MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Laviaan liittyviä graafeja Kuva: Jan Virtanen 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Marianne Ståhl Alue- ja paikallistalouden kehitys Kuva: Jouni Koivukoski 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Porin seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli 30.159 euroa keskimäärin vuosina 2010-2012 (viimeisin käytettävissä oleva tilastotieto vuosi 2012). Porin seudun BKT asukasta kohden oli 26 suurimman kaupungin keskitasoa. BKTA ylitti 40 000 euron tason Helsingin, Vaasan, Rauman ja Porvoon seuduilla. Porin BKT:n muutosprosentti (8,6 %) oli myös keskitasoa verrattuna vuosien 2005-2009 kehitykseen: kolmen seudun BKTA laski vuosina 2010-2012 verrattuna vuosiin 2005-2009 (Salon, Porvoon ja Kouvolan). Kunnallisverotulot asukasta kohden olivat määrällisesti korkeimmat pääkaupunkiseudulla vuosina 2010-2012. Espoon kunnallisverotulot olivat asukasta kohden korkeimmat (4 144 euroa per asukas). Porin kunnallisverotulot olivat asukasta kohden laskettuna 2 909 euroa asukasta kohden. Porin kunnallisverotulot olivat asukasta kohden hieman 26 kaupungin keskitason alapuolella, mutta nousivat kuitenkin suhteellisesti eniten 26 suurimmasta kaupungin joukossa vuosina 2010-2012 verrattuna vuosien 2005-2009 keskimääräiseen kehitykseen. Taloudellinen huoltosuhde (työllisten suhde ei-työllisiin) oli optimaalisin metropolialueella, Vaasassa ja Seinäjoella. Taloudellinen huoltosuhde oli epäedullisin Kotkassa, Joensuussa ja Kajaanissa. Porin taloudellinen huoltosuhde oli keskimäärin 1,46 eli yhtä työllistä kohden oli 1,46 ei-työllistä vuosina 2010-2012. Porin väestöllinen huoltosuhde (15-64-vuotiaiden osuus suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin) oli vuonna 2013 samalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä vuonna 2013. Väestöllisen huoltosuhteen muutos on ennusteen mukaan kilpailukykyisin Vaasassa, Oulussa ja Espoossa vuosina 2013-2030 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä jäi Porissa alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat suuria loppuvuonna 2014 osittain teknisistä jaksotussyistä : kunnallisverojen määrä oli loka-joulukuussa matalammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisenä tarkasteluvuotena. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksessa olevien erojen vuoksi Porissa aloitti 349 uutta yritystä tammi-syyskuun 2014 välisenä aikana ja lopetti 198 yritystä tammi-kesäkuun aikana 2014 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot tulevat viiveellä). Vertailukelpoinen tammi-kesäkuun yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +54 yritystä. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina 2005-2013 BKT oli asukasta kohden korkein Helsingin, Vaasan ja Rauman seuduilla Porin seudun BKT:n muutos % keskitasoa suurten ja keskisuurten joukossa 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Kunnallisverotulojen kehitys asukasta kohden vuosina 2005-2012 Tulot määrällisesti korkeimmat pääkaupunkiseudulla. Suhteellinen muutos korkein Porissa ja Rovaniemellä Porin kunnallisverotettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten eniten 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja

Taloudellinen huoltosuhde* vuosina 2005-2012 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina 2010-2012 Taloudellinen huoltosuhde kohentui Kuopiossa, Rovaniemellä, Kajaanissa ja Porissa vuosina 2010-2012 *Muuttuja kuvaa kuinka monta ei-työllistä on yhtä työllistä kohden 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja

Väestöllinen huoltosuhde* vuonna 2013 ja 2030 Väestöllisen huoltosuhteen muutos vähäisin Vaasassa, Oulussa ja Espoossa vuosina 2013-2030 Porin väestöllinen huoltosuhde koko maan keskiarvon tasolla vuonna 2013 ja ennusteen mukaan 2030 *Muuttuja kuvaa kuinka monta 15-64-vuotiasta on yhtä alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta kohden 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa loka-joulukuussa 2014 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat suuria loppuvuonna 2014 osittain teknisistä jaksotussyistä : kunnallisverojen määrä oli loka-joulukuussa matalammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisenä tarkasteluvuotena 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa lokajoulukuussa 2014 5,0 Pori Koko maa 2,8 2,6 0,9 0,5 1,3 0,0-1,0-5,0 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tilitettyjen kunnallisverojen määrä jäi alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksessa olevien erojenvuoksi 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/10 2011/11 2011/12 2012/1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/10 2012/11 2012/12 2013/1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/10 2013/11 2013/12 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 2014/7 2014/8 2014/9 2014/10 2014/11 