JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sivu 117 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Aika klo 14:00-14:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupugintalo Käsitellyt asiat Sivu 117 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston esityslistan tarkastaminen Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 122 Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan jäsentarkistuspyyntö Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Tiedoksi saatettavia asioita Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien kokoonpanoja koskevat muutokset 18

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Bogdanoff Eero jäsen Heinonen Eila jäsen Huovinen Tuija jäsen Ikonen Päivi jäsen Jormanainen Laura jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Tahvanainen Ville jäsen Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Himanka Riitta hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Huikuri Satu talousjohtaja, asiantuntija Paikalla 120 klo 14: Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Anni Järvinen pöytäkirjan tarkastaja Tuija Huovinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kaupungintalolla (Rantakatu 20, Joensuu) kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Anni Järvisen ja Tuija Huovisen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston esityslistan tarkastaminen KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset siten muu tettu na kuin korjausluettelo osoittaa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Korjausluetteloa ei tarvita.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta / /2017 KH Kuntalaki 410/2015, 113 Tilinpäätös Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilin pää tös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös tou ko kuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös ti lintar kas tuk sen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä ti lin päätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä ole vat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, ta lou del lises ta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai por mes ta ri. Kuntalaki 410/2015, 114 Konsernitilinpäätös Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja si säl lyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päi väl tä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä nii den liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konser nin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen han kinnas ta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntayhtymän tilinpäätös yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen. Kun nan, jolla ei ole tytäryhteisöjä, mutta joka on jäsen kuntayhtymässä tai lii ke laitos kun ta yh ty mäs sä, tulee sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöstä vastaa vat tiedot. Kuntalaki 410/2015, 115 Toimintakertomus Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja ta lou den tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toi min ta kerto muk ses sa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin ta louteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin ta sees ta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin ar vio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskien hal lin nan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitet tä vä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voi mas-

