Finn-PRIO MALLIN VALIDOINTI ASIANTUNTIJATYÖPAJOJEN AVULLA

Samankaltaiset tiedostot
Kasvintuhoojien priorisointimalli

Kasvintuhoojien arviointi

Kasvintuhoojien arviointi FinnPRIO-mallilla Kasvintuhoojien priorisointi hankkeen loppuseminaari

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

PRIORISOINTIMALLIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari

Vaaralliset kasvintuhoojat

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Geenivarojen säilytys

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 10

KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet

Hollanninjalavataudin riskinarvio

Vestan kaudet 2008/

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Sisältö. Johdanto. Vastaajien esittely. Absoluuttinen raportti. Suhteellinen raportti. Vaihe 1. Vaihe 2. Vaihe 3

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista

Kumppanikyselyiden tulokset 2018

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

Maahantuontikiellot Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Yhteiskunta- ja yritysvastuun YYVA koulutusohjelma 2016

Eviran ohje 14410/5. Puisen pakkausmateriaalin tuontitarkastus

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Verkko-ohjaaja - Verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena

Valmistusprosessin kehittäminen/abb

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2010

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho

VUODEN HOLSKU -SÄÄNNÖT

11. Jäsenistön ansiotaso

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Näistä olisin valmis maksamaan enemmän Kuluttajatutkimus kertoo viljaketjuun suuntautuvista toiveista

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Isännöintipalkkiot 2013

Sosiaalinen kuntoutus - Vantaan SOSKU-hankkeen seminaari Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja

Kuntien VIP imagotutkimus Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Rovaniemi kuuluu yli asukkaan kaupunkien vertailuryhmään

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

Vieraslajit hallintaan

Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2017

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Asuinrakennusten korjaustarve

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

Toukokuu *CV. Opettajat Opiskelijat Työelämä KESKIMÄÄ RIN

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Työpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointi (KELO-arviointi) Työsuunnitelman esittely Piia Pessala

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön 2018 keräämän kuluttajakyselyaineiston esittely

Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

P5: Kohti Tutkivaa Työtapaa Kesä Aritmeettinen keskiarvo Ka KA. Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko.

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

Anna-Maija Koivusalo

Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Elintarvikkeiden noroviruskontaminaatioriski tuotantoprosessin aikana

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS

Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun. Antti Iho Tarveke-loppuseminaari

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Lapsivaikutusten arviointi lasten ja nuorten parhaaksi

Verkoston tilanneanalyysi

Transkriptio:

Finn-PRIO MALLIN VALIDOINTI ASIANTUNTIJATYÖPAJOJEN AVULLA Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus FinnPRIO hankkeen loppuseminaari Helsinki 9.9.2014

Työpajat Työpajojen tavoitteena oli saada tietoja kehitteillä olevan nopean priorisointimallin validointiin ja kehittämiseen Työpajoissa asetettiin tietyt maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojat niiden aiheuttaman riskin mukaiseen järjestykseen asiantuntijoiden näkemysten mukaisesti. Työpajojen kulku: 12.00-16.00 Hankkeen ja työpajan tarkoituksen sekä työpajan kulun esittely Maahantulon, asettumisen, leviämisen ja vaikutusten arviointi itsenäisesti Kahvitauko (osallistujille) Vaikutusluokkien arviointi Ryhmäkeskustelu, uudelleenarviointi Kokonaisriskin arviointi itsenäisesti (ja lopetus)

Työpajat Evira Helsinki 5.9.2013 osallistujia: 11 MTT Jokioinen 7.10.2013 osallistujia: 8 (6) Metla Tikkurila 9.10.2013 osallistujia: 7

Arvioidut tuhoojat EVIRA A. anxius B. xylophilus E. harknessii E. amylovora P. ramorum PBRSV R. hibisci MTT A. glabripennis E. amylovora K. lycopersicella P. ramorum PBRSV R. hibisci T. indica METLA A. anxius A. glabripennis A. pinicola B. xylophilus E. harknessii P. ramorum T. glacilicorne