2014/12 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011-2014 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään vuodenvaihteessa 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014 I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 I/2012 II/2012 III/2012 IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013 I/2014 II/2014 III/2014 180 Aloittaneita Lopettaneita 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Porissa aloitti 349 uutta yritystä tammi-syyskuun 2014 välisenä aikana ja lopetti 198 yritystä tammi-kesäkuun aikana 2014 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot tulevat viiveellä). Vertailukelpoinen tammi-kesäkuun yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +54 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Työpaikka- ja työllisyyskehitys 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Porissa oli keskimäärin 35 900 työpaikkaa vuosina 2010-2012. Työpaikkojen määrä oli Porissa samalla tasolla (+36) vuosina 2010-2012 kuin vuosina 2005-2009. Työpaikkojen absoluuttinen muutos oli suurin Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä vuosina 2010-2012 verrattuna aikaisempaan kehitykseen. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Seinäjoella, Kokkolassa ja Hyvinkäällä. Työpaikkojen määrä väheni kahdeksalla seudulla vuosina 2010-2012 verrattuna aikaisempaan kehitykseen. Porissa oli keskimäärin 20 688 työpaikkaa vuosina 2010-2012. Yksityisen sektorin osuus oli 57,6 % kaikista työpaikoista. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni Porissa noin 750 työpaikalla vuosina 2010-2012 verrattuna vuosien 2005-2009 keskiarvoon. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Vantaalla, Seinäjoella ja Kuopiossa. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 12 kaupungissa 26 suurimmasta kaupungista vuosina 2010-2012. Yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat Salossa, Kouvolassa, Lohjalla ja Kotkassa. Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita 15 036 joulukuun lopussa 2014. Satakunnan työttömyysaste 14,5 %, joka oli viidenneksi alhaisin 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (9,6 %), Uudellamaalla (11,1 %), Etelä-Pohjanmaalla (12,1 %), ja Varsinais-Suomessa (13,9 %). Porin työttömyysaste oli 17 % joulukuun lopussa ja vuosikeskiarvo 15,0 %. Porin työttömyysaste oli 20 suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kaupungin vuosikeskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun vaikutusalueella, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa, Joensuussa tai Rovaniemellä. Porissa oli 6 645 työtöntä työnhakijaa joulukuun lopussa 2014, joka oli 612 työtöntä työnhakijaa enemmänkuin joulukuun lopussa 2013. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10,1 prosenttia vuodessa. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 2 041 henkilöä joulukuun lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli vähän alle kolmannes (30,8 %) kaikista työttömistä. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 2 269 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 1 059 henkilöä joulukuun lopussa 2014. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Työpaikkojen määrän* kehitys vuosina 2005-2012 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Seinä-joella, Kokko-lassa ja Hyvin-käällä Porissa työpaikkojen muutos oli juuri ja juuri positiivinen (+36 työpaikkalisäys) Muuttuja pitää sisällään kaikkien työantajasektoreiden työpaikat (valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, kunta, yksityinen sektori ja yrittäjät 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Yksityisen sektorin työpaikkojen* muutos vuosina 2005-2012 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Vantaalla, Seinäjoella ja Kuopiossa Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni Porissa vuosina 2010-2012 * Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin työpaikkojen kehityksen 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa joulukuussa 2014 Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Turku Pori Kouvola Lappeenranta Rovaniemi Salo Kuopio Hämeenlinna Seinäjoki Helsinki Vantaa Vaasa Espoo Porvoo 9,9 9,6 12,9 12,8 11,9 11,6 11,4 13,9 18,1 18 17,9 17,9 17,3 17 16,1 15,9 15,4 15,3 19,3 20,7 Porin työttömyysaste hieman suurten kaupunkien keskitason yläpuolella Työttömyysaste alhaisin pääkaupunkiseudulla, Vaasassa ja Seinäjoella 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014 Pori 25 suurinta 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,8 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttömyysaste (%) 2005-2014 (vuosikeskiarvot) Porin työttömyysaste % vuosikeskiarvo 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien 2006-2007 tasolle 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014 2500 2011 2012 2013 2014 2000 1833 1838 1823 1838 1834 1854 1896 1880 1887 1913 1948 2041 1500 1000 500 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosina 2011-2014. Joulukuussa 2014 pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti ensimmäisen kerran 2000 henkilön rajan. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014 1100 2011 2012 2013 2014 1059 1000 938 939 900 800 831 793 758 766 834 815 802 829 700 706 600 500 400 300 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä ylitti tuhannen henkilön rajan ensimmäisen kerran joulukuussa 2014. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Jan Virtanen Väestökehitys 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Väestökehityksen keskeiset nostot Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli 136 919 henkilöä joulukuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2014. Pori oli ainoa seudun kunnista, jonka väestö oli kasvuuralla. Porissa asui 83 521 henkilöä joulukuun lopussa 2014. Porin väestönlisäys oli yhteensä 31 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Väestönlisäys oli samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien viimeisellä vuosineljänneksellä. Porin väestönlisäys oli yhteensä +24 henkilöä vuonna 2014: Pori sai väestönlisäystä muuttoliikkeestä, mutta kuolleisuus ylitti selvästi syntyvyyden. Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -21 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -164 henkilöä vuonna 2014 Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -13 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä +25 henkilöä vuonna 2014 Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +65 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä +163 henkilöä vuonna 2014. Poriin tulomuutti yhteensä 12 093 henkilöä ja Porista poismuutti yhteensä 11 571 henkilöä muista kunnista vuosina 2010-2013. Suurin osa tulo- ja lähtömuutoista suuntautui Ulvilaan: Porin kaikista tulomuuttajista 16,2 % tuli Ulvilasta ja Porin kaikista lähtömuutoista 15,4 % suuntautui Ulvilaan. Suuria tulo- ja lähtömuuttojen muita kohdealueita olivat isot opiskelukaupungit Tampere, Turku ja Helsinki 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2010-2014 välisenä aikana 150 100 50 0 2010/IV 2011/IV 2012/IV 2013/IV 2014/IV -50-100 -150 Porin väestönlisäys oli 31 henkilöä vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Väestönlisäys oli samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien viimeisellä neljänneksellä. Porin väestönlisäys on yleensä huipulla vuoden kolmannella neljänneksellä. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden viimeisellä neljänneksellä vuosina 2010-2014 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80 2010 2011 2012 2013 2014 Syntyneiden enemmyys -33-33 -58-32 -21 Kuntien välinen nettomuutto 44 27 24 21-13 Nettomaahanmuutto 19 29 72 38 65 Porin väkiluku kasvoi 31 henkilöllä viimeisellä neljänneksellä vuonna 2014. Syntyneiden enemmyys oli tasapainoisempi kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen, mutta kuntien välinen nettomuutto oli ensimmäisen kerran negatiivinen vuoden 2010 jälkeen. Nettomaahanmuutto oli yhtä korkealla tasolla kuin vuonna 2012 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Porin luonnollinen väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-31.12.2014 20 10 0-10 -20-30 -40 Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -361 henkilöä negatiivinen 1.1.2010-31.12.2014. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -21 henkilöä lokajoulukuussa 2014. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen lokakuussa (-9), marraskuussa (-2) ja joulukuussa (-10) 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain 1.1.2010-31.12.2014 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 546 henkilöä 1.1.2010-31.12.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -13 henkilöä vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Pori sai muuttovoittoa lokakuussa (+13), mutta muuttotappiota marraskuussa (-23) ja joulukuussa (-1) 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Porin nettomaahanmuutto kuukausittain 1.1.2010-31.12.2014 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 814 henkilöä 1.1.2010-31.12.2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 65 henkilöä vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Mistä* Poriin muutettiin vuosina 2010 2013? TOP 15 TULOMUUTTO PORIIN KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2013 1. Ulvila 16,2 % 2. Tampere 7,4 % 3. Turku 6,7 % 4. Helsinki 5,7 % 5. Rauma 5,1 % 6. Nakkila 3,1 % 7. Harjavalta 2,7 % 8. Luvia 2,7 % 9. Kankaanpää 2,4 % 10. Espoo 2,4 % 11. Kokemäki 2,2 % 12. Merikarvia 2,0 % 13. Pomarkku 2,0 % 14. Eura 1,7 % 15. Sastamala 1,4 % * Mitä suurempi tekstikoko, sitä enemmän suuntautui tulomuuttoja 2010-2013 Poriin 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta: Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987 2013.

