HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON LIIKENNEOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON LIIKENNEOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2010 Taloustutkimus Oy Marraskuu 2010 Tuomo Turja 29.11.2010 Lotta Engdahl

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1 Tutkimuksen tarkoitus... 2 1.2 Tutkimuksen kohderyhmä, haastattelumäärät ja näytteenmuodostus... 2 1.3 Aineiston keruu... 2 1.4 Tulosten luotettavuus... 2 2. AINEISTON RAKENNE... 3 3. TULOKSET... 5 3.1 Tehtyjen matkojen määrä, kulkutapa ja tarkoitus... 5 3.2 HSL:n matkakortin käyttäminen... 18 3.3 Liikkuminen ammatissa henkilöautolla... 20 3.4 Talouden käytössä olevat henkilöautot... 21 3.5 Joukkoliikenteen ja polkupyörän käyttäminen... 25 ATK-TAULUKOT KYSYMYSLOMAKE LUOTETTAVUUSRAJATAULUKOT

2 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimeksiannosta. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungissa tapahtuvien kaupungin sisäisten matkojen kulkutapajakauma. Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten Helsingin sisäisiä matkoja yhden vuorokauden aikana klo 04:00-3:59 välisenä aikana. Tutkimus antaa käsityksen siitä, miten helsinkiläiset liikkuvat jalan, pyöräillen, joukkoliikennevälineillä, henkilöautolla tai muulla kulkuvälineellä. Kulkutavan lisäksi tutkimuksessa selvitettiin matkojen määrä ja tarkoitus. 1.2 Tutkimuksen kohderyhmä, haastattelumäärät ja otoksen muodostus Tutkimuksen kohderyhmänä oli Helsingin kaupungin 7 79-vuotisas väestö. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1028 kpl. Näyte muodostettiin satunnaispoimintana Helsingin asukkaiden puhelinnumeroista. Otoksessa preferoitiin matkapuhelinnumeroita. Mikäli varsinaiselle kohdehenkilölle ei löytynyt matkapuhelin- tai lankanumeroa, haettiin viitehenkilön avulla talouden lankapuhelinnumeroa. Haastateltavien valinnassa noudatettiin sukupuoli-, ikä- ja aluekiintiöintiä. 1.3 Aineiston keruu Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin tietokoneohjatun Taloustutkimuksen CATI-ohjelmiston avulla 7.9. -15.10.2010 välisenä aikana. Työhön osallistui 24 tutkimushaastattelijaa Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa. 1.4 Tulosten luotettavuus Tutkimuksen tulokset ovat otantatutkimuksen avulla saatuja estimaatteja, joihin saattaa sisältyä tiettyä satunnaistekijöiden aiheuttamaa virhettä. Virhemarginaalin suuruus riippuu otoksen tai osaotoksen koosta ja tulokseksi saadusta % -luvusta. Tutkimuksen päätulosten (n=1028) virhemarginaali on enimmillään noin + 3 %.

3 2. AINEISTON RAKENNE Tutkimusta varten poimittiin väestörekisteristä satunnaisotannalla 7000 henkilön perusotos helsinkiläisistä. Otos sisälsi vastaajien syntymävuoden, sukupuolen, postinumeron ja kuntakoodin. 7-14-vuotiaita tavoiteltiin heidän vanhempiensa kautta, joten otokseen poimittiin myös tieto 7-14-vuotiaiden lasten lukumäärästä. Alle 15-vuotiaiden haastattelut toteutettiin niin, että ensiksi soitettiin heidän jommallekummalle vanhemmalle ja pyydettiin lupa haastatteluun. Seuraavaksi kysyttiin pystyykö vanhempi vastaamaan lapsen puolesta vai tulisiko haastattelijan soittaa suoraan lapselle. Oheisessa taulukossa on esitetty vertailu väestöstä ja vastaajajoukosta asuinalueen, sukupuolen ja iän mukaan. Vastaajamäärä = 1028 Taustamuuttuja Väestö (%) Vastaajat (%) Alue Kantakaupunki 31 32 Esikaupunki 69 68 Sukupuoli Nainen 54 55 Mies 46 45 Ikäluokka 7-17 vuotta 10 14 18 29 vuotta 21 21 30 44 vuotta 24 22 45 64 vuotta 29 27 Yli 65 vuotta 16 16 Haastattelut kiintiöitiin vastaamaan väestöä. Vastaajajakauma toteutui lähes joka ryhmässä tavoitellun mukaisesti. Vastaajajoukossa yliedustettuina oli 7-17- vuotiaat. Lopulliset tulokset painotettiin kuitenkin vastaamaan kohderyhmää väestössä.