Työpajatulosten hyödyntäminen Eri asiantuntijoiden tekemien arvioiden samankaltaisuus Asiantuntijatyöpajassa ja mallin avulla tehtyjen arvioiden samankaltaisuus Asiantuntijoiden arvioiden johdonmukaisuus: Vastaako asiantuntijoiden arvio kokonaisriskistä heidän tekemiensä osiokohtaisten arvioiden perusteella laskettua kokonaisriskiä Miten taloudellisia, ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia tulisi asiantuntijoiden mielestä painottaa riskiarvioissa Ryhmäkeskustelun vaikutus asiantuntija-arvioihin

Kendall s W Kendall's W: voidaan käyttää arvioimaan yhteisymmärryksen tasoa eri arvioijien välillä Vaihtelee välillä 0 (ei yhteisymmärrystä) 1 (täydellinen yhteisymmärrys) Voidaan arvioida seuraavan peukalosäännön* avulla: 0.10 erittäin heikko yhteisymmärrys 0.11-0.30 heikko yhteisymmärrys 0.31-0.50 maltillinen yhteisymmärrys 0.51-0.70 vahva yhteisymmärrys 0.71-0.90 erittäin vahva yhteisymmärrys *) Schmidt RC. Managing delphi surveys using nonparametric statistical techniques. Decision Sciences. 1997;28(3):763 773.

Laji Eri asiantuntijoiden tekemien arvioiden samankaltaisuus MTT METLA EVIRA Keskim. sijoitus Laji Keskim. sijoitus Laji Keskim. sijoitus A. glabripennis 3,3 A. anxius 5,0 A. anxius 1,9 E. amylovora 1,8 A. glabripennis 5,3 B. xylophilus 2,3 K. lycopersicella 3,8 A. pinicola 6,1 E. harknessii 4,9 P. ramorum 1,2 B. xylophilus 1,4 E. amylovora 2,4 PBRSV 6,3 E. harknessii 2,6 P. ramorum 3,8 R. hibisci 5,0 P. ramorum 2,4 PBRSV 6,3 T. indica 6,5 T. glacilicorne 5,1 R. hibisci 6,6 N 6 7 11 Kendall s W 0,925 0,703 0,804

Laji Asiantuntijatyöpajassa ja mallin avulla tehtyjen arvioiden samankaltaisuus MTT METLA EVIRA Keskim. sijoitus Laji Keskim. sijoitus Laji Keskim. sijoitus A. glabripennis 3,3 A. anxius 5,0 A. anxius 1,9 E. amylovora 1,8 A. glabripennis 5,3 B. xylophilus 2,3 K. lycopersicella 3,8 A. pinicola 6,1 E. harknessii 4,9 P. ramorum 1,2 B. xylophilus 1,4 E. amylovora 2,4 PBRSV 6,3 E. harknessii 2,6 P. ramorum 3,8 R. hibisci 5,0 P. ramorum 2,4 PBRSV 6,3 T. indica 6,5 T. glacilicorne 5,1 R. hibisci 6,6 N 6 7 11 Kendall s W 0,925 0,703 0,804 Kendall s W mallin kanssa 0,883 0,564 0,766

Asiantuntijatyöpajassa ja mallin avulla tehtyjen arvioiden samankaltaisuus Työpaja Evira Metla MTT Asiantuntijat 0,804 0,703 0,925 Asiantuntijat ja malli 0,766 0,564 0,883 Mallin todennäköisimmät arviot lähimpänä MTT:n tuloksia Mallin maksimiarviot lähempänä Eviran tuloksia Mallin minimiarviot lähempänä Metlan tuloksia Kendall s W: 0.51-0.70 vahva yhteisymmärrys 0.71-0.90 erittäin vahva yhteisymmärrys

Kuinka suuria erot ovat? 35 30 25 61 % 75 % % arvioinneista 20 15 10 5 0-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 Eron suuruus Malli ylipriorisoi (asiantuntijat alipriorisoi) Malli alipriorisoi (asiantuntijat ylipriorisoi)

30 Maahantulo 18 Asettuminen ja leviäminen 25 16 14 20 12 15 10 8 10 6 5 4 2 0-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 0-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 30 Taloudelliset vaikutukset 25 Sos. ja ympäristölliset vaikutukset 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 0-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6

