kh. 19.06.2017 161
SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 3 3. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 3 3.1 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä... 3 3.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen... 4 4. MAAKUNTAKAAVA... 4 4.1 1. Vaihemaakuntakaava... 5 4.2 2. Vaihemaakuntakaava... 5 4.3 3. Vaihemaakuntakaava... 5 4.4 4. Vaihemaakuntakaava... 6 4.5 Maakuntakaavan tarkistus... 6 5. YLEISKAAVAT... 7 5.1 Voimassa olevat yleiskaavat... 7 5.1.1 Ajantasainen rantayleiskaavakartta... 7 5.2 Vireillä olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat... 8 5.3 Tuulivoimayleiskaavoitus... 9 5.3.1 Sikamäen tuulivoimayleiskaavoitus... 9 5.3.2 Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavoitus... 9 6. ASEMAKAAVAT... 10 6.1 Ajantasainen asemakaavakartta... 10 6.2 Vireillä olevat asemakaavat... 11 6.2.1 Asemakaavan laajennus ns. Haukirinteen alueelle... 11 6.2.2 Asemakaavan muutos ja laajennus ns. Kölkyn alueella... 11 6.2.3 Kennääntien seudun asemakaavamuutos... 12 7. HULEVESIOHJELMA... 12 8. RAKENNUSJÄRJESTYS... 13 9. YHTEYSTIEDOT... 13 10. TAAJAMAN MYYTÄVÄT TONTIT... 14 2
1. YLEISTÄ Maankäyttö-ja rakennuslaki, MRL 7, velvoittaa kuntaa laatimaan vähintään kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksessa ja katsauksesta tiedottamisessa ilmoitetaan myös katsaukseen sisältyvien kaavoitushankkeiden ja muun valmistelun vireille tulosta. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan paikallislehdessä ja se on nähtävillä Viitasaaren kaupungin teknisessä toimistossa sekä kaupungin kotisivuilla osoitteessa http://www.viitasaari.fi. 2. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Laki korostaa kuntalaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa. Kuntalaiset voivat vaikuttaa suunnitteluun tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoista järjestettäviin esittelytilaisuuksiin sekä ottamalla yhteyttä kaavoituksesta vastaavaan. Lisäksi kaavoihin voi virallisesti vaikuttaa esittämällä mielipiteitä ja muistutuksia niiden ollessa nähtävillä. Kaavahankkeista laaditaan suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan myös kaavan sijainti sekä keskeiset tavoitteet. Lähtökohtana on, että osallisilla on aina mahdollisuus saada tietoja kaikista vireillä olevista kaavahankkeista, ja ilmaista niistä mielipiteensä. Mielipiteet ja muistutukset säilytetään kaava-asiakirjoissa koko käsittelyn ajan ja ne huomioidaan päätöksenteossa eri käsittelyvaiheissa. Kaavojen vireille tulosta, valmisteluvaiheen nähtävillä olosta sekä ehdotusvaiheen nähtävillä olosta kuulutetaan paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla osoitteessa http://www.viitasaari.fi. Kaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Vähäiset kaavamuutokset hyväksyy kaupunginhallitus ja muut hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kunnan hyväksyttyä kaavan voi siihen vielä hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta ja edelleen korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Kaava saa lainvoiman, kun sen voimaan tulosta on julkisesti kuulutettu. 3. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan. Lisäksi valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ( RKY 2009 ) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. 3.1 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, 3
auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista loppuvuodesta 2017. Uudistettavana on valtioneuvoston 30.11.2000 tekemä ja 13.11.2008 osittain tarkistama päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Ehdotus valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaksi valtioneuvoston päätökseksi valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti siten, että tavoitteet koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täsmällisempiä ja konkreettisempia. Uudistus tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Valmisteluun liittyy ympäristöarviointi sekä ympäristöselostuksen laatiminen. Viranomaistahoilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja näkemyksiä valmistelun eri vaiheissa. www.ym.fi/vat-uudistus 4. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet yleispiirteisesti. Maakuntakaavan aluevaraukset on otettava huomioon tarkempia yleis- ja asemakaavoja laadittaessa ja muutettaessa. Keski-Suomen maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 10.12.2009. 4
Maakuntakaavasta on vahvistunut neljä vaihekaavaa: 4.1 1. Vaihemaakuntakaava Ensimmäinen vaihemaakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyalueen sijoituspaikkaa, on saanut lainvoiman 4. helmikuuta 2011. 4.2 2. Vaihemaakuntakaava Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. 4.3 3. Vaihemaakuntakaava Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. 5
4.4 4. Vaihemaakuntakaava Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. 4.5 Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan, miltä osin aikaisempien kaavojen merkintöjä otetaan tarkistukseen mukaan, siirretään muuttamattomina tai päivitettyinä ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava syyskokouksessa 2017. Yhteystiedot Maakuntakaavoituksen valmistelua johtaa suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi, puh. 040 595 0052,. etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi. Lähempiä tietoja maakuntakaavoituksesta saa Keski-Suomen liiton toimistosta, os. Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä, puh. 040 021 0327 (Info) sekä liiton kotisivuilta: www.keskisuomi.fi. 6
5. YLEISKAAVAT 5.1 Voimassa olevat yleiskaavat - Keskustaajaman osayleiskaava, v.1989 - Koliman osayleiskaava, v. 1996 - Kolima-Keitelekoskireitin yleiskaava, v.1996 - Huopanan rantaosayleiskaava, v.1999 - Kolima-Keitelekoskireitin yleiskaavan Hanhiniemen aluetta koskeva muutos, v. 2000 - Ylä-Keiteleen rantayleiskaava v. 2000 - Keski-Keiteleen rantayleiskaava v. 2002 - Muurue Vuosjärvi rantayleiskaava ja niihin rajautuvien kylien osayleiskaava vahvistettu 19.02.2008 10, tullut voimaan 06.06.2011, lukuun ottamatta tilaa Kaislakoto; 931-403-1-416, jonka osalta on voimassa Huopanan rantaosayleiskaava - Keski-Keiteleen rantayleiskaavan muutos, v. 2008 - Löytänä Kolkku alueen rantayleiskaava ja Löytänän kylän osayleiskaava, v. 2011 - Koliman rantayleiskaavan muutos v. 2012 - Keski-Keiteleen rantayleiskaavan ja Ylä-Keiteleen rantaosayleiskaavan muutos v. 2012 - Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava, v. 2016 5.1.1 Ajantasainen rantayleiskaavakartta Viitasaaren kaupungin ajantasaiseen rantayleiskaavakarttaan voi tutustua Viitasaaren kaupungin teknisellä osastolla sekä kaupungin kotisivuilla osoitteessa: http://www.viitasaari.fi 7
VIITASAAREN KAUPUNKI 5.2 Vireillä olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat Rantayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestärakennusluvan myöntämisen perusteena. 5.2.1 Keiteleen länsipuolen rantayleiskaava ja Ilmolahden ampumarata-alueen yleiskaava Keiteleen länsipuolen rantayleiskaava Kaavoitettavaan alueeseen sisällytetään Viitasaaren puolella osittain tai kokonaan yli yhden ( 1 ) hehtaarin järvet ja lammet, jotka rajoittuvat idässä Keski-Keiteleen rantayleiskaavaan, etelässä Äänekosken kaupungin rajaan, lounaassa Kannonkosken kunnanrajaan ja Muurue Vuosjärven rantayleiskaavaan, lännessa Vuorilahden tiehen, yhdystie 6510, Siniseen tiehen, kantatie 77 ja Muurue Vuosjärven rantayleiskaavaan ja pohjoisessa Ylä-Keiteleen rantaosayleiskaavaan. Ilmolahden ampumarata-alueen yleiskaava Ilmolahden ampumarata-alueen yleiskaava-alue käsittää seuraavat Viitasaaren kaupungin Ilmolahden kylässä sijaitsevat tilat, Paukkukallio RN:o 2:193, Ratakallio RN:o 2:239, Hirvikallio RN:o 2:134, LisäHirvikallio RN:o 2:176 ja Haulikkorata RN:o 2:175. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Radan säilyminen on perusteltua turvata yleiskaavalla. Kun yleiskaavan laatiminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon (MRL 38). Tavoitteena on saada kaavaluonnokset nähtäville kesän 2017 aikana. Kaavat laaditaan kaupungin omana työnä 5.2.2 Keskustaajaman ns. strateginen yleiskaava 8
