1.1 Leikkimaailma (11-vuotiaat ja sitä nuoremmat tytöt ja pojat) Leikki on lapsen tapa opetella ja oppia uusia asioita ja taitoja sekä kerrata ja vahvistaa aiemmin omaksuttua. Harjoittelu ja pelaaminen toteutetaan lasten lähtökohdista, lasten ehdoilla ja lasten parhaaksi. Peliaikaa ei tarvitse ansaita, vaan jokaisella mukaan haluavalla on oikeus puolen pelin takuuseen. Peluuttamisesta sopimiseen kiinnitetään erityistä huomiota vuosittain joukkueissa käytävissä pelisääntökeskusteluissa. Toiminnan tärkein tavoite on, että lapsi ihastuu ja rakastuu jalkapalloon ja jatkaa aloittamaansa harrastusta. Lasten jalkapallossa keskitytään henkilökohtaisen taidon kehittämiseen. Leikinomaisuus tarkoittaa sitä, että ollaan tosissaan, mutta ei vakavissaan. Aikuisten roolina on kiitoksen ja kannustamisen ilmapiirin luominen ja turvallisuuden varmistaminen jokaisen mukana olevan harrastajan osalta (Suomen Palloliiton nuorisotoimintalinja 2002, 11.) Jalkapalloharjoitusten pitää olla hauskoja, leikinomaisia ja iloisia. Harjoituksissa tulee olla innostava ja avoin oppimisen ilmapiiri. Taitoja opetellaan joko yksin, pareittain tai koko ryhmän kanssa. Tärkeää on harjoittaa kehon hallintaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Palloon pitää tulla paljon kosketuksia, jotta pallo välineenä tulisi tutuksi lapselle, ja myös harjoitusten toistoja pitäisi olla paljon. Jotta lapselle muodostuisi hyvä pelikäsitys, syöttötaito, pallonhallinta, ja yhteinen peli-idea selkiytyisi, harjoituksissa pitäisi olla mahdollisimman paljon pienpelejä. On tärkeää harjoitella maalintekoa, ja siihen liittyviä asioita, kuten laukauksia, maalivahtiharjoituksia ja taitoharjoituksia. Jokaisen pitää saada kokeilla eri pelipaikkoja (Euran Pallon opetus- ja valmennussuunnitelma, 2002, 20.) G9 ja sitä nuoremmilla leikkimaailman pelaajilla pisteitä ei lasketa eikä sarjataulukoita tehdä. Pelien rinn suositellaan järjestettäväksi muutakin toimintaa, jotta turnaustapahtumista saadaan tapahtumaa korostava: taitoratoja, muiden lajien kokeilua ja mitä tahansa muuta lapsia ja nuoria kiinnostavaa oheistoimintaa ohjattuna tai kokeilua varten (Satakunnan jalkapallokirja 2003, 117.) Pelejä järjestetään Kaikki Pelaa karnevaaleissa, joissa futsalissa, 5v5 ja 7v7 pelimuodoissa toteutetaan puolen pelin takuuta. E11 ikävaiheessa aloitetaan suuremm kentälle sopeutuminen 9v9 pelimuodon avulla. Jalkapallokoulut ja leirit yhdessä taitokilpailutoiminnan kanssa mahdollistavat mukavan yhdessäolon kaverei-
3 den kanssa omia taitoja monipuolisesti kehittäen (Suomen Palloliiton nuorisotoimintalinja 2002, 11.) Piirillä on oikeus myöntää yksittäisen pelaajan edun perusteella piirin kilpailuihin kaksoisedustusoikeus, jolloin pelaaja voi pelata kahdessa eri seurassa tai kahdessa eri joukkueessa samassa ikäluokassa. Piirillä on oikeus myöntää samalla perusteella yliikäisyyslupa, jolloin pelaaja voi pelata nuoremmassa ikäluokassa kuin mitä pelaajan ikä edellyttää. Myönnetty lupa on voimassa pelikauden kerrallaan ja se on valtakunnallinen (Satakunnan jalkapallokirja, 2003, 109.) 