JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1
Sisältö OSA I... 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 LUKU HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET... 4 1 Kaupungin johtosäännöt ja toimintasäännöt... 4 2 Johtamisen periaatteet... 4 OSA II... 5 LUOTTAMUSHENKILÖITÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 5 2 LUKU LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATION PERUSRAKENNE... 5 3 Kunnalliset toimielimet... 5 4 Toimielinten jäsenten valinta ja läsnäolo-oikeus kokouksissa... 6 3 LUKU STRATEGINEN JOHTAMINEN JA TALOUSOHJAUS... 6 5 Kaupungin strateginen johto... 6 6 Kaupunkistrategia... 7 7 Talousarvio... 7 8 Valtuuston muu päätösvalta... 7 4 LUKU KAUPUNGINHALLITUS... 8 9 Kokoonpano ja toimikausi... 8 10 Kaupunginhallituksen tehtävät... 8 11 Kaupunginhallituksen kokousmenettely... 9 12 Jaostot ja toimikunnat... 9 13 Talousjaosto... 10 14 Henkilöstöasiainjaosto... 10 15 Puheenjohtajien jaosto... 10 16 Nuorisovaltuusto... 11 5 LUKU PALVELUALUELAUTAKUNNAT... 11 17 Lasten ja nuorten lautakunta... 11 18 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta... 12 19 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 12 20 Yhteistyöelimet... 13 6 LUKU MUUT LAUTAKUNNAT JA TOIMIELIMET... 13 21 Kaupunkikehityslautakunta... 13 22 Johtokunnat... 14 7 LUKU LAUTAKUNTIEN TEHTÄVÄT... 14 23 Lautakuntien yleiset tehtävät... 14 OSA III... 16 OPERATIIVISTA TOIMINTAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 16 8 LUKU OPERATIIVSEN ORGANISAATION PERUSRAKENNE... 16 24 Kaupungin operatiivinen johto... 16 9 LUKU KAUPUNGIN JOHTO... 16 25 Kaupunginjohtajan tehtävät... 16 26 Kaupunginjohtajan ratkaisuvalta... 17 27 Kaupungin johtoryhmä... 17 28 Konsernipalvelut -yksikkö... 18 29 Kaupunkikehitys -yksikkö... 18 2
10 LUKU PALVELUALUEET... 18 30 Palvelualuejohtajien yleiset tehtävät... 18 31 Asiakkuusjohtajien tehtävät... 19 32 Toimintayksiköiden esimiesten tehtävät... 19 OSA IV... 20 MUUT TOIMIVALTAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 20 12 LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA... 20 33 Virkojen perustaminen ja kelpoisuusehdot... 20 34 Henkilöstövalinnat, koeaika ja palvelussuhteen päättyminen... 20 35 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen... 21 36 Virka- työ- ja perhevapaan myöntäminen ja muista palvelussuhdeasioista päättäminen 21 13 LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET... 21 37 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen... 21 38 Toimivallan siirtäminen... 22 39 Kaupungin asukkaiden aloitteet... 22 OSA V... 23 KOKOUSMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 23 40 Luvun määräysten soveltaminen... 23 41 Kokousaika ja -paikka... 23 42 Kokouksen koollekutsuminen... 23 43 Jatkokokous... 23 44 Varajäsenen kutsuminen... 24 45 Kokouksen pitäminen... 24 46 Kokouksen johtaminen... 24 47 Tilapäinen puheenjohtaja... 24 48 Esittely... 24 49 Esteellisyyden toteaminen... 25 50 Äänestys ja vaalit... 25 51 Toimielimen pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen... 25 52 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus... 26 53 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen... 27 3
HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.11.2012 80 Noudatetaan 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt muutoksen 4.3.2013 33 Noudatetaan 5.3.2013 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt teknisen korjauksen 6.10.2014 59 (Nuorisoparlamentin nimenmuutos nuorisovaltuustoksi 1.10.2014 alkaen) Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 8.12.2014 86 Noudatetaan 9.12.2014 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.1.2015 6 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 8.6.2015 30 Noudatetaan 9.6.2015 OSA I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 LUKU HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 1 Kaupungin johtosäännöt ja toimintasäännöt Hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, sekä kaupungin hallinnosta. Tämän säännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan seuraavilla säännöillä, joilla voidaan täsmentää tämän säännön määräyksiä: - tarkastussääntö - valtuuston työjärjestys - Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston johtosääntö - Järvenpään Veden johtosääntö Lisäksi palvelualueilla ja muissa kaupungin yksiköissä noudatetaan lautakuntien hyväksymiä toimintasääntöjä. Konsernipalveluita ja sen ohjauksessa olevia yksiköitä koskevan toimintasäännön hyväksyy kaupunginhallitus. 2 Johtamisen periaatteet Kaupungin johtamisorganisaatio jakautuu strategiseen ja operatiiviseen tasoon. Strategisesta johtamisesta vastaa luottamushenkilöorganisaatio kuten jäljempänä säädetään. Operatiivisen johtamisen vastuu on viranhaltijaorganisaatiolla. 4
OSA II LUOTTAMUSHENKILÖITÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 2 LUKU LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATION PERUSRAKENNE 3 Kunnalliset toimielimet Kaupungin luottamushenkilöorganisaation ("kunnalliset toimielimet") muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, palvelualuelautakunnat ja muut lautakunnat sekä näiden alaiset toimielimet seuraavasti (suluissa jäsenmäärä): Kaupunginvaltuusto ja sen alaiset toimielimet: Kaupunginvaltuusto (51) Tarkastuslautakunta (11+11) Keskusvaalilautakunta (5+5) Vaalilautakunnat (äänestysalueittain) (5+5) Vaalitoimikunta (3+5) Kaupunginhallitus ja sen alaiset toimielimet: Kaupunginhallitus (11+11) Talousjaosto (5+5) Henkilöstöasiainjaosto (5+5) Puheenjohtajien jaosto (15 :n mukaisesti) Palvelualuelautakunnat: Lasten ja nuorten lautakunta (11+11) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta (11+11) Vanha Sosiaali- ja terveyslautakunta (11 +11) (toiminta jatkuu 30.9.2015 asti) Uusi Sosiaali- ja terveyslautakunta (15+15) (lautakunta on jäsenmäärän osalta määräaikainen ajalle 1.10.2015 31.5.2017) Yksilöasiainjaosto (yhteinen) (3+3) Muut toimielimet: Kaupunkikehityslautakunta (11+11) Lupajaosto (3+3) Järvenpään Veden johtokunta (7+7) Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston johtokunta (3+3) Edellä mainittujen lisäksi valtuuston alaisena toimii valtuustoryhmien neuvottelukunta, jonka tehtävistä säädetään tarkemmin valtuuston työjärjestyksessä. 5
4 Toimielinten jäsenten valinta ja läsnäolo-oikeus kokouksissa Kaupunginvaltuusto valitsee jäsenet valtuustoryhmien neuvottelukuntaan, tarkastuslautakuntaan ja keskusvaalilautakuntaan sekä kaupunginhallitukseen, palvelualuelautakuntiin ja kaupunkikehityslautakuntaan sekä johtokuntiin. Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajaksi valittavan henkilön tulee olla joko kaupunginvaltuutettu tai varavaltuutettu, paitsi keskusvaalilautakunnassa. Kaupunginhallitus valitsee jäsenet alaisiinsa jaostoihin sekä vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan. Lisäksi kaupunginhallitus voi nimetä palvelualuelautakuntiin sekä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen. Lautakunta valitsee jäsenet alaisiinsa jaostoihin ja toiminta-alansa yhteistyöelimiin. Kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginhallituksen jäsenellä sekä nuorisovaltuuston puheenjohtajalla, kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, muiden toimielinten kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla sekä kaupunginhallituksen valitsemalla edustajalla palvelualuelautakuntien, kaupunkikehityslautakunnan sekä johtokuntien kokouksessa nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla Toimielin voi itse myöntää läsnäolo- ja/tai puheoikeuden kokouksiinsa myös muille kuin edellä mainituille henkilöille. 3 LUKU STRATEGINEN JOHTAMINEN JA TALOUSOHJAUS 5 Kaupungin strateginen johto Kaupungin strategisesta johtamisesta vastaavat kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Palvelualuelautakunnat ja kaupunkikehityslautakunta valmistelevat ja toteuttavat strategiaa omalla toiminta-alallaan. 6
Puheenjohtajien jaosto käsittelee tulevaisuuden kehitysarvioihin ja muutostekijöihin liittyviä kysymyksiä. Se toimii strategiavalmistelun apuna ja arvioi strategian ja kaupunkivision toteutumista. 6 Kaupunkistrategia Kaupungin strategiasta päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunkistrategian tarkasteluajanjakso on kaksi valtuustokautta (kahdeksan vuotta). Strategia päivitetään kunkin valtuustokauden alussa ja strategiaa tarkistetaan valtuustokauden aikana tarvittaessa. Kaupunkistrategiassa valtuusto asettaa tavoitteet, toteuttamisohjelmat ja mittarit. Valtuustoryhmät voivat tehdä valtuustokaudeksi strategian toteuttamista tukevan valtuustosopimuksen. Valtuusto päättää kaupungin palvelujen järjestämisen ja kehittämisen kannalta tarpeellisesta prosessikartasta. 7 Talousarvio Kaupunkistrategiaa toteutetaan vuosittain päätettävän talousarvion kautta. Talousarviossa valtuusto päättää palvelualueiden ja muiden kaupungin yksiköiden määrärahat sekä strategiaa toteuttavat toiminnalliset, laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Lautakunta tekee esityksen alaistaan toimintaa koskevasta talousarviosta kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin talousarvion kaupunginhallituksen esityksestä palvelualueita ja muita kaupungin yksiköitä tai niiden osia sitovaksi. Lautakunnat hyväksyvät alaistaan toimintaa koskevat käyttösuunnitelmat. Konsernipalveluiden osalta talousarvioesityksestä ja käyttösuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus. 8 Valtuuston muu päätösvalta Laissa valtuuston tehtäviksi säädettyjen sekä edellä mainittujen lisäksi kaupunginvaltuusto päättää seuraavista talouteen liittyvistä asioista: poistosuunnitelman periaatteista kaupungin riskienhallinnan periaatteista lainan ottamista sekä antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista 7
