on kun nan otettava tällaisen kaduksi muuttuvan yksityisen tien tai sen osan tien pi to hoidettavakseen ) tarpeellinen, koska sama on sanottu MRL 86 :ssä? Toisen momentin toinen virke ( Samoin kunnan on otettava hoitoonsa asema kaa va-alu eel la sijaitseva tai kaava-alueelle johtava yksityistie, mikäli yksi tyis tien lii ken ne huomattavasti lisääntyy asemakaavan toteuttamisen seurauk se na ) on hyvä olla noin, koska tällä edistetään tervettä kaa voi tus ta. 23 Mikäli julkisen liikenteen ohjaamisella yksityistielle on tarkoitus palvella nimen omaan kyseisen yksityistien vaikutuspiirissä olevia asukkaita, niin tällöin kunnan maksuvelvollisuutta ei tulisi lisätä. Jos taas yksityistietä käy tetään pääasiassa läpikulkuun, niin maksuvelvollisuus on oi keu den mu kainen. 40 Pykälän mukaan Tie on rakennettava sitä varten perustetun tieoikeuden mu kai ses ti siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edul li sesti... Tien rakentamisessa tulee ottaa huomioon elinkaarikustannukset, kos ka esim. puutteellisesti tehdyt tien pohjarakenteet aiheuttavat suurem pia kor jaus ku lu ja. 47.2 Joku sana puuttuu virkkeestä: Jos 1 momentissa tarkoitettujen ra ken teiden, ra ken nel mien ja laitteiden sijoittaminen on huomattavasti lisännyt tien.tai vau rioit ta nut sitä, on rakenteen, rakennelman tai laitteen hal ti ja
velvollinen kor vaa maan aiheutuneet lisäkustannukset. Samoin sana puuttuu pykälän 47 perusteluista. Pykälässä 34 (Korvaus tien vaurioitumisesta) vastaavan sisältöisessä virkkees sä on sana kulumista. Tarkoitettaneen ilmeisesti samaa? 89 Valtion avustusten siirtäminen maakunnille on hyvä, koska maakunta olisi so pi van kokoinen koordinoimaan alueellaan olevia yksityisteitä ja mää ritte le mään tarveharkinnan perusteella toisaalta avustusten kii reel li syys järjes tyk sen ja toisaalta tasapuolisuuden. 90 Kuntien yksityisteiden avustuskirjauksen säilyminen nykyisellään eli vapaa eh toi suu teen pohjautuvana on hyvä. Tärkeää on, että avustuksen edellytyksenä on tiekunnan perustaminen ja re kis te ri tie to jen ajantasaisuus. Lisäksi edellytyksenä pitäisi olla tiekunnan ko kous ten pi tä mi nen 67 mukaisesti. Valmistelijat ja lisätiedot: kaupungininsinööri Ari Varonen rakennustarkastaja Jukka Hyttinen yhdyskuntalakimies Juha Martikainen maanmittausteknikko Matti Toivanen ma. ympäristötarkastaja Jari Kärkkäinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa liikenne- ja viestintäministeriölle edellä kirjoitetun lausunnon luon nok ses ta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.