Kuinka suuria erot ovat? Mallilla ja työpajoissa tehtyjen arvioiden ero enintään yhden sijan Maahantulo Asettuminen ja leviäminen Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja ympäristövaikutukset Kokonaisriski 65% 42% 51% 58% 61% Mallilla ja työpajoissa tehtyjen arvioiden ero enintään kaksi sijaa 82% 68% 72% 81% 75%

Asiantuntijatyöpajassa ja mallin avulla tehtyjen arvioiden samankaltaisuus Malli ylipriorisoi (asiantuntijat alipriorisoi) Malli alipriorisoi (asiantuntijat ylipriorisoi) Ero mallilla saadun ja työpajoissa arvioidun sijoituksen välillä -6-5 -4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 Agrilus anxius 2 1 1 2 3 5 4 0 0 0 0 0 0 Anoplophora glabripennis 0 0 0 0 2 1 9 1 0 0 0 0 0 Atropellis pinicola 0 0 0 0 0 0 3 3 0 1 0 0 0 Bursaphelenchus xylophilus 0 0 0 0 0 0 0 3 1 3 7 4 0 Endocronartium harknessii 0 0 1 8 3 2 3 1 0 0 0 0 0 Erwinia amylovora 0 0 0 0 0 0 6 6 2 3 0 0 0 Keiferia lycopersicella 0 0 0 0 0 0 0 5 1 0 0 0 0 Phytophthora ramorum 0 0 0 1 1 5 10 4 1 2 0 0 0 Potato black ringspot nepovirus 0 0 0 0 0 7 8 2 0 0 0 0 0 Rhizoecus hibisci 0 0 0 0 0 0 7 4 5 1 0 0 0 Tetropium gracilicorne 0 0 1 2 1 3 0 0 0 0 0 0 0 Tilletia indica 0 0 0 3 3 0 0 0 0 0 0 0 0

Asiantuntijatyöpajassa ja mallin avulla tehtyjen arvioiden samankaltaisuus Malli ylipriorisoi (asiantuntijat alipriorisoi) Malli alipriorisoi (asiantuntijat ylipriorisoi) Ero mallilla saadun ja työpajoissa arvioidun sijoituksen välillä -6-5 -4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 Agrilus anxius 4 2 2 4 6 10 8 0 0 0 0 0 0 Anoplophora glabripennis 0 0 0 0 4 2 18 2 0 0 0 0 0 Atropellis pinicola 0 0 0 0 0 0 6 6 0 2 0 0 0 Bursaphelenchus xylophilus 0 0 0 0 0 0 0 6 2 6 14 8 0 Endocronartium harknessii 0 0 2 16 6 4 6 2 0 0 0 0 0 Erwinia amylovora 0 0 0 0 0 0 12 12 4 6 0 0 0 Keiferia lycopersicella 0 0 0 0 0 0 0 10 2 0 0 0 0 Phytophthora ramorum 0 0 0 2 2 10 20 8 2 4 0 0 0 Potato black ringspot nepovirus 0 0 0 0 0 14 16 4 0 0 0 0 0 Rhizoecus hibisci 0 0 0 0 0 0 14 8 10 2 0 0 0 Tetropium gracilicorne 0 0 2 4 2 6 0 0 0 0 0 0 0 Tilletia indica 0 0 0 6 6 0 0 0 0 0 0 0 0

Asiantuntijatyöpajassa ja mallin avulla tehtyjen arvioiden samankaltaisuus Malli ylipriorisoi (asiantuntijat alipriorisoi) Malli alipriorisoi (asiantuntijat ylipriorisoi) Ero mallilla saadun ja työpajoissa arvioidun sijoituksen välillä -6-5 -4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 Agrilus anxius 2 1 1 4 6 10 8 0 0 0 0 0 0 Anoplophora glabripennis 0 0 0 0 2 1 18 1 0 0 0 0 0 Atropellis pinicola 0 0 0 0 0 0 6 6 0 1 0 0 0 Bursaphelenchus xylophilus 0 0 0 0 0 0 0 3 1 6 14 8 0 Endocronartium harknessii 0 0 1 16 6 4 6 1 0 0 0 0 0 Erwinia amylovora 0 0 0 0 0 0 12 12 4 6 0 0 0 Keiferia lycopersicella 0 0 0 0 0 0 0 10 1 0 0 0 0 Phytophthora ramorum 0 0 0 1 1 10 20 8 1 2 0 0 0 Potato black ringspot nepovirus 0 0 0 0 0 14 16 2 0 0 0 0 0 Rhizoecus hibisci 0 0 0 0 0 0 14 8 10 1 0 0 0 Tetropium gracilicorne 0 0 1 4 2 6 0 0 0 0 0 0 0 Tilletia indica 0 0 0 6 6 0 0 0 0 0 0 0 0

