JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sivu 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Aika klo 16:30-17:40 Paikka Muuntamontie 5, kokoushuone Ampeeri Käsitellyt asiat Sivu 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 20 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 4 21 Viranhaltijapäätökset 5 22 Rakennus- ja ympäristölautakunnan talouden ja toiminnan seuranta 1-2/ Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto Harri Bromanin vesilain mukaisesta hakemuksesta Piipposen Kone Oy:n maa-aineslupa Hammaslahdessa Rauansalon sora-alueella 26 Maansiirto-Putto Ky:n maa-aineslupa Enon Ahvenisella, tila Ruosmansuo RN:o 50:

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Läsnä Surakka Martti puheenjohtaja Kosonen Pentti varapuheenjohtaja Lempinen Antti jäsen Paukku Saara jäsen Sagulin Eino jäsen Vatanen Paavo jäsen Willman Heidi jäsen Väänänen Janne jäsen Väänänen Katja jäsen Hölttä Harri varajäsen Kärkkäinen Milla nuorisovaltuuston edustaja Hyttinen Jukka rakennustarkastaja Leinonen Jari ympäristönsuojelupäällikkö Pelkonen Riitta pöytäkirjanpitäjä Poissa Hietanen Elina jäsen Hoffren Minna jäsen Allekirjoitukset Martti Surakka puheenjohtaja Riitta Pelkonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Harri Hölttä pöytäkirjan tarkastaja Paavo Vatanen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä rakennusvalvonnassa, Muuntamontie 5, Pöytäkirjanpitäjä Riitta Pelkonen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus RAKYMPLK Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta RAKYMPLK Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajaksi ja ääntenlaskijoiksi Harri Höltän ja Paavo Vatasen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Viranhaltijapäätökset RAKYMPLK Seuraavat päätökset on ilmoitettu rakennus- ja ympäristölautakunnalle: Rakennustarkastaja Rakennusvalvontainsinööri Yhdyskuntalakimies - Ympäristönsuojelupäällikkö Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee päätökset tiedoksi eikä ota kuntalain 51 :n nojalla rakennustarkastajan päätöstä rakennus- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan talouden ja toiminnan seuranta 1-2/ / /2017 RAKYMPLK Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan toimialojen on raportoitava talouden toteutumisesta ja tulosennusteesta ta lous pal ve lu jen antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Talouspalveluiden antamien ohjeiden mukaan kuukausittaisessa raportissa arvioi daan talouden ja palveluarvioiden toteutumista sekä ennustetaan koko vuoden toteutumaa. Henkilötyövuosien kehitys raportoidaan myös kuukausittain. Osavuosikatsauksissa raportoidaan em. lisäksi talousarviossa asetettujen toimin nal lis ten tavoitteiden toteutuminen. Raportit laaditaan talouspalveluiden laatimien mallien mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunnan taloudessa ja toiminnassa ei kahden kuukau den toteutuman perusteella ole tiedossa olennaisia poikkeamia ta lous ar vioon. Talouden ja toiminnan ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Valmistelijat: tulosalueiden vastuuhenkilöt ja taloussuunnittelija. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä lautakunnan talouden ja toimin nan seurantaraportin ajalta tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 1 Rakennus- ja ympäristölautakunnan talouden ja toiminnan seurantaraportti 1-2/2017

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 269/ /2017 RAKYMPLK Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää Joensuun kaupungilta lausuntoa luon nokses ta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (LVM/2302/03/2015). Yksityistielain kokonaisuudistuksen tavoitteena on nykyaikainen ja selkeä yk sityis tie la ki, joka antaisi hyvät edellytykset yksityistieverkoston kehittämiselle ja yl lä pi dol le. Lakiuudistuksella pyritään mahdollistamaan uudenlaista elin kei notoi min taa lisäämällä ammattimaisuutta yksityisteiden tienpitoon. Samalla turvat tai siin elinkeinoelämän kuljetusten ja yksityisteiden varrella sijaitsevan asutuk sen edel lyt tä mä liikkuminen varmistamalla tienpidon tarpeeksi korkea taso. Uu si yk si tyis tie la ki korvaisi vuonna 1963 voimaan tulleen lain yksityisistä teistä (358/1962). Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää arvioimaan erityisesti esitettyjen muu tosten taloudellisia ja muita vaikutuksia sekä lausumaan hallituksen esityksestä ja sään te ly tar pees ta ottaen huomioon hallitusohjelman tavoite normien pur ka mises ta ja sääntelyn sujuvoittamisesta. Lausunto pyydetään toimittamaan lii kenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon (kirjaamo@lvm.fi) viimeistään Lau sun to pyydetään toimittamaan myös sähköisenä Word-tiedostona osoit teisiin eeva.ovaska@lvm.fi ja kai sa.kuukasjärvi@lvm.fi. Uuden yksityistielain keskeiset muutokset Lupamenettelyn keventämiseksi ja selkeyttämiseksi tieoikeuden määritelmää laa jen net tai siin, niin että tieoikeus perustettaisiin jatkossa kulkuoikeuden lisäksi myös sähkö- ja viestintäjohtojen ja muiden tien vaikutuspiirin kiinteistöjen käyttöä palvelevien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista varten. Jatkos sa tiekunta voisi antaa luvan johtojen sijoittamiseen yksityistien tiealueelle. Kuntien tielautakuntia koskevista säännöksistä luovuttaisiin, ja niille aiemmin kuu lu neet tehtävät siirrettäisiin muille viranomaisille. Yksityistietoimituksessa kä si tel tä viä asioita (toimitusasiat) on selvitetty siirrettävän pääosin Maan mittaus lai tok sel le (MML) lukuun ottamatta asemakaava-alueella kokonaan olevaa toi mi tus ta. Tällöin toimitus suoritettaisiin kunnan kiinteistörekisterinpitäjän toimes ta. Muu tok sen ha ku asiat siirrettäisiin puolestaan hoidettaviksi kä rä jä oi keuksis sa tai maa oi keuk sis sa. Yleiset hallintotehtävät (tiekunnan hallintoon ja osakkai den se kä muiden oikeusturvaan liittyvät asiat) voitaisiin siirtää maa kun ta uudis tuk sen myö tä perustettavaan uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon. Yksityistietoimituksessa käsiteltäviä asioita on ed. liittyen suunniteltu vä hen nettä vän. Tiekunnan perustaminen, jakaminen, yhdistäminen ja lakkauttaminen olisi ehdotuksen mukaan mahdollista tehdä jatkossa ilman yksityistietoimitusta. Tiekuntien toimintaa halutaan joustavoittaa ja sujuvoittaa (mm. ko kous käy tännön tehostaminen). Tiekunnille annettaisiin entistä enemmän vastuuta omista pää tök sis tään ja toimintatavoistaan.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Uuteen lakiin esitetään lisättävän tie kun nan ko kouk ses sa noudatettavia esteellisyyssäädöksiä, joita nykyisessä ei ole. Nä mä ovat tarpeellisia esim. tilanteissa, joissa tieosakkaan yksityinen etu on ris ti rii das sa tie kun nan edun kanssa tai päätettäessä vastuuvapauden myöntämistä tie osak kaal le. Yksityisteiden tiepidon ja hallinnoinnin siirtäminen ulkopuoliselle taholle mahdol lis tet tai siin siten, että ulkopuolinen toimija voisi olla esimerkiksi tie osak kaiden pe rus ta ma osuuskunta tai ulkopuolinen yritys (tieisännöinti). Lain uudistuksen tavoitteena on laajentaa yksityisteiden tienpidon mak sa ja pohjaa. Yksityisteiden ulkopuolisten käyttö käännettäisiin lähtökohtaisesti lu van varai sek si. Maanomistajan omistamalleen alueelle asettamat puomit muutettaisiin lu van va rai sek si. Luvan voisi hankkia tiekunnalta tai yksityistietoimituksesta. Tiekun ta saisi edelleen rajoittaa ulkopuolista moottoriajoneuvoilla tapahtuvaa tienkäyt töä vapaasti, jos tietä ei yhteiskunnan toimesta avustettaisi. Jo ka mie hen oikeu den mukainen satunnainen liikkuminen yksityistiellä on kuitenkin otettu esityk ses sä huomioon. Tieoikeus voitaisiin jatkossa perustaa myös yhteiskunnan julkisille toimijoille (val tio, kunta, maakunta), jos ne toimillaan ohjaavat liikennettä yksityistielle. Jul ki nen toimija voisi tällaisissa tilanteissa olla jatkossa velvollinen tieosakkaana osal lis tu maan tienpitoon ja sen kustannusten jakamiseen. Yksityisteiden valtionavustuskriteerejä esitetään selkeytettävän ja karsittavan. Avus tus kri tee reik si jätettäisiin ainoastaan yksityistien järjestäytyneisyys sekä yk si tyis tie tä koskevan tiedon olemassaolo, ajantasaisuus ja avoimuus. Val tionavus tus teh tä vää hoitaisivat jatkossa maakunnat. Avustuskriteerien karsimisella oli si tar koi tus antaa maakunnille mahdollisimman laaja valinnanvapaus päättää, mi ten