Uudet paikkatietolähteet puunhankinnan operaatioiden tukena Tapio Räsänen

Samankaltaiset tiedostot
Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon. Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

Metsävaratietolähteet

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko Mikko Nurmi

Forest Big Data, uuden sukupolven metsävara7etojärjestelmät Tapio Räsänen Metsäteho Oy

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Metsätalouden vesiensuojelu

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Taustakarttojen, ilmakuvien ja muiden metsäpalveluyrittäjälle tarpeellisten tausta-aineistojen saatavuus ja kehittäminen

Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittymien, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Yhteiset hankkeet puunhankintaa tukemassa PUUMI 2017 seminaari. Hannu Pirinen, Metsä Group

Maastoa ja tiestöä kuvaavan monilähdeinformaation hyödyntämismahdollisuudet puunhankinnassa

Lidar GTK:n palveluksessa

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

SUUNNITTELUTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN PUUNHANKINNASSA

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

StanForD Metsäkoneiden uusi tiedonsiirtostandardi. Tapio Räsänen Juha-Antti Sorsa

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Forest Big Data perusteita seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmälle

Tulevaisuuden ratkaisu datan yhdistämiseen ja jakeluun. Forest Big Data Tulosseminaari, Miika Rajala, Risto Ritala TTY

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Tuulituhot ja metsänhoito

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu

MetKu Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Puutavaran mittauksen visio 2020

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry,

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Suometsien puunkorjuu

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Metsätietojen standardointi

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista

Metsänhoidon perusteet

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Kosteusindeksi puunkorjuun olosuhteiden ennakoinnissa

Miltä metsäsi näyttää hakkuun jälkeen?

KRYSP-seminaari MML:n maastotietokannan ylläpito

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsätieteiden kenttäkurssi (FOR110) Hyytiälä 2016 Hyde-info

Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen

Toimintaympäristön asettamat vaatimukset Ympäristökysymykset: Ilmasto ja hiilidioksidipäästövaatimukset

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Transkriptio:

Uudet paikkatietolähteet puunhankinnan operaatioiden tukena Tapio Räsänen EffFibre Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.6.2013 Lahti

Paikkatieto puunhankinnan suunnittelussa ja ohjauksessa Metsänhoito Metsävaratieto Olosuhteita kuvaavat paikkatiedot pysyvät ja muuttuvat olosuhteet Metsäyhtiöt Yrittäjät Simulointi Optimointi ym. laskenta Mallit Aineistojen yhdistäminen ja muuntaminen käyttökelpoiseen muotoon Päätöstukijärjestelmät Korjuun ja kuljetuksen suunnittelujärjestelmät Metsäkoneiden kartta- ja opastusjärjestelmät Metsänhoidon suunnittelujärjestelmät Korjuu Kuljetus Olosuhteiden seuraaminen ja ennakointi reagointi muutoksiin ajoissa kantavuus ja kulkukelpoisuus keskeisenä tekijänä työkohteiden valinta ja rajaus resurssien käytön suunnittelu ja toimintatapojen valinta työohjelmien suunnittelu työmaasuunnittelu kohteiden välisen ja niiden sisäisen ominaisuuksien vaihtelun kuvaus Tavoitteena maastossa tehtävän suunnittelutyön vähentäminen Joustavat, olosuhteisiin mukautuvat toimintamallit Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 2

Olosuhteita kuvaava paikkatieto suunnittelun tukena Kausivaihtelun ennakointi puutavaratoimitusten varmistaminen kaikissa tilanteissa oston suuntaaminen leimikkovarannon mukaan tulevia olosuhteita ennakoiden korjuuresurssien ja leimikkovarannon kohdentaminen yrittäjien kaluston ja kapasiteetin mukaan tiestön kelirikkoon varautuminen Operaatioiden suunnittelu entistä enemmän yrittäjien vastuulla konevalikoima ja lisävarustelu korjuuajankohdan valinta ja työohjelmien muodostus leimikkokeskittymät tavoitteena korjuun tuottavuus ja työmaiden hinnoittelu työmaasuunnittelu: varastopaikat, ajouraverkosto, ajourien vahvistaminen riskikohteilla paikallistuntemus ei aina riitä Korjuuvaurioiden ehkäisy näkyvät maastovauriot vahvistavat negatiivista mielikuvaa puunkorjuusta metsäsuunnittelun 3-portainen metsikkökuvioiden korjuukelpoisuusluokitus ei ole riittävä suunnittelun kannalta esim. puulajin vaurioitumisriski ja maaston kantavuus pitäisi eriyttää luokituksessa dynaaminen luokitus sääolosuhteiden mukaan tavoitteena Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 3