perittävien maksujen yleisistä perusteista kaupungin liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista kiinteän omaisuuden myynnin ja ostamisen periaatteista osakeyhtiöiden perustamisesta osakkeiden ostamista ja myymistä koskevien perusteiden määrittelemisestä. 4 LUKU KAUPUNGINHALLITUS 9 Kokoonpano ja toimikausi Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja ensimmäisen sekä toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. 10 Kaupunginhallituksen tehtävät Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus johtaa ja valvoo kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintoja, vastaa strategian valmistelusta, toiminnan tuloksellisuudesta, kaupungin talouden ohjauksesta ja organisaation kehittämisestä, riskien hallinnasta, omistajaohjauksesta ja kaupungin omaisuuden hallinnasta sekä valvoo kaupungin yleistä etua. Lisäksi kaupunginhallitus ohjaa kaupungin maapolitiikkaa, kuntasuunnittelua, seutuyhteistyötä sekä henkilöstöpolitiikkaa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on lisäksi päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja hankkimisesta valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaisesti tai talousarviossa päätetyn mukaisesti esittää valtuustolle viimeistään maaliskuussa luettelo edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä tehdyistä valtuustossa päätettävistä kunnan jäsenten aloitteista antaa selitys valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen 8
nimetä ehdokkaat yhteisöjen hallintoelimiin ja niiden tilintarkastajiksi silloin kun kaupungilla asianomaisten sääntöjen tai sopimuksen mukaan on siihen oikeus ratkaista omaisuuden vakuuttamisperusteita koskevat asiat vastata kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta päättää poistosuunnitelman hyödykekohtaisista muutoksista päättää omaisuuden myynnin periaatteista omistajaohjeistuksen mukaisesti päättää alaisensa toiminnan perusteella perittävistä maksuista huolehtia riskienhallinnasta valtuuston linjausten mukaisesti päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi Lisäksi kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat konsernipalveluiden ja sen ohjauksessa olevien yksiköiden toimintasääntöä ja toiminnan järjestämistä siltä osin kuin päätösvaltaa ei ole määritelty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle Kaupunginhallitus voi siirtää tässä johtosäännössä määriteltyä toimivaltaansa edelleen toimielimille tai viranhaltijoille. 11 Kaupunginhallituksen kokousmenettely Kaupunginhallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Kaupunginhallituksen kokouksissa esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asian esittelystä huolehtii talousjohtaja tai muu kaupunginjohtajan nimeämä viranhaltija. 12 Jaostot ja toimikunnat Kaupunginhallituksella on kolme jaostoa: 1) talousjaosto 2) henkilöstöasiainjaosto sekä 3) puheenjohtajien jaosto Kaupunginhallitus valitsee jaostojen jäsenet sekä nimeää puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Jaostojen toimikausi on sama kuin kaupunginhallituksen toimikausi. Lisäksi kaupunginhallitus voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. 9
13 Talousjaosto Talousjaosto vastaa kaupungin toiminnan, talouden ja tilojen johtamis-, ohjaamis- ja valvontarakenteiden kehittämisestä sekä omistajapoliittisten ja talousohjaukseen liittyvien asioiden valmistelusta kaupunginhallitukselle. Talousjaoston jäsenet valitaan kaupunginhallituksen jäsenistä tai varajäsenistä tai kaupunginvaltuuston puheenjohtajista. Talousjaoston esittelijänä toimii talousjohtaja. Talousjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asian esittelystä huolehtii kaupunginjohtaja. 