Viitasaaren keskusta-alueen voimassa olevan osayleiskaavan on Viitasaaren kunnanhallitus hyväksynyt 05.07.1982 86. Osayleiskaavaan on tehty kaavamuutos, joka koskee Vt 4:n lähialueita välillä Jurvansalo Saikaa. Muutoksen on kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1.12.1989 191. Tavoitteena on saada kaavaluonnos nähtäville kesän 2017 aikana. 5.3 Tuulivoimayleiskaavoitus Voimassa oleva osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kaava on vahvasti ylimitoitettu eikä palvele enää taajaman kehittämistarpeita. Se on menettänyt aiemman merkityksensä muun kaavoituksen ohjausvälineenä ja sen tarkistaminen on edellä mainituista syistä tullut ajankohtaiseksi. Viitasaaren kaupunginhallitus on, 01.07.2013 189, päättänyt laittaa vireille Viitasaaren keskusta-alueen yleiskaavan laadinnan. Viitasaaren keskusta-alueen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä ajalla 11.07. 09.08.2013, jolloin hankkeesta on voinut antaa kirjallisen mielipiteen. Keskustan vireillä olevanyleiskaavan suunnittelualue käsittää keskustan asemakaavoitetut alueet, siihen liittyvät nykyiset taajamatyyppiset reuna-alueet sekä mahdolliset laajentumisvyöhykkeet nykyisellä haja-asutusalueella. Suunnittelualueen reunamilla on myös maaseutumaisia lievealueita sekä maa-ja metsätalousalueita. Alueella asuu hieman yli puolet Viitasaaren kaupungin asukkaista. Kaava-alueen pinta-ala on noin 14 neliökilometriä. Aluerajaus täsmentyy kaavoituksen edetessä. Kaava on valmisteluvaiheessa ja sen laatii konsultti. Pohjoisen Keski-Suomen 8 kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava. Kunnat ovat päättäneet, että yhteinen yleiskaava jaetaan kaavoituksen nopeuttamiseksi erillisiksi kuntien tuulivoimayleiskaavoiksi, joihin liittyvä päätöksenteko tehdään kunnissa. Viitasaaren kohteina on Ulppaanmäen ja Sikamäen tuulivoimapuistot. 5.3.1 Sikamäen tuulivoimayleiskaavoitus Kaupunginhallitus päätti, 17.11.2015 275, yksimielisesti keskeyttää kaavavalmistelun perustuen tuulivoimakaavan aiheuttamiin ongelmiin sen ympäristölle ja asukkaille. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunnan, 27.9.2016 80, tekemästä kielteisestä Sikamäen tuulivoimahankeen suunnittelutarveratkaisusta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kielteinen suunnittelutarveratkaisupäätös koski neljän tuulivoimalan rakentamista Sikamäkeen. 5.3.2 Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavoitus Kaupunginhallitus päätti, 18.01.2016 5, keskeyttää Ulppaanmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavahankkeen alueella asuvien asukkaiden suureen vastustukseen ja maan arvon alenemiseen perustuen. 9
VIITASAAREN KAUPUNKI 6. ASEMAKAAVAT 6.1 Ajantasainen asemakaavakartta Viitasaaren kaupungin ajantasaiseen asemakaavaan voi tutustua Viitasaaren kaupungin teknisellä osastolla sekä kaupungin kotisivuilla http://www.viitasaari.fi. 10
6.2 Vireillä olevat asemakaavat 6.2.1 Asemakaavan laajennus ns. Haukirinteen alueelle Viitasaaren kaupunginhallitus on kokouksessaan, 15.02.2016 36, päättänyt laittaa vireille asemakaavan laatimisen ns. Haukirinteen alueelle. Kaavoitettava alue sijaitsee Viitasaaren kaupungin Jurvansalon kylässä, rajoittuu Tuhmalanniemen asemakaava-alueeseen. Kaavoitus koskee tiloja Haukirinne RN:o 2:62 ja Maijasalonpää RN:o 2:48. Perusselvitysten valmistuttua kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville, jolloin maanomistajilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta ja tehdä esityksiä kaavoituksessa huomioon otettavista asioista. Aineiston nähtävillä olosta tiedotetaan erikseen. 