Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 1 / 1 303/2016 03.00.00 78 Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Barbro Högström, puh. 09 816 52344 Heli Tonteri, puh. 09 816 27400 Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta seuraavan lausunnon: Lausunnon keskeinen sisältö Täysin uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain laatiminen selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Ehdotettu enimmäismaksun korotus on merkittävä. Tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. Pienperheiden maksujen aleneminen on erittäin myönteistä. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Lain jatkovalmistelussa tulee selvittää 0-maksuluokkaan liittyvät kannustinloukut, ja kehittää niille ratkaisuja.
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 2 / 2 Asiakasmaksun määräämisen perusteena olevina tuloina on otettava huomioon aikuiskoulutustuki, koska se on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ehdotus periä perheen toisesta lapsesta aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta kohtelee perheitä tasavertaisesti ja pienentää pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Muutosten jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti (60 %) on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän vuositasolla 2,2-2,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat muutokset ennen 1.8.2016. Siirtymäsäädös on siten tarpeellinen. Liikaa perityn maksun selvittäminen ja palauttaminen lisäisi merkittävästi asiakasmaksuasioita hoitavan henkilöstön työtä. Sen vuoksi tämä kohta lakiesityksestä tulisi poistaa. Lisäksi Espoon kaupunki esittää, että maksujen määräytymisen tulee perustua nettotuloihin, jos se ei lisää byrokratiaa. Käsittely Hyrkkö Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lain jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi ylin maksuluokka, jolloin ensimmäisen lapsen enimmäismaksua korotettaisiin vain suurituloisempien perheiden osalta. Samalla tulisi selvittää edellytykset mahdollistaa kunnille ylemmän maksuluokan käyttöönotto nykyisen ylimmän maksuluokan sisällä kunnan omalla päätöksellä. Lehtola Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen lausunnon 3. kappaleen loppuun:
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 3 / 3 Lain jatkovalmistelussa tulee selvittää 0-maksuluokkaan liittyvät kannustinloukut, ja kehittää niille ratkaisuja. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Hyrkön lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta seuraavan lausunnon: Lausunnon keskeinen sisältö Täysin uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain laatiminen selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Ehdotettu enimmäismaksun korotus on merkittävä. Tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. Pienperheiden maksujen aleneminen on erittäin myönteistä. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Lain jatkovalmistelussa tulee selvittää 0-maksuluokkaan liittyvät kannustinloukut, ja kehittää niille ratkaisuja. Asiakasmaksun määräämisen perusteena olevina tuloina on otettava huomioon aikuiskoulutustuki, koska se on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 4 / 4 Ehdotus periä perheen toisesta lapsesta aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta kohtelee perheitä tasavertaisesti ja pienentää pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Muutosten jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti (60 %) on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän vuositasolla 2,2-2,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat muutokset ennen 1.8.2016. Siirtymäsäädös on siten tarpeellinen. Liikaa perityn maksun selvittäminen ja palauttaminen lisäisi merkittävästi asiakasmaksuasioita hoitavan henkilöstön työtä. Sen vuoksi tämä kohta lakiesityksestä tulisi poistaa. Lisäksi Espoon kaupunki esittää, että maksujen määräytymisen tulee perustua nettotuloihin, jos se ei lisää byrokratiaa. Liite Oheismateriaali 9 Äänestyslista 78 - Lausuntopyyntö sekä luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi - Tiivistelmä luonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 17.2.2016 19 - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 17.2.2016 19, äänestyslista - Svenska rum -lautakunnan päätös 18.2.2016 23
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 5 / 5 Selostus Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Espoon kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Lausunnon keskeinen sisältö on päätösehdotuksessa. Lisäksi ko. esitysluonnoksista todetaan seuraavaa: Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki olisi täysin uusi laki. Ehdotetulla lailla saatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta hallinnonalasiirto loppuun ja luotaisiin opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalle omat varhaiskasvatuksen asiakasmaksusäädökset. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa olevat päivähoidon asiakasmaksuja koskevat säädökset kumottaisiin. Tämä muutos selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteita ei esitetä muutettavaksi. Maksut määräytyisivät edelleen perheen koon ja tulojen sekä lapsen sovitun varhaiskasvatusajan perusteella. Perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Asiakasmaksujen suuruus ja määräytyminen Varhaiskasvatuksen enimmäismaksua korotettaisiin 64 euroa (22 %) eli 290 eurosta 354 euroon kuukaudessa. Myös nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja korotettaisiin hieman, jotta saavutetaan hallituksen tavoite nostaa asiakasmaksukertymää vuositasolla 54 miljoonaa euroa. Maksutonta varhaiskasvatusta eli ns. 0-maksuluokkaa koskeva sääntely säilyisi ennallaan ja alle 27 euron asiakasmaksua ei perittäisi. Maksujen määrittelyssä käytettyjä tulorajoja esitetään korotettavaksi perheen koosta riippumatta. Pienempien kahden ja kolmen hengen perheiden osalta tulorajojen korotus on suurempi kuin isompien perheiden osalta. Tämä alentaa pienperheiden maksuja ja parantaa näiden perheiden työnteon kannustimia. Maksuprosentteja esitetään nostettavaksi muilta kuin kahden hengen perheiltä. Enimmäismaksun korotus on merkittävä. Ehdotetut tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 6 / 6 esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. 