4 Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli 6,55 minuuttia. Haastatteluja varten otoksesta käytettiin 2861 puhelinnumeroa. Haastattelusta kieltäytyi 1197 vastaajaa. Niitä tapauksia, joissa puhelinnumeroon soitettiin yli 10 kertaa ilman, että kukaan vastasi, oli 286 kpl. 304 tapauksessa haastattelu on jäänyt kesken. Toimimattomia puhelinnumeroita oli 46 kpl. Alla olevassa taulukossa on erittely haastatteluja varten käytetyistä puhelinnumeroista. Otoksen koko n=7000 N % Käytetyt puhelinnumerot 2861 100 Hyväksytyt, loppuun asti saatetut haastattelut. 1028 36 Kieltäytyi 1197 45 Ei vastausta 286 10 Haastattelu keskeytetty 304 11 Väärä puhelinnumero 46 2

5 3. TULOKSET 3.1 Tehtyjen matkojen määrä, kulkutapa ja tarkoitus Tutkimuksessa matkalla tarkoitettiin siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Vastaajia pyydettiin kertomaan edellisen vuorokauden aikana tekemänsä matkat aamusta kello 4.00:sta yöhön klo 3.59 asti sen kulkutavan mukaan, jolla tehtiin kilometreissä pisin matka. Mukaan otettiin vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat. Tutkimusajankohtana matkoja tehtiin kaiken kaikkiaan 1 491 000 kappaletta. Keskimäärin helsinkiläiset tekevät 2,83 matkaa päivässä. Yleisin matkojen kulkutapa oli kävely (30 % tehdyistä matkoista). Seuraavaksi useimmin matkoja tehtiin henkilöautolla kuljettajana (21 %) ja bussilla (15 %). Polkupyörällä tehtiin yhdeksän prosenttia matkoista, metrolla ja raitiovaunulla tehtiin seitsemän prosenttia, henkilöautolla matkustajana kuusi prosenttia, junalla viisi prosenttia, taksilla yksi prosentti ja jollain muulla kuin edellä mainituilla tavoilla yksi prosentti. Kantakaupungissa asuvilla kulkutavoissa korostuvat kävely (42 %) ja raitiovaunu (19 %), bussin käyttö ja henkilöauton käyttö sekä kuljettajana että matkustajana oli selvästi vähäisempää kuin esikaupungissa asuvilla. Esikaupungissa asuvilla käytetyimmät kulkumuodot ovat henkilöauto kuljettajana (26 %), kävely (25 %) ja bussi (17 %). Esikaupungeissa henkilöauton kuljettamisen ja bussilla kulkemisen lisäksi henkilöautossa matkustajana matkaaminen ja junan käyttö on suurempaa kuin kantakaupungissa. Seuraavien sivujen kuvioissa on esitetty helsinkiläisten matkojen kulkutavat sekä prosenttiosuuksina että matkojen lukumäärinä.

6 Matkaluvut (matkaa/vrk/henkilö) Helsingissä 3,0 Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa 2,8 2,8 2,8 0,0 0,0 0,0 2,5 0,8 0,4 0,9 2,0 1,0 % 1,5 0,9 0,9 0,2 1,0 0,3 0,3 0,5 0,9 1,2 0,7 0,0 3853 LEN/TTU/np/mpe Kaikki vastaajat Kantakaupunki Esikaupunki Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

7 Matkaluvut (matkaa/vrk/henkilö) iän ja sukupuolen mukaan Helsingissä 4,0 Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa 3,5 3,5 3,3 0,0 0,5 3,3 % 3,0 2,5 2,0 0,6 0,7 1,5 2,9 0,7 2,7 0,0 0,3 2,8 0,0 1,1 0,9 1,0 2,8 0,1 1,3 2,6 0,0 0,6 2,3 0,0 0,7 2,5 0,5 2,8 2,9 0,0 0,0 0,6 1,0 1,5 1,0 0,5 0,7 1,2 0,5 1,1 1,2 0,4 0,6 1,5 0,1 0,8 0,8 0,2 0,6 0,3 1,1 0,5 0,2 0,7 0,9 0,2 0,8 0,5 0,1 1,0 0,7 0,1 1,1 0,8 0,3 0,8 1,1 0,2 1,0 0,0 Mies 7-17 v. 3853 LEN/TTU/np/mpe Nainen 7-17 v. Mies 18-29 v. Nainen 18-29 v. Mies 30-44 v. Nainen 30-44 v. Mies 45-64 v. Nainen 45-64 v. Mies 65+ v. Nainen 65+ v. Mies Yht. Nainen Yht. Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