1.2 Kaverimaailma (12 15 vuotiaat tytöt ja pojat) Kaverimaailmassa keskitytään edelleen pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittymiseen. Yksilön kehittyminen urheilijana ja ihmisenä on tärkeämpää kuin joukkueena menestyminen. Kaverimaailma on elämäntaitojen opettelun aikaa. Peluuttamisesta sovitaan pelisääntökeskusteluissa, joissa lasten ja nuorten omien tavoitteiden merkitys korostuu leikkimaailmaa enemmän. Leikkimaailmassa syntynyttä lajirakkautta syvennetään antamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimintaa. Pelimuotoina ovat futsal, 5v5, 7v7 ja 11v11 (D12 iässä 9v9) (Suomen Palloliiton nuorisotoimintalinja 2002, 12.) Kaksoisedustus- ja yli-ikäisyysoikeudet ovat samat kuin leikkimaailmassa. Tässä iässä lapsi oppii liikuntataitoja helposti ja nopeasti. Hän on valmis oppimaan entistä monimutkaisempia liikesarjoja. Lapsen liikuntaelimistö on kehittynyt, liikkeiden ja välineiden hallinta on hyvää ja liikkuminen muuttuu koko ajan sujuvammaksi hienomotoriikan kehittyessä. Lasten liikunnan rasitusta voidaan lisätä, koska suorituskyky on noussut. 6 10 minuutin kestoiset rasitusjaksot sopivat kestävyysksi. Erityisen tärkeää on edelleen harjoittaa säännöllisesti notkeutta ja liikkuvuutta. Uusien ja monimutkaisten liikesarjojen opettelua pitäisi rajoittaa. Tässä vaiheessa voidaan sen sijaan kehittää nopeutta (Euran Pallon opetus- ja valmennussuunnitelma, 2002, 22.) Pieneltä kentältä siirrytään isolle kentälle. Muutokseen pitää valmistautua teoriassa, harjoituksissa ja harjoitusotteluissa. Uudet taidot rakentuvat aikaisemmin opitun päälle.
4 Vaikka opetellaankin uusia asioita, vanhoja täytyy kerrata ja vakiinnuttaa. Taitoja opetellaan edelleen yksin, pareittain ja pienryhmissä. Pelaajien pitää tottua pelaamaan 11- miehisellä joukkueella. Harjoitusten pitää sisältää verryttelyä, voimistelua ja venytyksiä painopisteen ollessa nopeusssa. Käsi-, selkä- ja vatsalihaksia pitää voimistaa (Euran Pallon opetus- ja valmennussuunnitelma, 2002, 23.) Tässä iässä painotetaan pallon kanssa tapahtuvaa taitoa, taitokilpailuja ja paritaitokilpailuja. Suorituksiin pitää keskittyä hyvin ja oikeita toistoja pitää olla paljon. Yleistaitavuudesta harjoitellaan nopeutta, reaktionopeutta ja ketteryyttä. Juoksutekniikkaa ja tyyliä kehitetään joukkueharjoituksissa ja omakohtaisesti valmentajan opastamana (Euran Pallon opetus- ja valmennussuunnitelma, 2002, 23.) 1.3 Tulevaisuusmaailma (16-20-vuotiaat tytöt ja pojat) Leikkimaailman lajiin rakastuminen ja kaverimaailman lajiin kiinnittyminen saavat jatkokseen tulevaisuusmaailman lajiin sitoutumisen nuoren itse valitsemalla tavalla ja tasolla. Joillekin tämä ikä tarkoittaa tähteyden alkua, toisille ihanteellista kesätyötä ja os rakkaasta harrastuksesta tulee ammatti. Liikkumisesta on monille jo syntynyt elinikäinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tapa. Tulevaisuusmaailmassa on vakavampaa ja harjoitusten merkitys nousee. Harjoittelun lisäksi tulevaisuusmaailmaan kuuluu mm. näytösluonteiset taitoesitykset. Myös tässä maailmassa noudatetaan Kaikki Pelaa sääntöä. Joukkue sopii valmentajiensa kanssa kauden alussa, millä tavalla peliaika määräytyy kullekin pelaaj. Turnauksissa peliaika voidaan suhteuttaa pelattavien otteluiden määrään ja niiden kestoon (Euran Pallon opetus- ja valmennussuunnitelma, 2002, 25.) Futsal, 5v5, 7v7 ja 11v11 pelimuodot tarjoavat jokaiselle jotakin. Vasta tulevaisuusmaailman ikävaiheessa aletaan kiinnittää huomiota myös joukkueena pelaamiseen ja voittamiseen. Piiri voi 7v7 pelimuodossa myöntää luvan kaksoisedustukseen tai yliikäisyyteen yksittäisen pelaajan edun sitä vaatiessa. Kaverimaailmassa alkaneet Kaikki Pelaa koulutukset ovat suunnanneet osan nuorista pelin ohjaajan, erotuomarin tai