Vastaajien ja mallin korrelointi Lajit Malli ylipriorisoi (asiantuntijat alipriorisoi) Malli alipriorisoi (asiantuntijat ylipriorisoi) Agrilus anxius Tetropium gracilicorne Tilletia indica Endocronartium harknessii Bursaphelenchus xylophilus Erwinia amylovora Rhizoecus hibisci

mutta asiantuntijoiden arvioiden sisäisessäkin vaihtelussa on samoja piirteitä

TYÖPAJA 1 Osioiden perusteella laskettu 1 A. anxius 2.2 1.9 2 B. xylophilus 2.8 2.3 3 E. harknessii 5.0 4.8 4 E. amylovora 2.4 2.4 5 P. ramorum 2.8 3.7 6 PBRSV 6.2 6.3 7 R. hibisci 6.6 6.5 TYÖPAJA 2 1 A. glabripennis 3.5 3.3 2 E. amylovora 1.8 1.8 3 K. lycopersicella 4.0 3.8 4 P. ramorum 1.2 1.2 5 PBRSV 6.5 6.3 6 R. hibisci 5.2 5.0 7 T. indica 5.8 6.5 TYÖPAJA 3 Asiantuntijoiden arvioima 1 A. anxius 3.7 5.3 (+1.6) 2 A. glabripennis 4.7 5.3 3 A. pinicola 6.9 6.0 4 B. xylophilus 3.4 1.5 (-1.9) 5 E. harknessii 3.9 2.7 (-1.2) 6 P. ramorum 2.1 2.2 7 T. glacilicorne 3.1 5.0 (+1.9) Kokonaisriski : Asiantuntijoiden arvioima kokonaisriski Osioiden perusteella laskettu kokonaisriski: maahantulo x asettuminen x leviäminen x vaikutukset Erot eri tavoin arvioidussa kokonaisriskissä keskimäärin: Työpaja 1: 0,30 sijoitusta Työpaja 2: 0,21 sijoitusta Työpaja 3: 1,17 sijoitusta Arvioitu merkittävämmäksi kuin on aihetta B. xylophilus E. harknessii Arvioitu harmittomammaksi kuin on aihetta T. glacilicorne A. anxius

Mitkä tekijät liittyvät siihen, että riski arvioitiin suuremmaksi mallilla kuin työpajoissa? Malli alipriorisoi (asiantuntijat ylipriorisoi) Malli ylipriorisoi (asiantuntijat alipriorisoi) kun kun Tuhooja on sieni Tuhooja on hyvin moni-isäntäinen Kohde on vilja Kohde on muu hyötykasvi Tuhooja ei ole säännelty Tuhooja on karanteenikasvintuhooja Asiantuntijat arvioivat maahantulon todennäköisyyden suureksi Asiantuntijat arvioivat taloudelliset vaikutukset suuriksi

Miten erilaisia vaikutuksia tulisi painottaa? TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ SOSIAALINEN MIN 30% 10% 5% MAKS 80% 50% 33% KESKIARVO 43% 29% 23% MEDIAANI 40% 30% 25% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EVIRA MTT METLA Taloudelliset Ympäristö Sosiaaliset KAIKKI

Yhteenveto Mallilla ja työpajoissa tehdyt arviot melko samankaltaisia Eroja yksittäisten lajien suhteen Asiantuntijoiden arviot ovat keskenään melko samankaltaisia Ristiriitaisiakin lajeja löytyy Osallistujamäärät melko pieniä Työpajoissa käydyt keskustelut auttoivat mallin kehitystyössä Kiitos työpajoihin osallistuneille!