8 Kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) Henkilöautolla kuljettajana Bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 3853 LEN/TTU/np/mpe Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 8 11 9 Polkupyörä 8 10 7 Metro 6 7 7 Raitiovaunu 1 6 Henkilöautolla matkustajana 3 7 3 Juna 1 5 1 Taksilla 1 0 1 Muu kulkutapa 1 1 Päivän aikana tehdyt matkat, N=1 491 000 15 17 19 21 25 26 30 42 Kaikki vastaajat, N=1 491 000 Kantakaupunki, N=463 000 Esikaupunki, N=1 028 000 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

9 Kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) Henkilöautolla kuljettajana Bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) Henkilöautolla matkustajana 3853 LEN/TTU/np/mpe Polkupyörä Metro Raitiovaunu Juna Taksilla Muu kulkutapa Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 39 000 Päivän aikana tehdyt matkat, N=1 491 000 195 000 259 000 306 000 267 000 230 000 52 000 178 000 138 000 36 000 102 000 103 000 26 000 77 000 101 000 86 000 15 000 84 000 15 000 69 000 52 000 5 000 47 000 11 000 6 000 5 000 12 000 3 000 8 000 454 000 Kaikki vastaajat, N=1 491 000 Kantakaupunki, N=463 000 Esikaupunki, N=1 028 000 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Tehdyt matkat Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

10 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 1% Päivän aikana tehdyt matkat, N=1 491 000 27% 30% Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa 9% 33% 45% 55% 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

11 Työmatkojen pääasiallinen kulkutapa 1% Päivän aikana tehdyt matkat, N=354 000 Kävely Polkupyörä 9% Joukkoliikenne Henkilöauto 28% 14% Muu kulkutapa 37% 48% 63% 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

12 Opiskelu- ja koulumatkojen pääasiallinen kulkutapa Päivän aikana tehdyt matkat, N=205 000 Kävely Polkupyörä 10% Joukkoliikenne Henkilöauto 34% Muu kulkutapa 45% 19% 11% 81% 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

13 Yli kolmasosassa (37 %) matkojen pääasiallinen tarkoitus oli työ-, koulu- tai opiskelumatka, näistä työmatkojen osuus oli 24 prosenttia. Kolmasosassa (33 %) matkoista pääasiallinen tarkoitus oli vapaa-ajan matka. Asiointimatkoja esimerkiksi lääkäriin tai pankkiin oli seitsemän prosenttia, työasiamatkoja neljä prosenttia ja toisen henkilön kyyditsemismatkoja kaksi prosenttia. Yksi prosentti matkoista ei osunut mihinkään edellä mainituista kategorioista. Kantakaupungissa asuvat tekevät enemmän asiointimatkoja kuin esikaupungeissa asuvat. Muita merkitseviä alueellisia eroja ei löydy. Sen sijaan vastaajan ikä vaikuttaa luonnollisesti suuresti siihen, millaisia matkoja tehdään. Nuorimpien, 7-17-vuotiaiden matkoista 55 prosenttia on koulu/opiskelumatkoja ja 38 prosenttia vapaa-ajan matkoja. Nuorilla aikuisilla korostuvat työmatkat (28 %) ja koulu/opiskelumatkat (20 %). Aktiivi-iässä olevat 30-44-vuotiaat ja 45-64-vuotiaat ovat tehneet selvästi keskimääräistä enemmän työmatkoja, kummassakin ikäluokassa kolmasosa matkoista on työmatkoja. Yli 65- vuotiailla korostuvat vapaa-ajan matkat (49 %), ostosmatkat (29 %) ja asiointimatkat (14 %). Seuraavien sivujen kuvioissa on esitetty helsinkiläisten matkojen pääasialliset tarkoitukset sekä prosenttiosuuksina että matkojen lukumäärinä.

14 Tehtyjen matkojen tarkoitus Päivän aikana tehdyt matkat, N=1 491 000 Työasiamatka / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen Muu matka 7 6 4 4 4 2 2 3 1 1 1 14 13 15 10 37 35 39 33 35 32 Kaikki vastaajat, N=1 491 000 Kantakaupunki, N=463 000 Esikaupunki, N=1 028 000 3853 LEN/TTU/np/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

15 Tehtyjen matkojen tarkoitus Päivän aikana tehdyt matkat, N=1 491 000 Työasiamatka / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 161 000 397 000 559 000 Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) 162 000 333 000 495 000 Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 60 000 155 000 216 000 Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 111 000 44 000 67 000 Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen 60 000 19 000 41 000 36 000 9 000 27 000 Kaikki vastaajat, N=1 491 000 Kantakaupunki, N=463 000 Esikaupunki, N=1 028 000 Muu matka 14 000 7 000 7 000 3853 LEN/TTU/np/mpe 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Tehdyt matkat Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

