KIRJALLINEN KYSYMYS 323/2007 vp Varattomien hautauspalvelut Eduskunnan puhemiehelle Toimeentulotukea saaneiden vainajien hautauskohtelu vaihtelee suuresti eri kuntien välillä. Vaihtelua on niin maksettavan avustuksen suuruudessa kuin käytännöissäkin joissain kunnissa omaiset voivat vapaasti valita käyttämänsä hautaustoimiston, joissain toimistot on kilpailutettu, eli käytetään ns. sopimustoimistoja. Sopimustoimistojen käyttäminen ei kaikissa kunnissa ole kuitenkaan pakollista. Sopimusten sisältö vaihtelee niin ikään kuntien välillä. Useimmiten hinta sisältää vain perustarpeet eli arkun ja tarvittaessa uurnan, arkkuunhuollon ja vaatetuksen, vainajan kuljetuksen, järjestelyn sekä seurakunnan laskun. Joissain kunnissa maksetaan myös lehti-ilmoitus, kukkalaite sekä muita palveluita. Hautaustoimistoyrittäjien mukaan sopimushintojen kilpailutus on johtanut joissakin kunnissa siihen, että yrittäjät tekevät liian alhaisen tarjouksen eli tarjoushinta ei kata palvelun kuluja yrittäjälle. Sopimusmyynti aiheuttaa pahimmillaan tappiollista liiketoimintaa ja sitä kautta konkursseja ja liikkeiden toiminnan lopettamista, mutta toisaalta sama yrittäjä jatkaa vastaavaa toimintaa uudella toiminimellä jättäen aikaisemmat velat maksamatta. Yrittäjille on myös aiheutunut luottotappioita myyntisaatavista, kun avustus on maksettu omaiselle, joka ei kuitenkaan ole suorittanut sillä hautaustoimiston laskua. Omaisten varallisuus ei vaikuta korvauksen saamiseen, ellei kyseessä ole samassa taloudessa asuvan puolison tulot tai varallisuus. Kunnalta haetaan avustusta myös silloin, kun vainajan omaisilla olisi varaa maksaa hautajaiset. Hautausavustus kuului vielä 1990-luvun puoliväliin asti Kelan korvauksen piiriin. Nykyään kyseessä on siis harkinnanvarainen, kunnan maksama avustus. Järjestelmän toimivuudesta ei ole esimerkiksi STM:ssä tai Kuntaliitossa tehty selvityksiä. Kunnille tulisi antaa valtakunnallinen suositus siitä, mitä yhteiskunnan tulee maksaa varattoman vainajan hautauksesta, ja käytännön tulisi olla kaikille ja kaikkialla sama. Vainajien yhdenvertaisen kohtelun ja terveemmän liiketoiminnan edistämiseksi tulisi selvittää, voisivatko kunnat maksaa hautausavustuksen palveluseteleinä. Tällöin omaiset voisivat valita itse hautaustoimiston ja maksaa ylimääräiset hautauspalvelut ja tuotteet itse. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä varattomien vainajien yhdenvertaisen hautauspalvelukohtelun ja nykyistä terveemmän hautausyrittäjyyden edistämiseksi? Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2007 Merikukka Forsius /vihr Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merikukka Forsiuksen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 323/2007 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä varattomien vainajien yhdenvertaisen hautauspalvelukohtelun ja nykyistä terveemmän hautausyrittäjyyden edistämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Toimeentulotuki (1412/1997) on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Ehkäisevällä toimeentulotuella edistetään sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotuen rahoitus on osa kunnan sosiaalimenoa ja otetaan huomioon kuntien valtionosuudessa. Toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla (7 a ) katettavat menot, muut perusmenot (7 b ) sekä täydentävänä toimeentulotukena (7 c ) myönnettävät tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan euromäärä on säädetty toimeentulotukilain 9 :ssä. Perusosalla katettavien menojen varmistamiseksi asiakkaan ei tarvitse esittää menotositteita tai kuitteja. Muihin perusmenoihin sisältyvät asumistukilain 6 :n mukaiset asumismenot, taloussähköstä ja kotivakuutuksesta aiheutuvat menot sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot samoin lasten päivähoitomenot kuuluvat täydentävänä toimeentulotukena myönnettäviksi arvioituihin menoihin. Muina perusmenoina sekä täydentävänä toimeentulotukena käsiteltäviin menoihin asiakkaan on esitettävä menotositteet tai kuitit. Hautaukseen ja siihen liittyviin palveluihin sisältyvät menot kuuluvat täydentävänä toimeentulotukena käsiteltävään menoryhmään. Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat. Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat samoin kuin kuolinpesän varat tilanteessa, kun on kyse arkkuun ja hautaustilaisuuteen liittyvistä menoista. Huomioon ottamatta jätetään henkilön tai perheen käytössä oleva asunto, tarpeellinen asuinirtaimisto, tarpeelliset työ- ja opiskeluvälineet sekä muut sellaiset varat, jotka katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulotuen käsittely sisältää runsaasti yksilökohtaista harkintaa niin huomioonotettavien menojen kuin myös tulojen ja varojen osalta. Maksettavan toimeentulotuen määrä on lain 6 :n mukaan toimeentulotukilain mukaisesti määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 14 :n mukaan toimeentulotukea myönnetään 2