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus sa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen kä sit te lys tä. Kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös on valmistunut ja esiteltävissä hallitukselle em. aikataulun mukaisesti. Tilikausi 2016 muodostui 1,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Kumulatiivista ylijäämää kaupungin taseessa on 27,6 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli 183,7 milj. euroa, euroa/asukas, (ed. vuonna 151,6 milj. euroa ja 2006 euroa/asukas) ja ta seen loppusumma 615,4 milj. euroa (ed. vuonna 586,7 milj. euroa). Konsernin tilikauden ylijäämä oli 3,4 milj. euroa, lainakanta 422,0 milj. euroa, euroa/asukas (ed. vuonna 388,9 milj. euroa ja euroa/asukas). Kon serni ta seen loppusumma oli 933,9 milj. euroa (ed. vuonna 896,9 milj. euroa). Joensuun kaupungilla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää. Aiemmilta vuo silta kertynyttä ylijäämää oli vuoden 2016 alussa 26,2 milj. euroa. Tilikausi 2016 oli 1,3 milj. euroa ylijäämäinen ja siten ylijäämää jää 27,6 milj. euroa alkaneelle vuodel le. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden 2016 tuloksen kä sitte lyä siten, että 1. investointivarauksia puretaan yhteensä ,40 euroa seuraavasti Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus ,00 Rantakylän alavesisäiliön saneeraus, Joensuun Vesi ,00 Sammutus- ja säiliöautojen hankinta, P-K pelastuslaitos ,40 2. investointivarausta tuloutetaan tuloslaskelmaan yhteensä ,60 euroa seu raa vas ti Sammutus- ja säiliöautojen hankinta, P-K pelastuslaitos ,60 3. tehdään edellä mainittuihin investointeihin kohdistuva poistoeron lisäys ,40 euroa 4. poistoeron vähennystä tehdään suunnitelman mukaan ,21 euroa 5. tilikauden ylijäämä ,85 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille 6. Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston tilikauden käyttö 3 300,00 euroa kirjataan ra has ton vähennykseksi. 7. taseyksikkönä käsitellyn tulevaisuusrahaston tilikauden ylijäämä ,48 euroa siirretään rahaston ylijäämätilille 8. taseyksikkönä käsitellyn elinkeinorahaston tilikauden ylijäämä ,24 eu roa siirretään rahaston ylijäämätilille. Tilinpäätös 2016 on esitetty liitteessä. Valmistelija: talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja jättää tilinpäätöksen tilin tar kas ta jien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuus ton käsiteltäväksi, esittää tilikauden 2016 tuloksen käsittelemistä seuraavasti: 1. investointivarauksia puretaan yhteensä ,40 euroa seuraavasti Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus ,00 Rantakylän alavesisäiliön saneeraus, Joensuun Vesi ,00 Sammutus- ja säiliöautojen hankinta, P-K pelastuslaitos ,40 2. investointivarausta tuloutetaan tuloslaskelmaan yhteensä ,60 euroa Sammutus- ja säiliöautojen hankinta, P-K pelastuslaitos ,60 3. tehdään edellä mainittuihin investointeihin kohdistuva poistoeron lisäys ,40 euroa 4. poistoeron vähennystä tehdään suunnitelman mukaan ,21 euroa 5. tilikauden ylijäämä ,85 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille 6. Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston tilikauden käyttö 3 300,00 euroa kirjataan ra has ton vähennykseksi. 7. taseyksikkönä käsitellyn tulevaisuusrahaston tilikauden ylijäämä ,48 euroa siirretään rahaston ylijäämätilille 8. taseyksikkönä käsitellyn elinkeinorahaston tilikauden ylijäämä ,24 eu roa siirretään rahaston ylijäämätilille. Oikeuttaa talouspalvelut tekemään tilinpäätökseen teknisluontoisia korjauksia ja tarkennuksia. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 269/ /2017 RAKYMPLK Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää Joensuun kaupungilta lausuntoa luon nokses ta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (LVM/2302/03/2015). Yksityistielain kokonaisuudistuksen tavoitteena on nykyaikainen ja selkeä yk sityis tie la ki, joka antaisi hyvät edellytykset yksityistieverkoston kehittämiselle ja yl lä pi dol le. Lakiuudistuksella pyritään mahdollistamaan uudenlaista elin kei notoi min taa lisäämällä ammattimaisuutta yksityisteiden tienpitoon. Samalla turvat tai siin elinkeinoelämän kuljetusten ja yksityisteiden varrella sijaitsevan asutuk sen edel lyt tä mä liikkuminen varmistamalla tienpidon tarpeeksi korkea taso. Uu si yk si tyis tie la ki korvaisi vuonna 1963 voimaan tulleen lain yksityisistä teistä (358/1962). Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää arvioimaan erityisesti esitettyjen muu tosten taloudellisia ja muita vaikutuksia sekä lausumaan hallituksen esityksestä ja sään te ly tar pees ta ottaen huomioon hallitusohjelman tavoite normien pur ka mises ta ja sääntelyn sujuvoittamisesta. Lausunto pyydetään toimittamaan lii kenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon (kirjaamo@lvm.fi) viimeistään Lau sun to pyydetään toimittamaan myös sähköisenä Word-tiedostona osoit teisiin eeva.ovaska@lvm.fi ja kai sa.kuukasjärvi@lvm.fi. Uuden yksityistielain keskeiset muutokset Lupamenettelyn keventämiseksi ja selkeyttämiseksi tieoikeuden määritelmää laa jen net tai siin, niin että tieoikeus perustettaisiin jatkossa kulkuoikeuden lisäksi myös sähkö- ja viestintäjohtojen ja muiden tien vaikutuspiirin kiinteistöjen käyttöä palvelevien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista varten. Jatkos sa tiekunta voisi antaa luvan johtojen sijoittamiseen yksityistien tiealueelle. Kuntien tielautakuntia koskevista säännöksistä luovuttaisiin, ja niille aiemmin kuu lu neet tehtävät siirrettäisiin muille viranomaisille. Yksityistietoimituksessa kä si tel tä viä asioita (toimitusasiat) on selvitetty siirrettävän pääosin Maan mittaus lai tok sel le (MML) lukuun ottamatta asemakaava-alueella kokonaan olevaa toi mi tus ta. Tällöin toimitus suoritettaisiin kunnan kiinteistörekisterinpitäjän toimes ta. Muu tok sen ha ku asiat siirrettäisiin puolestaan hoidettaviksi kä rä jä oi keuksis sa tai maa oi keuk sis sa. Yleiset hallintotehtävät (tiekunnan hallintoon ja osakkai den se kä muiden oikeusturvaan liittyvät asiat) voitaisiin siirtää maa kun ta uudis tuk sen myö tä perustettavaan uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon. Yksityistietoimituksessa käsiteltäviä asioita on ed. liittyen suunniteltu vä hen nettä vän. Tiekunnan perustaminen, jakaminen, yhdistäminen ja lakkauttaminen olisi ehdotuksen mukaan mahdollista tehdä jatkossa ilman yksityistietoimitusta. Tiekuntien toimintaa halutaan joustavoittaa ja sujuvoittaa (mm. ko kous käy tännön tehostaminen). Tiekunnille annettaisiin entistä enemmän vastuuta omista pää tök sis tään ja toimintatavoistaan. Uuteen lakiin esitetään lisättävän tie kun-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus nan ko kouk ses sa noudatettavia esteellisyyssäädöksiä, joita nykyisessä ei ole. Nä mä ovat tarpeellisia esim. tilanteissa, joissa tieosakkaan yksityinen etu on risti rii das sa tie kun nan edun kanssa tai päätettäessä vastuuvapauden myöntämistä tie osak kaal le. Yksityisteiden tiepidon ja hallinnoinnin siirtäminen ulkopuoliselle taholle mahdol lis tet tai siin siten, että ulkopuolinen toimija voisi olla esimerkiksi tie osak kaiden pe rus ta ma osuuskunta tai ulkopuolinen yritys (tieisännöinti). Lain uudistuksen tavoitteena on laajentaa yksityisteiden tienpidon mak sa ja pohjaa. Yksityisteiden ulkopuolisten käyttö käännettäisiin lähtökohtaisesti lu van varai sek si. Maanomistajan omistamalleen alueelle asettamat puomit muutettaisiin lu van va rai sek si. Luvan voisi hankkia tiekunnalta tai yksityistietoimituksesta. Tiekun ta saisi edelleen rajoittaa ulkopuolista moottoriajoneuvoilla tapahtuvaa tienkäyt töä vapaasti, jos tietä ei yhteiskunnan toimesta avustettaisi. Jo ka mie hen oikeu den mukainen satunnainen liikkuminen yksityistiellä on kuitenkin otettu esityk ses sä huomioon. Tieoikeus voitaisiin jatkossa perustaa myös yhteiskunnan julkisille toimijoille (val tio, kunta, maakunta), jos ne toimillaan ohjaavat liikennettä yksityistielle. Jul ki nen toimija voisi tällaisissa tilanteissa olla jatkossa velvollinen tieosakkaana osal lis tu maan tienpitoon ja sen kustannusten jakamiseen. Yksityisteiden valtionavustuskriteerejä esitetään selkeytettävän ja karsittavan. Avus tus kri tee reik si jätettäisiin ainoastaan yksityistien järjestäytyneisyys sekä yk si tyis tie tä koskevan tiedon olemassaolo, ajantasaisuus ja avoimuus. Val tionavus tus teh tä vää hoitaisivat jatkossa maakunnat. Avustuskriteerien karsimisella oli si tar koi tus antaa maakunnille mahdollisimman laaja valinnanvapaus päättää, mi ten avustamiseen käytettävissä oleva määräraha sen alueella käytetään. Kuntien avus ta mis mah dol li suu det säilyisivät vapaaehtoisina. Asemakaava-alueilla olevien yksityisteiden asemaa täsmennettäisiin. Kunnille