16 Tehtyjen matkojen tarkoitus Päivän aikana tehdyt matkat, N=1 491 000 Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen Muu matka 7 6 4 4 4 2 2 3 1 1 1 14 11 15 14 13 15 10 24 24 24 33 35 32 Kaikki vastaajat, N=1 491 000 Kantakaupunki, N=463 000 Esikaupunki, N=1 028 000 3853 LEN/TTU/np/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

17 Tehtyjen matkojen tarkoitus Päivän aikana tehdyt matkat, N=1 491 000 Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen Muu matka 60 000 52 000 44 000 67 000 60 000 19 000 41 000 36 000 9 000 27 000 14 000 7 000 7 000 109 000 111 000 162 000 155 000 153 000 216 000 205 000 244 000 495 000 333 000 354 000 Kaikki vastaajat, N=1 491 000 Kantakaupunki, N=463 000 Esikaupunki, N=1 028 000 3853 LEN/TTU/np/mpe 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Tehdyt matkat Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

18 3.2 HSL:n matkakortin käyttäminen Kaikista vastaajista 80 prosentilla on käytössään HSL:n matkakortti. Erityisen yleinen kortti on 18-29-vuotiailla, joista 88 prosenttia ilmoittaa omistavansa matkakortin. Matkakorttia käytetään yleisimmin pääsääntöisesti lataamalla siihen arvoa ja maksamalla jokainen matka erikseen (53 % käyttää). Helsingin sisäisenä kausilippuna korttia käyttää 44 prosenttia vastaajista. Seitsemän prosenttia käyttää matkakorttia jonain muuna kausilippuna, kaksi prosenttia käyttää sitä koululaislippuna ja kaksi prosenttia jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna. Taustaryhmäkohtaisesti tarkasteltuna 18-29-vuotiaat käyttävät korttia keskimääräistä enemmän Helsingin sisäisenä kausilippuna, kun taas yli 65-vuotaiat käyttävät korttia keskimääräistä enemmän lataamalla siihen arvoa. Onko teillä HSL:n matkakortti? n=kaikki vastaajat Kyllä Ei Kaikki, n=1028 80 20 Asuinalue Kantakaupunki, n=324 79 21 Esikaupunki, n=704 80 20 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

19 Käytättekö matkakorttianne pääsääntöisesti... n=on HSL:n matkakortti Lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen 53 Helsingin sisäisenä kausilippuna 44 Jonain muuna kausilippuna Koululaislippuna 7 2 Kaikki, n=822 Asuinalue Kantakaupunki, n=258 Esikaupunki, n=564 Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 2 3853 LEN/TTU/np/mpe 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

20 3.3 Liikkuminen ammatissa henkilöautolla Kahdeksantoista vuotta täyttäneistä vastaajista viisi prosenttia oli liikkunut tutkimusajankohtana ammatissaan henkilöautolla kuljettaen henkilöitä tai tavaroita. Liikuitteko edellisenä vuorokautena (tutkimuspäivänä) ammatissanne henkilö-autolla kuljettaen henkilöitä tai tavaroita? n= vastaaja 18+ -vuotias Kyllä Ei Kaikki, n=923 5 95 Asuinalue Kantakaupunki, n=306 4 96 Esikaupunki, n=617 6 94 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

21 3.4 Talouden käytössä olevat henkilöautot Vastaajista noin kahdella kolmasosalla (66 %) oli taloudessaan käytössä vähintään yksi henkilöauto. Kantakaupungissa asuvista 49 prosentilla ei ole käytössään autoa. Esikaupungit ovat selvästi autoistuneempia, siellä asuvista 27 prosenttia sanoo, ettei talouden käytössä ole autoa. Yleisimmin autoja oli juuri yksi, 53 prosenttia vastasi näin. Kahdellatoista prosentilla oli taloudessa kaksi autoa ja kolmella prosentilla autoja oli kolme tai enemmän. Niistä vastaajista, joilla on käytössään vähintään yksi auto, ilmoitti 12 prosenttia, että taloudessa on työsuhdeauto. Yhdellätoista prosentilla oli käytössään yksi työsuhdeauto ja yhdellä prosentilla kaksi työsuhdeautoa. Kun niiltä 18 vuotta täyttäneiltä vastaajilta, joiden taloudessa on auto kysyttiin auton käyttämisen useutta, vastasi 39 prosenttia käyttävänsä autoa päivittäin ja 34 prosenttia muutaman kerran viikossa. Yhdeksän prosenttia käyttää autoa kerran viikossa. Kerran, pari kuukaudessa autoa käyttäviä on kuusi prosenttia ja sitä harvemmin neljä prosenttia. Seitsemän prosenttia sanoi, ettei käytä itse taloudessa olevaa autoa koskaan. Kantakaupungissa autoa käyttää päivittäin 25 prosenttia, kun esikaupungeissa 44 prosenttia niistä, joiden taloudessa on auto, käyttää autoa päivittäin. Muutenkin kantakaupungissa auton käyttö on vähäisempää kuin esikaupungeissa. Kantakaupungissa 12 prosenttia käyttää autoa kerran pari kuukaudessa (esikaupungeissa 4 %) ja 10 prosenttia tätäkin harvemmin (esikaupungeissa 3 %).

