Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Eija Raussi-Lehto Lehtori, Metropolia AMK (eija.raussi-lehto@metropolia.fi) Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (eija.raussi-lehto@thl.fi)
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä: lisäämällä tietämystä, kehittämällä palveluja ja vahvistamalla seksuaalikasvatusta Painoalueet: Lapset ja nuoret Miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Monikulttuurisuus Hyvä syntymän hoito http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7
edellisestä toimintaohjelmasta tähän päivään: Syntyvyys Suomessa ei juuri ole muuttunut (vuonna 2013 synnytyksiä oli 57 728 ja syntyneitä lapsia 58 525). Ensi- ja uudelleensynnyttäjien jakauma on pysynyt hyvin samanlaisena (ensisynnyttäjiä noin 40 %, uudelleen synnyttäjiä 60 %). Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2013 Tilastoraportti 23/2014.
muutoksia on kuitenkin havaittavissa synnyttävässä väestössä ja palvelujen käytössä Synnyttäjien keski-ikä Ylipainoisuus ja lihavuus Krooniset sairaudet Tupakointi Maahanmuuttajien osuus Matkasynnytykset Kotisynnytykset Keisarileikkaukset Imukuppisynnytykset Episiotomiat Synnytyskivunlievitys Vastasyntyneiden terveys Synnytyksen jälkeinen hoitoaika
http://www.lapinkansa.fi/lappi/1194928939728/artikk eli/katso+missa+matkasynnytyksia+on+eniten.html
Synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika Tavoite Alueellinen eriarvoisuus vähenee synnytyksen ja sen jälkeisen ajan hoidossa. Toimenpiteet Synnytyspalvelujen järjestämisestä vastuussa olevat alueelliset tahot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset selvittävät matkasynnytysten ja operatiivisten synnytysten taustalla olevia syitä, sekä syitä alueellisille vaihteluille. Synnytyspalvelujen järjestämisestä vastuussa olevat alueelliset tahot kehittävät selkeitä synnyttäjien hoitoon liittyviä hoitopolkuja synnytyssairaaloiden ja synnyttäjien kotikuntien välille.
Synnytykseen valmentautuminen ja synnytyksen suunnittelu Tavoitteet Kaikilla raskaana olevilla on mahdollisuus osallistua synnytyksensä suunnitteluun ja synnytysvalmennukseen osana perhevalmennusta. Toimenpiteet Synnytysvalmennus: näyttöön perustuva ja alueellisesti ajanmukainen tieto, asiakaslähtöiset, osallistavat menetelmät, vertaistuki ohjeet latenttivaiheen itsehoitoon Synnyttäjille suunnitellaan turvallinen ja rauhallinen synnytysympäristö, joka mahdollistaa yksityisyyden, liikkumisen ja rentoutumisen. Synnytyssuunnitelma laaditaan yhdessä raskaana olevan kanssa; kirjataan ja raportoidaan se jatkuvuuden turvaamiseksi. Synnyttämään lähdön ohjauksessa huomioidaan kodin ja sairaalan välinen matka, jotta synnytys tapahtuisi siihen suunnitellussa ympäristössä.
