Jakkukylän osakuntaliitos Iin kuntaan

Samankaltaiset tiedostot
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1164/ /2016 Anu Hernesmaa

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1430/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Onnistunut kuntarakennemuutos

Valtuusto Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/ /2015

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Hakemus Siikajoen kunnanhallitukselle/valtuustolle Ojalanperän liittämiseksi Raahen kaupunkiin

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ

VvM:n hylkäävä päätös koskien kuntajaon muuttamista Siikajoen ja Lumijoen kuntien välillä (ohm. 80)

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Hakemus Siikajoen kunnanhallitukselle/valtuustolle Ojalanperän liittämiseksi Raahen kaupunkiin

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN KUNTAAN (VM/1273/

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Sulkavan elinvoimastrategia

Ero

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

KANSALAIS- JA KUNTALAISALOITTEET VUONNA 2017 (loppuun saatetut)

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

1.Liitoksen vaikutukset palveluiden saatavuuteen? Muutoksenkohde Vaikutuksia Oulun kannalta Iin kannalta

Sulkavan elinvoimastrategia

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Kirkkonummen kunta Ote pöytäkirjasta 2/ (6) Kunnanvaltuusto

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

Kunnanvaltuusto päätti

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Framställning om att överföra en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

Ristijärven kuntastrategia

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta. Khall

ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Kaupunkistrategia

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Kangasalan strateginen yleiskaava

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Seutukierros. Kuhmoinen

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI

Lausuntopyyntö STM 2015

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Lausuntopyyntö STM 2015

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Transkriptio:

Oulun kaupunki ESITYS Kaupungin hallitus Torikatu 10 OULU 21.12.2015 Jakkukylän aloiteryhmä Maarit Sippola Uitonniementie 40 91210 JAKKUKYLÄ Puh. 050-4821665 Jakkukylän osakuntaliitos Iin kuntaan Esitys osakuntaliitoksesta Jakkukylä Pyydämme Oulun kaupunginhallitusta ottamaan käsittelyyn esityksen Jakkukylän liittämiseksi osakuntaliitoksella Iin kuntaan kuntarakennelaissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Esityksen perusteena on Jakkukylän alueella asuvien asukkaiden tahto. 25.11.2015 pidetyssä kyläkokouksessa esitys osakuntaliitosselvityksen tekemisestä päätettiin käynnistää äänin 92-1. Osakuntaliitoksen kannatus on todennettu 25.11.- 12.12.2015 välisenä aikana äänioikeutettujen asukkaiden nimien keräyksellä vetoomukseen osakuntaliitoksen puolesta. Vetoomuksen allekirjoitti 91,5 % äänioikeutetuista asukkaista (Liite 1). Liitettävä alue on piirretty kannatustiedon perusteella yhteistyössä naapurikylien, Maalismaan ja Karjalankylän, kyläyhdistysten edustajien kanssa (Liite 2). Jakkukylä on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee n. 13 km päässä Iin kunnan taajamasta. Oulun kaupunkikeskukseen on matkaa noin 50 km. Jakkukylässä asuu vakituisesti noin 450-500 asukasta. Ikärakenne on nuori, kylän asukkaista 34% on alle 19 vuotiaita. Jakkukylää asutetaan molemmin puolin Iijokea, ja asuinalueet ovatkin muotoutuneet nauhamaiseksi jokivarren asutukseksi. Iijoen pohjoisrannalla sijaitsee Jakun koulu, jossa opiskelee 62 oppilasta luokilla 0-6, ja heitä opettaa neljä opettajaa. Sulan veden aikana koululaiskuljetus kylän jakavan Iijoen yli hoidetaan Oulun kaupungin toimesta venekuljetuksena, joka lienee Suomen ainut koululaisvenekuljetus. Jakkukylän alueella toimii noin 15 yritystä, joiden toimiala vaihtelee porotaloudesta leipomotoimintaan. Maa- ja metsätalous ovat merkittäviä tulonlähteitä monelle jakkukyläläiselle. Page 1

