OSKE-historia Kajaanissa 1, ohjelmakaudet ja rahoitus Kajaani pyrki mittaustekniikan osaamisellaan Oske-ohjelmaan kolme kertaa: - Ensimmäinen yritys Oulun yliopiston Kajaanin mittalaitelaboratorion toimesta 1990-luvulla ohjelman alkuvaiheissa, mutta yliopisto ei ollut oikea toimija - Toinen seuraavan ohjelmakauden alussa silloisen Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n toimesta, mutta siihen ei saatu yrityksiä mukaan - Kolmas kerta toden sanoi, ja ohjelmaan päästiin mukaan 2003 toisena puoliskona Kainuun Oskea, jonka toinen osa oli ohjelmaan jo aiemmin valittu Kuhmon kamarimusiikin Virtuosi-Oske - Hakuprosessi kolmannella kerralla tehtiin Kajaanin seudun AKO:n toimesta (kaupunki), ja siihen saatiin sitoutumaan yritykset ja keskeiset toimijat Seuraavalle kaudelle jatkoi vain Kajaanin mittaustekniikan Oske, kun Virtuosin perusrakenne ei ollut riittävän tukeva, eikä siihen syntynyt yrityskenttää. Mittaustekniikan Osken tueksi haettiin ja saatiin SM:ltä merkittävä lisärahoitus Kainuun maakunnan kehittämisrahaan, myöhempään Kainuun kehittämisrahaan. Kohteena mittaustekniikan alueellinen Measurepolis-kehittämisohjelma. Ohjelman käynnistystä tuki myös KTM määräaikaisella rahoituksella. Kansallisen Osken ja alueellisen Measurepolis-ohjelman rahoitusyhdistelmällä on tultu näihin päiviin, tulevaisuus näyttää rahoituksen suhteen enemmän kuin epävarmalta. 1
OSKE-historia Kajaanissa 2, toimijat Ensimmäisessä vaiheessa vetäjänä oli kaupungin omistama Kajaanin Teknologiakeskus Oy, jolle kuului sekä yrityskiinteistöt että Oske-toiminta. Seuraavassa vaiheessa Teknologiakeskus laajeni käsittämään koko kaupungin elinkeinotoimen, myös Osken ja Measurepolis-ohjelman. Iso kokonaisuus ei toiminut, ja se purettiin vuoden 2009 alusta pienempiin osiin. Oskea ja Measurepolis-ohjelmaa ryhtyi vetämään kaupungin omistama, puhtaasti mittaustekniikkaan ja tietojärjestelmiin erikoistunut kehittämisyhtiö Measurepolis Development Oy, joka vastaa alan liiketoimintakehittämisestä. Kajaanin AMK:n ja Oulun yliopiston yhteistyö tiivistyi 2000-luvun loppua kohden ja niiden kesken muodostui Kajaanin korkeakoulukonsortio. Sen puitteissa syntyi 2010 mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS: - mukana KAMK:n ja OY:n lisäksi Jyväskylän yliopisto, VTT ja MIKES - CEMIS:lle siirretty vastuu ja resurssit tutkimuksen kehittämisestä, käytännössä Measurepolis-ohjelman tutkimukseen käytetty osa - CEMIS on sopimusperusteinen yksikkö, ja ainoa Oulun yliopiston innovaatiokeskuksista, joka toimii Oulun ulkopuolella 2
Kajaanin elinkeinopolitiikka 1990-luvulta lähtien maakuntien kehityskuva on ollut enenevässä määrin keskuskaupunkien ja niiden lähiseudun varassa. Kainuun maakuntakeskuksena Kajaanilla on kasvukeskuksen ja osaamiskeskittymän rooli maakunnassa. Kaupungin merkitys aluetaloudessa on vastaava kuin useilla muilla maakuntakeskuksilla. Kajaanissa tapahtuu Kainuun korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen ylläpitäminen ja kehittäminen. Osaamiskeskittymän kehittämisen tavoitteella Kajaaniin on luotu toimiva alueellinen ja paikallinen innovaatioympäristö, joka tukee hyvin elinkeinoelämän kehitystä yli rakennemuutoksenkin, kuten kokemus osoitti. Kajaanissa on panostettu 1990-luvulta lähtien osaamisperusteiseen elinkeinopolitiikkaan. Sen osa-alueet ovat koulutus, tutkimus ja liiketoimintakehitys. Kaupungin rahoittamia toimijoita ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto (Kajaanin yliopistokeskus,) mittaustekniikan kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy, maakunnallinen kehittämisyhtiö Kainuun Etu Oy sekä VTT ja MIKES. Kansallisista aluekehitysohjelmista Kajaani on mukana osaamiskeskusohjelmassa ja koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (aiempi AKO). Perinteinen huippuosaamisen ala on mittaustekniikka, uudempana ajoneuvotietojärjestelmät. 3
Maakuntakeskuksen kilpailukyvyn elementit 1) Osaava työvoima: Oman alueen ammatillinen ja ammattikorkeakoulutus, ympäröivällä suuralueella vetovoimaisia yliopistoja, joiden aluetoiminta on olennainen osa paikallisen innovaatioympäristön jatkuvaa kehittämistä 2) Hyvät liikenneyhteydet: Päätieverkon ja rautatieyhteyksien nopeuttaminen, lentoliikenne tärkein pitkämatkainen liikenneyhteys 3) Toimivat palvelut: SOTE-palvelut ml. erikoissairaanhoito, laadukas perusopetus, tarpeisiin vastaava päivähoito, vetovoimaa tukeva kulttuuritarjonta ja hyvät harrastusmahdollisuudet sekä monipuoliset ja kehittyvät kaupan palvelut 4) Hyvä maine: Kehittämistoiminnan jatkuvuus ja sen tuloksista sekä kehittymisedellytyksistä viestintä 5) Yritysten toimintaympäristö: Edellä olevan lisäksi joustava ja mahdollistava kaavoitus sekä riittävät yrityspalvelut, joista tärkeimpänä ELY-keskus Eroa kilpailijoihin löytyy kärkiosaamisessa, jonka hyvänä mittarina on ollut osaamiskeskusstatus. Olennaisia eroja löytyy myös elinkeinorakenteista. Onnistunut metsäteollisuuden rakennemuutos on luonut Kajaanille myönteistä mainetta. 4
Kajaanin kaupunkipoliittiset linjaukset uudella hallituskaudella Kajaani haluaa olla oman maakuntansa osaamisen keskus, jossa on hallitusohjelman mukainen vahva alueellinen innovaatiokeskittymä, ja jossa sen perustekijänä on alueellisesti kattavan koulutusverkoston tavoitteen mukainen pysyvä koulutus. Hallitusohjelman tavoite vahvistaa keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle on Kajaania tukeva linjaus. Mikäli sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka ulotetaan suurten kaupunkikeskusten ulkopuolelle, on Kajaanilla valmius ja edellytykset osallistua siihen. Kajaani on mukana jatkossakin sellaisissa kansallisissa aluekehitysohjelmissa ja verkostoissa, jotka tukevat osaamisen kehittämistä ja yritystoiminnan edellytyksiä. Valtion aluehallinnon muutokset eivät saa vaarantaa yritystoiminnan kannalta olennaisen tärkeitä ELY-keskuspalveluja eivätkä alueen aluekehitysrahoitusta. Pohjois-Suomi, Kainuu/Kajaani mukaan lukien, tulee nostaa kaivannaisalan kestävän, taloudellisen sekä innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen uudeksi kansalliseksi kehittämisympäristöksi luontaisten edellytystensä takia. 5