14 Henkilöstöasiainjaosto Henkilöstöasiainjaosto vastaa valtuusto- tai hallitustason päätöksiä edellyttävien rekrytointien ja muiden henkilöstöasioiden valmistelusta sekä päättää kaupunginvaltuuston ja -hallituksen valitsemien viranhaltijoiden virkasuhteen ehdoista ja kelpoisuusehdoista huomioiden lainsäädännössä kyseiseen tehtävään asetetut mahdolliset kelpoisuusehdot. Henkilöstöasiainjaoston jäsenet valitaan kaupunginhallituksen jäsenistä tai varajäsenistä tai kaupunginvaltuuston puheenjohtajista. Henkilöstöasiainjaoston esittelijänä toimii henkilöstöjohtaja. Henkilöstöjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asian esittelystä huolehtii kaupunginjohtaja. Edellä mainitusta poiketen kuitenkin: a) talousjohtajan, henkilöstöjohtajan sekä kaupunkikehityksen avainalueiden johtajien rekrytointia koskevissa asioissa esittelijänä toimii kaupunginjohtaja b) palvelualueiden asiakkuusjohtajien rekrytointia koskevissa asioissa esittelijänä toimii ko. palvelualuejohtaja Rekrytointia koskevissa asioissa ko. esittelijän ollessa estynyt tai esteellinen hänen sijaisenaan toimii henkilöstöjohtaja. 15 Puheenjohtajien jaosto Puheenjohtajien jaosto huolehtii kaupungin strategian ohjauksesta ja seurannasta, toimielinten ja palvelualueiden keskinäisen yhteistyön edistämisestä sekä kaupungin yleistä toimintaa koskevien laajojen kehittämishankkeiden ohjauksesta. 10
Jaoston jäseninä ovat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto sekä palvelualuelautakuntien ja kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajat. Lisäksi kaupunginhallitus valitsee tarvittaessa keskuudestaan jaostoon riittävän määrän jäseniä siten, että kaikki hallituksessa edustettuina olevat poliittiset ryhmät tulevat jaostossa edustetuiksi. Puheenjohtajien jaoston esittelijä on talousjohtaja. Talousjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asian esittelystä huolehtii kaupunginjohtaja. 16 Nuorisovaltuusto Kaupunginhallituksen alaisena yhteistyöelimenä toimii nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston tehtävänä on toiminnallaan parantaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä nuorten yhteiskunnallista kiinnostusta sekä tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä nuorisoa ja nuorten elämää koskevissa asioissa. Nuorisovaltuusto laatii itselleen toimikautensa alussa toimintasuunnitelman, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Nuorisovaltuustoon valitaan erikseen päätettävällä tavalla järjestettävillä vaaleilla 15 jäsentä ja kymmenen (10) varajäsentä. Ehdokkaina vaaleissa voivat olla järvenpääläiset 14-17-vuotiaat nuoret. Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta. 5 LUKU PALVELUALUELAUTAKUNNAT 17 Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten lautakunta edistää ja tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä vahvistaa lapsiperheiden toimintakykyä. Lautakunta järjestää varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä kasvun tuen ja perhesosiaalityön palveluja sekä päättää niihin liittyvistä asioista. Lautakunnan alainen toiminta on Lasten ja nuorten palvelualueella. 11
Lautakunnan esittelijä on palvelualueen johtaja ja hänen ollessa estynyt hänen sijaisensa tai nimeämänsä muu viranhaltija. 18 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta edistää kulttuuria sekä asukkaiden osaamista ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elämysten kokemiseen, elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Lautakunta huolehtii kulttuuri- ja tapahtumapalveluista, vapaa-aika- ja harrastuspalveluista sekä oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja ohjauspalveluista, mukaan lukien lukiokoulutus ja nuorisokeskustoiminta, sekä päättää näihin liittyvistä asioista. Lautakunta vastaa maahanmuuttajien kotouttamisen ja palvelujen yhteen sovittamisesta ja koordinoinnista. Lautakunnan alainen toiminta on Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueella. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto kuuluu Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueelle ja sillä on oma johtokunta ja johtosääntö. Lautakunnan esittelijä on palvelualueen johtaja ja hänen ollessa estynyt hänen sijaisensa tai nimeämänsä muu viranhaltija. 19 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta tukee kaupungin asukkaiden terveydellistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä järjestää tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Lautakunnan alainen toiminta on sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueella. Lautakunnan esittelijä on palvelualueen johtaja ja hänen ollessa estynyt hänen sijaisensa tai nimeämänsä muu viranhaltija. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa on lasten ja nuorten lautakunnan kanssa yhteinen yksilöasiainjaosto. Jaosto on yksityisten henkilöiden etuusasioissa ensimmäisen asteen muutoksenhakuelin. Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee keskuudestaan jaostoon kaksi jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet ja lasten ja nuorten lautakunta valitsee keskuudestaan jaostoon yhden jäsenen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Jaoston puheenjohtaja on sosiaali- ja terveyslautakunnan valitsema edustaja. 12