2-3 hengen pienperheille muutos on sen sijaan erittäin myönteinen. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Maksun määräytymisen perusteena käytettävät tulot säilyisivät nykyisen lainsäädännön mukaisina. Tällä hetkellä esitetyssä uudessa laissa tuloina ei oteta huomioon aikuiskoulutustukea, jota koulutusrahasto myöntää omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työtai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Aikuiskoulutustuki on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Se tulisi sisällyttää varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määräämisen perusteena käytettäviin tuloihin. Perheen toisesta lapsesta perittävä maksu ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksu olisi aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Nykyisin toisen lapsen maksu on pienempi ainoastaan perheillä, joiden asiakasmaksu ensimmäisestä lapsesta on vähintään 261 euroa/kk. Tämä muutos kohtelisi perheitä tasavertaisesti ja pienentäisi pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Kuukausimaksu voisi olla enintään 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa enintään 20 tuntia viikossa. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa vähintään 35 tuntia viikossa, voitaisiin periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Mikäli lapsi olisi varhaiskasvatuksessa enemmän kuin 20 tuntia, mutta alle 35 tuntia, kunnan perimä maksu olisi suhteutettava lapsen varhaiskasvatusaikaan. Tämän muutoksen jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Lisäksi Espoon kaupunki katsoo, että esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 7 / 7 Esityksen taloudelliset vaikutukset Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain valmistelussa maksujen muutoksen laskenta on toteutettu SISU- mikrosimulointimallilla ja siinä on käytetty Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tulonjaon palveluaineistoa vuodelta 2013. Aineisto on tarkin saatavilla oleva. Tavoitteena on ollut saavuttaa hallitusohjelman mukainen 54 miljoonan euron suuruinen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotus. Kunnan maksutulojen kasvamisella ei ole vaikutusta valtionosuuksiin, sillä asiakasmaksutulot eivät vähennä kunnan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia. Esitysluonnoksen arvion mukaan suurin osa maksujen korotuksesta kohdistuu perheisiin, joiden kuukausimaksu tulojen perusteella olisi korkeampi kuin 290 euroa, mikäli enimmäismaksurajaa ei olisi. Pienituloisimpien ja etenkin yksinhuoltajaperheiden asiakasmaksut pienenisivät. Asiakasmaksujen tulorajoihin ja enimmäismaksuihin tehtäisiin nykyisen käytännön mukaisesti indeksitarkistukset kahden vuoden välein. Tilastokeskus siirtää varhaiskasvatuksen sosiaalitoimesta opetustoimen julkisten menojen hintaindeksiin. Tämän vuoksi esitetään, että varhaiskasvatuksessa käytetään jatkossa opetustoimen hintaindeksiä. Espoossa kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista 35 prosenttia sijoittuu tällä hetkellä ylimpään maksuun. Nämä lapset ovat kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa ja heistä peritään nykyinen ylin 283 euron kuukausimaksu. Osuutta vähentää, että esiopetuksessa olevalta lapselta ei peritä täyttä maksua (maksu 60 %, enintään 80 % kokopäiväisen maksusta). Maksuton varhaiskasvatus on noin 15 prosentilla varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Perherakenteeltaan yleisimpiä ovat neljän hengen kotitaloudet, joita on puolet kaikista varhaiskasvatuksessa olevien lasten perheistä. 2-3 hengen pienperheitä on neljäsosa ja viiden hengen perheitä viidesosa kaikista perheistä. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän 2,2-2,5 miljoonaa euroa vuodessa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Esityksen muut vaikutukset Lakiesityksessä todetaan, että maksujärjestelmiä koskevat ohjelmistot tulee päivittää maksujen tulorajojen, maksuprosenttien, enimmäismaksun sekä toisesta lapsesta perittävän maksun muutoksen vuoksi. Uuden lain voimaantulo ajoitetaan toimintavuoden alkuun. Lakiesityksessä arvioidaan, että kunnissa muutokset voidaan huomioida, kun asiakasmaksuja tarkastetaan muutoinkin toimintavuoden alusta lukien eikä esityksen vuoksi siten ole tarpeen tehdä ylimääräisiä päätöksiä.
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 8 / 8 Tiedoksi Lakiesitykseen sisältyy myös siirtymäsäädös. Sen mukaan kunta voi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaan määräytyviä asiakasmaksuja vuoden 2016 loppuun asti. Kunnan on kuitenkin palautettava asiakkaalle liikaa peritty maksu, mikäli asiakkaan maksu on uuden lain mukaan pienempi kuin tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat muutokset ennen 1.8.2016. Siirtymäsäädös on siten tarpeellinen. Liikaa perityn maksun selvittäminen ja palauttaminen lisäisi kuitenkin merkittävästi asiakasmaksuasioita hoitavan henkilöstön työtä, sillä se olisi suurelta osin ns. käsin tehtävää työtä. Sen vuoksi tämä kohta lakiesityksestä tulisi poistaa. Asian valmistelu Espoossa Lausunto on pyydetty toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 24.2.2016. Espoon kaupungin lausunnon antaa kaupunginhallitus, jonka toimivaltaan kuuluu lakiin ja asetuksiin perustuvista asiakasmaksuista päättäminen. Ehdotus lausunnoksi on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 17.2.2016 ja Svenska rum -lautakunnassa 18.2.2016. Asiaa on käsitelty myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaostossa 10.2.2016. Espoon toimielinten kokousaikataulusta johtuen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on pyydetty lisäaikaa lausunnon toimittamiselle 1.3.2016 asti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiluonnoksen tavoitteista ja keskeisistä ehdotuksista sekä niiden arvioiduista vaikutuksista on laadittu oheismateriaalina oleva tiivistelmä.
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 9 / 9