sää det täi siin velvollisuus arvioimaan asemakaava-alueella sijaitsevan yk si tyistien ti lan net ta viiden vuoden välein. Mikäli yksityistien liikenne huomattavasti lisään tyy asemakaavan toteuttamisen seurauksena, kunnan tulisi ottaa tie hoitoon sa. Uusi yksityistielaki ja siihen liittyvät lait tulisivat voimaan Kuntien tielau ta kun tien olisi tarkoitus toimia siirtymäajan vuoden 2018 loppuun. Lausuntoluonnos Joensuun kaupungin alueella on kaupungin rekisterissä olevia yksityisteitä noin 960 km. Rekisterissä olevia tiekuntia on noin 400. Kaupungin rekisteriä pidetään kun nos sa pi to avus tus ta hakeneista tiekunnista. Näin ollen Joensuun kaupungin alu eel la on yksityisteitä kokonaisuudessaan hieman em. enemmän. Voimassa olevan yksityistielain 6 a :n mukaan kunnassa tulee olla tielautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Joensuun kaupungin organisaatiossa tie lau takun ta na oleva tiejaosto toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan jaostona. Tiejaosto on kokoontunut toimituksiin viimeisimpien kuntaliitosten jälkeen (Enon ja Pyhäselän kuntien liittyminen Joensuuhun) vuosina vuo sittain 1-6 ker taa. Toimituksissa on käsitelty useimmiten tiekunnan perustamista se kä tie kun tien kokouspäätösten valituksia. Tiekuntien suureen määrään ver rat-

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus tu na tie jaos tol le ei ole osoitettu kovinkaan runsaasti toimituspyyntöjä, mutta kä si tel lyt toi mi tuk set ovat monesti asiasisällöltään haasteellisia. Tiejaoston toimes ta on opas tet tu vuosien mittaan aktiivisesti tiekuntia esim. ko kous käy tännöis sä ja tie yk si köi den laskennassa, mikä on osaltaan näkynyt tiejaoston toi mituk siin tul lei den asioiden vähäisessä määrässä. Tulevan lainmuutoksen myötä kuntien tielautakunnat lakkautuisivat. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, mikäli tilalle saadaan luotua toimiva menettely, jossa tie kun tien pääosin taloudelliselta intressiltään pienet erimielisyydet pystytään rat kai se maan yksinkertaisessa ja kustannuksiltaan edullisessa menettelyssä ilman me net te lyl li ses ti jäykkää ja kustannuksiltaan kallista maaoikeuskäsittelyä. Tie lau ta kun tien osalta hyvänä puolena on ollut yksinkertainen menettely, paikal lis tun te mus ja edulliset kustannukset. Vastaavasti ongelmana on ollut sekä esit te li jöil tä että lautakuntien jäseniltä puuttuva rutiini, koska käsiteltävien asioiden määrä on ollut varsinkin pienissä kunnissa vähäinen. Mikäli maaoikeus on ainoa ja ensimmäinen keino käsitellä tiekuntien päätöksiin tai toimintaan kohdistuvia erimielisyyksiä, on vaarana, että menettelystä ai heutu vat kustannukset muodostuvat suhteettomiksi verrattuna käsiteltävien asioiden ta lou del li seen intressiin. Kun useat tielautakuntien käsittelemät asiat ovat var sin yk sin ker tai sia, maaoikeustasoista menettelyä voidaan pitää tällaisten asioi den osal ta ylimitoitettuna. Lakiehdotuksen mukaan tiekunnan päätökseen tyytymättömän on tehtävä va litus maaoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Aikataulu ei käytän nös sä mahdollista minkäänlaisen neuvonta- tai sovitteluelimen käsittelyä tilan tees sa, jossa osakas on tyytymätön tiekunnan kokouksessa tehtyyn pää tökseen. Jo pel kän valituksen tekemisestä tulee aiheutumaan merkittäviä kus tannuk sia, jot ka omal ta osaltaan vaikeuttavat asiassa mahdollisesti myöhemmin teh tä vää so vit te lua. Jotta neuvonnan ja sovittelun avulla voitaisiin vähentää maaoikeuteen me nevien, ja sitä kautta asianosaisille ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia aiheut ta vien riitojen määrää, lakiin tulisi kirjata menettelytavat, joilla asiaan haettai siin en sin esimerkiksi oikaisuvaatimusmenettelyn ja/tai vapaaehtoisen rii danrat kai sun kaut ta ratkaisu ja vasta näiden epäonnistuttua asian voisi saattaa maaoi keu den rat kais ta vak si. Yksinkertaisimmillaan menettely voisi olla tieasioista vas taa van viranomaisen asianosaisen tai asianosaisten pyynnöstä määräämä asian tun te va sovittelija, joka tekisi osapuolille