Minne Porista muutettiin vuosina 2010 2013? TOP 15 LÄHTÖMUUTTO PORISTA KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2013 1. Ulvila 15,4 % 2. Turku 9,9 % 3. Tampere 9,3 % 4. Helsinki 8,1 % 5. Rauma 4,0 % 6. Nakkila 3,2 % 7. Luvia 3,0 % 8. Espoo 2,8 % 9. Harjavalta 2,5 % 10. Jyväskylä 1,8 % 11. Kokemäki 1,8 % 12. Vantaa 1,7 % 13. Pomarkku 1,7 % 14. Merikarvia 1,6 % 15. Kankaanpää 1,5 % * Mitä suurempi tekstikoko, sitä enemmän suuntautui tulomuuttoja 2010-2013 Poriin Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta: Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987 2013. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

LAVIAAN LIITTYVIÄ GRAAFEJA 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lavian väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1980-2013 900 3500 800 3000 700 600 500 400 300 200 100 2500 2000 1500 1000 500-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 - Yhteensä 0 0 Lavian väkiluku on pudonnut n. 1000 henkilöllä vuodesta 1980. Eniten on vähentynyt parhaassa työiässä olevien 22-44 -vuotiaiden ryhmä. Sen sijaan vanhusten (yli 75-vuotiaat) määrä on kasvanut lähes koko tarkasteluajan 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Lavian asutus taajama-alueen näkökulmasta vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ruutuaineiston mukaan Lavian asutus on keskittynyt taajama-alueen Lisäksi pääteiden varsien läheisyyteen sekä Karhijärven ympärille. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Lavian väestökehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2013 40 20 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Kokonaismuutos 0-20 -40-60 -80 Lavian luonnollinen väestönmuutos (kuolleet-syntyneet) on ollut negatiivinen 1980-luvun alusta lähtien. Muuttoliikkeessä on tapahtunut voimakkaita vuosittaisia muutoksia. 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 80 Lavian väestöllinen huoltosuhde 1990-2013 70 60 50 40 Väestöllinen huoltosuhde Alle15-vuotiaiden osuus, % 15-64-vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % 30 20 10 0 Lavian väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäisten ja työikäisten määrä suhde) on pysytellyt melko vakiona vuodesta 1990. Koko maan osalta huoltosuhde on vuonna 1993 ollut 49,3 ja 2013 55,8. Satakunnassa vastaavina aikoina 50,2 ja 62,8. Viimeisen kolmen vuoden aikana Lavia huoltosuhde on heikentynyt. Lähde: Tilastokeskus

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U X Lavian työpaikat toimialoittain 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Maatalous muodostaa suurimman ryhmän Lavian työpaikoista. Merkittävä työllistäjä on ollut myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä rakentamisen toimialat 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, toimialarakenne

Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Anna Kyhä-Mantere Kiitos! 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom