HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 2 2. Yleistä... 3 2.1 Henkilöstöraportoinnissa huomioitavat lait ja asetukset... 3 2.2 Tietojen kokoaminen... 4 2.5 Henkilöstövoimavarojen arvioinnin viitekehys... 4 3. Henkilöstövoimavarat... 5 3.1 Henkilöstömäärä... 5 3.1.2 Henkilöstömuutokset palvelussuhteiden mukaan vuosina 2011-2016... 5 3.1.3 Henkilöstö toimialoittain vuosina 2012-2016... 6 3.1.4 Vakinainen henkilöstö työajan mukaan jaoteltuna vuosina 2011-2016... 6 3.2 Henkilötyövuodet... 6 3.3 Vuosityöajan jakautuminen... 7 3.4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne... 8 4 Kehittäminen... 9 4.1 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 9 4.2 Yhteistoiminta... 9 4.3 Työsuojelu... 10 4.4 Työhyvinvointi... 11 5 Henkilöstön toiminta- ja aikaansaannoskyky... 12 5.1 Terveysperusteiset poissaolot... 12 5.2 Työtapaturmat, työmatkatapaturmat... 14 5.3 Työterveyshuolto... 14 5.4 Henkilöstön eläköityminen... 14 5.5. Henkilöstön rekrytointi / vaihtuvuus... 15 6 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 16 6.1 Työvoima- ja henkilöstökustannukset... 16 6.2 Palkkaus... 17 6.3 Eläkemaksut... 17 7 Liitteet... 18 7.1 Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2016... 18 7.2 Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma 2017... 19 7.3 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n tilastot sairauslomista vuodelta 2016... 20 1
1. Kunnanjohtajan katsaus Henkilöstöraporttiin kootaan keskeisimmät tiedot henkilöstöhallinnosta, työterveyshuollosta sekä työsuojelusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnassa on voimassa olevat henkilöstöä koskevat suunnitelmat ja ne on luetteloitu ja mainittu tässä esityksessä. Henkilöstön määrä on laskenut vuoden 2016 aikana; vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut neljällä ja määräaikaisen noussut yhdellä henkilöllä. Laskua on tapahtunut sivistyspalveluissa ja konsernihallinnossa. Palvelussuhteet ovat pääosin päätoimisia ja vakinaisia. Määräaikaisten ja osa-aikaisten osuus henkilöstöstä on alhainen. Vuoden aikana sattui työtapaturma 11 henkilölle. Niistä aiheutui poissaolopäiviä kolmelle henkilölle yhteensä 34. Terveysperusteiset poissaolot laskivat hiukan, mutta asiaan on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota. Eläköitymisen painopiste ajoittuu vuosille 2017-2019, jonka jälkeen taso lähes puolittuu. Sisäilma-asioiden vuoksi jouduttiin edelleen turvautumaan väistötiloihin koulupuolella Vehkataipaleella ja Saimaanharjun yhtenäiskoululla, mutta käytännön järjestelyt onnistuivat hyvin ja siitä kiitos järjestelyihin osallistuneille henkilöille. Myös terveysasemalla jouduttiin tekemään remontteihin ja investointeihin liittyviä järjestelyjä ja ne aiheuttivat omat haasteensa palvelujen järjestämisessä. Tiedonkulkua kehitetään edelleen mm. laajentamalla henkilöstöintran sisältöjä. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutuksen järjestämiseen on varattu riittävät resurssit myös kuluvalle vuodelle. 2
2. Yleistä Henkilöstöraportti yhdessä kunnan tilinpäätöksen kanssa muodostaa tietopaketin toiminnasta ja talouden tarkastelusta sekä antaa hyvän pohjan henkilöstöjohtamiselle ja työyhteisöjen jatkuvalle kehittämiselle. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisön ja johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Henkilöstöraportti on laadittu KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöiden vuonna 2013 antaman Henkilöstövoimavarojen arviointi -suosituksen mukaisesti. Raportin tiedot on kerätty henkilöstöhallinnon järjestelmästä, työterveyshuollon toimittamista tiedoista sekä työsuojelutoimikunnan tiedoista. Henkilöstöraportin kokoamisesta vastaa henkilöstöhallinto. Sisällön tuottamisessa, suunnittelussa, tulkinnassa ja hyödyntämisessä toimitaan yhteistyössä henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojelun ja ammattijärjestöjen kanssa. Henkilöstöraportti käsitellään YT-ryhmässä ja se on käsiteltävä myös työsuojeluorganisaatiossa, mikäli työsuojelu toimii omana erillisenä yksikkönä (Taipalsaarella työsuojelutoimikunta on osa YT-ryhmää). Kunnanhallitus hyväksyy raportin ja se esitellään valtuustolle omana asiakirjanaan samanaikaisesti tilinpäätöksen kanssa. Hyväksytty raportti esitellään koko henkilöstölle ja käsitellään työyhteisöissä. 2.1 Henkilöstöraportoinnissa huomioitavat lait ja asetukset Tasa-arvolaki (609/1986), jonka mukaan työnantajan on laadittava tasaarvosuunnitelma. Taipalsaaren kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2017-2021. Tasa-arvoselvitys on tehty vuosista 2006 2007 ja 2010 2012. Tasa-arvonäkökohtien mukaan keskeiset tunnusluvut eritellään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista huomioiden yksilönsuoja. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 612/1999 (julkisuuslaki) ja henkilötietolaki 523/1999. Julkisuuslain 20 :n mukaisen viranomaisen tiedontuottamisvelvollisuuden vuoksi kuntatyönantajan toimialaan kuuluu henkilöstöä koskevien tilastojen tuottaminen henkilötietolain 15 :ssä edellytetyllä tavalla. Työturvallisuuslaki (738/2002). Työnantajana kunnalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu vuosille 2015-2017. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma voi olla osa työsuojelun toiminta-ohjelmaa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2015 2020. Yksityisyydensuojalaki (477/2001) 3
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joka on tullut voimaan 1.1.2015. Lain mukaan työnantajalla, jolla on palveluksessaan yli 30 työntekijää, tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma. Taipalsaaren kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2017-2021. 2.2 Tietojen kokoaminen Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Tietojen keräämisessä noudatetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen antamaa henkilöstöraporttisuositusta. Henkilöstöraportti kattaa kuntaan työ- tai virkasuhteessa (palvelussuhteessa), pääsääntöisesti päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Tiettyjä lukuja (mm. työhistoria ja eläkkeelle siirtyminen) seurataan vain vakinaisen henkilöstön osalta. Raporttiin kerättyjen tietojen ja aikasarjojen yhteyteen liitetään myös sanallinen tulkinta tilanteesta sekä selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin kunnassa mahdollisesti ryhdytään. 2.5 Henkilöstövoimavarojen arvioinnin viitekehys Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta ja työvoimakustannuksista. Henkilöstöön kohdistuvat kehittämistoimenpiteet kuvataan kunnan omista lähtökohdista. Kehittämistyö edellyttää poliittisten päättäjien ja organisaation ylimmän johdon sitoutumista ja resurssien kohdentamista. 4
Henkilöstön aikaansaannoskyvyssä tarkastellaan mm. mitä työhyvinvoinnin tunnusluvut kertovat henkilöstön terveydestä, työturvallisuudesta, osaamisesta, yhteisöllisyydestä ja keskinäisestä luottamuksesta, sitoutumisesta ja aloitteellisuudesta. Henkilöstöjohtamisen tuloksia arvioidaan sillä, millaisia vaikutuksia henkilöstövoimavaroilla sekä henkilöstön kehittämistoimilla ja aikaansaannoskyvyllä on toimintaan ja tuloksiin, esim. asiakastyytyväisyyteen, palvelun vaikuttavuuteen ja laatuun tai talouteen. 3. Henkilöstövoimavarat 3.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2016 lopussa Taipalsaaren kunnan palveluksessa oli 148 henkilöä vakinaisessa palvelussuhteessa ja 17 henkilöä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisesta henkilöstöstä lähes 82 % on naisia, myös määräaikaisesta henkilöstöstä suurin osa on naisia. Henkilöstön määrä on hieman laskenut 31.12.2015 tilanteeseen verrattuna; vakinaisten määrä on laskenut neljällä henkilöllä ja määräaikaisten noussut yhdellä. Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset 27 121 148-2,6 % Määräaikaiset 3 14 17 +6,3 % - joista työllistettyjä 1 2 3 +300 % Yhteensä 30 135 165-1,8 % 3.1.2 Henkilöstömuutokset palvelussuhteiden mukaan vuosina 2011-2016 Palvelussuhdemuutokset 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vakinaiset 151 155 153 154 152 148 Määräaikaiset 22 32 30 20 16 17 Yhteensä 173 187 183 174 168 165 5
3.1.3 Henkilöstö toimialoittain vuosina 2012-2016 Alla olevasta taulukosta on nähtävissä henkilöstömäärän kehitys vuodesta 2012 alkaen. Vuoden 2013 henkilöstömäärän nousu konsernihallinnossa johtuu organisaatiouudistuksesta, jolloin tukipalvelun henkilöstö siirtyi konsernihallinnon alaisuuteen. 2012 2013 2014 2015 2016 Konsernihallinto 11 27 31 29 28 Sivistyspalvelut 160 138 126 122 118 Tekniset palvelut 16 18 17 17 19 Yhteensä 187 183 174 168 165 3.1.4 Vakinainen henkilöstö työajan mukaan jaoteltuna vuosina 2011-2016 Kunnan vakinaisesta henkilöstön osalta palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti päätoimisia. Osa-aikaisten määrä vuonna 2016 oli 9,6 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kokoaikaiset 141 143 146 134 140 135 Osa-aikaiset 10 12 7 20 12 13 Yhteensä 151 155 153 154 152 148 3.2 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilötyövuoden laskentakaava: palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100). Alla olevassa taulukossa on kunnan palveluksessa olevan henkilöstön työaika henkilötyövuosiksi muutettuna. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä 34,05 127,85 161,91 6
Edellisessä taulukossa olevaa jakaumaa tarkentaen saadaan henkilötyövuodet jaettuna toimialoittain. Konsernihallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Naiset 24,48 98,43 4,95 127,85 Miehet 3,07 16,86 14,12 34,05 Yhteensä 27,55 115,29 19,07 161,91 3.3 Vuosityöajan jakautuminen Teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa lasketaan vähentämällä kalenterivuoden päivistä lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Teoreettisesta vuosityöajasta saadaan tehty vuosityöaika vähentämällä siitä kaikki sekä palkalliset että palkattomat poissaolopäivät. Koko henkilöstön tehty vuosityöaika on 75,8 % teoreettisesta vuosityöajasta. Vuosi- ja sairauslomien, koulutuksen sekä muiden poissaolojen osuus on lähes neljännes vuosityöajasta eli 24,5 %. Suurin työstä poissaolon syy on vuosilomat (8,1 %) ja toiseksi suurin syy on muut palkattomat poissaolot (7,8 %). Koko henkilöstö työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 45 921 100,00 Vähennetään työpäivinä: - vuosilomat ja muut lomat 3 717 8,1 - terveysperusteiset poissaolot 1 978 4,3 - perhevapaat 1 093 2,4 - muut palkalliset poissaolot 310 0,7 - muut palkattomat poissaolot 3 590 7,8 - koulutus 560 1,2 - vapaana annettavat työaikakorvaukset 234 0,5 + rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit 391 0,9 = Tehty vuosityöaika 34 830 75,8 7
3.4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan Taipalsaaren kunnan palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 7 4,7 30-39 20 13,5 40-49 53 35,8 50-59 49 33,1 60-64 18 12,2 65 ja yli 1 0,7 Yhteensä 148 Keski-ikä 48,0 Edellistä taulukkoa tarkentaen saadaan henkilöstön ikäjakauma toimialoittain. Ikä vuosina Konsernihallinto Sivistyspalvelut Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noussut maltillisesti vuosista 2010 ja 2011 jolloin keski-ikä pysyi vakiona. Nousua vuosien 2010 ja 2016 välillä keski-iässä on ollut 1,6 vuotta. Henkilöstön keski-iän muutokset ajalla 2010 2016 Tekniset palvelut alle 30 1 5 1 30-39 3 14 3 40-49 10 39 4 50-59 9 34 6 60-64 3 13 2 65 ja yli 0 1 0 Yhteensä 26 106 16 Henkilöstön keski-ikä 48,5 48 47,5 47 46,5 46 46,4 46,4 47 47,4 47,8 48,0 48,0 45,5 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 8
4 Kehittäminen 4.1 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuoden 2016 aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 144 henkilöä, koulutuspäiviä oli yhteensä 560. Lakisääteiseen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutukseen osallistui varhaiskasvatuksesta 22 henkilöä, koulutuspäiviä oli 34. Johtamis- ja esimieskoulutuksiin osallistui kolme henkilöä, koulutuspäiviä 12. Palkatonta opintovapaata piti kuusi henkilöä yhteensä 414 kalenteripäivää. 4.2 Yhteistoiminta Yhteistoiminta hoidetaan YT-lain mukaisesti. YT-lain piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Jokaisessa kunnassa on oltava yhteistoimintaelin. YT-lain mukaan yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstö-vaikutuksia kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Kunnan YT-ryhmän toiminta-aika on 4 vuotta. YT-ryhmä kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa ja käsitteli 36 asiaa. YT-ryhmän kokoonpano: Henkilöstön edustajat 4 + 3 henkilöä Pääluottamusmiehet, tällä hetkellä 4: Juko ry (opettajat, lastentarhanopettajat) Kunta-alan Unioni ry, Jyty, alueellinen pääluottamusmies (toimistohenkilöstö, ruokapalvelut, siivouspalvelut, koulunkäyntiavustajat, tekninen henkilöstö) Kunta-alan Unioni ry, JHL, alueellinen pääluottamusmies (varhaiskasvatuksen henkilöstö, ruokapalvelut, siivouspalvelut, koulunkäyntiavustajat, tekninen henkilöstö) Tehy ry (iltapäivä- ja lastenhoitohenkilöstö ja koulunkäyntiavustajat) Työsuojeluvaltuutetut 3: toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu 2 työntekijöitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua Työnantajan edustajat 6: kunnanjohtaja hallintojohtaja 9
työsuojelupäällikkö 2 kunnanhallituksen edustajaa pöytäkirjanpitäjänä henkilöstöassistentti 4.3 Työsuojelu Työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 8 :n mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 8 ) Taipalsaarella YT-ryhmä hoitaa myös työsuojelutoimikunnan tehtävät. YT-ryhmän sisällä toimii jaostona vaaleilla valittu työsuojelutoimikunta työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön johdolla. Jaoksen toimintaan voivat osallistua myös työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja (Etelä- Karjalan Työkunto Oy). Työsuojelutoimikunnan toimintakausi on 1.1.2014 31.12.2017. Työsuojelupäällikkönä toimi vuonna 2016 kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä. Henkilöstöä edustivat seuraavat työsuojeluvaltuutetut: työsuojeluvaltuutettu Kirsi Rehunen 1. varavaltuutettu Anna-Maria Forsblom 2. varavaltuutettu Sanna Kolhonen 10
työsuojeluvaltuutettu Sakari Fromholtz 1. varavaltuutettu Helena Leppälä 2. varavaltuutettu Sanna Pesu työsuojeluvaltuutettu Panu Karhu Työsuojelun toimintaohjelma Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 9 ) Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2016 löytyy tämän henkilöstöraportin kohdasta 7.1 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017 löytyy kohdasta 7.2. 4.4 Työhyvinvointi Työhyvinvointia ja työilmapiiriä seurataan työsuojelutoimikunnan työpaikkakäynneillä ja joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä. Työsuojelutoimikunnalla on työsuojelusuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain loppuvuodesta. Henkilöstökysely toteutettiin marraskuussa 2015, seuraava siis vuonna 2017. Koulujen henkilökunta on osallistunut Opetushallituksen vuosittain koordinoimaan Koulun hyvinvointiprofiili kyselyyn. Liljan ja Satulaivan päiväkodeissa on toteutettu Toimiva työyhteisö kysely ja työterveydenhuollon työhyvinvointikysely. Työnantajana kunta tarjoaa henkilöstölle liikuntamahdollisuuden omissa liikuntatiloissa korvauksetta. Vuonna 2016 kunta osti Saimaan AMK:lta liikuntakampanjan, joka jatkui vuoden 2017 puolelle. Lisäksi työyksiköt ovat voineet järjestää omia työhyvinvointia edistäviä tapahtumia. 11
5 Henkilöstön toiminta- ja aikaansaannoskyky 5.1 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot (taulukko toimialoittain, em. tapaturmat viimeinen sarake). 2014 kalenteripäivät 2015 kalenteripäivät 2016 kalenteripäivät Vakinaisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 pv 370 417 427 4-29 pv 653 676 644 30-60 pv 167 284 202 61-90 pv 308 273 185 91-180 pv 554 111 545 Yli 180 päivää 226 700 395 Yhteensä 2 278 2 461 2398 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka vakinaisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuonna 2016 jakautuvat organisaatiossa. Huom. luvuissa mukana sekä kesken vuotta aloittaneet että lopettaneet vakinaiset henkilöt. Terveysperusteiset poissaolot 2016 vakinainen henkilöstö KONSERNIHALLINTO vakinainen henkilöstö sairastaneita henkilöitä 1-3 pv 4-29 pv yli 29 pv sairauspvt yht. joista tapaturma pvt kalenteripäivät 46 170 460 676 - henkilöt 30 18 - SIVISTYSPALVELUT kalenteripäivät 350 425 867 1642 34 henkilöt 106 78 3 TEKNISET PALVELUT kalenteripäivät 31 49-80 - henkilöt 16 7 - YHTEENSÄ kalenteripäivät 427 644 1327 2398 34 henkilöt 152 103 12
Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä, joilla palvelussuhde oli kestänyt koko kalenterivuoden 2016, ei 37 henkilölle ole kirjattu lainkaan terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2016. Seuraavista taulukoista käy ilmi, että vakinaisen henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä on hieman vähentynyt vuoteen 2015 verrattuna. 3 000 Kalenteripäivää yhteensä / vuosi 2 500 2 278 2 461 2 398 2 000 1 500 1 361 1 109 1 631 1 000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kalenteripäivää / henkilö / vuosi 16,2 14,8 15,8 10,7 9,0 7,2 2011 2012 2013 2014 2015 2016 13
5.2 Työtapaturmat, työmatkatapaturmat Vuonna 2016 sattui työtapaturma/työmatkatapaturma 11 henkilölle, joista aiheutui poissaolopäiviä kolmelle henkilölle yhteensä 34. 5.3 Työterveyshuolto Taipalsaaren kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ltä. Työterveyshuolto perustuu vuosittain päivitettävään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri on osallistunut kutsuttuna työsuojelutoimikunnan sekä sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Työterveyshuolto on toimittanut tilastot sairauspoissaoloista diagnooseittain, tilasto on liitteenä 7.3. 5.4 Henkilöstön eläköityminen Kevan eläköitymisennuste 2017-2036, Taipalsaaren kunta 14
Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle siirtyi kuusi henkilöä, heidän keski-ikänsä oli 62,7 vuotta. Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 6 62,7 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet - Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2016 yksi henkilö. 5.5. Henkilöstön rekrytointi / vaihtuvuus Vuonna 2016 Taipalsaaren kunnassa alkoi kahdeksan vakinaista palvelussuhdetta ja päättyi 13. Vakinaiset Lukumäärä Alkaneet palvelussuhteet 8 Päättyneet palvelussuhteet 13 15
Kunnan henkilöstön vaihtuvuus raportoidaan ilmoittamalla kertomusvuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Vaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla alkaneiden sekä päättyneiden palvelussuhteiden määrä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään. Vaihtuvuus 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vakinaiset henkilöt 151 155 153 154 152 148 Alkaneet palvelussuhteet 7 4 5 7 7 8 Päättyneet palvelussuhteet 2 2 0 9 10 13 Tulovaihtuvuus % 4,6 2,6 3,2 4,6 4,5 5,3 Lähtövaihtuvuus % 1,3 1,3 0,0 5,9 6,5 8,6 6 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Taipalsaaren kunnassa käytössä olevat virka- ja työehtosopimukset: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES Kunnallinen teknisten henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES 6.1 Työvoima- ja henkilöstökustannukset Taipalsaaren kunnan työvoima- ja henkilöstökustannukset vuonna 2016 (kuntaan palvelussuhteessa oleva henkilöstö) 2016 euroa Muutos % edelliseen vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä josta 7 176 932 0,68 1 Palkat yhteensä 5 766 534 1,45 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 1 370 940-1,82 3 Henkilöstöinvestoinnit työterveyshuolto, netto 32 618 2,54 tyhy-toiminta 6 840-58,04 16
6.2 Palkkaus Keskiansiot ilmoitetaan joulukuun kokonaisansiosta. Keskiansiot lasketaan vain kokoaikaisten koko kuukauden täyttä palkkaa saaneiden ansioista. Joulukuu 2016 KVTES OVTES TS Kokonaisansio keskimäärin 2584 4009 3070 Miesten keskiansio 3655 4365 3004 Naisten keskiansio 2499 3891 3499 6.3 Eläkemaksut Työnantajan eläkemaksut koostuvat - palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia - eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 - varhaiseläkemenoperusteisesta varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksuna. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkemenoperusteisena ja varhe-maksuna kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken. Kevan tilinpäätösarvion mukaan Taipalsaaren kunnan vuoden 2016 eläkemenoperusteinen ja varhe-maksu ovat seuraavat: Maksu euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 41 863 0,59 Eläkemenoperusteinen maksu 401 087 17