Jakkukylä rajoittuu maantieteellisesti Iin kuntaan lännestä ja kuuluu samaan Iijoen vesistöalueeseen. Iin kunnan taajama on aina ollut jakkukyläläisten luontainen kulku- ja asiointisuunta. Jakkukyläläisten pääasiallisille työssäkäyntialueille matkustetaan lähes poikkeuksetta Iin kunnan taajaman läpi. Yksityiset ja kunnalliset palvelut haetaan Iistä niiltä osin, kun nyt on mahdollista (esim. lukio, sote, kirjasto, vapaa-aika). Jakkukylässä on vähän omaa kunnallista palvelurakennetta. Jakun alakoulu, perhepäiväkoti, liikuntapalvelut ja aurauspalvelut ovat Oulun kaupungin ylläpitämiä toimintoja. Jakkukylän sijainti ja välimatkat Page 2

Osakuntaliitoksen perustelut Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on kuntajakolain 2 :n mukaisesti elinvoimainen, alueellisesti eheä ja, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai ; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen. Seuraavassa taulukossa on kerrottuna osakuntaliitoksen perustelut ja niiden vaikutin ja toteutuminen osakuntaliitoksessa, sekä miten perustelut nivoutuvat kuntajaon kehittämisen tavoitteisiin ja tavoitteiden edistämiseen. PERUSTELU PERUSTELUN VAIKUTIN JA TOTEUTUMINEN KUNTAJAON KEHITTÄMISEN TAVOITE JA SEN EDISTÄMINEN Jakkukyläläisten luontainen kulkemissuunta ja lähin asiointitaajama on aina ollut, ja tulee aina olemaan, Ii, jonne on matkaa noin 13 km. Asukkaiden julkisten palvelujen saavutettavuus paranee Työssäkäyntialue Toiminnallinen kokonaisuus Alueellisesti eheä ja Jakkukyläläisten pääasialliset työssäkäyntialueet ovat Ii ja Oulu, jonne kuljetaan Iin kunnan taajaman läpi. Iin kunnan taajaman kautta kuljetaan myös E75 tietä pohjoiseen tai etelään. Jakkukylä kuuluu Iin talousalueeseen ja samaan Iijoen vesistöalueeseen Iin kanssa Asioinnin tehokkuus ja helppous paranee Iin kunnan palvelujen ollessa lähellä työmatkan varrella (esim. lasten päivähoito klo 18:00 jälkeen ja loma-aikoina, jolloin Jakkukylän perhepäiväkoti on kiinni. Tällä hetkellä korvaava paikka on Yli-Iissä, joka on monen työmatkaan nähden vastakkaisella suunnalla) Hiilijalanjälki pienenee, kun palvelut voidaan hakea läheltä työmatkan varrelta vähemmällä autoilulla Jakkukyläläiset käyttävät jo nyt pääosin Iin tarjoamia yksityisiä palveluja (esim. kaupat, apteekki, pankit) Nauhamaisen jokivarren asutuksen ja toimivan kehittäminen pystytään hoitamaan paremmin ja luonnollisemmin yhteistyössä lähellä olevan ja alueen paikallisesti tuntevan Iin kanssa parantaa ja edistää alueen parantaa ja edistää alueen Toiminnallinen kokonaisuus Alueellisesti eheä ja Page 3