Jaoston esittelijä on sen avainalueen johtaja, jonka alaiseen toimintaan asia kuuluu ja hänen ollessa estynyt palvelualueen johtaja tai nimeämänsä muu viranhaltija. 20 Yhteistyöelimet Lautakunnat voivat toimintasäännöissään nimetä toimialalleen ja toimikaudekseen alaisiaan yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on lisätä kuntalaisten tai muiden palvelun käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia tai parantaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyöelinten jäsenistä vähintään puolet tulee valita kyseessä olevien palveluiden käyttäjien esityksestä. Yhteistyöelinten osalta ei noudateta tämän säännön kokousmenettelyä koskevia määräyksiä. 6 LUKU MUUT LAUTAKUNNAT JA TOIMIELIMET 21 Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta vastaa kaupungin kokonaisetu huomioiden alueiden käytön suunnittelusta ja kaupungin maaomaisuudesta ja asuntopolitiikasta sekä elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta. Lisäksi lautakunta käsittelee kaavoitukseen ja rakennuslupien käsittelyyn liittyvät merkittävät kaupunkikuvalliset asiat. Kaupunkikehityslautakunta ohjaa ja päättää kaavoitukseen ja maankäyttöön, yleisten alueiden suunnitteluun ja toteutukseen, kartta- ja rekisteripalveluihin, liikennesuunnitteluun ja joukkoliikenteen hoitoon sekä asumis-, elinkeino- ja työllisyysasioihin liittyvistä asioista siltä osin kuin ne eivät ole lain tai muun säädöksen nojalla kaupunginvaltuuston tai -hallituksen toimivallassa. Lisäksi lautakunta vastaa kadunpidon järjestämisestä sekä tielainsäädäntöön ja pysäköinninvalvontaan liittyvistä asioista. Kaupunkikehityslautakunnan tehtäviin kuuluu lisäksi kaupungin ravitsemuspalveluihin ja vesihuoltoon liittyvä toiminta, siltä osin kuin se ei sisälly Järvenpään Veden johtokunnan alaiseen toimintaan. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta 13
asettaa nähtäville yleis- ja asemakaavaehdotukset antaa vastineet mahdollisiin kaavoja koskeviin muistutuksiin ja valituksiin hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset suorittaa muut kaupunginhallituksen määräämät kaupungin kehittämiseen liittyvät tehtävät. Lautakunnan esittelijänä on sen avainalueen johtaja, jonka toimivaltaan asia kuuluu tai teknisen palvelukeskuksen päällikkö ja näiden ollessa estyneitä heidän sijaisensa tai nimeämänsä muu viranhaltija. Kaupunkikehityslautakunnan alaisena toimiva lupajaosto on kaupungin rakennusvalvontaviranomainen sekä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa tarkoitettu valvontaviranomainen, yksityisistä teistä annetun lain mukainen toimielin sekä muu rakentamiseen liittyvä lupaviranomainen, ellei tehtävää ole erikseen määrätty muulle viranomaiselle. Lupajaoston esittelijä on johtava rakennustarkastaja. Johtavan rakennustarkastajan ollessa estynyt tai esteellinen asian esittelijä on hänen sijaisensa tai nimeämänsä muu viranhaltija. Lautakunnan alainen toiminta on kaupunkikehitys -yksikössä ja konsernipalveluiden alaisuudessa toimivassa teknisessä palvelukeskuksessa. 22 Johtokunnat Järvenpään Vesi -liikelaitoksella on johtokunta ja oma johtosääntö. Keskisen Uudenmaan musiikkiopistolla on johtokunta ja oma johtosääntö. Johtokunnan alainen toiminta on Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueella. 7 LUKU LAUTAKUNTIEN TEHTÄVÄT 23 Lautakuntien yleiset tehtävät Palvelualuelautakuntien sekä kaupunkikehityslautakunnan tehtävänä on valmistella asiantuntijalautakuntana kaupunkistrategiaan omaan toimintaansa liittyvät strategiset tavoitteet huomioon ottaen palvelualueiden ja muiden kaupungin yksiköiden välisen yhteistyön vaatimukset strategian toteutuksessa. 14
vastata voimavarojen kohdentamisesta ja tavoitteiden asettamisesta alaisilleen prosesseille siten, että lautakunnan toimintaan liittyvät strategiset kokonaistavoitteet saavutetaan kaupungin kokonaisedun mukaisesti hyväksyä toimintaansa koskeva vuosittainen käyttösuunnitelma ja vastata sen toteutumisesta päättää tavoitteiden toteutumisen kannalta toimintansa tarkoituksenmukaisesta organisoinnista ja toimivaltajaosta päättää alaisestaan toiminnasta perittävistä maksuista päättää toimintaansa koskevista tarveselvityksistä, hanke- ja muista suunnitelmista, hankinnoista sekä ostopalvelu- ja muista sopimuksista valtuuston määräämissä rajoissa päättää avustusmäärärahojen jakamisesta päättää helpotuksista tai vapautuksista maksun tai korvauksen suorittamisesta sekä vahingonkorvauksista valtuuston määräämissä rajoissa päättää palvelujen luovuttamista koskevista periaatteista sekä niistä perittävien korvausten perusteista. päättää toimintaansa koskevista asioista, joita ei erityislainsäädännön vuoksi tai muutoin ole mahdollista siirtää viranhaltijan päätettäväksi. Lautakunnat voivat siirtää tässä säännössä määriteltyä toimivaltaansa ja tehtäviään edelleen alaisilleen viranhaltijoille, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Toimivaltaa ei voida siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä. Viranhaltijalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. 15