Synnytyksen hoito ja ensihetket syntymän jälkeen Tavoitteet Syntymän aikainen kokonaisvaltainen tuki toteutuu kaikkien synnyttäjien hoidossa. Synnytyksen hoidossa tuetaan synnyttäjän omia voimavaroja ja vältetään tarpeetonta puuttumista synnytyksen kulkuun. Synnyttäjät saavat toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa kivunlievitystä siten, että ovat tietoisia niihin liittyvistä eduista ja mahdollisista haitoista. Syntymän hoidossa tuetaan synnyttäjää ja hänen perhettään voimaannuttavaan synnytyskokemukseen. Synnyttäneellä on myönteinen asenne ja riittävät tiedot ja taidot imetykseen. Kaikilla on mahdollisuus synnytyskeskusteluun ja synnytyskokemuksen läpikäymiseen synnytyssairaalassa ja myöhemmin neuvolassa Toimenpiteet kokonaisvaltainen, asiakaslähtöinen ja voimaannuttava syntymänhoito synnytyssuunnitelmaa hyödyntäen synnytyskokemukseen vaikuttavien osatekijöiden huomiointi näyttöön perustuvan ja synnytyssairaalan tilannetta vastaavan tiedon anto synnytyskivun lievittämisen mahdollisuuksista ja osaamisen päivittäminen kivun hoidossa synnytysympäristön huomiointi tieto ihokontaktin tärkeydestä imetyksen tukeminen omahoitajamalli synnytyskeskustelu
Lyhentyneet hoitoajat ja varhainen kotiutuminen Tavoitteet Lyhytjälkihoitoisen synnytyksen palvelujen ja hoidon jatkuvuus toteutetaan asiakaslähtöisesti alueellisista lähtökohdista käsin. Lyhytjälkihoitoisten- ja kotisynnytysten hoito ja seuranta toteutetaan Äitiysneuvolaoppaan suositusten mukaisesti. (http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-972-5 ) Äitiyshuollon asiantuntijoiden erityisosaaminen Perheiden valmiudet selviytyä turvallisin mielin kotona synnytyksen jälkeen. Toimenpiteet varhainen kotikäynti tai mahdollisuus käydä sairaalassa kätilön tai lääkärin vastaanotolla. tiedonkulun varmistaminen osaamisen ylläpito ja tarvittaessa täydentäminen vastasyntyneen fyysisen voinnin häiriöiden ja synnyttäneen synnytyksen jälkeiseen palautumiseen liittyvien riskien havaitsemiseen ja riittävän aikaiseen diagnosointiin. perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa yhteistyössä laadittujen yhdenmukaisten ohjeiden antaminen perheille vastasyntyneen vointiin ja synnytyksen jälkeiseen palautumiseen liittyvien riskien tarkkailuun ja varhaiseen tunnistamiseen. kotikäynti (tarvittaessa moniammatillisesti).
Tasavertainen oikeus synnytyspalveluihin on turvaamassa synnyttäjän ja vastasyntyneen parasta mahdollista terveyttä ja mahdollistamassa kokonaisvaltaista ja voimaannuttavaa synnytyskokemusta perheelle sekä tukemassa äitiä synnytyksen jälkeen onnistuneeseen imetykseen.
Kirjallisuutta: Erwin, E. 2013. The birth environment: empowering midwives to promote normal birth. Essentially MIDIRS 4, 2, 32 7. Hodnett, E., Gates, S., Hofmeyr, J., Sakala, C., Weston, J. 2011. Continuous support for women during childbirth. The CochraneCollaboration. Iliadou, M. 2012. Supporting women in labour. Health Science Journal 6 (3). 385 391. Lock L, Gibb H. 2003. The Power of Place. Midwifery 19,2, 132 139. Newburn, M., Singh, D. 2003. Creating a Better Birth Environment. Women s views about the design and facilities in maternity units: a national survey. http://www.nct.org.uk/sites/default/files/related_documents/bbe_report_311003.pdf NICE, 2014. Intrapartum care: care of healthy women and their babies during childbirth. NICE clinical guidelin e 190. http://www.nice.org.uk/guidance/cg190/resources/guidance-intrapartum-care-care-of-healthy-women-and-their-b abies-during-childbirth-pdf NICE, 2014. Postnatal care. NICE clinical guideline 37. https://www.nice.org.uk/guidance/cg37/resources/guidance-postnatal-care-pdf Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Äimälä (toim.) 2015. Kätilötyö. Edita, Keuruu. Ryttyläinen, K. 2005. Naisten arvioinnit hallinnasta raskauden seurannan ja synnytyksen hoidon aikana. Naispesifinen näkökulma. Väitöskirja. Hoitotiede, Kuopion yliopisto. Socialstyrelsen. 2001. Handläggning av normal förlossning State of art. Stockholm. THL, 2014. Edistä, ehkäise, vaikuta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma. Klemetti, R. Raussi-Lehto, E., (toim.) Opas 33/2014. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 THL, 2014. Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2013. Suomen virallinen tilasto. Tilastoraportti 23/2014. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2014101345161 WHO. 1996. Care in normal birth: a practical guide. Maternal and Newborn Health/Safe Motherhood Unit Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) 2013. Äitiysneuvolaopas, suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29 Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-972-5