22 Kuinka monta henkilöautoa taloudellanne on vakituisessa käytössä? n=kaikki vastaajat 3+ 2 1 Ei vastausta/ei yhtään Kaikki, n=1028 2 12 53 34 Asuinalue Kantakaupunki, n=324 6 44 49 Esikaupunki, n=704 2 14 56 27 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

23 Kuinka monta näistä on työsuhdeautoja? n=taloudessa auto/autoja 3+ 2 1 Ei vastausta/ei yhtään Kaikki, n=679 1 11 88 Asuinalue Kantakaupunki, n=164 1 12 87 Esikaupunki, n=515 1 10 89 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

24 Käytättekö te itse taloutenne käytössä olevaa henkilöautoa n=vastaaja 18+ vuotias ja taloudessa auto/autoja Päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Kerran, pari kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan Kaikki, n=556 39 34 9 6 4 7 Asuinalue Kantakaupunki, n=144 25 34 12 12 10 6 Esikaupunki, n=412 44 34 7 4 3 8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

25 3.5 Joukkoliikenteen ja polkupyörän käyttäminen Käytännöllisesti katsoen kaikki vastaajat käyttävät joukkoliikennettä ainakin joskus. Päivittäin joukkoliikennettä käyttää 34 prosenttia ja muutaman kerran viikossa 26 prosenttia vastaajista. Kerran viikossa joukkoliikennettä käyttäviä on 11 prosenttia, kerran-pari kuukaudessa käyttäviä on 16 prosenttia ja sitä harvemmin käyttäviä on 10 prosenttia. Kolme prosenttia vastaajista ei käytä joukkoliikennettä lainkaan. Naiset käyttävät joukkoliikennettä päivittäin selvästi useammin kuin miehet. Noin kolmella neljäsosalla helsinkiläisistä on käytössään polkupyörä. Vastaajista 61 prosentilla on pyörä käytössään aina tai melkein aina, ja 13 prosentilla pyörä on käytössä silloin tällöin. 26 prosenttia sanoi, ettei heillä ole käytössä lainkaan polkupyörää. Pyöriä on käytössä yleisemmin esikaupungeissa, joissa vain 21 prosenttia sanoi, ettei polkupyörää ole käytössä. Kantakaupungissa yli kolmasosa (36 %) pärjää ilman polkupyörää.

26 Käytättekö te joukkoliikennettä (bussi, juna, metro, raitiovaunu). n=kaikki vastaajat Päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Kerran, pari kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan Kaikki, n=1028 34 26 11 16 10 3 Asuinalue Kantakaupunki, n=324 37 32 14 9 6 2 Esikaupunki, n=704 32 24 10 19 11 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3853 LEN/TTU/np/mpe Tutkimus helsinkiläisten liikkumustottumuksista 2010 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto

HAASTATTELULOMAKE

Puhelinhaastattelu 7-14-vuotiaat Ohje haastattelijalle: Matkoista ja kulkutavoista Matkalla tarkoitetaan siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Matkoja ovat esim. meno kotoa töihin tai työpaikalta kokoukseen. Matkoja voidaan jakaa ryhmiin mm. kulkutavan tai matkan tarkoituksen (esim. ostosmatka) mukaan. Matkoiksi luetaan lyhyetkin kävelymatkat, lukuun ottamatta rakennuksen sisällä tapahtuvia matkoja. Lenkin muotoinen matka esim. kävelylenkki kotoa kotiin, ilmoitetaan kahdeksi matkaksi siten, että ensimmäinen matka on lähtöpisteestä lenkin etäisimpään pisteeseen ja toinen sieltä takaisin. Henkilöhaastattelun kysymykset Olen tutkimushaastattelija NN Taloustutkimuksesta, hyvää iltaa. Teemme parhaillaan helsinkiläisten tekemiä matkoja ja matkojen kulkuvälineitä koskevaa tutkimusta. Voisimmeko esittää muutaman kysymyksen teidän 7-14-vuotiaan lapsen edellispäivän matkoista? Haastattelu kestää korkeintaan kymmenen minuuttia. Jos vastaaja ilmoittaa oma-aloitteisesti, että toivoisi, että lasta haastateltaisiin puhelimitse, kysytään lapsen puhelinnumero ja soitetaan suoraan lapselle. Tällöin kysymykset esitetään tähän käsikirjoitukseen kirjoitetusta lapsenne matkat -muodon sijasta muodossa matkasi. SUOSTUU > SIIRRY KYSYMYKSIIN KIELTÄYTYY > Sitten en vaivaa teitä pidempään. Mukavaa illan jatkoa! LAPSENNE NIMI (Jos useita 7-14-vuotiaita valitaan se, jolla oli viimeksi syntymäpäivä): LAPSEN PUHELINNUMERO: Lomakkeen aluksi kysyn muutaman taustatietokysymyksen... 1. Asutteko Helsingissä? 1) Kyllä 2) Ei -> LOPETA 2. Mikä on lapsenne ikänne? vuotta 3. Mikä on asuinpaikkanne postinumero? Sitten siirrymme tutkimuskysymyksiin 4. Pyydämme teitä nyt kertomaan lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemät matkat aamusta klo 4.00:sta yöhön klo 3.59 sen kulkutavan mukaan, jolla lapsenne teki kilometreissä pisimmän matkan. Mukaan otetaan vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat eli jos lapsenne on koulussa tai töissä esim. Vantaalla, matkaa ei huomioida. Myöskään muita mat-

koja, jotka suuntautuvat Helsingin ulkopuolelle, ei huomioida. Pienet poikkeamiset kioskille, kauppaan yms. eivät katkaise matkaa. A. Ensin kysyn lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemistä matkoista aamulla, eli kello 4.00 12.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa lapsenne teki edellisen vuorokauden aikaan aamulla? 1. 1 2. 2 3. 3 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY KOHTAAN B Mikä oli lapsenne aamulla tekemän ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN 1-8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA: 1. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) 2. työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 3. koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen (älä luettele) 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli lapsenne aamulla tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kukutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla lapsenne kulki kilometreissä pisimmän matkan Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA MIKÄLI HAASTATELTAVA EI VASTAA HETI. MIKÄLI PITÄÄ TARKENTAA, KYSY TARKENTAVIA KYSYMYKSIÄ, ESIM. OLIKO HENKILÖAUTOSSA KULJETTAJANA VAI MATKUSTAJANA 1-10 1. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) 2. polkupyörä 3. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana (älä luettele) 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 10. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA B. Sitten kysyn lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemistä matkoista päivällä, eli kello 12.01 17.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa lapsenne teki edellisen vuorokauden aikaan päivällä?

8. 1 9. 2 10. 3 11. 4 12. 5 13. 6 14. En yhtään - > SIIRRY KOHTAAN B Mikä oli lapsenne päivällä tekemän ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN 1-8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA: 1. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) 2. työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 3. koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen (älä luettel) 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli lapsenne päivällä tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla lapsenne kulki kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA 1-10 1. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) 2. polkupyörä 3. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana (älä luettele) 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 10. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA C. Sitten kysyn lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemistä matkoista illalla, eli kello 17.01 04.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa lapsenne teki edellisen vuorokauden aikaan illalla? 1. 1 2. 2 3. 3 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY kysymykseen 5

Mikä oli lapsenne illalla tekemän ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN 1-8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA: 1. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) 2. työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 3. koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen (älä luettele) 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli lapsenne illalla tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla lapsenne kulki kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA 1-10 1. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) 2. polkupyörä 3. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana (älä luettele) 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 10. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA 5. Onko lapsellanne käytössä HSL:n matkakortti? 1. Kyllä 2. Ei 6. JOS ON MATKAKORTTI: Käyttääkö lapsenne matkakorttia pääsääntöisesti LUETELLAAN, VOI VALITA USEITA 1. lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen 2. Helsingin sisäisenä kausilippuna 3. jonain muuna kausilippuna 4. koululaislippuna 5. Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 7. Kuinka monta henkilöautoa taloudellanne on vakituisessa käytössä? kpl Ei yhtään 8. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO: Kuinka monta näistä on työsuhdeautoja?

kpl Ei yhtään 9. Käyttääkö lapsenne joukkoliikennettä (bussi, juna, metro, raitiovaunu) LUETELLAAN 1-6 1. päivittäin 2. muutaman kerran viikossa 3. kerran viikossa 4. kerran, pari kuukaudessa 5. harvemmin 6. ei koskaan 10. Onko lapsellanne käytettävissä polkupyörä LUETELLAAN 1-3 1. aina tai melkein aina 2. silloin tällöin 3. ei Lopuksi kysymme vielä muutaman taustatietokysymyksen vastausten tilastollista luokittelua varten 11. MERKITSE LAPSEN SUKUPUOLI (Jos ei selviä kyselyn aikana, kysy onko lapsenne tyttö vai poika)? 1) poika 2) tyttö 12. Kuinka monta henkilöä talouteenne kuuluu te mukaan lukien? henkilöä 13. JOS HENKILÖITÄ ON ENEMMÄN KUIN 1: Kuinka monta alle kouluikäistä lasta talouteenne kuuluu? henkilöä Ei yhtään 14. Asutteko 1. kerrostalossa 2. rivitalossa tai paritalossa 3. omakotitalossa 4. muu asumismuoto 15. Kuinka moni taloudessanne asuvista käy tällä hetkellä säännöllisesti ansiotyössä? henkilöä Ei yhtään 16. (Kysytään, jos vastaaja on 14-vuotta, eli jos Q2=14) Käyttekö tai käykö lapsenne koulua? Jos ei, niin mitä tekee? HAASTATTELIJA: LUETTELE VAIHTOEHDOT TARVITTAESSA. Koululaisten lisätöitä ei huomioida, vaan mitä tekee pääsääntöisesti. Yhteen kohtaan voi vain vastata.

1. Olen koululainen/opiskelija 2. Muuta, mitä? 17. JOS MUUTA, Q16 VAST 2: Jos käytte/lapsenne käy töissä, mikä on työpaikan postinumero? EOS Tässä olivatkin kaikki kysymyksemme. Teitä haastatteli tutkimushaastattelija NN, hyvää illan jatkoa!

Puhelinhaastattelu 15-79-vuotiaat Ohje haastattelijalle: Matkoista ja kulkutavoista Matkalla tarkoitetaan siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Matkoja ovat esim. meno kotoa töihin tai työpaikalta kokoukseen. Matkoja voidaan jakaa ryhmiin mm. kulkutavan tai matkan tarkoituksen (esim. ostosmatka) mukaan. Matkoiksi luetaan lyhyetkin kävelymatkat, lukuun ottamatta rakennuksen sisällä tapahtuvia matkoja. Lenkin muotoinen matka esim. kävelylenkki kotoa kotiin, ilmoitetaan kahdeksi matkaksi siten, että ensimmäinen matka on lähtöpisteestä lenkin etäisimpään pisteeseen ja toinen sieltä takaisin. Henkilöhaastattelun kysymykset Olen tutkimushaastattelija NN Taloustutkimuksesta, hyvää iltaa. Teemme parhaillaan helsinkiläisten tekemiä matkoja ja matkojen kulkuvälineitä koskevaa tutkimusta. Voimmeko esittää muutamia kysymyksiä koskien edellisen päivän matkojanne? Haastattelu kestää korkeintaan kymmenen minuuttia. SUOSTUU > SIIRRY KYSYMYKSIIN KIELTÄYTYY > Sitten en vaivaa teitä pidempään. Mukavaa illan jatkoa! Lomakkeen aluksi kysyn muutaman taustatietokysymyksen... 1. Asutteko Helsingissä? 1) Kyllä 2) Ei -> LOPETA 2. Mikä on ikänne? vuotta 3. Mikä on asuinpaikkanne postinumero? Sitten siirrymme tutkimuskysymyksiin 4. Pyydämme teitä nyt kertomaan edellisen vuorokauden aikana tekemänne matkat aamusta klo 4.00:sta yöhön klo 3.59 sen kulkutavan mukaan, jolla teitte kilometreissä pisimmän matkan. Mukaan otetaan vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat eli jos olette töissä esim. Vantaalla, matkaa ei huomioida. Myöskään muita matkoja, jotka suuntautuvat Helsingin ulkopuolelle, ei huomioida. Pienet poikkeamiset kioskille, kauppaan yms. eivät katkaise matkaa. Mikäli olette ammattimaisesti liikkuva, kuten autonkuljettaja, taksinkuljettaja, postinkantaja tms. pyydämme teitä ilmoittamaan matkat niiltä osin, kun ne eivät ole ammattiin liittyviä matkoja. A. Ensin kysyn edellisen vuorokauden aikana tekemiänne matkoja aamulla, eli kello 4.00 12.00 välisenä aikana.

Kuinka monta matkaa teitte edellisen vuorokauden aikaan aamulla? 1. 1 2. 2 3. 3 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY KOHTAAN B Mikä oli aamulla tekemänne ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN 1-8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA: 1. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) 2. työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 3. koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli aamulla tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kukutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla kuljitte kilometreissä pisimmän matkan Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA MIKÄLI HAASTATELTAVA EI VASTAA HETI. MIKÄLI PITÄÄ TARKENTAA, KYSY TARKENTAVIA KYSYMYKSIÄ, ESIM. OLIKO HENKILÖAUTOSSA KULJETTAJANA VAI MATKUSTAJANA 1-10 1. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) 2. polkupyörä 3. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 10. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA B. Sitten kysyn edellisen vuorokauden aikana tekemiänne matkoja päivällä, eli kello 12.01 17.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa teitte edellisen vuorokauden aikaan päivällä? 8. 1 9. 2 10. 3 11. 4 12. 5 13. 6

14. En yhtään - > SIIRRY KOHTAAN B Mikä oli päivällä tekemänne ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN 1-8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA: 1. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) 2. työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 3. koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli päivällä tekemänne ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla kuljitte kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA 1-10 1. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) 2. polkupyörä 3. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 10. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA C. Sitten kysyn edellisen vuorokauden aikana tekemiänne matkoja illalla, eli kello 17.01 04.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa teitte edellisen vuorokauden aikaan illalla? 1. 1 2. 2 3. 3 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY kysymykseen 5 Mikä oli illalla tekemänne ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN 1-8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA: 1. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen) 2. työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 3. koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen

7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli illalla tekemänne ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla kuljitte kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA 1-10 1. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset) 2. polkupyörä 3. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 10. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA 5. Onko teillä HSL:n matkakortti? 1. Kyllä 2. Ei 6. JOS ON MATKAKORTTI: Käytättekö matkakorttianne pääsääntöisesti LUETELLAAN, VOI VALITA USEITA 1. lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen 2. Helsingin sisäisenä kausilippuna 3. jonain muuna kausilippuna 4. koululaislippuna 5. Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 7. Liikuitteko edellisenä vuorokautena (tutkimuspäivänä) ammatissanne henkilöautolla kuljettaen henkilöitä tai tavaroita? (HAASTATTELIJA: tähän kuuluvat mm. autonkuljettaja, taksinkuljettaja, lähetti, postinjakaja ruokapalvelun työntekijä, autokoulun opettaja yms. Tähän EI kuulu esim. toimistotyöntekijät, jotka menevät asiakasneuvotteluihin henkilöautolla.) 1. kyllä 2. ei 8. Kuinka monta henkilöautoa taloudellanne on vakituisessa käytössä? kpl Ei yhtään 9. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO: Kuinka monta näistä on työsuhdeautoja? kpl Ei yhtään

10. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO, JA VASTAAJA ON 18-VUOTIAS TAI VANHEMPI: Käytättekö te itse taloutenne käytössä olevaa henkilöautoa LUETELLAAN 1-6: 1. päivittäin 2. muutaman kerran viikossa 3. kerran viikossa 4. kerran, pari kuukaudessa 5. harvemmin 6. ei koskaan 11. Käytättekö te joukkoliikennettä (bussi, juna, metro, raitiovaunu) LUETELLAAN 1-6 1. päivittäin 2. muutaman kerran viikossa 3. kerran viikossa 4. kerran, pari kuukaudessa 5. harvemmin 6. ei koskaan 12. Onko teillä käytettävissänne polkupyörä LUETELLAAN 1-3 1. aina tai melkein aina 2. silloin tällöin 3. ei Lopuksi kysymme vielä muutaman taustatietokysymyksen vastausten tilastollista luokittelua varten 13. MERKITSE VASTAAJAN SUKUPUOLI 1) mies 2) nainen 14. Kuinka monta henkilöä kuuluu talouteenne te mukaan lukien? henkilöä 15. JOS HENKILÖITÄ ON ENEMMÄN KUIN 1: Kuinka monta alle kouluikäistä lasta talouteenne kuuluu? henkilöä Ei yhtään 16. Asutteko 1. kerrostalossa 2. rivitalossa tai paritalossa 3. omakotitalossa 4. muu asumismuoto 17. Kuinka moni taloudessanne asuvista käy tällä hetkellä säännöllisesti ansiotyössä?

henkilöä Ei yhtään 18. Käyttekö työssä kokopäiväisesti vai osapäiväisesti vai oletteko ollenkaan ansiotyössä tällä hetkellä? HAASTATTELIJA: LUETTELE VAIHTOEHDOT TARVITTAESSA. Eläkeläisellä voi olla osapäivätyö. Silloin ei ole eläkeläinen vaan osapäivätyöläinen. 1. vähintään 20 tuntia viikossa (kokopäivätyö) 2. alle 20 tuntia viikossa (osapäivätyö) 3. vaihtelevasti 4. olen koululainen/opiskelija 5. olen eläkkeellä 6. olen työtön 7. olen varusmies/siviilipalvelumies 8. en ole ansiotyössä tällä hetkellä (kotiäiti tai -isä) 19. JOS KÄY TÖISSÄ VÄHINTÄÄN VAIHTELEVASTI, K18 VAST 1-3: Jos käytte töissä, mikä on työpaikkanne postinumero? EOS Tässä olivatkin kaikki kysymyksemme. Teitä haastatteli tutkimushaastattelija NN, hyvää illan jatkoa!