Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä

Samankaltaiset tiedostot
1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

K U T S U. Luonnos /JL/MMM. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari , Jyväskylä

Saaristoasiain neuvottelukunta

Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa. Saaristoasiain neuvottelukunta Hanna-Mari Kuhmonen

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus

Matkailun kehittämishankkeen ajankohtaiskatsaus Kevät Kaisa Lappalainen Projektipäällikkö, Coastal Bootcamp-hanke

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

SUOMEN SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILUSTA EUROOPPALAINEN VETOVOIMATEKIJÄ

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta

Merellinen saaristomatkailu ja järvimatkailu ovat Suomen matkailun kehittämisen kärkihankkeita.

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

Nordic Islands. Markkinointiviestinnän konseptin kiteytys ja toteutusesimerkkejä. Things look different here

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Outdoors Uusimaa -hanke

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

Team Finland palvelut kansainvälistyville yrityksille

Saaristoasiain neuvottelukunta Skärgårdsdelegationen SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day Wille Markkanen

Saaristoasiain neuvottelukunta Luonnos JL/mmm SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Alueorganisaation rooli kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa

Team Finland pähkinänkuoressa

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia)

Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala

Matkailun ajankohtaisia asioita

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

LIITE 8. Luonnos K U T S U. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari , Länsi-Turunmaa

2017/TR. Ideat lentoon, investoinnit käyntiin

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Anna tilaa yrittäjyydelle

Sisävesi LIFE IP -diat

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Coastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Vesistökunnostusverkosto

Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Kasvupalvelu-uudistus kunnan/kehitysyhtiön näkökulmasta. Raahe

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Havaintoja toimijakentän haastatteluista

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki

Yleistä maaseutuohjelmasta

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Osaaminen merkitsee, työhyvinvointi ratkaisee Hengissä kevääseen seminaari

Toisaalta siltarakentamissuunnitelmat ja toisaalta kuntaliitossuunnitelmat antavat aiheen pohtia saaristojärjestelmän tilaa sisä-suomessa lähivuosina.

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia)

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

FinRelax Akatemia

Asuntolatoiminnan Selvitys FT Kaija Miettinen & DiaLoog-tutkimuspalvelut

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Alueiden käytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke) I Kari Oinonen, Aino Rekola

Kehittämiskysely Tulokset

Strategia Päivitetty

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Kärkihankkeen mahdollisuudet ja odotukset

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Transkriptio:

Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä Vesistömatkailuselvityksen loppuraportin luonnos Vesistömatkailuseminaari 20.1.2017 Messukeskus, Helsinki

Työn tausta ja tarkoitus Toteutettiin Saaristoasiain neuvottelukunnan ja maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun tarjonnasta, toimijoista, markkinoinnista ja kysynnästä, kehittämismahdollisuuksista, ja tehdä näitä asioita koskevia kehittämisehdotuksia. Edellinen vastaava selvitys tehtiin vuonna 2005.

Ohjausryhmä Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen Matkailupäällikkö Niclas Gestranius, Paraisten kaupunki Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, työ- ja elinkeinoministeriö Puheenjohtaja, laivuri Juha Nyberg, Suomen Matkustajalaivayhdistys Matkailukoordinaattori Leena Pajala, Keski-Suomen liitto Ohjelmapäällikkö Heli Saari, Visit Finland

Työmenetelmät Kysely matkailuorganisaatioille, 83 vastasi Laajat internet selvitykset, osin myös ulkomailta, rajattu benchmarkkaus Aikaisemmat tutkimukset, selvitykset, laajasti Visit Finlandin tutkimus- ja benchmarking tieto Maakuntien strategiat, maakuntien matkailustrategiat, hankedokumentaatio Haastattelut face to face, sähköpostilla sekä puhelimella.

Yleisiä havaintoja Suomen vesistöjen monimuotoisuus yllättää. Jos se pystytään hyödyntämään tuotteistuksessa ja markkinoinnissa, silloin Suomi on vahvoilla. Palveluiden kehitys on kohtuullisen hyvin käynnissä, mutta vaatii kiihdytyssysäyksen. Samoin markkinointi. Merellinen saaristo kasvuohjelma tuonut myönteistä virettä. Kuva Kiki Kolenbet/Visit Finland

Mahdollisuuksiin nähden vesistöjen hyödyntäminen on vielä alhaisella tasolla. Suomen vähävetisin maakuntakin julistettaisiin Keski- Euroopassa järvialueeksi. Usko vesistömatkailun mahdollisuuksiin on vahva, ja myös talvessa nähdään potentiaalia. Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys suorastaan pursuavat paperilla. Erinomaista, jos siirtyvät myös käytäntöön.

Painopiste entistä enemmän kansainvälisissä asiakkaissa. Perinteisten markkinoiden lisäksi Aasia on luonteva kasvusuunta ja suuri potentiaali - puhtaat vedet & puhdas ilma. Loma-asumisen merkitys monilla alueilla ratkaisevan tärkeä palveluiden säilymisen kannalta. Saaristoliikenteen henkilömääristä entistä suurempi osa loma-asujia tai matkailijoita.

Sisävesi- ja rannikkolaivaliikenne on todellinen kestotuote, jonka kausi näyttää pidentyvän. Joissakin satamissa laivat paketoidaan jo elokuun lopussa, joissakin tuotteistetaan pikkujoulu- ja uuden vuoden risteilyjä. Teemaristeilyt nousussa. Kuva: Rauno Pelkonen/Vastavalo/Visit Finland

Kansallispuistojen merkitys myös vesistömatkailukohteina koetaan erityisen tärkeäksi elinkeinon puolelta. Uudet, puolustusvoimilta vapautuneet kohteet, ovat yleisömagneetteja, mutta tuovat Metsähallitukselle myös vastuita budjettivarojen kuitenkin pienentyessä.

Saunaboomi Uudenlaisten elämyssaunojen verkosto on paremmin matkailijoiden ulottuvilla. Osa saunoista ajetaan sinne, missä matkailijat ovat - saunalauttoja kaikkialla. Veneilymuodot ovat uudistuneet kankeasti. Pilkahduksena uudesta on Houseboat-konsepti. Kuva Eero Ahanen/Visit Finland

Vesistökytkentäiset tapahtumat ja tapahtumaympäristöt voivat hyvin Lähes 50 kalamarkkinatapahtumaa Soutukilpailujen sarja, Sulkava 5 000 soutajaa Regatat merellä ja sisävesillä Talviset pilkkitapahtumat, useita jokaisessa maakunnassa viikoittain Venetsialaiset rannikolta laajasti ympäri Suomen

Ne alueet, joilla vesistöjä on niukasti, näyttävät ottavan vesistöistä suhteellisesti eniten irti! Kuva Visit FInland

Kehittämisehdotukset

Vesistöt Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin pitkäjänteiseksi pääteemaksi Suomen vesistökokonaisuus on hyvin brändättynä ainutlaatuinen kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Kuva: Jussi Helttunen/Visit Finland

Kansallispuistojen ja retkeily- ja virkistysalueiden matkailullista osuutta markkinoinnissa vahvistetaan ja niiden ylläpidon resursointi turvataan pitkäjänteisesti Kyselyyn vastanneista matkailuorganisaatioista 70 % asetti vesistöiset kansallispuistot tärkeimmäksi asiaksi, jota pitäisi hyödyntää enemmän Suomen markkinoinnissa. Kansallispuistot ovat Suomen näyteikkuna luontoon Toistaiseksi kohtuullisen hyvin varustettuja Lähes kaikista Suomen matkailukohteista pääsee alle tunnissa lähimpään kansallispuistoon.

Sisävesi- ja rannikkoristeilyjen toimintaedellytykset varmistettava, ja uudet kalliit turvallisuusmääräykset kompensoitava tai niistä joustettava Tarjonta kattaa koko maan. Risteily on matkailijalle helpoin tapa kokea elämys vesillä. Kiristyneet ja edelleen kiristyvät turvallisuusmääräykset voivat johtaa kymmenien laivojen liikennöinnin loppumiseen, ja myös joidenkin varustamojen toiminnan loppumiseen.

Suomesta kehitetään Euroopan johtava kalastusmatkailumaa siirtämällä painopistettä määrällisestä kalastuksesta elämykselliseen suuntaan Suomesta löytyvät kaikki vesiluonnon variaatiot: laaja merialue ja sen suojainen saaristo Euroopan suurin järvialuekokonaisuus hyvä joki- ja koskiverkosto Kuusamon perhokalastuksen MM-kisat 2020 tuovat kehittämistoimille kiihdytysmahdollisuuden.

Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus turvattava Yhteysalus-, lautta- ja yksityistieliikenneyhteydet turvataan yhteiskunnan rahoittamana maksuttomana infrastruktuurina. Puhtaasti matkailullisille saarille luodaan markkinaperusteinen toimiva yksityisliikenne Tiedollisen saavutettavuuden turvaamiseksi toimivat tietoliikenneyhteydet varmistetaan julkisella osarahoituksella myös jatkossa.

Palvelujen tuotteistamista tehtävä ruohonjuuritasolla ammattimaisesti vedettävinä yritysryhmähankkeina, joissa matkailuorganisaatio on yksi yrityksistä Vesistömatkailuhankkeet ovat usein tuloksiltaan heikkoja, ja rahoitus ei ulotu ruohonjuuritasolle eikä kehitä yritystoimintaa. Leader rahoitteisten yritysryhmähanke ja Ely-keskusten yrityksen kehittämisavustus instrumenttien käyttöä lisättävä Hankkeissa yritysvastuu täytyy lähteä yrityksistä ja niiden pitää sitoutua työhön. Matkailuorganisaation mukana olo on tärkeää, jotta tarjonta siirtyy alueen myyntiin ja markkinointiin.

Vesiaktiviteettien tehokkaampi saatavuus ja palvelukyky vaatii suurempien palvelukeskittymien kehittämistä Useimmilla vesistöalueilla on sama perusongelma: Tarvittava kalusto ja oppaat ovat hajallaan toimijat eivät pysty hoitamaan suuria ryhmiä, eivät kehittämään kaluston tasoa, eivätkä markkinoimaan riittävän tehokkaasti.

Talvi on eksotiikkaa, mutta vain tuotteistettuna Useimmat matkailuorganisaatiot ilmaisivat kyselyssä, että talvessa on kehittämismahdollisuuksia jopa kesää enemmän. Olennaista on saada esille oikeat tuotteet, jotka toimivat talvella myös kansainvälisille asiakkaille. Kuva Mikko Nikkinen/Visit Finland

KIITOS! Selvityksen tekijät: Onvisio Consulting, Hannu Komu hannu.komu@onvisio.fi Caprice Consulting, Sari Selkälä sari@capriceconsuliting.fi