perustellun sovinto- tai me net tely eh do tuk sen. Näiden maaoikeutta alempien menettelyjen tulisi olla sel lai sia, että vasta näiden epäonnistuttua, asianosainen voisi saattaa asian vi reil le maa oikeu des sa. Oikaisuvaatimusmenettelyn etuna olisi mm. se, että tie kun ta voisi täs sä vai hees sa käyttää neuvonta- ja sovittelupalveluja tai muuta asian tun tija-apua ja kä si tel lä näiden tietojen perusteella päätöksen uudelleen. Niin sanottujen nukkuvien tiekuntien aktivointiin tähtäävät toimet (esim. tie kunnan säännöt ja nykyaikainen kokouskäytäntö, yksityistien järjestäytyneisyys avus tus kri tee ri nä sekä tieisännöintikoulutus) ovat kannatettavia, koska monet tie lau ta kun nan käsittelyyn tulleet asiat ovat peräisin tiekuntien epä sään nöl li sestä ja puutteellisesta asioiden hoidosta. Yksityisteiden tienpidon ja hallinnoinnin siir tä mi nen ulkopuoliselle taholle (esim. tieisännöintiyritys) antaisi tieosakkaille mah dol li suu den hoitaa tieasiat ammattitaitoisesti ja puolueettomasti.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Uudessa yksityistielaissa esitetään säädettäväksi maakuntien ja kuntien mah dolli suus perustaa neuvonta- ja sovitteluelin, jonka avulla autettaisiin tieosakkaita rat kai se maan esim. riitatilanteita ennen muutoksenhakua maa- tai kä rä jä oi keuteen. Vaik ka uusi lainsäädäntö tulisi olemaan nykyistä selkeämpi, niin tiekuntien ja osak kai den opastamiselle tullee olemaan jatkossakin tarvetta. Täten uuden neu von ta- ja sovitteluelimen perustaminen voisi olla hyvä asia. Vapaaehtoisen toi mi eli men kokoonpano, toimintamalli ja toiminnan rahoitus vaatii kuitenkin lisä sel vi tys tä, jotta siihen voi ottaa tarkemmin kantaa kunnan näkökulmasta. Kokonaisuutena yksityistielainsäädännön uudistaminen on tervetullut sel keyt tämään nykyisen lain sisältöä. Myös lupamenettelyiden keventäminen on hyvä ja kan na tet ta va asia. Lain uudistus vastaa nykyistä yhteiskunnan kehitystilannetta ja turvaa yksityisteiden toimivuutta mm. yksityisteiden varrella sijaitsevan py syvän asutuksen sekä elinkeinoelämän kuljetusten suhteen. Uuden yksityistielain pykäliin lisäksi seuraavat kommentit: 3 Sähkö- ja viestintäjohtojen yms. sisällyttäminen tieoikeuteen selkeyttää ti lan net ta. 14 Onko toisen momentin ensimmäinen virke ( Kunnan ka dun pi to vel vol li suuden alettua sellaisen kadun osalta, jolle yksityisen tien tai sen osan liikenne on tar koi tet tu siirtyväksi, tai kunnan ryhdyttyä sellaista katua ra ken tamaan, on kun nan otettava tällaisen kaduksi muuttuvan yksityisen tien tai sen osan tien pi to hoidettavakseen ) tarpeellinen, koska sama on sanottu MRL 86 :ssä? Toisen momentin toinen virke ( Samoin kunnan on otettava hoitoonsa asema kaa va-alu eel la sijaitseva tai kaava-alueelle johtava yksityistie, mikäli yksi tyis tien lii ken ne huomattavasti lisääntyy asemakaavan toteuttamisen seu rauk se na ) on hyvä olla noin, koska tällä edistetään tervettä kaa voitus ta. 23 Mikäli julkisen liikenteen ohjaamisella yksityistielle on tarkoitus palvella ni men omaan kyseisen yksityistien vaikutuspiirissä olevia asukkaita, niin täl löin kunnan maksuvelvollisuutta ei tulisi lisätä. Jos taas yksityistietä käy te tään pääasiassa läpikulkuun, niin maksuvelvollisuus on oi keu den mukai nen. 40 Pykälän mukaan Tie on rakennettava sitä varten perustetun tieoikeuden mu kai ses ti siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edul li sesti... Tien rakentamisessa tulee ottaa huomioon elinkaarikustannukset, kos ka esim. puutteellisesti tehdyt tien pohjarakenteet aiheuttavat suurem pia kor jaus ku lu ja Joku sana puuttuu virkkeestä: Jos 1 momentissa tarkoitettujen ra ken teiden, ra ken nel mien ja laitteiden sijoittaminen on huomattavasti lisännyt tien.tai vau rioit ta nut sitä, on rakenteen, rakennelman tai laitteen hal tija velvollinen kor vaa maan aiheutuneet lisäkustannukset. Samoin sana puut tuu pykälän 47 perusteluista. Pykälässä 34 (Korvaus tien vaurioitumisesta) vastaavan sisältöisessä virk kees sä on sana kulumista. Tarkoitettaneen ilmeisesti samaa?