6.2.2 Asemakaavan muutos ja laajennus ns. Kölkyn alueella Viitasaaren kaupunginhallitus on kokouksessaan, 01.02.2016 21, päättänyt laittaa vireille asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ns. Kölkyn alueelle. Kaavoitettava alue sijaitsee Viitasaaren kaupungin Haapaniemen kylässä ja rajoittuu Mustasuon asemakaava-alueeseen. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 557, 559 ja 573. Asemakaavan laajennus koskee tiloja Kiviranta RN:o 1:531, Kölkynmäki RN:o 1:477 ja Mustaniemi RN:o 1:484. Perusselvitysten valmistuttua kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville, jolloin maanomistajilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta ja tehdä esityksiä kaavoituksessa huomioon otettavista asioista. Aineiston nähtävillä olosta tiedotetaan erikseen. 11
6.2.3 Kennääntien seudun asemakaavamuutos Viitasaaren kaupunginhallitus on 11.8.2014 192 päättänyt Kennääntien seudun asemakaavan muutoksen vireille tulosta ja valmisteluvaiheen asiakirjojen nähtäville asettamisesta. Asemakaavamuutos koskee kortteleita 75, 83 ja 85 sekä näihin liittyviä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 75, 83 ja 85 sekä näihin liittyvät puisto- ja katualueet. Kaavan tarkoituksena on ratkaista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kennääntien ja Haapaniementien nelostien puoleiselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. Viitasaaren kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen 03.11.2014 276. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.11.-10.12.2014 välisen ajan. Kaavan hyväksymiskäsittely on jätetty syksyllä 2014 lepäämään. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus laatia em. alueelle joko vaihtoehtoinen kaavaehdotus tai käynnistää uuden kaavan laatiminen. Kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan erikseen. 7. HULEVESIOHJELMA Mikä on hulevesi Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisviemäröintiin. Maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 13a ja vesihuoltolain luvussa 3a käsitellään hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Hulevesiohjelman tavoitteena on ohjata hulevesien hallinnan periaatteita Viitasaaren kaupungin alueella. Hulevesiohjelmassa määritellään hulevesien hallinnan periaatteet, vastuutahot ja käytännöt. Kaupungin eri toimijoiden yhteisesti laatima ohjelma sitoo eri osapuolet yhteisiin tavoitteisiin hulevesien aiheuttaman haitan torjumiseksi. Yhteisesti hyväksytty hulevesiohjelma mahdollistaa hulevesien hallinnan pitkäjänteisen ja johdonmukaisen sekä yhteiseen näkemykseen perustuvan toteutuksen kaupungin alueella. Hulevesiohjelmalla luodaan käytännöt hulevesien hallintaan ja laadun parantamiseen. Yhtenäiset käytännöt tuovat kustannussäästöjä. 12
Työ käsittää Viitasaaren kaupungin kokonaisvaltaisen hulevesiohjelman laatimisen asiantuntijatyönä. Hulevesiohjelman laatiminen käynnistyi helmikuussa 2017 tarjouksen hyväksymisen jälkeen. Projekti toteutetaan ajalla 1.3.2017-31.12.2017. Valmis Viitasaaren kaupungin hulevesiohjelma luovutetaan loppukokouksen yhteydessä 15.12.2017 8. RAKENNUSJÄRJESTYS Maankäyttö-ja rakennuslaki: 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri-ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen hyväksyy Viitasaaren kaupunginvaltuusto. Viitasaaren kaupunginvaltuusto on hyväksynyt, 30.9.2013 109, Kannonkosken, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteisen rakennusjärjestyksen ja se tuli voimaan 01.11.2013. 9. YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kaavoituksesta saa Viitasaaren kaupungin tekniseltä osastolta ja Viitasaaren kaupungin kotisivuilta http://www.viitasaari.fi Viitasaari 05.06.2017 / 26.06.2017 VIITASAAREN KAUPUNKI Tapani Savolainen Tekninen toimen toimialajohtaja 13
10. TAAJAMAN MYYTÄVÄT TONTIT 14