Paikallisesta kansalliseen Aluksi Oske-toiminta yhdessä Measurepolis-ohjelman kanssa oli Kajaanissa leimallisesti paikallista ja alueellista osaamisen tason nostoa, ja silloinen Oskeohjelma tuki hyvin tätä linjausta. Uuden Oske-kauden linjausten myötä aloitettiin keskustelu kansallisesta toiminnasta, ja kaupungin talousarvioon 2008 kirjattiin lause: Measurepolis-ohjelmassa (osaamiskeskusohjelma) kehitetään mm. kansallisen tason mittaustekniikan verkostoa. Yhtenä keinona/tuloksena MIKES, Oulun yliopisto ja kaupunki tekivät yhteistyösopimuksen mittaustekniikan kansallisesta yhteistyöstä. 2009 talousarvioon kirjattiin seuraava vaihe: Measurepolis ohjelmasta kehitetään kansallisen tason toimija. Tilinpäätöksessä voitiin todeta, että Measurepolis Developmentilla on jo hyvä jalansija mittaustekniikan kansallisessa kehittämisessä. Oske-ohjelman toimintamallin muutos kansallisiin klustereihin/verkostoihin on tukenut Measurepolista mittaustekniikan kansallisen toimijan roolin luomisessa. Kaupungille ja muille aluerahoittajille ei ole välttämättä itsestään selvää rahoittaa toimintaa, josta ei tule välitöntä hyötyä alueelle. 6
OSKE:n arviointia Kajaanista käsin Kajaanin kaltaisen maakuntakeskus-kaupungin osalta Osken hyöty on ollut kiistaton sekä osaamisen tason nostamisessa että yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Strategisissa valinnoissa ja aluerahoituksen suuntaamisessa Oske on ollut selvästi vaikuttava tekijä: pakottanut valitsemaan ja tukenut valintaa. Itsekkäästä edunvalvonnan näkökulmasta kaupunkiorganisaatiolle on etua olla mukana kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Kajaanissa maakuntarahoituksen kautta kanavoitunut Measurepolis-ohjelman rahoitus on pitänyt huolen siitä, että myös alueellista innovaatiotoimintaa on kehitetty Osken kansallisesti painottuneen toiminnan rinnalla. Ulkopuolelta katsottuna metropolialueella Osken merkitys häviää massaan. Hyvä kysymys on myös sen vaikuttavuus six-packin kaupungeissa, joissa kaikissa on vahva ja laaja oma innovaatioympäristö, joka ei tarvitse verkoilla kalastettua osaamista. Oske/Measurepolisin resurssit riittävät kansalliseen ja alueelliseen toimintaan, ei kansainväliseen, vaikka alan yritystoiminta Kajaanissa on ollut koko ajan globaalia bisnestä. Kunnan rahoituksella ei maailmalle myöskään mennä. 7
Mikä ohjelma 2014? Uusi alueellista innovaatiotoimintaa tukeva ohjelma käynnistyy 2014 - Ketkä ovat mukana ohjelmallisessa kehittämisessä, ketkä kaupunkisopimuksissa, ketkä SHOKeissa? - Hallitusohjelman mukainen maakunnan kehittämisrahan tarkastelu johtikin jo sen leikkaukseen Maakuntien aluerahoituksessa tapahtuu isoja muutoksia 2013 jälkeen. Osket ja KOKOt ovat pahoissa vaikeuksissa jo ennen sitä. - Miten tahansa aluekehittämistä 2014 jatketaan, niin on pidettävä huoli siitä, että rahoitusjärjestelmä seuraa muutoksia ja tukee toimintaa. Hyvä esimerkki siitä on nykyinen Oske-kausi; ei ole saatu aikaan laajoja hankkeita, kun aluerahoituksen ehdot ovat sen estäneet. - Jos uudella kaudella jatketaan ohjelmallista verkostotoimintaa, niin on pidettävä huolta tasapainoisesti myös paikallisen tason kehittämisestä. Ei verkostoja ole ilman kiinnostuneita toimijoita. - Verkostojen ylläpito ja kehittäminen kansallisella tasolla joka tapauksessa tarpeen jo siksi, ettei pyörää keksitä monessa paikassa. Mikä on uudella kaudella kansainvälisyyden rooli vs. paikallinen? 8