avustamiseen käytettävissä oleva määräraha sen alueella käytetään. Kuntien avus ta mis mah dol li suu det säilyisivät vapaaehtoisina. Asemakaava-alueilla olevien yksityisteiden asemaa täsmennettäisiin. Kunnille sää det täi siin velvollisuus arvioimaan asemakaava-alueella sijaitsevan yk si tyistien ti lan net ta viiden vuoden välein. Mikäli yksityistien liikenne huomattavasti lisään tyy asemakaavan toteuttamisen seurauksena, kunnan tulisi ottaa tie hoitoon sa. Uusi yksityistielaki ja siihen liittyvät lait tulisivat voimaan Kuntien tielau ta kun tien olisi tarkoitus toimia siirtymäajan vuoden 2018 loppuun. Lausuntoluonnos Joensuun kaupungin alueella on kaupungin rekisterissä olevia yksityisteitä noin 960 km. Rekisterissä olevia tiekuntia on noin 400. Kaupungin rekisteriä pidetään kun nos sa pi to avus tus ta hakeneista tiekunnista. Näin ollen Joensuun kaupungin alu eel la on yksityisteitä kokonaisuudessaan hieman em. enemmän. Voimassa olevan yksityistielain 6 a :n mukaan kunnassa tulee olla tielautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Joensuun kaupungin organisaatiossa tie lau takun ta na oleva tiejaosto toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan jaostona. Tiejaosto on kokoontunut toimituksiin viimeisimpien kuntaliitosten jälkeen (Enon ja Pyhäselän kuntien liittyminen Joensuuhun) vuosina vuo sittain 1-6 ker taa. Toimituksissa on käsitelty useimmiten tiekunnan perustamista se kä tie kun tien kokouspäätösten valituksia.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Tiekuntien suureen määrään ver rat tu na tie jaos tol le ei ole osoitettu kovinkaan runsaasti toimituspyyntöjä, mutta kä si tel lyt toi mi tuk set ovat monesti asiasisällöltään haasteellisia. Tiejaoston toi mes ta on opas tet tu vuosien mittaan aktiivisesti tiekuntia esim. ko kous käy tän nöis sä ja tie yk si köi den laskennassa, mikä on osaltaan näkynyt tiejaoston toi mi tuk siin tul lei den asioiden vähäisessä määrässä. Tulevan lainmuutoksen myötä kuntien tielautakunnat lakkautuisivat. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, mikäli tilalle saadaan luotua toimiva menettely, jossa tie kun tien pääosin taloudelliselta intressiltään pienet erimielisyydet pystytään rat kai se maan yksinkertaisessa ja kustannuksiltaan edullisessa menettelyssä ilman me net te lyl li ses ti jäykkää ja kustannuksiltaan kallista maaoikeuskäsittelyä. Tie lau ta kun tien osalta hyvänä puolena on ollut yksinkertainen menettely, paikal lis tun te mus ja edulliset kustannukset. Vastaavasti ongelmana on ollut sekä esit te li jöil tä että lautakuntien jäseniltä puuttuva rutiini, koska käsiteltävien asioiden määrä on ollut varsinkin pienissä kunnissa vähäinen. Mikäli maaoikeus on ainoa ja ensimmäinen keino käsitellä tiekuntien päätöksiin tai toimintaan kohdistuvia erimielisyyksiä, on vaarana, että menettelystä ai heutu vat kustannukset muodostuvat suhteettomiksi verrattuna käsiteltävien asioiden ta lou del li seen intressiin. Kun useat tielautakuntien käsittelemät asiat ovat var sin yk sin ker tai sia, maaoikeustasoista menettelyä voidaan pitää tällaisten asioi den osal ta ylimitoitettuna. Lakiehdotuksen mukaan tiekunnan päätökseen tyytymättömän on tehtävä va litus maaoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Aikataulu ei käytän nös sä mahdollista minkäänlaisen neuvonta- tai sovitteluelimen käsittelyä tilan tees sa, jossa osakas on tyytymätön tiekunnan kokouksessa tehtyyn pää tökseen. Jo pel kän valituksen tekemisestä tulee aiheutumaan merkittäviä kus tannuk sia, jot ka omal ta osaltaan vaikeuttavat asiassa mahdollisesti myöhemmin teh tä vää so vit te lua. Jotta neuvonnan ja sovittelun avulla voitaisiin vähentää maaoikeuteen me nevien, ja sitä kautta asianosaisille ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia aiheut ta vien riitojen määrää, lakiin tulisi kirjata menettelytavat, joilla asiaan haettai siin en sin esimerkiksi oikaisuvaatimusmenettelyn ja/tai vapaaehtoisen rii danrat kai sun kaut ta ratkaisu ja vasta näiden epäonnistuttua asian voisi saattaa maaoi keu den rat kais ta vak si. Yksinkertaisimmillaan menettely voisi olla tieasioista vas taa van viranomaisen asianosaisen tai asianosaisten