Jakkukylä rajoittuu maantieteellisesti Iin kuntaan lännestä. Jakkukylä oli osa Iin kuntaa vuoteen 1924 asti. Jakkukylä kuuluu Oulun rakennusjärjestyksessä kokonaisuudessaan suunnittelutarveratkaisualue eseen (Jakkukylässä on osayleiskaava vuodelta 2000) Jakkukylään olisi tulossa uusia asukkaita ja erityisesti paluumuuttajia. Oulun kaupunkistrategia ei tue haja-asutusalueelle rakentamista. Suunnittelutarveratkaisualue ille ei saa rakennuslupaa (esim. Kesällä 2015 ainakin kaksi evättyä rakennushanketta suunnittelutarveratkaisualue ille) Iin kunta palkittiin Suomen kylämyönteisimpänä kuntana v. 2015 Jakkukylässä on aktiivinen 62 oppilaan ja neljän opettajan kyläkoulu, jossa on luokat 0-6 Kyläkoulu on hyvä, ja koulurakennus on terve ja toimiva koulurakennus Oulun kaupungin tavoitteena on keskittää opetus keskustaajamiin ja keskustaajamissa sijaitseviin koulukampuksiin Jakkukylä on Iin kainalossa luontaisena ja alueellisesti yhteenkuuluvana jatkeena Iin kunnan alueeseen Iillä on historiallisesti merkittävä vaikutus Jakkukylän kulttuuriin ja Iijokivarren asutukseen Suunnittelutarveratkaisulla Iin rakennusjärjestyksessä saa rakentaa sellaisille paikoille, jotka eivät myöhemmin haittaa keskustaajaman leviämistä, eivätkä pilaa maisemallisia arvoja tai aiheuta ympäristöriskiä Paluumuuttajat ovat Jakkukylän potentiaalisimpia ja sitoutuneimpia asukkaita. Usein paluumuuton syy on se, että halutaan olla lähellä vanhempia, auttaa heitä heidän vanhetessaan ja mahdollistetaan heidän kotona asumisensa mahdollisimman pitkään (tämä säästää julkisia varoja) Jakkukylä tarvitsee mahdollistavaa rakennuspolitiikkaa säilyttääkseen elinvoimaisuutensa ja tukeakseen paluumuuttoa Iin kunnan kehittämisstrategiassa keskeisinä keinoina on vetovoimaisuuden turvaamisen ja viihtyisän asuin- ja elinympäristön kannalta mm. luonto-arvot, tonttitarjonta, maaseudun kylät ja elinvoimaisuus sekä harrastusmahdollisuudet Iin kunnan strategia on säilyttää toimivat kyläkoulut Iin kunnassa kyläkoulu säilytetään, mikäli oppilasmäärä on vähintään 30 Jakkukylä tarvitsee paluumuuttajia, uusia asukkaita ja rakennuspaikkoja säilyttääkseen elinvoimaisuutensa ja kyläkoulunsa Synergiaedut palvelujen järjestämiseen, esim. kouluverkon suunnittelu. Iin kaksi alakoulua ovat alle 10 km:n etäisyydellä Jakkukylästä. Oulun lähin alakoulu on Yli- Iissä n. 15-20 km:n päässä Jakkukylästä. parantaa ja edistää alueen Toiminnallinen kokonaisuus Alueellisesti eheä ja parantaa ja edistää alueen Elinvoimainen kuntarakenne parantaa ja edistää alueen parantaa ja edistää alueen Elinvoimainen kuntarakenne Alueellisesti eheä ja Toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata asukkaiden palvelujen järjestämisestaä parantaa ja edistää alueen Page 4

Iin kunnanvaltuustoon pääsi 39 äänellä, Oulun kaupunginvaltuustoon 222 äänellä (Kuntavaalit 2012) Jakkukylässä on 271 äänioikeutettua asukasta (2015) Jakkukylässä on lähes olematon joukkoliikenne Jakkukylän ja Iin väliset synergiaedut pystytään hyödyntämään tehokkaammin Jakkukylässä on vähän kunnallista palvelurakennetta (Jakun alakoulu, perhepäiväkoti) Jakkukylän liittyminen Iin kuntaan vahvistaa asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä, asukkaiden demokratiaa ja tuo päätöksenteon lähelle asukasta Joukkoliikenne ajetaan pääosin vain koulupäivinä Esim. Kiiminkiin terveyskeskukseen on mahdoton kulkea julkisella liikenteellä Jakkukylästä. Yli-Iistä Kiiminkiin menevä linja-auto lähtee klo 7:25. Jakkukylästä ei mene julkista liikennettä Yli-Iihin niin aikaisin. Takaisin tuleva linja-auto lähtee Kiimingistä Yli-Iihin klo 16, eikä sen jälkeen kulje julkista liikennettä Jakkukylän suuntaan Jakkukylän kuuluminen Oulun kaupunkiin lisää kaupungin järjestämän joukkoliikenteen vaatimuksia (esim. Vanhusten ja muiden asukkaiden kuljetukset Kiiminkiin sote palveluihin. Nyt heidät kuljetetaan ensin Yli-Iihin, josta on siirtokuljetus Kiiminkiin). Joukkoliikenteen vaatimukset pienenevät Iin läheisyyden ja luontaisen kulkemisen vuoksi. Jätehuolto, energiahuolto, vesihuolto, tietoliikenne ja muu infrastruktuuri on helpompi järjestää yhdessä Iin kunnan kanssa Iin läheisyyden vuoksi. Esim. Iin kunnan vesilaitoksen kaksi vesipumppua sijaitsee Jakkukylässä. Jakkukylän vesiosuuskunta ostaa käyttöveden jo nyt Iin kunnan omistamalta vesilaitokselta. Iin kunnan palvelurakennetta ei tarvitse muuttaa, eikä osakuntaliitos lisää päällekkäisyyttä Jakkukylän asukkaiden palvelut pystytään pääosin tuottamaan Iin kunnan nykyisellä henkilöstöllä sekä Jakun koulun ja Jakun perhepäiväkodin mukana siirtyvällä henkilöstöllä. parantaa ja edistää kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä Asukkaiden itsehallinnon edellytysten vahvistaminen parantaa ja edistää alueen Toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Alueellisesti eheä ja parantaa ja edistää alueen parantaa ja edistää alueen Alueellisesti eheä ja parantaa ja edistää alueen Toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Page 5