Tietoa pysyväluonteisista korjuu- ja kuljetusolosuhteista tarvitaan Puukauppa ja leimikon suunnittelu Hakkuun työmaasuunnittelu kuvioiden rajaus hakkuutapa, ojitustarve ennakkoraivaustarve energiapuun korjuu varastopaikan sijainti tieverkoston kunto korjuun ajoitus metsänuudistaminen maanmuokkausmenetelmä puulajivalinta Kaukokuljetus Monilähdeinformaatio korjuuajankohdan määritys ajouraverkoston suunnittelu korjuun ulkopuolelle jätettävien leimikon osien tunnistaminen (mm. luontokohteet, vesiuomat) korjuuvaurioiden välttäminen työturvallisuuden kannalta varottavat kohteet (mm. sähkölinjat) Metsäkuljetus metsäteiden ajettavuuden ennakointi muuttuvissa olosuhteissa teiden luokitus ja kunnostustoimenpiteiden määritys koneen valinta ja lisävarustelutarve työmenetelmän valinta sekakuormat, lajittelu Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 4

Uusien paikkatietolähteiden käyttömahdollisuudet puunhankinnassa - EffFibressä selvitettäviä kysymyksiä Paikkatietoaineistojen kartoitus Mitä puunhankinnan ja metsänhoitotöiden suunnittelun kannalta mielenkiintoisia paikkatietoaineistoja ja tiedontuotantomenetelmiä on olemassa? maasto ja tiestö, muuttumattomat ja ajan suhteen muuttuvat ominaisuudet uudet teknologiat ja tiedontuotannon menetelmät Monilähteisen paikkatiedon käytettävyys olosuhteiden kuvaamisessa ja ennustamisessa pysyvien maaston kantavuuteen vaikuttavien tekijöiden arviointi leimikoilla selvitetty maastomittauksilla kahdella testialueella (Metsä Group, Somero ja Pieksämäki) Antavatko uudet paikkatietoaineistot lisäinformaatiota päätöksentekoon nykyisin käytössä oleviin aineistoihin ja menetelmiin verrattuna? aineistojen tietosisältö, tarkkuus, laskenta- ja mallinnustarpeet käyttöä ajatellen Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia tietotuotteita puunhankinnan ja metsänhoidon tarpeisiin yhdistäminen suunnittelujärjestelmiin ja uusien käyttösovellusten kehittäminen suunnittelun työmallien kehittäminen Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 5

Maastoa, maaperää ja vesitaloutta kuvaavia paikkatietoaineistoja Peruskartan maastotieto suot ja kosteikot varsin hyvin kuvattu, mutta ojalinjat eivät aina kohdillaan maastonmuotojen pienialainen vaihtelu ei nykyisillä korkeuskäyrillä tule esille pintakivisyyttä ei ole kuvattu lukuun ottamatta kallioita ja lohkareita Laserkeilaukseen perustuva 2 m resoluution maastonkorkeusmalli kosteusindeksin laskenta korkeusmalliin perustuen www.metsateho.fi GTK:n maaperää kuvaavat lentogeofysikaaliset mittausaineistot gammasäteilymittaukset aineistoa olemassa koko maasta; mittaukset tehty pitkän ajan kuluessa ja nyt jo lopetettu Maaperäkartat resoluutioltaan karkeaa, mutta pystyvät kuvaamaan alueen vallitsevaa maalajia ei saatavissa koko Suomesta, yleistä kartoitusta ei enää tehdä Pinnanalaista kivisyyttä kuvaavat mittausaineistot? maatutkaluotaukset liian kalliita, eikä niitä yleisesti tehdä ilmaperäiset tutkaluotaukset mahdottomia riittävällä tarkkuudella Pohjavesikartat? mm. ojitettujen turvemaiden pohjaveden pinnan mallinnus sademäärätiedon ja ojitustiedon perusteella Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 6

Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 7

Korkeusmalli 2 m Maanmittauslaitoksen tuottama maanpinnan korkeutta kuvaava uusi, aiempaa tarkempi malli. Saatavana koko maan alueelta, mutta ei vielä kattavasti. Tavoitteena on saada koko maa kuvatuksi v. 2019 loppuun mennessä. Ruutukoko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuus 0,3 metriä. Laserkeilaukseen perustuva, pistetiheys vähintään 0,5 pistettä / m 2 MML:n avointa aineistoa Kuva: Vuoden 2008-2013 laserkeilausalueet. Lähde: Maanmittauslaitos Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 8