5 lasten ohjaajan tehtäviin jalkapalloseuroissa. Operaatio pelisäännöt, taitokilpailutoiminta ja kaverisarjat tarjoavat jokaiselle nuorelle mahdollisuuden osallistumiseen (Suomen Palloliiton nuorisotoimintalinja 2002, 12.) Kaksoisedustus- ja yli-ikäisyysoikeudet ovat samat kuin leikki ja kaverimaailmassa. Vanhankylän Alun tavoitteena tulevaisuusmaailmassa on saada pelaajia, jotka ovat jo lopettaneet uransa, seuran johtoon, organisointiin, valmentajiksi/ohjaajiksi jne. Näin seura pyrkii pitämään jalkapallosta kiinnostuneet ihmiset mukana toiminnassa ja kehittämään sitä. 1.4 Valmennuksen osa-alueet ikäluokittain I- 8v Fyysiset ominaisuudet PERUSLIIKKEET perusliikkeet ja niiden yhdistelmien mahdollisimman monipuolinen Taito, tekniikka ja taktiikka PELIIN liikunnan iloa ja sosiaalista kanssakäymistä Psykologiset ominaisuudet kokeilla Sosiaaliset ominaisuudet OLLAAN KAVEREITA opetellaan toimimaan ryhmässä, huolehditaan tavaroista, harjoitellaan käyttäytymistä H- 9v perusliikkeiden ja niiden yhdistelmien taitamiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen HALTUUN yhteistoimintaan oppiminen rajoja MEIDÄN RYHMÄ toisten huomioiminen, säännöt ja ohjeet tärkeitä, puhtaus ja siisteys G- 10v perusliikkeiden ja niiden yhdistelmien taitamiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen LIIKKEELLE yhteistoimintaan oppiminen, ohjeiden noudattaminen rajoja haetaan kavereiden kunnioitusta MEIDÄN JOUKKUE sopeutuminen ryhmään, huolellisuus ja vastuu kasvaa F- 11v lajin perustaitojen automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen MAALIIN lajin perussääntöjen tunteminen JA OPPIA leikinomaisuus, iloisuus ja pitkäjänteisyys, halu MEIDÄN JOUKKUE piiritoiminnan ymmärtäminen, yhteisvastuun kasvaminen, itsestä huolehtiminen
6 rajoja haetaan kavereiden kunnioitusta E- 12v lajin perustaitojen automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen SYÖTTÖPELI lajin perussääntöjen tunteminen ja noudattaminen HALUAN OPPIA onnistuminen luo itsevarmuutta, kilpailuhalu kasvaa MEIDÄN SEURA piiritoiminnan ymmärtäminen sääntöjen ja ohjeiden omaehtoinen noudattaminen D- 14v LAJIEN PERUSTAIDOT lajitaitojen hiominen, ominaisuuksien monipuolisella lla ISON KENTÄN PELI ja yhteistyötaitojen HALUAN OPPIA JA ONNISTUA onnistuminen luo itsevarmuutta, kilpailuhalu kasvaa, jännitteitä harrastuksen ulkopuolelta MEIDÄN SEURA (joukkueen säännöt) liittotoiminnan ymmärtäminen yhteistyötaitojen kehittyminen, terveet elämäntavat, ruoka ja lepo C- 16v LAJIEN PERUS- JA ERITYISTAIDOT lajitaitojen hiominen, ominaisuuksien monipuolisella ja omaehtoisella lla PELI-ILOA ja yhteistyötaitojen HALUAN ONNISTUA itsekriittisyys kasvaa, kaikki tuki on tarpeen, psyykkinen valmennus korostuu MEIDÄN LAJI (omat/joukkueen tavoitteet), suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden B- 18v HIENOSÄÄTÖ lajitaitojen syventäminen, omaehtoisen liikkumisen toteuttaminen ja n periaatteiden ymmärtäminen PELI-ILOA taktiikan soveltaminen pelitilanteissa ja itsenäiseen vastuuseen kasvaminen MINÄ OSAAN realistinen minäkuva, oman pelikäsityksen rakentuminen MEIDÄN LAJI (minä/kaverit/joukkue) itsenäiseen vastuuseen kasvaminen opiskelun merkitys A- 21v ERIKOISTUMINEN henkilökohtaisten ominaisuuksien vahvistaminen PELI-ILOA JA OSAAMISEN RIEMUA opittujen taitojen hyväksikäyttö ja joukkueen eteen uurastus MINÄ OSAAN HYVIN realistinen minäkuva oman pelikäsityksen rakentuminen, pelistä ja sta nauttiminen ELÄMÄNTAPA (me) vastuu itsestä, ryhmästä sekä yhteisvastuun ja velvollisuuksien ymmärtäminen (PalloReippaan kasvatuksen ja valmennuksen kokonaissuunnitelma 1999, 29.)