Alueellisesti eheä ja Jakkukylän alueella toimii noin 15 yritystä Jakkukylän elinkeinorakenteessa paljon samaa Iin kanssa. Poronhoitoelinkeino on paikallinen erityispiirre Jakkukylässä. Suurelta osin jakkukyläläiset käyttävät jo nyt Iin kunnan tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä muita palveluja mahdollisuuksien mukaan, esim. Lukio, kirjasto, vapaa-ajan palvelut. Jakun alakoulu, perhepäiväkoti, liikuntapalvelut sekä aurauspalvelut ovat kaupungin ylläpitämiä toimintoja. Jakkukylä kuuluu poronhoitoalueeseen. Poronhoitoalueet on laissa määriteltyjä ja niihin ei kunnan rajojen muutoksella ole vaikutusta. Iin kunnan alueella oleva Kuivaniemi kuuluu poronhoitoalueeseen. Poronhoitoelinkeinon asema Iissä vahvistuu, kun Jakkukylä tulee Iihin Kuivaniemen lisäksi poronhoitoalueena mukaan. Lisäksi tämä vahvistaa poromiesten vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa. Iin kunnan strategia ja rakennusmääräykset tukevat kylien kehittämistä. Yrittäjien kannustaminen investointien tekoon edesauttaa yritysten kehittymistä, uusien työpaikkojen luomista ja kunnan sekä kuntalaisten talouden vahvistumista. Iin kunnan rakentamisen salliva politiikka lisää rakennuspaikkoja Jakkukylässä, jolloin asukkaita ja siten myös työntekijöitä saa helpommin. Hyvät rakennuspaikat houkuttelevat nuoria paluumuuttajia. Tällöin esim. sukupolvenvaihdos yrityksissä helpottuu, samoin uusien yrittäjien kiinnostus Jakkukylään muuttamiseen paranee, kun lisäksi taataan, että lasten koulut ja päivähoito ovat lähellä. Kyläläiset maksavat verot sinne, josta palvelut haetaan ja kunta saa valtionosuudet niistä kuntalaisista, joille palveluja tuottaa Kunnan varoja säästyy, kun turha ajaminen vähenee palveluntuottajilla kylän sijainnin muuttuessa lähemmäs palvelun tuottajaa eli kuntakeskusta. parantaa ja edistää alueen parantaa ja edistää alueen Elinvoimainen kuntarakenne parantaa ja edistää alueen parantaa ja edistää alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia parantaa ja edistää alueen Toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta parantaa ja edistää kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Page 6