Ministerin vastaus KK 323/2007 vp Merikukka Forsius /vihr asiakkaan hakemuksesta. Hautaukseen ja siihen liittyvien palveluiden osalta lain tarkoittamana asiakkaana katsotaan olevan kuolinpesä, jonka varoista tulisi voida menot kattaa. Asiakkaalle myönnetty toimeentulotuki voidaan maksaa joko rahana tai palveluina toimeentulotukipäätöksen tekemisen jälkeen. Toimeentulotukilaki ei säätele, miten kunta voi hankkia hautauspalvelut toimeentulotukiasiakkaille. Kunta voi pyytää tarjoukset palvelun ostamisesta alan toimistoilta. Tarjousta pyytäessään kunta noudattaa julkisia hankintoja säätelevää hankintalakia, johon sisältyy velvoite kilpailuttamisesta. Tarjouskilpailuun osallistuvien yrittäjien omalla vastuulla on huolehtia tarjoustensa liiketaloudellisesta kestävyydestä. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 323/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Merikukka Forsius /gröna: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att främja ett likvärdigt bemötande i fråga om begravningstjänster för medellösa avlidna och en sundare begravningsföretagsamhet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utkomststöd är enligt lagen om utkomststöd (1412/1997) ett ekonomiskt stöd inom socialvården som beviljas i sista hand och syftet med det är att trygga en persons och familjs oundgängliga utkomst och främja möjligheterna att klara sig på egen hand. Syftet med förebyggande utkomststöd är att främja social trygghet och förmåga att klara sig på egen hand samt att förebygga utslagning och långvarigt beroende av utkomststöd. Finansieringen av utkomststödet ingår som ett led i kommunens socialutgifter och beaktas i kommunernas statsandel. Då utkomststöd beviljas beaktas de utgifter som täcks med grunddelen (7 a ), övriga grundutgifter (7 b ) och särskilda utgifter i behövlig utsträckning, vilka beviljas som kompletterande utkomststöd (7 c ). Till de utgifter som täcks med grunddelen hör utgifter för kost och kläder, smärre hälso- och sjukvårdsutgifter samt utgifter som beror på personlig hygien och hemmets hygien, användning av lokaltrafik, prenumeration på dagstidning, televisionslicens, användning av telefon, hobby- och rekreationsverksamhet samt andra motsvarande utgifter som hänför sig till en persons och familjs dagliga uppehälle. I 9 i lagen om utkomststöd finns bestämmelser om grunddelens storlek i euro. Klienten behöver inte uppvisa utgiftsverifikationer eller kvitton för att bestyrka de utgifter som täcks med grunddelen. Som övriga grundutgifter beaktas boendeutgifter enligt 6 i lagen om bostadsbidrag, kostnader för användning av hushållselektricitet, hemförsäkringspremier och hälso- och sjukvårdsutgifter som inte är ringa. Utgifter på grund av en persons eller familjs särskilda behov eller förhållanden och utgifter för barndagvård kan i behövlig utsträckning ses som särskilda utgifter då kompletterande utkomststöd beviljas. Klienten ska uppvisa utgiftsverifikationer eller kvitton för att bestyrka de utgifter som behandlas som övriga grundutgifter och kompletterande utkomststöd. Utgifter med anledning av begravning och tjänster i anslutning till den hör till den grupp av utgifter som behandlas som kompletterande utkomststöd. Som inkomster beaktas ifrågavarande persons och familjemedlemmarnas disponibla inkomster och tillgångar. Som tillgångar beaktas ifrågavarande persons och familjemedlemmarnas disponibla tillgångar då utkomststödet beviljas och på samma sätt beaktas dödsboets tillgångar när det gäller kist- och begravningsutgifter. Som tillgångar beaktas dock inte den bostad som är i personens eller familjens bruk, behövligt bostadslösöre, nödvändiga arbets- och studieredskap och andra tillgångar som anses nödvändiga för tryggande av fortsatt utkomst. Behandlingen av utkomststöd inbegriper i stor utsträckning individuell prövning i fråga om såväl utgifter som inkomster och tillgångar som ska beaktas. Utkomststödets belopp är enligt 6 i lagen om utkomststöd skillnaden mellan de utgifter och de 4
Ministerns svar KK 323/2007 vp Merikukka Forsius /vihr disponibla inkomster och tillgångar som fastställs i lagen om utkomststöd. Utkomststöd beviljas enligt 14 i lagen om utkomststöd (1412/1997) på klientens ansökan. I fråga om begravning och tjänster i anslutning till den anses dödsboet vara den klient som avses i lagen. Dödsboets tillgångar bör således kunna täcka utgifterna. Det utkomststöd som beviljas klienten kan utbetalas i form av antingen pengar eller tjänster efter det att beslutet om utkomststöd har fattats. I lagen om utkomststöd finns inga bestämmelser om hur kommunen kan anskaffa begravningstjänster till de klienter som får utkomststöd. Kommunen kan begära in anbud på tjänster som tillhandahålls av byråer inom branschen. Kommunen ska vid sin anbudsbegäran iaktta lagen om offentlig upphandling som förutsätter att kommunen konkurrensutsätter upphandlingar. De företagare som deltar i anbudsförfarandet är själva ansvariga för att deras anbud är företagsekonomiskt sett hållbara. Helsingfors den 18 oktober 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 5