7 Liitteet 7.1 Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2016 Taipalsaaren kunnan työsuojelutoimikunta kokoontui 5 kertaa. Työsuojeluohjelma on laadittu vuosille 2015-2017. Koulutuksista on osallistuttu ensiapukursseille sekä ammatillisiin turvallisuuskoulutuksiin mm. henkilönostimien käyttö. Ylin johto päivitti vuosittaista pelastusvalmiutta. Työsuojelupäällikkö osallistui kaksipäiväiselle työsuojelun täydennyskurssille. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu ajalle 1.1.2016 31.12.2020. Työterveyshuollon ensisijainen tehtävä on työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Akuutit sairaustapaukset hoidettiin resurssien puitteissa, mikä aiheutti vaikeutta päästä työterveyslääkärille. Tarvittaessa työntekijöitä ohjattiin yksityiselle lääkäriasemalle. Työtapaturmia on sattunut 11 kpl ja ilmoitettuja läheltä piti-tilanteita 2. Väkivalta ja uhkatilanteita on raportoitu 8 kpl. Työterveyshoitajan vastaanotto toimi kunnantalon Keulahytissä keskiviikkoisin. Terveystarkastuksia tehtiin Etelä-Karjalan työkunto Oy:n toimesta Siivous- ja Ruokapalveluille sekä ikäperusteisia mm. kunnantalon henkilökunnalle. Lisäksi he suorittivat ergonomiatarkastuksia Kirkonkylän koululla ja Liljan päiväkodissa sekä Kunnantalolla näyttöpäätetyössä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat merkittävä sairauspoissaolojen syy. Työssä jaksamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota kiireen sekä resurssien vajauksen myötä. Työilmapiiristä ja työolojen kehittämisestä keskusteltiin eri osastoilla. Työpaikkaselvitys tehtiin Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n toimesta Kirkonkylän koululla ja Liljan päiväkodissa, Siivouspalveluilla, Ruokapalveluilla sekä Saimaanharjun päiväkoti Satulaivassa. Työpaikkaselvitykset jaettiin työsuojelutoimikunnan pöytäkirjojen liitteinä. Sisäilma-asiat olivat yksi vuoden haasteista. Vehkataipaleen koulun oppilaat olivat väistötiloissa Kirkonkylän koululla ja itse koulun remontti valmistui vuoden lopussa. Saimaanharjun yhtenäiskoululla ala-asteen opetus järjestettiin väistötiloissa, keväällä sairaalakiinteistöllä ja syksyllä opetus jatkui parakeissa koulun yhteydessä. Radonmittauksia suoritettiin kunnan toimipisteissä, joissa on Eksoten toimintaa. Tulosten perusteella ei tarvinnut ryhtyä toimenpiteisiin. Sisäilmatyöryhmä kokoontui 2 kertaa. Työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat sekä sisäilmatyöryhmän muistiot on jaettu kunnanhallitukselle ja yt-ryhmälle tiedoksi. 18
7.2 Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma 2017 1. Työsuojeluohjelma - työsuojeluohjelma on laadittu vuosille 2015-2017 2. Työolot - kiinnitetään huomiota työssäjaksamiseen - huolehditaan, että toimipisteissä käydään läpi perehdyttämisohjeet ja toimintaohjeet häiriötilanteissa 3. Riskikartoitukset - osallistutaan mahdollisiin eri toimipisteiden riskinarviointeihin 4. Hyvinvointikyselyt ja työpaikkaselvitykset - työpaikkaselvityksiä tehdään Vehkataipaleen koululla, Saimaanharjun parakkikoulussa ja kunnantalolla 5. Sisäilma-asiat - sisäilmaongelmat käsitellään erillisessä sisäilmatyöryhmässä 6. Työterveyshuolto - työterveyshuollon toimintasuunnitelma on voimassa 1.1.2016-31.12.2020 - seurataan sairauspoissaolotilastoja - seurataan tapaturma- ja vaaratilanteiden raportteja - kiinnitetään huomiota työterveyshuollon toimivuuteen - jatketaan terveystarkastuksia, jotka huomioidaan kehityskeskustelujen yhteydessä esimiesten kanssa 7. Koulutukset - osallistutaan tarpeen mukaan 8. Kokoukset - työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään 4 krt/v 9. Tiedotus, seuranta - ts-toimikunnan pöytäkirjat toimitetaan kunnanhallitukselle ja yt-ryhmälle - työsuojeluasioiden tiedottamista lisätään toimialoittain esimiesten toimesta 10. Työsuojeluvaalit - syksyllä järjestetään työsuojeluvaalit seuraavalle 4-vuotiskaudelle 2018-2021 19
7.3 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n tilastot sairauslomista vuodelta 2016 Sairauslomapäivät diagnooseittain 1.1.-31.12.2016 20
21
22