Jakkukyläläisten sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä hammashuolto on keskitetty Kiiminkiin, johon on matkaa noin 40 km. (erityisesti koskettaa kouluterveydenhuoltoa ja kotisairaanhoitoa, joita terveysaseman valinnanvapaus ei koske). Jakkukyläläisten muut kunnalliset viranomaispalvelut on keskitetty Ouluun, johon on matkaa noin 50 km (esim. Rakennus, kaavoitus, elinkeino, sivistys, vapaaaika) Oulun valtionosuudet ja verotulot pienenevät vain n. 2 milj. eur (-0,2%) Iin valtionosuudet ja verotulot kasvavat n.2,9 milj. eur (+5%) Kunnan palvelujen tuottaminen jakkukyläläisille on edullisempaa läheltä Iistä, kuin kaukaa Oulusta * verotulot on arvioitu jakkukyläläisten keskiansion ja työllisten mukaan ** valtionosuus on laskennallinen, jossa lähteenä on käytetty Kuntaliiton tekemää esitäytettyä valtionosuuslaskuria 2016 Työn tehokkuus ja tuottavuus paranee, esim. Kotisairaanhoito voidaan järjestää Iistä Oulun tai Kiimingin sijaan, jolloin se nopeuttaa palvelua ja vähentää kustannuksia Erityisesti lapsiperheiden palvelut ja elinolosuhteet paranevat. Jakkukylän ikärakenne on nuori, 34% väestöstä on 0-19 vuotiata, joten nykyinen kouluterveydenhuollon järjestämispaikka Kiimingissä rasittaa isoa osaa kyläläisistä, erityisesti nuoria lapsiperheitä. Matka Iihin on tiestöltään huomattavasti turvallisempi kuin Kiiminkiin Iin kunnan tarjoamat vastaavat palvelut löytyvät matkan varrelta 13 kilometrin päästä Jakkukyläläisistä saatava valtionosuus lisää koko Oulun seudun (ml. Ii) valtionosuuksia lähes 1 milj. eur. Jakkukyläläisten veronmaksu muuttuu Iihin, mikä parantaa kunnan taloudellisia edellytyksiä tuottaa palveluja Jakkukyläläisten ansiotuloverotus kasvaa 1,25% (Oulu 20%, Ii 21,25%) ja kiinteistöverotus kasvaa 0,15% (Oulu 0,40%, Ii 0,55%). Tästä huolimatta erittäin selkeä enemmistö, 91,5% asukkaista, kannattaa osakuntaliitosta. Asukkaille on tärkeää pitää kylä elinvoimaisena ja hyvin hoidettuna, saada uusia asukkaita ja paluumuuttajia, sekä nähdä maksetuista veroista saatava hyöty ja maksaa verot Iihin, josta palvelut haetaan, joka on lähin kuntakeskittymä ja jakkukyläläisten luontainen kulkusuunta. tai muuten edistää kunnan toimintakykyä Yhdyskuntarakenteen toimivuus Alueellinen eheys parantaa ja edistää alueen Yhdyskuntarakenteen toimivuus Alueellinen eheys parantaa ja edistää alueen Toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta parantaa ja edistää kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä parantaa ja edistää alueen parantaa ja edistää alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia parantaa ja edistää alueen Page 7

Kuntalain mukaiset päätöksenteon edellytykset Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää, jos minkään muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta. (Lain 19 :n 1 momentin mukaan) Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta (Lain 19 :n 2 momentin mukaan), jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) 4 :n 3 momentissa tarkoitetun alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Jakkukylän osuus Oulun kaupungin asukasmäärästä on vähäinen, vain noin 0,25%. Maapintaalaltaan Jakkukylän alue on alle 100 km 2, ja sen osuus Oulun alasta on noin 0,25%. Jakkukylällä on vähäinen vaikutus Oulun kaupungin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin. Jakkukylän kehittäminen edellyttää nopeaa muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä Oulun kaupungin toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Oulun vero- ja valtionosuuskertymä pienene vain noin 0,2%. Nykymenolla, jossa kylälle ei sallita rakentamista suunnittelutarveratkaisualueille, Jakkukylä näivetetään kokonaan. Muutos ei vaadi merkittäviä rakenteellisia muutoksia Iin kunnan palvelutuotantoon, eikä se myöskään aiheuta päällekkäisiä kuntarakenteita. Page 8

Yhteenveto Jakkukylän liittäminen Iin kuntaan on järkevä ja käytännöllinen järjestely, koska - se edistää kunnan taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä vastata palvelujen tuottamisesta asukkaiden verojen ja valtionosuuksien maksun mennessä sinne, mistä palvelut haetaan - se kehittää alueellista eheyttä ja asukkaiden luontaisen kulkemissuunnan sekä maantieteellisen sijainnin vuoksi - se tukee ekologisesti kestävää kehitystä välimatkojen lyhentyessä ja elinvoimaisuuden lisääntyessä - se edistää ja parantaa alueen palvelujen löytyessä läheltä, työmatkan varrelta - se vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa päätöksenteon tullessa lähemmäksi asukkaita - se edistää ja turvaa vanhempien asukkaiden mahdollistamalla paluumuuttajien rakentamisen vanhempiensa läheisyyteen - se tukee kylän elinvoimaisuutta ja kyläkoulun säilymistä mahdollistavalla, maaseutumyönteisellä rakennuspolitiikalla - se parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia elinkeinorakenteellisen vastaavuuden ja tavoitteellisen kehittämisen vuoksi - se lisää Iijokivarren asukkaiden kanssakäymistä ja me - henkeä, joka vaikuttaa positiivisesti kunnan elinvoimaisuuteen Jakkukylässä 21.12.2015 Aloiteryhmä Anne Matikainen Erkki Niskala Hannu Kaisto Hannu Turpeinen Maarit Sippola Vesa Sikala LISÄTIETOJA: Hannu Kaisto, puh. 050-0306239, hannu.k.kaisto@kesko.fi Maarit Sippola, puh. 050-4821665, maarit.sippola@picodeon.com LIITTEET: Liite 1: Vetoomuksen allekirjoitukset Liite 2: Kartta liitettävästä alueesta Liite 3: Luettelo kahden kunnan alueella olevista rekisterinumeroista Liite 4: Palvelukartta Liite 5: Jakkukylän osayleiskaava Page 9

Liite 1: Vetoomuksen allekirjoitukset Vetoomukseen haettiin allekirjoitukset kaikilta vakituisesti Jakkukylässä asuvillta, 18 vuotta täyttäneiltä, tai vuonna 2015 täyttäviltä, osakuntaliitosta kannattavilta asukkailta. Liitettävän alueen rajan määrittämiseksi selvitimme kannatuksen keräämällä allekirjoituksia myös esittämämme rajan ulkopuolelta. Rajan ulkopuolisten sekä kyläkokouksen jälkeen ovelta ovelle tehdyssä keräyksessä toistamiseen allekirjoittaneiden nimet on oheisessa listassa merkitty rastilla, eikä niitä ole laskettu mukaan kannatustietoon. Alueella asuu 272 asukasta, joista 271 tavoitettiin (99,6%) 248 allekirjoitti vetoomuksen (91,5%) 23 (8,5%) ei allekirjoittanut vetoomusta. Heistä 9 (3,3%) ei ollut vetoomusta vastaan eikä sen puolesta. Näin ollen vetoomuksen allekirjoitti 91,5% tavoitetuista asukkaista. Page 10

Liite 3: Luettelo kahden kunnan alueella olevista rekisterinumeroista Ainakin seuraavilla rekisterinumeroilla löytyy palstoja sekä Oulun kaupungin alueelta että osakuntaliitoksessa Iihin liittettävältä alueelta: 564-421-11-31 564-421-18-6 564-421-18-17 564-421-19-16 564-421-28-2 564-421-30-2 564-421-40-3 Pyydämme, että Maanmittauslaitos tarkistaa kahden kunnan alueella samalla kiinteistörekisterinumerolla olevat tilat ja tekee tarvittavat toimenpiteet. Osakuntaliitoksen aluerajaus on tehty kiinteistörekisterissä olevia tilarajoja myöten niin, että mahdollisimman suuri osa kiinteistöistä säilyisi kuntarajan muuttuessa uuden kuntarajan samalla puolella omistajan kanssa. Page 11

Liite 4: Palvelukartta Page 12