pyynnöstä määräämä asian tun te va sovittelija, joka tekisi osapuolille perustellun sovinto- tai me net tely eh do tuk sen. Näiden maaoikeutta alempien menettelyjen tulisi olla sel lai sia, että vasta näiden epäonnistuttua, asianosainen voisi saattaa asian vi reil le maa oikeu des sa. Oikaisuvaatimusmenettelyn etuna olisi mm. se, että tie kun ta voisi täs sä vai hees sa käyttää neuvonta- ja sovittelupalveluja tai muuta asian tun tija-apua ja kä si tel lä näiden tietojen perusteella päätöksen uudelleen. Niin sanottujen nukkuvien tiekuntien aktivointiin tähtäävät toimet (esim. tie kunnan säännöt ja nykyaikainen kokouskäytäntö, yksityistien järjestäytyneisyys avus tus kri tee ri nä sekä tieisännöintikoulutus) ovat kannatettavia, koska monet tie lau ta kun nan käsittelyyn tulleet asiat ovat peräisin tiekuntien epä sään nöl li sestä ja puutteellisesta asioiden hoidosta. Yksityisteiden tienpidon ja hallinnoinnin siir tä mi nen ulkopuoliselle taholle (esim. tieisännöintiyritys) antaisi tieosakkaille mah dol li suu den hoitaa tieasiat ammattitaitoisesti ja puolueettomasti.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Uudessa yksityistielaissa esitetään säädettäväksi maakuntien ja kuntien mah dolli suus perustaa neuvonta- ja sovitteluelin, jonka avulla autettaisiin tieosakkaita rat kai se maan esim. riitatilanteita ennen muutoksenhakua maa- tai kä rä jä oi keuteen. Vaik ka uusi lainsäädäntö tulisi olemaan nykyistä selkeämpi, niin tiekuntien ja osak kai den opastamiselle tullee olemaan jatkossakin tarvetta. Täten uuden neu von ta- ja sovitteluelimen perustaminen voisi olla hyvä asia. Vapaaehtoisen toi mi eli men kokoonpano, toimintamalli ja toiminnan rahoitus vaatii kuitenkin lisä sel vi tys tä, jotta siihen voi ottaa tarkemmin kantaa kunnan näkökulmasta. Kokonaisuutena yksityistielainsäädännön uudistaminen on tervetullut sel keyt tämään nykyisen lain sisältöä. Myös lupamenettelyiden keventäminen on hyvä ja kan na tet ta va asia. Lain uudistus vastaa nykyistä yhteiskunnan kehitystilannetta ja turvaa yksityisteiden toimivuutta mm. yksityisteiden varrella sijaitsevan py syvän asutuksen sekä elinkeinoelämän kuljetusten suhteen. Uuden yksityistielain pykäliin lisäksi seuraavat kommentit: 3 Sähkö- ja viestintäjohtojen yms. sisällyttäminen tieoikeuteen selkeyttää ti lan net ta. 14 Onko toisen momentin ensimmäinen virke ( Kunnan ka dun pi to vel vol li suuden alettua sellaisen kadun osalta, jolle yksityisen tien tai sen osan liikenne on tar koi tet tu siirtyväksi, tai kunnan ryhdyttyä sellaista katua ra ken tamaan, on kun nan otettava tällaisen kaduksi muuttuvan yksityisen tien tai sen osan tien pi to hoidettavakseen ) tarpeellinen, koska sama on sanottu MRL 86 :ssä? Toisen momentin toinen virke ( Samoin kunnan on otettava hoitoonsa asema kaa va-alu eel la sijaitseva tai kaava-alueelle johtava yksityistie, mikäli yksi tyis tien lii ken ne huomattavasti lisääntyy asemakaavan toteuttamisen seu rauk se na ) on hyvä olla noin, koska tällä edistetään tervettä kaa voitus ta. 23 Mikäli julkisen liikenteen ohjaamisella yksityistielle on tarkoitus palvella ni men omaan kyseisen yksityistien vaikutuspiirissä olevia asukkaita, niin täl löin kunnan maksuvelvollisuutta ei tulisi lisätä. Jos taas yksityistietä käy te tään pääasiassa läpikulkuun, niin maksuvelvollisuus on oi keu den mukai nen. 40 Pykälän mukaan Tie on rakennettava sitä varten perustetun tieoikeuden mu kai ses ti siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edul li sesti... Tien rakentamisessa tulee ottaa huomioon elinkaarikustannukset, kos ka esim. puutteellisesti tehdyt tien pohjarakenteet aiheuttavat suurem pia kor jaus ku lu ja Joku sana puuttuu virkkeestä: Jos 1 momentissa tarkoitettujen ra ken teiden, ra ken nel mien ja laitteiden sijoittaminen on huomattavasti lisännyt tien.tai vau rioit ta nut sitä, on rakenteen, rakennelman tai laitteen hal tija velvollinen kor vaa maan aiheutuneet lisäkustannukset. Samoin sana puut tuu pykälän 47 perusteluista. Pykälässä 34 (Korvaus tien vaurioitumisesta) vastaavan sisältöisessä virk kees sä on sana kulumista. Tarkoitettaneen ilmeisesti samaa?

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Valtion avustusten siirtäminen maakunnille on hyvä, koska maakunta olisi so pi van kokoinen koordinoimaan alueellaan olevia yksityisteitä ja mää ritte le mään tarveharkinnan perusteella toisaalta avustusten kii reel li syys järjes tyk sen ja toisaalta tasapuolisuuden. 90 Kuntien yksityisteiden avustuskirjauksen säilyminen nykyisellään eli vapaa eh toi suu teen pohjautuvana on hyvä. Tärkeää on, että avustuksen edellytyksenä on tiekunnan perustaminen ja re kis te ri tie to jen ajantasaisuus. Lisäksi edellytyksenä pitäisi olla tiekunnan ko kous ten pi tä mi nen 67 mukaisesti. Valmistelijat ja lisätiedot: kaupungininsinööri Ari Varonen rakennustarkastaja Jukka Hyttinen yhdyskuntalakimies Juha Martikainen maanmittausteknikko Matti Toivanen ma. ympäristötarkastaja Jari Kärkkäinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa liikenne- ja viestintäministeriölle edellä kirjoitetun lausunnon luon nokses ta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 3 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Jakelu Kaupunginhallitus

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Harri Bromanin vesilain mukaisesta hakemuksesta 448/ /2017 RAKYMPLK Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Joensuun kaupungin ym pä ris tön suo je luvi ran omai sen lausuntoa Harri Bromanin vesilain mukaisesta hakemuksesta. Mah dol li nen lausunto tulee toimittaa mennessä. Hakemus koskee nykyisen laiturin korvaamista isommalla ja reitin ruoppaamista lai tu ril ta laivaväylälle. Hankkeen tarkoitus on mahdollistaa Järvipelastajien kahden pelastusaluksen sijoittaminen laituriin ja alusten kulun laivaväylälle. Laiturin pi tuus tulee olemaan 35 m. Ruopattava massamäärä on m³. Osa ruop pausmas sas ta käytetään rannan maisemointiin ja loput kuivatetaan viereisellä ton tilla ja kuljetetaan sen jälkeen maanläjitysalueelle. Lausunto: Hankkeella ei ole sellaisia ympäristövaikutuksia jonka takia sitä ei voitaisi to teuttaa. Uusi suurempi laituri ei aiheuta maisemallista haittaa eikä estä veden virtaus ta Pielisjoen suualueella. Ruoppauksen aiheuttama samentuminen ei joen suu ren virtaaman takia ole merkittävää. Hakija ei esitä asiakirjojen mukaan erillistä tarkkailua ruoppauksen vaikutusten seu raa mi sek si. Liitetyn selvityksen mukaan ruoppauksen vaikutukset eivät näy ve sis tös sä. Kun otetaan huomioon hankkeen laajuus, ei erillisen ve sis tö vai ku tusten tarkkailu ole tarpeen. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon Harri Bro ma nin vesilain mukaisesta lupahakemuksesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Ympäristönsuojeluyksikkö Aluehallintovirasto Itä-Suomi

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Piipposen Kone Oy:n maa-aineslupa Hammaslahdessa Rauansalon sora-alueella RAKYMPLK Piipposen Kone Oy on hakenut maa-aineslain 4 :n mukaista lupaa hiekan ja soran ottamiseen 15 vuoden ajaksi uuden ottoalueen perustamiseksi. Haettu kokonaismäärä on k-m 3. Ottamisalueen pinta-ala on 4,3 hehtaaria. Kulku alueelle tapahtuu liittymästä VT6:lta. Alue sijaitsee Rauansalon II -luokan pohjavesialueella. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristötarkastaja Pauliina Palmgrén Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää maa-ainesluvan liitteen mukaisesti 10 vuoden ajaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 4 Piipposen Kone Oy:n maa-aineslupa, Sorala Piipposen Kone Oy maa-aineslupa Rauansalo asemakuva 6 Piipposen Kone Oy maa-aineslupa Rauansalo sijaintikartta Jakelu Piipposen Kone Oy Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojeluyksikkö Ilmoitustaulu

