Työurien tutkiminen ja työurapolkujen tuottaminen pitkittämistutkimuksella Katri-Maria Järvinen & Laura Peutere Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto katri-maria.jarvinen@uta.fi, laura.peutere@uta.fi
Miksi tällainen kysymyksenasettelu? Tutkimuksen tekemiseen liittyvät valinnat näkyviä mutta myös näkymättömiä: esim. tieteellisissä julkaisuissa, ns. metodologiapuheessa (Järvinen (tulossa); myös Ronkainen 2002; Koivunen 2004) Tiedon tuottamisen ja tutkimusmenetelmien performatiivisuus; double social life of methods (Law, Ruppert & Savage 2011)
Esityksemme konteksti: Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) Esitys sivuaa Työsuojelurahaston rahoittamaa Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanketta (2015 2017), jossa tutkitaan pitkittäisaineistoilla ja eri mittarein työhyvinvoinnin, johtamisen tuloksellisuuden ja hyvien henkilöstökäytäntöjen yhteyttä sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen pysyvyyteen niin normaalioloissa kuin taloudellisesti poikkeuksellisissa suhdanteissa. TSR-PROJEKTIN TUTKIMUSRYHMÄ: Pasi Pyöriä (hankkeen johtaja); Satu Ojala ja Tiina Saari (tutkijatohtorit); Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen ja Laura Peutere (tutkijat)
Työurapolkujen tutkiminen rekisteriaineistolla Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä työnantajaaineisto FLEED (1988 2012) (N=1 200 000) Käytössä tutkimuskäyttöön annettu 1/3:n otos, josta analyyseja varten otettu 10 prosentin otos Vuotuinen aineiston koko noin 30 000 henkilöä Mukana lähtöpistevuonna 20 55-vuotiaat yksityisen sektorin palkansaajat
Työura? Esimerkiksi: Yksilön työkokemusten ajallisesti rakentuva järjestys tai jatkumo. (Kriisi-hanke, TSR) Muissa tutkimuksissa myös: mm. polku, jatkumo, kiinnittyminen työuralle, työmarkkinatilanne ja eri statusten vaihtelut
Mitä on trajektorianalyysi? Kasvavalla uralla 2000 olevissa toimipaikoissa työskentelevien työurapolut 12 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ryhmä 1 (n=274, 9.0%) Ryhmä 2 (n=163, 5.3%) Ryhmä 3 (n=182, 5.9%) Ryhmä 4 (n=316, 10.3%) Ryhmä 5 (n=179, 5.8%) Ryhmä 6 (n=1474, 48.2%) Ryhmä 7 (n=184, 6.0%) Ryhmä 8 (n=288, 9.4%)
Trajektoriratkaisun valinta Tilastolliset kriteerit BIC ja AIC -arvot Tilastolliset testit, jotka vertaavat rinnakkaisia malleja (k ja k-1 ryhmää) Entropy-arvo Keskimääräiset posterior-todennäköisyydet havainnoille kuulua todennäköisimpään ryhmään Ei liian pieniä ryhmiä (esim. ei alle 1%) Konvergoituminen Trajektorien tulkinta, käytännön hyöty, mallin yksinkertaisuus
The model with 15 classes had the best fit (AIC = 13,461, BIC = 16,216, compared with 13,995 and 16,566 for the 14-class model, and 13,501 and 16,440 for the 16- class model) and was also the most interpretable. (Dariotis et al. 2011) The model with five latent classes was selected on the basis of Akaike s information criterion, Bayesian information criteria, and entropy, as shown in Table 1. This model provided adequate representation of data, distinct labels and easy interpretation of classes. (Majeed et al. 2015)
CASE: trajektoriryhmän valinta käytännössä, esimerkki: Kasvava liikevaihto (2000), n=3060 Toistojen lkm Kokeillut ryhmät Löydetyt ryhmät loglik AIC BIC BIC erotus Ryhmäkoot, 1/100 2 1 1-59058,2 118122,4 118145,8 10 2 2-36636,0 73285,98 73340,62 44805,18 10 3 3-32384,0 64790,01 64875,88 8464,74 10 4 4-29423,9 58877,72 58994,81 5881,07 10 5 5-28247,8 56533,63 56681,95 2312,86 10 6 6-27525,9 55097,81 55277,35 1404,60 10 7 7-26712,1 53478,12 53688,88 1588,47 10 8 6-27487,2 55020,48 55200,02-1511,14 10 9 8-25944,8 51951,61 52193,60 3006,42 0,0895/0,05/0,06/0,10/0,06/0,48/0,06/0,09 10 10 6-27443,9 54933,84 55113,38-2919,78
6 trajektoriryhmän ratkaisu
7 trajektoriryhmän ratkaisu
8 trajektoriryhmän ratkaisu
Johtopäätöksiä Kiinnostuksen kohteena tavat, joilla tutkimustietoa tuotetaan tutkimuskäytännöissä FLEED-aineistoa ja trajektorianalyysia käyttäen tuotetaan tietoa yksityisten sektorin palkansaajien työurista; tehdyt valinnat määrittävät, millainen kuva työurista tuotetaan Vakaalla työuralla on valtaosa yksityisen sektorin palkansaajista; myös vakaan työuran trajektoriryhmä on vakaa Jatkossa: tavoitteena syventyä tapaukseen monipuolisemmin
Lopuksi Onko tutkijan valinnoilla ja niiden tutkimisella ja näkyväksi tekemisellä väliä?
Kirjallisuus Jolkkonen, Arja & Koistinen, Pertti & Kurvinen, Arja & Lipiäinen, Liudmila & Nummi, Tapio & Virtanen, Pekka (2014) Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät: Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden kiinnittyminen työmarkkinoille. Kansantaloustieteellinen aikakauskirja, 110 (4), 492 515. Jones, Bobby & Nagin, Daniel S. & Roeder, Kathrin (2001) A SAS procedure based on mixture models for estimating developmental trajectories. Sociological Methods & Research, 29 (3), 374 393. Järvinen, Katri-Maria (tulossa) Miten mittari toimii? Tutkimus työelämän kyselymittarin rakentumisesta. Väitöskirjakäsikirjoitus. Koivunen, Anu (2004) Mihin katse kohdistuu? Feministisen elokuvatutkijan metodologinen itsereflektio. Teoksessa Marianne Liljeström (toim.) Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta. Tampere: Vastapaino, 228 251. Law, John & Ruppert, Evelyn & Savage, Mike (2011) The Double Social Life of Methods. CRESC Working Paper Series, Working Paper No. 95. The Open University. Ronkainen, Suvi (2002) Vallan metodit ja metodien valta. Sosiologia 2/2002, 129 135. Soininen, Tiina (2015) Changing Expectations and Realities of Employment Stability Longitudinal Analysis on Tenures in Finland. Joensuu: University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies 102.