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Valtion avustusten siirtäminen maakunnille on hyvä, koska maakunta olisi so pi van kokoinen koordinoimaan alueellaan olevia yksityisteitä ja mää ritte le mään tarveharkinnan perusteella toisaalta avustusten kii reel li syys järjes tyk sen ja toisaalta tasapuolisuuden. 90 Kuntien yksityisteiden avustuskirjauksen säilyminen nykyisellään eli vapaa eh toi suu teen pohjautuvana on hyvä. Tärkeää on, että avustuksen edellytyksenä on tiekunnan perustaminen ja re kis te ri tie to jen ajantasaisuus. Lisäksi edellytyksenä pitäisi olla tiekunnan ko kous ten pi tä mi nen 67 mukaisesti. Valmistelijat ja lisätiedot: kaupungininsinööri Ari Varonen rakennustarkastaja Jukka Hyttinen yhdyskuntalakimies Juha Martikainen maanmittausteknikko Matti Toivanen ma. ympäristötarkastaja Jari Kärkkäinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa liikenne- ja viestintäministeriölle edellä kirjoitetun lausunnon luon nokses ta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Lausunnon antamisen aikataulusta on oltu yhteydessä Liikenne- ja vies tin tä minis te ri öön ja sovittu, että lausunto toimitetaan Liikenne- ja vies tin tä mi nis te ri öön kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Oheismateriaalina lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi yk si tyis tielaik si ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä rakennus- ja ympäristölautakunnan esityksen ja antaa liikenne- ja viestintäministeriölle edellä kirjoitetun lausunnon luon nok ses ta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan jäsentarkistuspyyntö 576/ /2017 KH Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on toiminut vuodes ta 2013 alkaen alueellinen maahanmuuttoasiain toimikunta. Toimikunnan aset ta mis mah dol li suus perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä (1386/ ). Lisäksi toimikunnan asettamisesta on sovittu Itä-Suomen maa han muut tostra te gias sa. Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut Pohjois-karjalan ELY-kes kuk sen johtaja Ritva Saarelainen. Toimikuntaa asetettaessa jäseniä pyydettiin maahanmuuttostrategian to teu tukses ta vastuussa olevilta tahoilta. Koska osa toimikuntaan aiemmin nimitetyistä on vaihtanut tehtäviä tai paikkakuntaa, jäänyt pois työelämästä tai ei ole muuten osallistunut toimikunnan toimintaan Pohjois-Karjalan ELY-keskus pyytää orga ni saa tioi ta tarkistamaan jäsentilanteen ja tarvittaessa esittämään uusia jä seniä mennessä. Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiaintoimikunnan tehtävät: - vaikuttaa maahanmuuttostrategian toteuttamiseen Pohjois-Karjalan alueel la - ideoida konkreettisia toimenpiteitä alueen kansainvälisen hou kut te le vuuden parantamiseksi ja maahanmuuton toimijoiden yhteistyön ke hit tä misek si - osallistua alueellisen työlupalinjauksen valmisteluun sekä - käsitellä muita maahanmuuttoon liittyviä ajankohtaisia aiheita. Joensuun kaupungin nimeäminä jäseninä ja varajäseninä maahanmuuttoasiain toi mi kun nas sa ovat olleet seuraavat henkilöt: Jäsen Mervi Kuiri Jaana Minkkinen Ara Hayrabedian Olli Keski-Orvola Varajäsen Tarja Munne Jere Nuutinen Suvi Korpela Aino Nevalainen Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää tehdä tarvittavat jäsentarkistukset maahanmuuttoasian toimikunnan jäseniin ja va ra jä se niin Joensuun kaupungin osalta kokouksessa. Päätös: Kaupunginjohtaja perui päätösehdotuksen ja asia poistettiin esityslistalta.