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Maansiirto-Putto Ky:n maa-aineslupa Enon Ahvenisella, tila Ruosmansuo RN:o 50:10 309/ /2017 RAKYMPLK Maansiirto-Putto Ky hakee maa-aineslupaa kalliokiviaineksen ottamiseen 10 vuoden ajaksi km 3 kokonaisottomäärälle. Kyseessä on uuden kallionottoalueen avaaminen Enon Ahvenisella. Toiminta sijoittuu Romppalantien varrelle Vanhankaltimontien ja Ruosmanlammen väliselle kallioalueelle. Ottamisalueen pinta-ala on 2,6 ha josta varsinainen louhinta sijoittuu yhden hehtaarin suuruiselle alueelle. Ottoalueen läheisyydessä sijaitsee Ruosmanlammen arvokas lettosuo sekä Paakinvaaran ja Kuljunvaaran arvokkaat kallioalueet. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin asutus sijaitsee yli 500 m päässä ottoalueesta. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelutarkastaja Maria Kunnari Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Maansiirto-Putto Ky:lle maa-ainesluvan liitteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 7 Maansiirto- Putto Ky, maa-ainselupa Ruosmansuo Ottamissuunnitelma maa-aineslupa Maansiirto-Putto Ky Eno Ahveninen Ruomansuo 9 Sijaintikartta maa-aineslupa Maansiirto-Putto Ky Eno Ahveninen Ruosmansuo Jakelu Maansiirto-Putto Ky Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ympäristönsuojeluyksikkö Ilmoitustaulu

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /365) 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /365) 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin pää töksiin ei saa hakea muu tos ta valittamalla. Pykälät - Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta va lit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: JOENSUUN KAUPUNGIN RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Käyntiosoite: Muuntamontie 5, JOENSUU Postiosoite: PL 148, JOENSUU Sähköposti: rakymp@jns.fi Pykälät - Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on ase tet tu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantito distuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai säh kö pos ti vies tinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa timus vi ran omai sen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oi kai su vaa ti mus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Pykälät - Edellä mainitut päätökset annetaan julkipanon jälkeen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää pää tök sen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, va punpäi vä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Kunnallisvalitus, muu Pykälät - Valitusaika kolmekymmentä (30) päivää alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksiantopäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asian osai sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätös tä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luo vut ta mal la asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai eril li seen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hallintovalitus Pykälät - Valitusaika kolmekymmentä (30) päivää alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tie dok si saan ti päivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh täväk si. Asian osai sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pää tös tä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luo vut ta mal la asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai eril li seen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hallintovalitus Pykälät 25, 26 Edellä mainitut päätökset annetaan julkipanon jälkeen Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana päivänä.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: VAASAN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA Postiosoite: PL 204, VAASA Puhelin: (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Hallintovalitus Pykälät - Edellä mainitut päätökset annetaan julkipanon jälkeen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää pää tök sen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapun päi vä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Kunnallisvalitus Pykälät - Valitusaika kolmekymmentä (30) päivää alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tie dok si an to päi vää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh tä väk si. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätös tä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia - kir jat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä het tää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään va li tus ajan vii mei se nä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa va li tuk sen alais ta päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vi reil lepani ja ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan