2.1 Vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet

Muistio 1 (16) Jaana Rajakko SM088:00/2008 Erheellisten paloilmoitusten seurantahanke ERHEELLISET PALOILMOITUKSET VUOSINA 2012 2013 1. Yleistä hankkeesta Sisäasiainministeriön pelastusosasto asetti erheellisten paloilmoitusten seurantahankkeen 1.4.2008. ERHE -seurantahanke on jatkohanke sisäasiainministeriön pelastusosaston 26.10.2005 asettamalle kaksivuotiselle ERHE- hankkeelle, Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi (SM083:00/2005). Hankkeen toimikausi oli 1.4.2008-31.3.2010. Sisäasiainministeriön pelastusosaston päätöksellä seurantahanketta jatkettiin ensin 31.3.2012 saakka ja sen jälkeen 31.3.2014 asti. Hankkeen toimikautta on jatkettu edelleen siten, että hanke päättyy 31.3.2015. ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa edellisen ERHE -hankkeen työryhmän kehittämät toimenpiteet täytäntöön. ERHE -seurantahankkeen tulee seurata ja arvioida, miten eri toimenpiteet vaikuttavat erheellisten paloilmoitusten lukumääriin. Vuosina 2012 2013 ERHE -seurantahankkeen työryhmässä oli edustus seuraavilta tahoilta: sisäasiainministeriö, pelastusosasto, puheenjohtaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, sihteeri Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Helsingin kaupungin pelastuslaitos Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Turva-alan yrittäjät ry Finanssialan Keskusliitto ry Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hätäkeskuslaitos Palonilmaisualan yhdistys ry 2. Vuosien 2012 ja 2013 toiminta Vuonna 2012 työryhmä kokoontui neljä kertaa ja vuonna 2013 kolme kertaa. 2.1 Vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet Työryhmä asetti vuoden 2011 vuosiraportissa tavoitteet vuodelle 2012. Seuraavassa on raportoitu vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vuosiraportti ERHE -seurantahankkeen toiminnasta sekä erhetilastoista vuodelta 2011 ja työryhmän tavoitteet vuodelle 2012 valmistui 10.4.2012. Opinnäytetyön "ERHE -lomakkeen käyttö, jälkiseuranta ja käytetyt menetelmät" valmistui 9.5.2012. Työryhmän asiantuntijat ovat tuoneet esille paloilmoitinasetuksen valmistelussa huomioon otettavia seikkoja. Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Vuorikatu 20, Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635

Sisäministeriö Muistio 2 (16) Valmisteltiin esitys toteutuspöytäkirjan muuttamiseksi niin, että se huomioisi paremmin erheellisten paloilmoitusten ennaltaehkäisyn. Hankkeen yhteistyöhenkilöiden verkoston yhteystiedot on päivitetty 29.8.2012. Työryhmä teki esityksen termien (yhdistelmäilmaisin / monikriteeri-ilmaisin) avaamisesta paloilmoitinsuositusryhmälle. 2.2 Vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet Vuoden 2013 tavoitteet asetettiin työryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa 13.2.2013. Seuraavassa on raportoitu vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vuosiraportti vuodesta 2012 ei valmistunut keväällä 2013, joten päätettiin laatia yhteinen vuosiraportti vuosille 2012 2013 alkuvuodesta 2014. Vuonna 2013 työryhmä järjesti 14.5.2013 ERHE -koulutuspäivän hankkeen pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen yhteyshenkilöille vastaten kentän toiveeseen. Tilaisuuteen osallistui 38 henkilöä. Päivän aikana käytiin läpi mm. erheellisten paloilmoitinhälytysten tilastokatsaus, tulevan pelastuslain tuomia mahdollisuuksia osana erheellisten paloilmoitusten ehkäisyä, uusia paloilmoittimiin liittyviä toimintamalleja ja ohjeistuksia Helsingin pelastuslaitoksella, ennakkovaroitustoimintojen sekä uuden teknologian hyödyntämistä toteutuspöytäkirjamenettelyssä, teknisiä ratkaisukeinoja erheellisten paloilmoitusten poistamiseksi sekä äänievakuointijärjestelmien käyttöä osana paloilmoitinta, siihen liittyviä määräytymisperusteita ja standardeja. Pelastuslaitosten kumppanuushankkeen turvallisuuspalvelut -alue päätti päivittää Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus -muistion. ERHE -seurantahankkeen työryhmällä oli kaksi edustajaa päivitystyöryhmässä. Muistion päivitys valmistui 27.6.2013. Työryhmä laati erheellisiin paloilmoituksiin liittyen muistion PRONTOn kehittämisehdotuksista. Ehdotukset liittyivät tiedon keruun parantamiseen ja kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Aloitteen johdosta erheellisten paloilmoitusten syy -koodisto tarkentui vuoden 2014 alusta. Työryhmän asiantuntijat ovat tuoneet esille paloilmoitinasetuksen valmistelussa huomioon otettavia seikkoja. Työryhmän jäsenet osallistuivat panelisteina Finnsec -messujen yhteydessä järjestettyyn erheellisten paloilmoitusten seminaariin. 3. Automaattisten paloilmoittimien antamat ilmoitukset vuosina 2012 ja 2013 Automaattisten paloilmoitinhälytysten lukumäärässä ovat mukana ne tapaukset, joissa PRONTOn hälytysselosteella onnettomuuden tai tehtävän ilmoitustavaksi on merkitty automaattinen paloilmoitin. Tieto tulee PRONTOn hälytysselosteelle automaattisesti hätäkeskusjärjestelmästä. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTOn mukaan vuonna 2012 hätäkeskukset vastaanottivat lähes 21 000 ilmoitusta, joissa ilmoitus hätäkeskukseen tuli automaattisen paloilmoittimen kautta. Vastaava luku vuonna 2013 oli hieman alle 20 000 ilmoitusta. Automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärä on kääntynyt laskuun huippuvuodesta 2010, vaikka hätäkeskukseen liitettyjen laitteistojen

Sisäministeriö Muistio 3 (16) lukumäärä on kasvanut. Kuvassa 1 on esitetty automaattisten paloilmoittimien antamien ilmoitusten lukumäärät vuosina 2005 2013 sekä ennuste vuodelle 2014. Kuva 1. Kuvassa on esitetty PRONTOon rekisteröityneet automaattisen paloilmoittimen kautta tulleet ilmoitukset sekä arvio hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoitin laitteistojen lukumäärän kehittymisestä. *Vuoden 2007 ilmoitusten lukumäärää vääristää normaalia suurempi osuus hälytysten tuntemattomista ilmoitustavoista PRONTOssa, niitä oli kaikista pelastustehtävistä yli 4 % eli 4262 kpl. ** Paloilmoittimien lukumäärätietoja on kerätty mm. kesäkuussa 2010 hätäkeskuksilta ja huhtikuussa 2013 pelastuslaitoksilta. Kuvassa 2a) on esitetty, miten muutokset automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärässä ovat vaikuttaneet vuorokausikeskiarvoon. Vuonna 2013 paloautot lähtivät liikkeelle automaattisen paloilmoittimen hätäilmoituksen johdosta keskimäärin 54 kertaa vuorokaudessa eli joka 27. minuutti. Kuvassa 2b) on esitetty automaattisen paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten suhdetta hätäkeskuksiin liitettyihin laitteistojen lukumäärään. a) b) Kuva 2: Vastaavasti muutokset ilmoitusten määrissä heijastuvat vuorokausikeskiarvoon sekä ilmoitusten lukumäärään yhtä paloilmoitinlaitteistoa kohden.

Sisäministeriö Muistio 4 (16) Automaattisten paloilmoittimien antamien ilmoitusten osuus vuonna 2012 oli 21 % ja vuonna 2013 19 % kaikista pelastustoimen PRONTOon kirjautuneista tehtävistä. Tilastojen mukaan automaattisten paloilmoittimien välittämät hätäilmoitukset keskittyvät tiettyihin laitteistoihin, sillä yli puolet laitteistoista ei ole tehnyt yhtään ilmoitusta hätäkeskukseen vuoden aikana (kuva 3). Kuva 3: Automaattisten paloilmoittimien lukumäärä, joka on välittänyt vähintään yhden hätäilmoituksen hätäkeskukseen, on vähentynyt viime vuosina, vaikka laitteistojen lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Taulukossa 1 on esitetty automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärät eri pelastustoimen alueilla vuosina 2003 2013. Lähes kaikilla pelastustoimen alueilla automaattisten paloilmoittimien antamat hätäilmoitukset ovat vähentyneet vuoden 2011 tasosta.

Sisäministeriö Muistio 5 (16) Pelastustoimen alue 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Muutos 2013-2011 kpl Helsinki 2407 2384 2511 2678 2703 2585 2422 2853 2555 2593 2473-82 Länsi-Uusimaa 1259 1262 1328 1514 1405 1299 1365 1489 1432 1364 1341-91 Keski-Uusimaa 1295 1383 1248 1288 1333 1407 1322 1661 1552 1429 1400-152 Itä-Uusimaa 315 277 215 224 263 231 243 264 267 224 202-65 Varsinais-Suomi 1529 1428 1693 1795 1507 1802 1705 1877 1839 1883 1731-108 Kanta-Häme 659 539 663 685 667 640 576 687 662 621 598-64 Päijät-Häme 673 682 739 862 815 771 733 828 883 852 772-111 Kymenlaakso 840 885 855 856 820 864 819 962 937 775 766-171 Etelä-Karjala 384 377 417 406 422 421 528 541 514 611 612 98 Etelä-Savo 537 455 480 595 415 520 571 616 623 552 532-91 Keski-Suomi 823 848 831 923 840 1002 920 1014 1011 918 853-158 Pirkanmaa 1849 1718 1965 2217 1733 2028 1940 2213 2237 2248 1892-345 Satakunta 702 696 651 774 818 744 728 984 950 739 731-219 Etelä- Pohjanmaa 746 882 962 1036 946 969 888 1054 979 895 1004 25 Pohjanmaa 584 614 599 768 826 731 626 778 779 680 688-91 Keski- Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue 610 593 579 682 684 611 599 758 660 608 576-84 Pohjois-Savo 899 1064 1024 1112 678 941 933 984 1014 956 823-191 Pohjois-Karjala 600 613 639 638 628 573 648 680 651 598 548-103 Jokilaaksot 368 383 336 385 320 322 389 488 404 383 352-52 Kainuu 202 152 179 170 191 193 231 268 241 258 259 18 Oulu-Koillismaa 624 663 685 722 673 660 797 818 811 774 795-16 Lappi 697 710 884 863 940 1000 1006 1165 1100 1023 914-186 Ei tietoa 17 7 4 0 0-4 Yhteensä 18602 18608 19483 21193 19627 20314 20006 22989 22105 20984 19862-2243 Taulukko 1. PRONTOon rekisteröityneet automaattisen paloilmoittimen kautta tulleiden hätäilmoitusten kokonaislukumäärä pelastuslaitoksittain vuosina 2003 2013. Kuvassa 4 on esitetty automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten muutoksen suhdetta vuodesta 2012 vuoteen 2013 pelastuslaitoksittain. Neljää pelastuslaitosta lukuun ottamatta hätäilmoitusten määrät ovat laskeneet. Suhteellisesti vähennys vaihtelee 1 % ja 16 % välillä, valtakunnallinen keskiarvo on 5 %.

Sisäministeriö Muistio 6 (16) Kuva 4: Automaattisten paloilmoittimien antamien hätäilmoitusten lukumäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes kaikilla pelastuslaitosten alueilla. Automaattiset paloilmoittimet välittävät hätäkeskuksiin hätäilmoituksia myös muista paloteknisistä laitteistoista. Valtaosa hätäilmoituksista tulee toki automaattisista paloilmoittimista mutta 10 % hätäilmoituksista tulee muista laitteistoista esim. sammutuslaitteistoista. Seuraavassa kuvassa on esitetty tarkemmin jakautumista vuoden 2013 osalta. Kuva 5: Joka 10. automaattisen paloilmoittimen välittämä hätäilmoitus ei johdu paloilmoittimesta.

Sisäministeriö Muistio 7 (16) Kaikista automaattisten paloilmoittimien antamista hätäilmoituksista vuonna 2013 61 % tapahtui klo 7-17 välillä. Verrattaessa arkipäiviä viikonloppuihin voidaan havaita selvästi ihmisten aktiivisen toiminnan vaikutus aiheutuneisiin ilmoituksiin. Arkipäivistä eniten hätäilmoituksia vuonna 2013 tuli tiistaisin ja torstaisin. Viikonlopun päivien osalta tuntikohtainen hälytysilmoitusten lukumäärien vaihteluväli on huomattavasti pienempi. Kuva 6: Automaattisten paloilmoittimien antamien hälytysilmoitusten lukumäärät eri vuorokauden aikoina. 4. Paloilmoittimen ilmoittamat rakennuspalot ja rakennuspalovaarat Vaikka edellä esitetty erheprosentti on suuri ja erheellisten paloilmoitusten osuus tulisi ehdottomasti saada pienemmäksi, on kuitenkin huomattava, että automaattinen paloilmoitin hälyttää vuosittain ensimmäisenä yli 800 rakennuspalossa tai rakennuspalovaarassa. Rakennuspalovaaralla tarkoitetaan tilannetta, josta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo mutta se ei ole levinnyt kuumenemis- tai syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon. Tällaisia tilanteita ovat esim. loisteputken kärähtäminen, ruoan hallitsematon palaminen pohjaan liedellä. Vuosittain noin 4 % automaattisen paloilmoittimen kautta tulleista ilmoituksista on kirjattu joko rakennuspaloiksi tai rakennuspalovaaroiksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty tarkemmin näiden tehtävien lukumääriä.

Sisäministeriö Muistio 8 (16) Kuva 7: Automaattinen paloilmoitin on ilmoittanut vuosittain noin 100 kertaa ensimmäisenä rakennuspalossa. Rakennuspalovaarojen lukumäärät ovat lisääntyneet vuoden 2011 jälkeen. Kuva 8: Automaattisen paloilmoittimen ilmoittama tulipalo on usein tapahtunut tuotanto- ja varastorakennuksissa sekä hoitolaitoksissa.

Sisäministeriö Muistio 9 (16) Kuva 9: Automaattisen paloilmoittimen ilmoittaman tulipalon syynä on useimmissa tapauksissa ollut ruoan valmistus tai koneen ja laitteen vika. 5. Erheellisten paloilmoitukset 5.1 Erheelliset paloilmoitukset koko maassa Erheellisiksi paloilmoitinhälytyksiksi on laskettu kaikki ne onnettomuudet tai tehtävät, joissa PRONTOn hälytysselosteella ilmoitustavaksi on merkitty automaattinen paloilmoitin ja PRONTOn onnettomuusselosteella onnettomuustyypiksi 1 on merkitty jokin muu onnettomuustyyppi kuin rakennuspalo, rakennuspalovaara, liikennevälinepalo, maastopalo, muu tulipalo, räjähdys /räjähdysvaara tai vaarallisten aineiden onnettomuus. Automaattisen paloilmoittimen kautta tulleista ilmoituksista pelastuslaitos täyttää PRONTOon pelastustoimen tehtävän onnettomuustyypin. Automaattisten paloilmoittimien kautta tulee vuosittain noin joka viides pelastuslaitoksen tehtävä. Seuraavassa kuvassa onnettomuustyypit on jaettu karkeasti neljään eri luokkaan: 1) automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäviin, 2) rakennuspalo ja rakennuspalovaaroihin, 3) pelastustehtäviin ja 4) muihin onnettomuustyyppeihin.

Sisäministeriö Muistio 10 (16) Kuva 10: Valtaosa automaattisten paloilmoittimien ilmoituksista kirjattiin vuonna 2013 tarkastus- ja varmistustehtäviksi. Vuonna 2013 automaattisen paloilmoittimen kautta tulleista hälytyksistä (N = 19 858) 95,7 % oli erheellisiä (N = 18 999). Kuvassa 11 on esitetty erheellisten paloilmoitinhälytysten suhteellinen osuus vuosina 2003 2013 automaattisten paloilmoittimien antamista hätäilmoituksista. Kuva 11: Erheellisten paloilmoitusten suhteellinen osuus. Vuoden 2007 luvut ovat virheellisiä, kuten kuvan 1 yhteydessä todettiin. * Paloilmoittimen ja palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävät erotettiin PRONTOssa muista tarkastus- ja varmistustehtävistä vuoden 2004 alussa, tästä syystä vuoden 2003 lukua ei ole vertailukelpoinen. Vuoden 2007 alussa palovaroittimen ja paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävät erotettiin toisistaan, jonka jälkeen voidaan verrata tehtävien suhdetta hälytyksiin.

Sisäministeriö Muistio 11 (16) Pelastuslaitoksittain ERHE-% vaihteli vuonna 2013 89,1 % ja 98,4 % välillä. Osaltaan ERHE-%:n pelastuslaitoskohtaista vaihtelua selittää erot tehtävien kirjaamisessa onnettomuustyypissä rakennuspalovaara. Itä-Uudellamaalla rakennuspalovaroiksi oli kirjattu 9,4 % automaattisen paloilmoittimen ilmoittamista tehtävistä kun taas Keski-Uudellamaalla vastaavasti 1,1 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa 3,6 %. Kuva 12: Erheellisten paloilmoitinhälytysten suhteellinen osuus kaikista automaattisten paloilmoittimien hälytysilmoituksista pelastuslaitoksittain v. 2013. Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävän kohdalla ei tilastointijärjestelmässä taltioida rakennustyyppiä tai rakennuksen käyttötapaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuoden 2013 kymmenen eniten erheellisiä paloilmoituksia aiheuttanutta kohdetta toimialan mukaan. Tiedot on poimittu tilastointijärjestelmästä yksittäin. Kuva 13:Vuonna 2013 eniten erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä aiheuttaneet kohteet käyttötavan mukaan jaoteltuna (PRONTO).

Sisäministeriö Muistio 12 (16) Vuonna 2013 TOP 10 -kohteet aiheuttivat yhteensä 338 erheellistä hätäilmoitusta (25 51 ilmoitusta / kohde). Kuudessa kohteessa paloilmoitin ilmoitti vuoden aikana ensimmäisenä myös todellisista rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista 5.2 Erheellisten paloilmoitusten syyt Erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä vuonna 2013 98 % (N=18 681) oli kirjattu automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäväksi. Yleisin PRONTOon kirjattu automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävän syy oli muu syy tai tuntematon, jota oli käytetty 24 % tehtävistä (kuva 14). Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat ruoan valmistus (17 %), muu savu tai pöly (12 %), huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus-, tai huoltotyössä (11 %) sekä kosteus tai vesi (8 %). Syyluettelo ja prosentuaaliset osuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempina vuosina. Syiden muutoksia viiden yleisimmän syyluokan osalta on kuvattu tarkemmin kuvassa 15. Kuvasta voidaan todeta, että erheellisistä paloilmoituksista laskuttamisen aloittaminen on parantanut osaltaan tilastoinnin tarkkuutta, sillä "muu syy tai syy tuntematon" luokan kirjaukset ovat vähentyneet vuodesta 2010 vuoteen 2013 noin 25 %. Vähennystä on tapahtunut myös muissa yleisissä syyluokissa. Maksullisuuteen siirtyminen on johtanut kiinteistöissä huomiota erheellisten ehkäisemiseen erityisesti ruoan valmistuksen ja kiinteistöjen korjaustöiden osalta. Kuvassa 12 esitettyjen TOP 10 -kohteiden osalta automaattisten paloilmoittimien tarkastusja varmistustehtävien syyluokat "kosteus ja vesi" sekä "ruoan valmistus" poikkeavat merkittävästi valtakunnallisista arvoista. TOP 10 -kohteissa yleisin syy oli ruoan valmistus (27 %), muu syy tai tuntematon (25 %) ja kosteus tai vesi (23 %). Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävien syyt jakautuvat eri lailla vuorokauden mukaan. Vuoden 2013 tilaston mukaan muu syy tai syy tuntematon -luokka on yleinen läpi vuorokauden, kun taas huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus- tai huoltotöissä painottuu klo 7-16 väliseen aikaan ollen yleisin syy luokka klo 10 11 välisenä aikana. Myös tyypilliset ruoanlaittoajat näkyvät syyluokkien ajallisessa jakaumatilastossa, sillä ruoan laitto on yleisin syyluokka klo 11 12 ja 16 17 välisinä aikoina.

Sisäministeriö Muistio 13 (16) Kuva 14: Automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävien syyt vuonna 2013 [N=19 858]. Vuoden 2014 alusta kuvan yleisin syykoodi "muu syy tai syy tuntematon" on jaettu omiksi koodeikseen sekä kuvassa jo näkyvät kaksi alinta syykoodia on otettu käyttöön uusina.

Sisäministeriö Muistio 14 (16) Kuva 15: Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävien TOP 5 -syyluokkien muutokset vuosina 2009 2013. TOP 5 -syyluokat kattavat 71 % kaikista syistä vuonna 2013. 6. Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus Pelastuslain (379/2011) uudistuksessa pelastuslaitoksille säädettiin oikeus periä maksuja pelastustoimen tehtävästä niissä tapauksissa, joissa tehtävä on aiheutunut toistuvasti hätäkeskukseen yhdistetystä automaattisesta paloilmoittimesta, eikä ole johtanut kohteessa pelastustoimintaan. Säädösmuutoksen tavoitteena on ollut vähentää erheellisten automaattiilmoitusten määrää ja edistää laitteiden asianmukaista huoltoa ja sijoittamista sekä kiinteistön käyttäjien huolellista toimintaa paloilmoitinlaitteilla varustetuissa kohteissa. Uusittu pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011. Ensimmäiset pelastuslaitokset alkoivat laskuttaa erheellisistä paloilmoituksista loppuvuodesta 2011. Vuoden 2012 aikana valtaosa pelastuslaitoksista otti laskutusprosessin käyttöön. Vuoden 2013 alusta lähtien erheellisistä paloilmoituksista on laskutettu kaikilla pelastuslaitoksilla. Aikaa maksullisuusprosessin käyttöönottoon ensimmäisen ja viimeisen pelastuslaitoksen välillä meni yksi vuosi ja neljä kuukautta. Pelastuslain mukaan perittävän ERHE -maksun suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Perittävän maksun tulee vastata suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kustannusten määrää. Koska pelastuslaitokset ovat erilaisia, vaihtelee ERHE -maksun suuruus pelastuslaitosten välillä.

Sisäministeriö Muistio 15 (16) Kuva 16: ERHE -maksu pelastuslaitoksittain ensimmäisen taksapäätöksen mukaisesti (hinnan tarkistuksia ei ole päivitetty kuvaan). Erheellisestä paloilmoituksesta laskuttamisen edellytys on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. Ohjeen mukaan paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan useampi kuin kaksi erheellistä hälytystä edellisen 12 kuukauden aikana (ei kalenterivuosi). Tarkasteluväliä vanhempia tapauksia ei lasketa. Taulukossa 2 on esitetty PRONTOn laskutustietoihin kirjatut toimenpiteet lähetettyjen korjauskehotusten ja laskujen osalta. Vuonna 2013 kaikki pelastuslaitokset ovat lähettäneet laskuja. Vuosi korjausmääräyksiä [lkm] laskuja [lkm] laskutettu [ ] 2011 509 136 105 240 2012 2 226 2 042 1 457 489 2013 2 448 4 408 3 189 822 Taulukko 2:Toimenpiteet ja laskuttaminen erheellisistä paloilmoituksista vuosina 2011 2013. Jos paloilmoitinkiinteistö on tyytymätön saamaansa ERHE -laskuun, voi kiinteistö hakea muutoksenhakua pelastuslain 96 :n mukaisesta päätöksestä valittamalla hallinto-oikeuteen. Kaikkien tähän mennessä saatujen hallinto-oikeuksien ratkaisujen mukaan pelastuslaitoksella on ollut oikeus laskuttaa kiinteistöä erheellisistä paloilmoituksista, kun pelastuslaitos on toiminut 96 :n edellyttämällä tavalla. Hallinto-oikeudet ovat todenneet perusteluissaan, etteivät laskutusperusteet riipu kiinteistön koosta, rakennuksen käyttötavasta tai erheellisen paloilmoituksen syystä.

Sisäministeriö Muistio 16 (16) 7. Työryhmän toimenpide-ehdotuksia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi Työryhmän asiantuntemuksen mukaan erheellisiä paloilmoituksia voidaan vielä vähentää mm. seuraavien teknisten keinojen nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä: Käytössä olevan paloilmoittimen päivittäminen ja nykyaikaisen sekä älykkään ilmaisutekniikan käyttöönotto mahdollistaa kiinteistön normaalin toiminnan aiheuttamien erityispiirteiden huomioimisen ennakolta ilmaisinkohtaisesti. Tapauskohtaisesti voidaan ilmaisua muuttaa esim. teollisuus- ja toimistokiinteistöissä kellonajan mukaan niin, että työaikana hätäkeskukseen välittyvät vain lämmön nousuun perustuvat ilmoitukset savuilmaisimien aiheuttaessa kiinteistön sisäisen hälytyksen. Viivästettyä paloilmoitusta voidaan käyttää tapauskohtaisesti kohteissa, joissa on henkilökuntaa paikalla viivästystä käytettäessä. Viive voi olla esimerkiksi käytössä vain osan aikaa vuorokaudesta. Viivästyksessä tieto paloilmoituksesta menee ensin henkilökunnalle, jolla on aikaa muutama minuutti tarkastaa hälyttänyt tila ja kuitata hälytys, joka ei vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, ennen sen siirtymistä hätäkeskukseen. Viiveen käytön ehdot on ohjeistettu muun muassa ST -ohjeistoissa "Paloilmoittimen suunnittelu, asennus, huolto ja kunnossapito 2009". Ennakkovaroituksen käyttöönotolla mahdollistetaan kiinteistön sisäinen ilmoitus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olosuhteiden muuttumisesta tilanteeksi, joka saattaa kehittyä tulipaloksi. Ennakkovaroitusominaisuutta käytetään kiinteistön turvallisuushenkilöstön ja huoltohenkilöstön hälyttämiseksi tarkastamaan tilanne ja aloittamaan mahdolliset omatoimiset pelastustoimet. Ennakkovaroitusominaisuus tulisi ottaa käyttöön aina, kun se on mahdollista. Tyypillisin ilkivaltainen paloilmoittimen hälytystehtävä on paloilmoituspainikkeen painaminen. Myös paloilmoituspainikkeiden ilmoituksissa voidaan käyttää viivettä tai ennakkovaroitusta niin, että kiinteistön käyttäjäorganisaatiolla on mahdollisuus tarkastaa tilanne ennen ilmoituksen välittymistä hätäkeskukseen. Tapauskohtaisesti voidaan kiinteistössä harkita paloilmoituspainikkeiden siirtämistä helpommin valvottavaan paikkaan, jos niistä aiheutuu ilkivaltaisia hälytyksiä. Vesijohtoverkoston paineiskuista johtuvat erheelliset ilmoitukset ovat helposti ja edullisesti ehkäistävissä virhehälytyksen estopumpulla ja niiden ehkäisy ennalta on kiinteistön hyvään huoltoon ja toimivuuteen kuuluvia tehtäviä. Paloilmoittimen hankintamenettelyssä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota laitteiston luotettavaan toimintaan vaikuttaviin asioihin kuin hankintahintaan. Hyvin suunniteltu ja tarkoituksenmukaisista komponenteista toteutettu paloilmoitin ei aiheuta erheellisiä paloilmoituksia. 8. ERHE -seurantahankkeen työryhmän toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2014 v Vuosiraportti valmistellaan keväällä. Vuosiraportti sisältää yhteenvedon ERHE - seurantahankkeen toiminnasta sekä erhetilastoista vuosilta 2012 2013 ja työryhmän tavoitteet toimikauden loppuun. v Järjestetään tilaisuus tulevista säädösmuutoksista pelastusviranomaisille/ asennusliikkeille/paloilmoitin kiinteistöille v Työryhmä tarjoaa asiantuntemustaan laitteistoasetusten valmistelussa ja uusien säädösten jalkauttamisessa v Työryhmän jäseniä on mukana ST -ohjeiden päivittämisessä