Korkeusmalli yhdistettynä peruskarttaan Maaston pienvaihtelun visuaalinen tarkastelu Korjuun ja metsänhoidon suunnittelussa hyötyä, mutta ennen kaikkea koneenkuljettajan apuväline Kehittämistavoitteena ajouraverkoston suunnittelusovellus, jossa perustana kulkuvastuksen laskenta korkeusmallin ja peruskartan muiden maastoelementtien avulla ( metsäkoneiden liikkumisen kustannuspinta) ajourasuunnittelussa poistettavan puuston määrä ja sijainti lisäksi keskeistä Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 9

Topografisen kosteusindeksin laskenta Perustuu olettamukseen, että maaperän korkeuserot ohjaavat veden liikkeitä maaperässä. Moreenimailla veden kulku ohjautuu pääosin pinnansuuntaisesti. Sovellettu valuma-alueiden laskennassa. Korkeusmallin perusteella lasketaan o rinteiden kaltevuudet o virtaussuunnat (yhden tai useamman suunnan virtausalgoritmit) o virtauskertymät kosteusindeksi Kosteusindeksin korkeat arvot kuvaavat veden kertymäpisteitä Kosteusindeksin arvot ovat laskentaalueestaan riippumattomia ts. eri alueiden arvot ovat yhteismitalliset (?) Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 10

Kosteusindeksin ja maastovaurioiden korrelaatiot - Someron tutkimusaineisto Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 11

Kosteusindeksin ja maastovaurioiden korrelaatiot - Päätehakkuut (Pieksämäen tutkimusaineisto) Kosteusindeksi 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Yhteensä Osuus, % Ei vauriota 85 1861 3398 3025 1881 1130 590 273 141 75 35 29 12 6 12541 55,3 Lievä maastovaurio 13 272 466 396 289 213 142 68 27 11 8 4 6 0 1915 8,4 Maastovaurio 56 1068 1668 1509 1333 1018 664 370 157 122 42 36 25 4 8072 35,6 Potentiaalinen 0 27 18 22 33 34 18 5 4 1 0 0 0 0 162 0,7 Kaikki 154 3228 5550 4952 3536 2395 1414 716 329 209 85 69 43 10 22690 Osuus, % 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Ei vauriota 55,2 57,7 61,2 61,1 53,2 47,2 41,7 38,1 42,9 35,9 41,2 42,0 27,9 60,0 Lievä maastovaurio 8,4 8,4 8,4 8,0 8,2 8,9 10,0 9,5 8,2 5,3 9,4 5,8 14,0 0,0 Maastovaurio 36,4 33,1 30,1 30,5 37,7 42,5 47,0 51,7 47,7 58,4 49,4 52,2 58,1 40,0 Potentiaalinen 0,0 0,8 0,3 0,4 0,9 1,4 1,3 0,7 1,2 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 12

Kosteusindeksin ja maastovaurioiden korrelaatiot - Ensiharvennukset (Pieksämäen tutkimusaineisto) Kosteusindeksi 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Yhteensä Osuus, % Ei vauriota 69 911 1417 1215 932 552 212 82 52 32 3 2 0 5 4 5488 86,0 Lievä maastovaurio 0 37 68 45 47 25 12 13 5 1 0 0 0 0 0 253 4,0 Maastovaurio 13 102 125 67 92 59 41 9 12 4 3 5 2 1 3 538 8,4 Potentiaalinen 0 13 31 8 11 8 0 3 6 19 2 0 0 0 0 101 1,6 Kaikki 82 1063 1641 1335 1082 644 265 107 75 56 8 7 2 6 7 6380 Osuus, % 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Ei vauriota 84,1 85,7 86,3 91,0 86,1 85,7 80,0 76,6 69,3 57,1 37,5 28,6 0,0 83,3 57,1 Lievä maastovaurio 0,0 3,5 4,1 3,4 4,3 3,9 4,5 12,1 6,7 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maastovaurio 15,9 9,6 7,6 5,0 8,5 9,2 15,5 8,4 16,0 7,1 37,5 71,4 100,0 16,7 42,9 Potentiaalinen 0,0 1,2 1,9 0,6 1,0 1,2 0,0 2,8 8,0 33,9 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 13

Kosteusindeksi ja ajouraverkoston maastovauriot - esimerkkinä kohde, jolla korkeat kosteusindeksiarvot Twi = 11,73 Twi keskivarvo = 8,31 Osuus, % Ei vaurio 40,31762 Vaurio 43,69877 Lievä 15,98361 Twi = 10,12 Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 14

Kosteusindeksi ja ajouraverkoston maastovauriot - esimerkkinä kohde, jolla keskimääräiset kosteusindeksiarvot Twi = 7,02 Twi keskiarvo = 7,3 Osuus, % Ei vaurio 69,4 Vaurio 20,8 Lievä 9,8 Twi = 12,51 Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 15

Maaperäkartta Hienojakoiset kivennäismaat Maalajin vaihettumisalueet Maalajivaihtelusta ja kivisyydestä voidaan saada informaatiota myös topografian piirteiden perusteella laserkeilausdatasta Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 16

Gammasäteilyaineistot (GTK) Gammasäteilymittauksen kaliumkomponentti kuvaa hyvin maaperän kosteustilannetta (vesi vaimentaa kaliumin säteilyä) Maaperän eri lajien ja niiden kerrospaksuuden arviointi ohut- ja paksuturpeiset turvemaat savikerrokset Resoluutioltaan (50 m x 50 m) kuitenkin liian karkeaa pienipiirteiseen kosteusvaihtelun kuvaukseen heijastumat ympäristöstä Mittausaineistoista olisi mahdollista räätälöidä metsätalouden tarpeita varten maaperän kantavuutta luokitettuna karkeasti kuvaavia karttoja, mutta se edellyttäisi luokitusta varten tukimateriaalia Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 17

Laserkeilauksen puustotiedot Metsävaratiedon keruuseen tehtävät keilaukset kattavat lähivuosina koko maan (harvapulssinen ALS - data) Aluepohjainen tulkintamenetelmä, jossa käytetään maastokoealatietoja Puuston korkeuden ja määrää kuvaavat tunnukset hyvällä tasolla Puulajitulkinta vaatii vielä ilmakuvien käyttöä Aineistojen ajantasaisuus operatiivista suunnittelua ajatellen? Tavoitteet Runkolukusarjan muodostaminen puulajikohtaisesti Puuston laatua kuvaavat tunnukset Edellyttänee tiheäpulssista keilausta, josta voidaan tehdä puiden tunnistus Maastokeilausdatan (TLS) käyttö tulkinnassa? Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 18

Korjuun ja kuljetuksen muuttuvien olosuhteiden kuvaus ja ennustaminen Maasto-olosuhteiden ja tiestön kunnon ennustaminen säähavaintodataan, sääennusteisiin ja malleihin perustuen Tavoitteena puunhankintaan räätälöidyt sääpalvelut Ilmatieteen laitos on aloittamassa avoimen säähavaintodatan julkaisun 1. Maaperän kosteuden ennustaminen mm. turvemaiden kesäkorjuun suunnitteluun valuma-alue- ja hydrologiset mallit sadantaennusteet maaperän kosteuden kaukokartoitusmenetelmät (optinen, infrapuna, mikroaallot, tutkakuvat) 2. Routaennusteet roudan kaukokartoitusmenetelmät alueellisen maaperän kerroksellisuutta kuvaavan VIC -mallin sovittaminen Suomen olosuhteisiin 3. Metsäteiden kuljetuskelpoisuusennusteet tieverkon routamallin sovitus, edellyttää yleistä metsäteiden kerrosrakenteen kuvausta 4. Lumen peittävyyden ennusteet Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 19

Paikkatieto suunnittelun tueksi: kehittämisalueita Korjuukelpoisuusluokitus kantavuuden osalta uusiksi uusiin paikkatietolähteisiin perustuen määritys kuviotasolla pienipiirteisemmäksi turvemaiden kesäkorjuukohteet tieto mukaan metsävaratietojärjestelmiin ja korjuun suunnittelujärjestelmiin Ajouraverkoston suunnittelusovellus koneenkuljettajan työn tueksi maastomalliin, puustotietoon ja muuhun paikkatietoon perustuen työmaatietoihin valmiiksi taustakartaksi tai koneen paikkatietosovellukseksi Dynaaminen, sääolosuhteet huomioon ottava maaston kantavuusluokitus seuraavana kehitystavoitteena metsä ja tiestö erikseen Uudet metsätalouden ja puunhankinnan tarpeita palvelevat paikkatietotuotteet Metsäkoneiden aistinteknologia kantavuutta kuvaavan datan tuottamisessa Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari 13.6.2013 Lahti 20