OSA III OPERATIIVISTA TOIMINTAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 8 LUKU OPERATIIVSEN ORGANISAATION PERUSRAKENNE 24 Kaupungin operatiivinen johto Kaupungin operatiivista toimintaa johtaa kaupunginjohtaja, jonka apuna toimii konsernipalvelut -yksikkö ja kaupungin johtoryhmä. Kaupunginjohtajan sijaisena toimii talousjohtaja tai muu kaupunginjohtajan nimeämä viranhaltija ja henkilöstöhallinnollisena esimiehenä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Operatiivista toimintaa varten kaupungin organisaatio jakautuu kaupunginvaltuuston hyväksymiä ydinprosesseja tukeviin palvelualueisiin seuraavasti: 1) Lasten ja nuorten palvelualue 2) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 3) Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Palvelualueita johtaa palvelualuejohtaja. Palvelualueet jakautuvat avainalueisiin siten kuin lautakuntien hyväksymissä toimintasäännöissä määrätään. Avainalueet voivat jakautua edelleen toimintayksiköihin. Toimintayksikköjaosta päättää palvelualuejohtaja. Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisen ydinprosessia tukevasta toiminnasta vastaa kaupunkikehitys -yksikkö. Kaupunkikehityksen toiminnan tarkemmasta järjestämisestä päättää kaupunkikehityslautakunta. Yksikön johtajana toimii kaupunginjohtajan nimeämä yksikön avainalueen johtaja. Kaupunkikehitys -yksikön toiminnan ja siitä päättämisen osalta noudatetaan soveltuvilta osin palvelualueita koskevia määräyksiä. 9 LUKU KAUPUNGIN JOHTO 25 Kaupunginjohtajan tehtävät Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sekä tässä ja muussa säännössä määrätty: johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa ja taloutta huolehtia kaupungin edustuksen järjestämisestä johtaa kaupungin strategiatyön valmistelua ja täytäntöönpanoa 16
vastata kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vastata konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä erillisen ohjeen mukaisesti johtaa kaupungin johtoryhmää kaupungin edunvalvonta mm. kuntayhteistyöasioissa sekä valtionhallintoon ja elinkeinoelämään liittyvissä asioissa. 26 Kaupunginjohtajan ratkaisuvalta Kaupunginjohtajan tehtävänä on kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asiat, jotka koskevat: kaupungin saatavien vakuudeksi vahvistettujen kiinnitysten etuoikeuden muuttamista, kaupungin myöntämien lainojen ja antamien takausten ylivakuutena olevien vakuuksien palauttamista, sovinnon tekemistä tai saamisesta luopumista (akordi), osittaista tai täydellistä vapauttamista kunnallisveron suorittamisesta, lausuntojen antamista verovalitusasioissa sekä muutoksen hakemista verotusta koskeviin päätöksiin, kaupungin edustustilaisuuksia, hanke- ja muita suunnitelmia, hankintoja sekä ostopalvelu - ja muita sopimuksia valtuuston määräämissä rajoissa, avustusten myöntämistä mikäli avustuksen määrä ei ylitä valtuuston vahvistamaa enimmäismäärää, talousarvio- ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa, Kaupunginjohtaja voi siirtää tässä johtosäännössä määriteltyä toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 27 Kaupungin johtoryhmä Kaupungin johtoryhmä käsittelee kaupungin toiminnan yleisiä linjauksia ja sovittaa yhteen eri palvelualueiden ja kaupungin muiden yksiköiden tavoitteet siten, että niiden toiminta tukee kaupunkistrategiaa ja koko kaupungin etua. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja nimeää johtoryhmän jäsenet. 17
28 Konsernipalvelut -yksikkö Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii konsernipalvelut -yksikkö. Konsernipalveluiden pääasiallisena tehtävänä on vastata strategisen suunnittelun valmistelusta, kaupunkikonsernin ohjauksesta ja keskitetyistä talous-, henkilöstö- ja hallintopalveluista, kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja tilojen omistajuuteen ja hallintaan liittyvistä asioista sekä muista yhteisistä tehtävistä, joita ei erikseen ole määrätty muulle taholle. Konsernipalveluiden organisoinnista ja tarkemmista tehtävistä määrätään kaupunginhallituksen toimintasäännössä. 29 Kaupunkikehitys -yksikkö Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii kaupunkikehitys -yksikkö. Kaupunkikehityksen pääasiallisena tehtävänä on vastata kaupunkikehitykseen liittyvistä toiminnoista: elinkeino-, työllisyys- ja asuntoasioiden sekä kaavoituksen, maankäyttö-, kartta- ja rekisteripalveluiden sekä yleisten alueiden ja liikenteen suunnittelun sekä joukkoliikennetoiminnan valmistelusta ja niihin liittyvien viranomaistehtävien hoitamisesta. Lisäksi kaupunkikehitys vastaa lupajaoston tehtäviin kuuluvan rakennusvalvonnan toiminnan järjestämisestä kaupungissa. Kaupunkikehityksen organisoinnista ja tarkemmista tehtävistä määrätään kaupunginhallituksen ja kaupunkikehityslautakunnan hyväksymissä toimintasäännöissä. 10 LUKU PALVELUALUEET 30 Palvelualuejohtajien yleiset tehtävät Palvelualuejohtaja vastaa vastuullaan olevien ydinprosessien johtamisesta. Palvelualuejohtajan tehtävänä on palvelualueensa toiminnan, talouden ja henkilöstön johtaminen sen perustehtävän mukaisesti ja määritellyn tehtäväalan puitteissa. Palvelualuejohtaja: vastaa palvelualueensa johtamisesta 18
päättää niistä palvelualueelle kuuluvista asioista, joita ei toimintasäännöllä tai muutoin ole määrätty muun viranhaltijan päätettäväksi valmistelee palvelualueensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja vastaa niiden saavuttamisesta kehittää yhdessä toimielinten kanssa palvelualueensa toimintaprosesseja ja organisaatiota kehittää yhteistoimintaa muiden kaupungin yksiköiden sekä yhteistyötahojen kanssa päättää henkilöstöresurssien jaosta palvelualueensa sisällä ratkaisee esimiehenä suoria alaisiaan koskevat henkilöstöasiat suorittaa muut kaupunginjohtajan tai lautakunnan määräämät tehtävät. 31 Asiakkuusjohtajien tehtävät Asiakkuusjohtaja on prosessinomistaja. Hän vastaa vastuullaan olevan avainprosessin toimivuudesta sekä sen toteuttamiseksi määritellyn avainalueensa toiminnan, talouden ja henkilöstön johtamisesta sen perustehtävän mukaisesti ja määritellyn tehtäväalan puitteissa. 32 Toimintayksiköiden esimiesten tehtävät Palvelupäällikkö on toimintayksikön esimies ja prosessinomistaja. Hän vastaa vastuullaan olevan palveluprosessin toimivuudesta sekä sen toteuttamiseksi määritellyn yksikkönsä toiminnan, talouden ja henkilöstön johtamisesta sen perustehtävän mukaisesti ja määritellyn tehtäväalan puitteissa. 19
OSA IV MUUT TOIMIVALTAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 12 LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 33 Virkojen perustaminen ja kelpoisuusehdot Viran perustamisesta ja lakkauttamisestasekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää kaupunginhallitus. 34 Henkilöstövalinnat, koeaika ja palvelussuhteen päättyminen Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon kaupunginvaltuusto tai kaupunginhallitus valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallituksen henkilöstöasiainjaosto. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan ja palvelualuejohtajat. Em. viranhaltijoiden valinnasta enintään yhdeksi vuodeksi päättää kuitenkin kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus valitsee talousjohtajan, henkilöstöjohtajan sekä palvelualueiden asiakkuusjohtajat ja kaupunkikehityksen avainalueiden johtajat. Em. viranhaltijoiden valinnasta enintään yhdeksi vuodeksi päättää kuitenkin kaupunginjohtaja tai ko. palvelualueen johtaja. Muilta osin palvelualuejohtajat, asiakkuusjohtajat, avainalueen johtajat tai toimintayksiköiden päälliköt valitsevat alaisensa henkilöstön. Julkisella hakumenettelyllä aiemmin kaupungin palvelukseen otettu henkilö voidaan nimittää virkaan ilman julkista hakumenettelyä, mikäli viran täyttäminen liittyy toiminnan uudelleen järjestämiseen tai muuhun siihen rinnastettavaan järjestelyyn. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelusuhteeseen. Henkilöstön lomauttamisesta päättää kaupunginhallitus. Palvelussuhteen päättämisestä lomauttamisen toimeenpanosta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 20
35 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä palvelualueen sisällä päättää palvelualuejohtaja. Konsernipalveluiden tai kaupunkikehityksen sisällä viranhaltijan siirtämisestä päättää ko. yksikön toiminnasta vastaava johtaja. Palvelualueiden ja yksiköiden välisestä siirtämisestä päättää henkilöstöjohtaja. Valtuuston ja kaupunginhallituksen valitsemien viranhaltijoiden osalta siirtämisestä päättää kaupunginhallitus. 36 Virka- työ- ja perhevapaan myöntäminen ja muista palvelussuhdeasioista päättäminen Kaupunginjohtajalle, palvelualuejohtajille ja talous- ja henkilöstö- ja yrityspalvelujohtajalle myöntää enintään kolme kuukautta kestävän virkavapauden ko. viranhaltijan esimies ja enintään yhden vuoden virkavapauden kaupunginhallitus. Pidemmästä virkavapaudesta kaupunginjohtajan ja palvelualuejohtajien osalta päättää kaupunginvaltuusto. Muiden osalta yli kahden kuukauden kestävän virka-, työ- tai perhevapaan myöntää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Vuosilomien ja alle kahden kuukauden virka-, työ- tai perhevapaan myöntämisestä ja muista palvelussuhdeasioista päättää lähiesimies. 13 LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 37 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset ja muut asiakirjat sekä kaupunginhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginjohtaja tai hänen sijaisensa tai palvelualuejohtaja. Tarvittaessa allekirjoituksen varmentaa talousjohtaja, henkilöstöjohtaja tai palvelualuejohtaja. Kaupungin puolesta tehtävät kiinteistön tai määräalan myyntiä, ostamista tai vuokraamista koskevat asiakirjat sekä muut kiinteistöjä koskevat sopimukset voi allekirjoittaa myös kaupungingeodeetti tai tämän sijainen. Lautakunnan tai muun toimielimen päättämät sopimukset ja annetut sitoumukset allekirjoittaa palvelualuejohtaja tai ko. toimielimen alaisen muun yksikön toiminnasta vastaava johtaja tai heidän sijaisensa. Tarvittaessa 21
allekirjoituksen varmentaa asianomaisen avainalueen johtaja tai toimintayksikön päällikkö tai heidän sijaisensa. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä tai muu tämän valtuuttama henkilö yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 38 Toimivallan siirtäminen Toimielimet ja viranhaltijat voivat kuntalain toimivallan siirtämistä koskevan säännöksen tarkoittamalla tavalla siirtää edelleen ratkaisuvaltaansa alaisilleen toimielimille tai viranhaltijoille siten, kuin on erikseen todettu toimielintä tai viranhaltijaa koskevassa lainsäädännössä, säännössä tai ohjeessa. Toimivallan siirrosta pidetään luetteloa kaupungin kirjaamossa. 39 Kaupungin asukkaiden aloitteet Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Aloitteiden käsittelystä ja niiden johdosta päätetyistä toimenpiteistä tiedotetaan aloitteen tekijälle. 22
OSA V KOKOUSMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 40 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin kunnallisissa toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Luvun säännösten lisäksi toimielinten kokouksissa noudatetaan kuntalain ja hallintolain säännöksiä kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelyssä noudatettavista menettelytavoista sekä hallinnon yleisiä periaatteita. 41 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 42 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ja muiden toimielinten kokouskutsu vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. 43 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin annettava tieto jatkokokouksesta. 23
44 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 45 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisistä syistä päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa, mikäli vähintään puolet jäsenistä kannattaa asian käsiteltäväksi ottamista. 46 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Annettuaan varoituksen puheenjohtaja saa määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 47 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 48 Esittely Asiat päätetään kunnallisen toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen 24
asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 49 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 50 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. 51 Toimielimen pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa seitsemän (7) päivän kuluttua kokouksesta. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi, - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, 25
- läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: - asiaotsikko, - selostus asiasta, - päätösehdotus, - esteellisyys, - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos, - vaalit, vaalitapa ja vaalien tulos, - päätöksen toteaminen sekä - eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, - puheenjohtajan allekirjoitus, - pöytäkirjanpitäjän varmennus, - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. 52 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi muiden kuin henkilöstöasioiden osalta voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. 26
53 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupungin viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1. lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita, 2. yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita, 3. henkilöstöasioita, paitsi jos ne koskevat virka- tai työsuhteen irtisanomista tai purkamista tai kaupunginvaltuuston tai -hallituksen valitseman viranhaltijan palvelussuhdetta. 27