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Rakennus- ja ympäristölautakunta Tarkastuslautakunta Viranhaltijapäätökset: Elinvoimajohtaja Henkilöstöjohtaja Kansliapäällikkö Kansliapäällikkö , 16 Kaupunginjohtaja Kotouttamispäällikkö Tilakeskuksen johtaja Hankintapäällikön hankintapäätökset: Hankintapäällikkö / Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Tiedoksi saatettavia asioita KH Joensuun seudun maaseutupalvelujen tilinpäätös ja toimintakertomus Oheis ma te ri aa li na ote maaseutulautakunnan pöytäkirjasta Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä Joensuun seudun maaseutupalvelujen tilinpäätöksen ja toi min ta ker tomuk sen 2016 tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista KH Tapahtumat ja tilaisuudet 1 Viides Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi Turussa Tapahtuma merkitään tässä vaiheessa tiedoksi ja osallistujista päätetään myöhemmin sen jälkeen, kun mm. Petroskoin kaupungin osallistuminen tilaisuuteen on tarkentunut. Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä mainitun tapahtuman tiedokseen ja päättää edus ta jis ta myöhemmin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien kokoonpanoja koskevat muutokset 9031/ /2016 KH Seuraavat henkilöt ovat joko vaalikelvottomia tai estyneitä toimimaan kun tavaa lien vaalilautakunnissa ja tai vaalitoimikunnissa: Noljakan äänestysalueen vaalilautakunta: varajäsen Eeva Raassina (SDP) Kaupungintalon äänestysalueen vaalilautakunta: jäsen Toini Leppänen (VIHR) Karsikon äänestysalueen vaalilautakunta: varajäsen Marja Kuokkanen (PS) Louhiojan äänestysalueen vaalilautakunta: varajäsen Jussi Jalkanen (PS) Keskussairaalan vaalitoimikunta: varapuheenjohtaja Saara Paukku (KOK) 3. vaalitoimikunta: puheenjohtaja Lea Ylitalo (SDP) Pyhäselän hoitolaitosten vaalitoimikunta: Puheenjohtaja Timo Tiainen (SDP). Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää myöntää Eeva Raassinalle eron Noljakan äänestysalueen vaalilautakunnan va ra jäse nyy des tä Toini Leppäselle eron Kaupungintalon äänestysalueen vaalilautakunnan jä se nyy des tä Marja Kuokkaselle eron Karsikon äänestysalueen vaalilautakunnan va ra jäse nyy des tä Jussi Jalkaselle eron Louhiojan äänestysalueen vaalilautakunnan va ra jä senyy des tä Saara Paukulle eron Keskussairaalan vaalitoimikunnan jäsenyydestä Lea Ylitalolle eron 3. vaalitoimikunnan jäsenyydestä Timo Tiaiselle eron Pyhäselän hoitolaitosten vaalitoimikunnan jä se nyydes tä. Edelleen kaupunginhallitus päättää valita Eeva Raassinan tilalle Noljakan äänestysalueen vaalilautakunnan va ra jäse nek si Sonja Himmin (SDP) Toini Leppäsen tilalle Kaupungintalon äänestysalueen vaalilautakunnan jä se nek si Anu Emilia Huovisen Marja Kuokkasen tilalle Karsikon äänestysalueen vaalilautakunnan va ra jäse nek si Kati Hallikaisen (PS) Jussi Jalkasen tilalle Louhiojan äänestysalueen vaalilautakunnan va ra jä senek si Lumi Ollilan Saara Paukun tilalle keskussairaalan vaalitoimikunnan va ra pu heen joh tajak si Hanna Puron (KOK) Lea Ylitalon tilalle 3. vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi Sinikka Hällin (SDP) Timo Tiaisen tilalle Pyhäselän hoitolaitosten vaalitoimikunnan pu heenjoh ta jak si Jorma Lehden (SDP). Päätös:

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Asia päätettiin ottaa lisälistalta käsittelyyn. Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /365) 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /365) 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin pää töksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 126 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU Postiosoite: PL 59, JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@jns.fi Pykälät 126 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on ase tet tu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to distuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan, asiakirja katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lä het tä mi ses tä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäse nen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir jaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan tito dis tuk seen merkittynä aikana.mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muksel laan, asiakirja katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lä het tä mi ses tä, jollei muuta näytetä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.